Ilmanlaadun vuodenaikaiskatsaukset 2021

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2021 on esitetty alla olevassa kartassa. Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2021 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Töölöntullissa ja Katajanokalla, Espoossa Matinkylässä ja Vantaalla Ruskeasannassa.

Talven ilmanlaatu

Talven ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudun kaikilla mittausasemilla suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä (kuvat 1.2.–1.4.). Hetkittäin ilmanlaatu heikkeni kuitenkin vilkasliikenteisillä alueilla jopa huonoksi ja erittäin huonoksi hengitettävien hiukkasten takia.

Vuoden 2021 alun pakkasjaksojen aikana liikenteen pakokaasut heikensivät ilmanlaadun ajoittain välttäväksi vilkasliikenteisillä mittausasemilla. Ilmanlaatu oli huonoin helmikuussa, jolloin se oli Helsingissä Töölöntullissa välttävä 96 tuntia (14 % kuukauden tunneista), Matinkylässä 38 tuntia (6 %), Leppävaarassa 36 tuntia (5 %), Ruskeasannassa 31 tuntia (5 %), Mäkelänkadulla 24 tuntia (4 %) ja Mannerheimintiellä 17 tuntia (3%), muilla asemilla ilmanlaatu oli helmikuussa alle 10 tuntia välttävä (kuvat 1.2.–1.4.). Tausta-alueilla ilmanlaatu oli pääasiassa hyvä tai tyydyttävä.

Talvella ilmanlaatu oli huono tai erittäin huono Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Tikkurilassa, Töölöntullissa ja Ruskeasannassa (kuva 1.5). Huono ja erittäin huono ilmanlaatu johtuivat hengitettävistä hiukkasista sekä pienhiukkasista. Joulukuussa 2020 ilmanlaatu oli huonoa Tikkurilassa 4 tuntia, Mäkelänkadulla 2 tuntia ja Leppävaarassa tunnin. Huono ilmanlaatu johtui hengitettävistä hiukkasista, jotka olivat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Tammikuussa 2021 ilmanlaatu oli tunnin ajan huono sekä erittäin huono Tikkurilassa. Tikkurilan huono ilmanlaatu johtui uudenvuodenyön ilotulituksista. Ilotulitteet voivat heikentää ilmanlaatua lyhytaikaisesti etenkin kaupunkialueella. Katupölyn takia ilmanlaatu heikkeni vielä helmikuussa huonoksi kahden tunnin ajan Mäkelänkadulla ja Töölöntullissa. Helmikuussa Ruskeasannassa ilmanlaatu oli huono tai erittäin huono 4 tunnin ajan puunpolton hiukkaspäästöjen takia.

Talven ilmanlaatu oli parempi kuin viime vuonna (kuva 1.5), jolloin pysyvillä ilmanlaadun mittausasemilla oli enemmän huonoja ja erittäin huonoja ilmanlaadun tunteja kuin tänä talvena. Myös pölyisiä päiviä oli viime talvena enemmän ja niitä esiintyi joka kuukausi. Talvi 2019–2020 olikin poikkeuksellisen lauha, jolloin katupölykausi oli tavanomaista aiemmin. Edelliseen talveen verrattuna talvi 2020–2021 oli poikkeuksellisen luminen ja kylmä. Helsingin Kaisaniemessä mitattu kuukausilämpötila oli joulukuussa pari astetta korkeampi kuin vuosien 1981−2010 vertailukaudella (Ilmatieteen laitos 2021 a). Vuoden 2021 tammikuussa lämpötilat vastasivat vertailukauden pitkän ajan keskiarvoa, mutta helmikuu oli tavanomaista kylmempi. Sademäärä vastasi joulukuussa vertailukauden tasoa. Tammikuussa satoi hieman enemmän ja helmikuussa vähemmän. Helmikuussa lunta satoi enemmän kuin vuosien 1981−2010 vertailukaudella.

Vertailu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin

Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat talvella alle raja- ja ohjearvojen.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvo ei ylittynyt vuonna 2020. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m³ vuorokauden keskiarvona ), oli kaiken kaikkiaan vuonna 2020 Kehä IIl varrella Varistossa 12, Mäkelänkadulla 8, Leppävaarassa 7 ja Mannerheimintiellä 3. Raja-arvotaso saa ylittyä 35 kertaa vuodessa ennen kuin raja-arvo ylittyy.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi joulukuussa 2020 Leppävaarassa kerran. Tammikuussa 2021 raja-arvotaso ei ylittynyt. Helmikuussa 2021 raja-arvotaso ylittyi kerran Ruskeasannan siirrettävällä mittausasemalla (kuva 1.6). Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden kansallinen ohjearvo (70 µg/m³) ei ylittynyt talvella.

Pienhiukkasten WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvon taso 25 µg/m³ ei ylittynyt. Ohjearvotaso saa ylittyä kolme kertaa kalenterivuoden aikana ennen kuin varsinainen ohjearvo ylittyy.

Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso 200 µg/m³ ja tunti- ja vuorokausipitoisuuden ohjearvot eivät ylittyneet talven aikana.

Rikkidioksidin raja- ja ohjearvot eivät myöskään ylittyneet talven aikana.

Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ei ylittynyt talvikuukausina.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m³) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä.
Typpidioksidi ylittää vuositasolla raja-arvon (40 µg/m³) paikoin Helsingin vilkasliikenteisillä ja huonosti tuulettuvilla kaduilla. Vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy usein vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Tuntitasolla raja- ja ohjearvojen (200 µg/m³, 150 µg/m³) ylitykset ovat melko harvinaisia, mutta niin voi tapahtua erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan.
Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen (120 µg/m³ , 8 h liukuva keskiarvo, ei ylityksiä) ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella.
Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua monipuolisin ja jatkuvin mittauksin 11 mittausasemalla. Ilmanlaatua mitataan liikenteen ja puunpolton vaikutusalueilla sekä tausta-alueilla Luukissa ja Kalliossa. Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2021 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Töölöntullissa ja Katajanokalla, Espoossa Matinkylässä ja Vantaalla Ruskeasannassa.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kaikilla mittausasemilla suurimman osan ajasta maalis-toukokuussa hyvä tai tyydyttävä, yhteensä vähintäänkin 76 % kuukauden tunneista (kuva 2.2, 2.3, ja 2.4). Vilkasliikenteisillä alueilla ilmanlaatu heikkeni ajoittain välttäväksi, huonoksi ja jopa erittäin huonoksi. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli kevään aikana Töölöntuliissa 108, Mäkelänkadulla 65, Matinkylässä 55, Leppävaarasssa 39, Tikkurilassa 17, Ruskeasannassa 16, Kalliossa 5, Katajanokalla 3 ja Vartiokylässä ja Luukissa 1. Suurin osa erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunneista osui maaliskuulle. Huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä.

Vertailu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m³) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoa maalis–toukokuussa. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m³ vuorokauden keskiarvona) oli maalis-toukokuussa Töölöntullissa 13, Mäkelänkadulla 10, Matinkylässä 7, Leppävaarassa 5, Mannerheimintiellä 4 ja Ruskeasannassa ja Tikkurilassa 2. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset johtuivat katupölystä. Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (50 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi Töölöntullissa, Mäkelänkadulla, Matinkylässä, Leppävaarassa ja Mannerheimintiellä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyi maaliskuussa Matinkylässä ja Töölöntullissa ja huhtikuussa Matinkylässä, Töölöntullissa ja Mäkelänkadulla.

Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus ylitti keväällä WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvotason (25 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) Mannerheimintiellä.

Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa, mutta paikoin Helsingin vilkasliikenteisillä ja huonosti tuulettuvilla kaduilla raja-arvon ylitys on kuitenkin mahdollista. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Tuntitasolla raja- ja ohjearvojen ylitykset ovat melko harvinaisia, mutta niin voi tapahtua erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso 200 µg/m³ ja tuntipitoisuuden ja vuorokausipitoisuuden ohjearvo eivät ylittyneet kevätkuukausina.

Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ylittyi toukokuussa Kalliossa, Vartiokylässä, Mäkelänkadulla ja Luukissa.

Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin raja-arvotaso ei ylittynyt maalis–toukokuun aikana.

Kevään katupölykausi

Talven ja kevään sääolot sekä katujen kunnossapito vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä kertyy katujen pinnoille ja milloin se nousee ilmaan katujen kuivahtaessa. Kevään katupölykauden ajankohta ja voimakkuus vaihtelevat siksi vuosittain. Katupölyhiukkasista suurin osa kuuluu hengitettävien hiukkasten karkeaan kokoluokkaan (PM_10-2,5).

Lauhan alkutalven jälkeen tammikuussa keskilämpötila oli pääkaupunkiseudun Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen havaintoasemilla lähellä vertailukauden 1981–2010 tasoa (Ilmatieteen laitos a). Helmikuun alussa pohjoisesta virtasi kylmää ilmaa Suomeen ja kuukauden alkupuolella oli paljon aurinkoisia pakkaspäiviä (Ilmatieteen laitos b). Helmikuun kylmät pakkasjaksot laskivat kuukauden keskilämpötilaa, ja Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen havaintoasemilla kuukauden keskilämpötilat olivat noin pari astetta vertailukautta alempia (1981−2010). Maalis−toukokuussa keskilämpötilat olivat lähellä vertailukauden tasoa (Ilmatieteen laitos a).

Tammikuussa sademäärät olivat vertailukauteen verrattuna hieman suurempia (Ilmatieteen laitos a). Helmikuussa sademäärä oli taas vertailukautta pienempi. Maalis-huhtikuussa sademäärät olivat vertailukauden tasolla. Kevään loppua kohden sademäärä kasvoi, ja toukokuussa sademäärä oli tavanomaista suurempaa.

Kevään katupölykausi oli pääkaupunkisedulla viime vuotta pölyisempi, koska vuoden 2021 talvi oli edellisvuotta kylmempi ja katuja jouduttiin vielä helmikuun lopulla hiekoittamaan. Talvella ja kevään katupölykaudella maaliskuussa liikennemäärät olivat hieman pienempiä kuin ennen koronapandemiaa. Kevään aikana liikennemäärät ovat kuitenkin palanneet pääkaupunkiseudulla lähelle koronapandemiaa edeltävää tasoa.

Korkeita ilman hiukkaspitoisuuksia mitattiin maaliskuussa, jolloin katujen pölyämien oli suurinta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeita myös huhtikuun alkupuolella. Ensimmäisen kerran hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät vuorokausiraja-arvotason (50 µg/m³) 11.2. Ruskeasannassa ja 5.3. Mäkelänkadulla, Mannerheimintiellä, Töölöntullissa ja Leppävaarassa. Vuorokausiraja-arvotaso ylittyi vielä maalis-huhtikuussa Töölöntullissa, Mäkelänkadulla, Matinkylässä, Leppävaarassa, Mannerheimintiellä, Tikkurilassa ja Ruskeasannassa. Toukokuussa vuorokausiraja-arvotaso ylittyi enää Mannerheimintiellä. Katupölykauden korkein vuorokausipitoisuus (177 µg/m³) mitattiin Töölöntullin mittausasemalla.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso on ylittynyt tänä vuonna tammi-toukokuussa Töölöntullissa 13, Mäkelänkadulla 10, Matinkylässä 7, Leppävaarassa 5, Mannerheimintiellä 4, Tikkurilassa ja Ruskeasannassa 2 päivänä (kuva 2.8). Raja-arvotaso ei ole ylittynyt Luukissa, Kalliossa eikä Katajanokalla.

Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (50 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi Töölöntullissa, Mäkelänkadulla, Matinkylässä, Leppävaarassa ja Mannerheimintiellä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyi maaliskuussa Matinkylässä ja Töölöntullissa ja huhtikuussa vielä Matinkylässä, Töölöntullissa ja Mäkelänkadulla.

HSY antoi kastelupyynnöt pääkaupunkiseudun pääväylille neljä kertaa kevään katupölykauden aikana. Pääväyliä kasteltiin kerran maaliskuussa (23.3.) ja kolme kertaa huhtikuussa (1.4., 15.4. ja 19.4.). Tällöin tienpientareita kasteltiin pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella.

Hiekannosto alkoi Helsingissä pääväylien pesulla 24.3.2021, kun sääolosuhteet sen sallivat (Merivirta 2021). Varsinaisesti hiekannosto alkoi 29.3. ja päättyi 23.4. Pääväylillä ei tarvittu kalsiumkloridia pölynsidontaan kuin muutaman kerran. Katujen kevätsiivoukset alkoivat normaaliin aikaan verrattuna edellisiin vuosiin, mutta aikataulu oli hieman aiempia vuosia nopeampi. Hiekoitussepeliä oli levitetty aikaisempia vuosia enemmän, mutta se ei hidastanut hiekannostoa.

Espoossa kulkuväyliä hiekoitettiin vielä helmikuun loppu puolella. Hiekoitushiekan poisto aloitettiin pääsiäisen jälkeisellä viikolla, Tapiolan keskustaa alettiin harjata 24.3. (Länsiväylä 2021). Katujen kevätsiivous oli kunnon talven jälkeen viime vuotta haastavampaa, koska hiekkaa oli levitetty kaduille paljon.

Vantalla katujen puhdistus alkoi maaliskuun lopulla karkean hiekan poistamisella (Vantaan sanomat 2021). Keväällä Vantaan katuja kasteltiin pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella, tällä helpotettiin katupölytilannetta ennen kuin hiekkoja ehdittiin puhdistamaan pois kaduilta. Viime vuonna vähäluminen, lämmin talvi ja tavallista vähempi hiekoitus nopeuttivat katujen puhdistusta.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua monipuolisin ja jatkuvin mittauksin 11 mittausasemalla. Ilmanlaatua mitataan liikenteen ja puunpolton vaikutusalueilla sekä tausta-alueilla Luukissa ja Kalliossa. Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2021 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Töölöntullissa ja Katajanokalla, Espoossa Matinkylässä ja Vantaalla Ruskeasannassa.

Kesän ilmanlaatu

Kesän ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudulla suurimman osan ajasta tavanomaiseen tapaan hyvä tai tyydyttävä. Kesällä ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä yli 90 % ajasta kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Espoossa Luukissa (kuva 3.1.1, 3.1.2 ja 3.1.3.). Sää ja päästöt vaikuttavat ilmanlaatuun, ja lomakaudella ilmanlaatu onkin yleensä vuoden puhtainta. HSY:n mittausten mukaan kesäkuu oli ilmanlaadultaan hiukan heinä- ja elokuuta huonompi.

Kesän aikana ilmanlaatu heikkeni ajoittain huonoksi ja erittäin huonoksi. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli kesäkuukausina Mannerheimintiellä 36, Matinkylässä 11, Mäkelänkadulla, Luukissa ja Töölöntullissa 4, Vartiokylässä ja Ruskeasannassa 2, Leppävaarassa ja Katajanokalla 3 sekä Kalliossa ja Tikkurilassa 1. Suurin osa erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunneista osui kesä−heinäkuulle. Huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä.

Helsingin keskustassa oleva korjausrakentamisen työmaa heikensi ajoittain ilmanlaatua kesällä Mannerheimintien ilmanlaadun mittausaseman läheisyydessä. Työmaasta johtuva pölyäminen oli kuitenkin paikallista eikä vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaasta.

Liikenneympäristöjen ilmanlaatu oli melko samankaltainen kuin kesällä 2020 lukuun ottamatta Helsingin keskustan Mannerheimintien mittauspistettä, jossa ilmanlaatu heikkeni ajoittain jopa erittäin huonoksi (kuva 3.4). Mannerheimintiellä huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunnit johtuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista, joita työmaatoiminnot nostattivat ilmaan.

Kaukokulkeuma nosti pienhiukkasten pitoisuuksia pääkaupunkiseudulla kesäkuun loppupuolella. Kaukokulkeuma oli lievä, sillä ilmanlaatu oli pääasiassa hyvä sekä tyydyttävä. Pääkaupunkiseudulle hiukkaset kulkeutuivat Itä-Euroopan suunnalta. Osa kaukokulkeutuneista hiukkasista saattoi olla osin peräisin maastopaloista ja autiomaapölystä. Kesällä 2021 Keski-Euroopan ja Kalajoen laajat maastopalot eivät huonontaneet ilmalaatua huonoksi pääkaupunkiseudulla.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuu oli koko Suomen mittaushistorian lämpimin, Helsingin Kaisaniemessä mitattu keskilämpötila oli aseman mittaushistorian korkein (Ilmatieteen laitos 2021 c). Kesä–heinäkuussa sademäärät olivat pääkaupunkiseudulla tavanomaista pienemmät. Elokuussa puolestaan satoi hieman enemmän kuin vertailukaudella tavanomaisesti.

Vertailu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin

Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat kesällä alle raja- ja ohjearvojen.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoa kesä–elokuussa. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m³ vuorokauden keskiarvona), oli Mannerheimintiellä 6 ja Katajanokalla, Leppävaarassa, Luukissa, Mäkelänkadulla, Ruskeasannassa ja Matinkylässä 1 (kuva 3.2.1). Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (50 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi kesällä vain Mannerheimintiellä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden kansallinen ohjearvo (70 µg/m³) ei ylittynyt kesällä.

Pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet eivät kesällä ylittäneet WHO:n terveysperusteista vuorokausiohjearvoa, joka on 25 µg/m³ (saa ylittyä 3 kertaa vuodessa).

Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso 200 µg/m³ ja tuntipitoisuuden ja vuorokausipitoisuuden ohjearvo eivät ylittyneet kesäkuukausina.

Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ylittyi kesäkuussa Luukissa kolmena päivänä, Kalliossa kahtena päivänä ja Vartiokylässä yhtenä päivänä. Heinäkuussa tavoitearvo ylittyi vielä Luukissa. Terveysperusteinen tavoitearvo (120 µg/m³) lasketaan 8 tunnin liukuvana keskiarvona, ja ylityksiä saa olla 25 kertaa vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Pitkän ajan tavoite on, että ylityksiä ei tapahtuisi ollenkaan.

Rikkidioksidin raja-arvotaso ei ylittynyt kesän aikana.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista.

HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua monipuolisin ja jatkuvin mittauksin 11 mittausasemalla. Ilmanlaatua mitataan liikenteen ja puunpolton vaikutusalueilla sekä tausta-alueilla Luukissa ja Kalliossa. Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2021 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Töölöntullissa ja Katajanokalla, Espoossa Matinkylässä ja Vantaalla Ruskeasannassa.

Helsingin keskustassa oleva korjausrakentamisen työmaa on heikentänyt ajoittain ilmanlaatua Mannerheimintien ilmanlaadun mittausaseman läheisyydessä. Työmaasta johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaasta.

Syksyn ilmanlaatu

Syksyn ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudulla suurimman osan ajasta tavanomaiseen tapaan hyvä tai tyydyttävä (kuva 4.1.1, 4.1.2 ja 4.1.3.). Ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä yli 96 % syyskuukausien tunneista tausta- ja pientaloalueiden asemilla. Mittausasemilla, joiden läheisyydessä on vilkasliikenteinen tie, ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä yli 88 % syyskuukausien tunneista.

Syksyn aikana ilmanlaatu heikkeni ajoittain huonoksi ja erittäin huonoksi. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli syyskuukausina Mannerheimintiellä sekä Mäkelänkadulla 28, Töölöntullissa sekä Leppävaarassa 6, Matinkylässä 4 ja Tikkurilassa 2. Luukissa, Vartiokylässä, Katajanokalla, Kalliossa ja Ruskeasannassa ei ollut syksyn aikana ollenkaan tunteja, jolloin ilmanlaatu olisi ollut huono tai erittäin huono. Huonot ja erittäin huonot ilmanlaadun tunnit osuivat pääasiassa marraskuulle nastarengaskauden alkuun, ja ne aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä. Mannerheimintiellä myös työmaatoimintojen aiheuttamat pienhiukkaset huononsivat ajoittain ilmanlaatua.

Kaukokulkeuma nosti pienhiukkasten pitoisuuksia pääkaupunkiseudulla loka–marraskuussa (29.10–3.11.2021) (kuva 4.1.4). Pääkaupunkiseudulle hiukkaset kulkeutuivat Itä-Euroopan suunnalta. Kaukokulkeuman aikana ilmanlaatu pysyi pääasiassa tyydyttävänä ja välttävänä. Pienhiukkasten tuntipitoisuudet olivat kaukokulkeuman aikana noin 24–42 µg/m³. Korkein pitoisuus mitattiin Ruskeasannassa ja matalin Kalliossa. Korkeimmat vuorokausipitoisuudet vaihtelivat 21–27 µg/m³ välillä. Pienhiukkasten vuorokausiohjearvotaso (25 µg/m³), ylittyi kaukokulkeuman aikana Katajanokalla kerran, Matinkylässä kerran, Ruskeasannassa ja Leppävaarassa sekä Mäkelänkadulla 2 kertaa ja Mannerheimintiellä 3 kertaa. Lokakuun alussa oli lievempi kaukokulma, jonka aikana ilmanlaatu oli tyydyttävää. Hiukkaset tulivat Itä- ja Keski-Euroopan suunnalta.

Liikenneympäristöjen ilmanlaatu oli syksyllä 2021 huonompi kuin edellisvuonna, jolloin liikennemäärät olivat pääkaupunkiseudulla tavanomaista alhaisempia ja syksyn 2020 lämpötilat olivat myös tavanomaista leudommat (kuva 4.1.5.). Helsingin keskustan huonoon ilmanlaatuun vaikutti läheinen korjausrakentamisen työmaa, jonka toiminnot nostattivat hiukkasia ilmaan. Korjausrakentaminen alkoi Mannerheimintien mittausaseman läheisyydessä kesällä 2021.

Ilmatieteen laitos on ottanut syksyllä 2021 käyttöön uuden ilmastollisen vertailukauden 1991–2020. Tämä uusi vertailukausi on noin 0,6 °C lämpimämpi kuin aiemmin käytössä ollut vertailukausi (1981–2010) (Ilmatieteen laitos 2021 d). Syyskuussa Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin Kaisaniemen havaintoasemien keskilämpötilat olivat noin pari astetta alhaisemmat kuin vertailukaudella (1991–2020) keskimäärin (Ilmatieteen laitos 2021 a). Myös sademäärät olivat vertailukautta matalammat. Lokakuussa oli hieman vertailukautta lämpimämpää ja sateisempaa. Marraskuussa lämpötilat olivat lähellä vertailukautta, mutta sademäärät pysyivät tavanomaista vähäisempinä.

Vertailu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin

WHO julkaisi uudet tiukemmat terveysperusteiset ilmanlaadun ohjearvot tämän vuoden syyskuussa ja ne otetaan käyttöön ilmanlaadun raportoinnissa vuonna 2022. Tässä katsauksessa on käytössä vielä vuoden 2006 WHO:n ohjearvot.

Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat syksyllä alle raja-arvojen.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoa syys–marraskuussa. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m³ vuorokauden keskiarvona), oli Mannerheimintiellä ja Töölöntullissa 3, Mäkelänkadulla 2 ja Leppävaarassa 1 (kuva 4.2.1). Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (50 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi syksyllä vain Mannerheimintiellä ja Töölöntullissa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden kansallinen ohjearvo (70 µg/m³) ei ylittynyt syksyllä.

Vuoden aikana (tammi–marraskuu) pölyisiä päiviä on ollut yhteensä Töölöntullissa 16, Mäkelänkadulla ja Mannerheimintiellä 13, Matinkylässä 8, Leppävaarassa 7, Ruskeasannassa 3, Tikkurilassa 2 ja Luukissa ja Katajanokalla 1 (kuva 4.2.1). Kalliossa ja Vartiokylässä ei ollut pölyisiä päiviä. Vuoden aikana (tammi–marraskuu) WHO:n vuorokausiohjearvo on ylittynyt Töölöntullissa, Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Matinkylässä ja Leppävaarassa.

Pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet ylittivät syksyllä WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvotason, joka on 25 µg/m³ (saa ylittyä 3 kertaa vuodessa). Taso ylittyi Katajanokalla sekä Matinkylässä kerran, Ruskeasannassa, Leppävaarassa sekä Mäkelänkadulla 2 kertaa ja Mannerheimintiellä 3 kertaa. Mannerheimintiellä varsinainen ohjearvo ylittyi marraskuussa, kun ohjearvotason ylityksiä on ollut vuoden aikana 4.

Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso 200 µg/m³ ja tuntipitoisuuden ja vuorokausipitoisuuden ohjearvo eivät ylittyneet syyskuukausina.

Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ei ylittynyt syyskuukausina. Terveysperusteinen tavoitearvo (120 µg/m³) lasketaan 8 tunnin liukuvana keskiarvona, ja ylityksiä saa olla 25 kertaa vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Pitkän ajan tavoite on, että ylityksiä ei tapahtuisi ollenkaan.

Rikkidioksidin raja-arvotaso ei ylittynyt syksyn aikana

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista.

Ilmatieteen laitos a (2021). Kuukausitilastot. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuukausitilastot haettu 9.3.2021 & 9.6.2021

Ilmatieteen laitos b (2021). Ilmastokatsaus 2/2021. http://www.ilmastokatsaus.fi/2021/03/19/ilmastokatsaus-digilehti-helmikuu-2021/ haettu 9.6.2021

Ilmatieteen laitos c (2021). Kesäkuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/5LbCcLWjUbfe7efhSeY10O haettu 13.9.2021

Ilmatieteen laitos d (2021). Ilmastokatsaus 9/2021. https://www.ilmastokatsaus.fi/2021/10/20/ilmastokatsaus-digilehti-syyskuu-2021/ haettu 12.12.2021

Länsiväylä (2021). Koko kalusto poistaa nyt hiekoitushiekkaa kaduilta Espoossa – puhdasta pitäisi olla vappuun mennessä. https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4097126 haettu 9.6.2021

Merivirta, M. (2021). Helsingin katujen kunnossapito. Kirjallinen tiedonanto. 26.5.2021

Vantaan sanomat (2021). Vantaan katujen puhdistus alkoi. https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4085458 haettu 9.6.2021