Ilmanlaadun vuodenaikaiskatsaukset 2021

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2021 on esitetty alla olevassa kartassa. Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2021 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Töölöntullissa ja Katajanokalla, Espoossa Matinkylässä ja Vantaalla Ruskeasannassa.

Talven ilmanlaatu

Talven ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudun kaikilla mittausasemilla suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä (kuvat 1.2.–1.4.). Hetkittäin ilmanlaatu heikkeni kuitenkin vilkasliikenteisillä alueilla jopa huonoksi ja erittäin huonoksi hengitettävien hiukkasten takia.

Vuoden 2021 alun pakkasjaksojen aikana liikenteen pakokaasut heikensivät ilmanlaadun ajoittain välttäväksi vilkasliikenteisillä mittausasemilla. Ilmanlaatu oli huonoin helmikuussa, jolloin se oli Helsingissä Töölöntullissa välttävä 96 tuntia (14 % kuukauden tunneista), Matinkylässä 38 tuntia (6 %), Leppävaarassa 36 tuntia (5 %), Ruskeasannassa 31 tuntia (5 %), Mäkelänkadulla 24 tuntia (4 %) ja Mannerheimintiellä 17 tuntia (3%), muilla asemilla ilmanlaatu oli helmikuussa alle 10 tuntia välttävä (kuvat 1.2.–1.4.). Tausta-alueilla ilmanlaatu oli pääasiassa hyvä tai tyydyttävä.

Talvella ilmanlaatu oli huono tai erittäin huono Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Tikkurilassa, Töölöntullissa ja Ruskeasannassa (kuva 1.5). Huono ja erittäin huono ilmanlaatu johtuivat hengitettävistä hiukkasista sekä pienhiukkasista. Joulukuussa 2020 ilmanlaatu oli huonoa Tikkurilassa 4 tuntia, Mäkelänkadulla 2 tuntia ja Leppävaarassa tunnin. Huono ilmanlaatu johtui hengitettävistä hiukkasista, jotka olivat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Tammikuussa 2021 ilmanlaatu oli tunnin ajan huono sekä erittäin huono Tikkurilassa. Tikkurilan huono ilmanlaatu johtui uudenvuodenyön ilotulituksista. Ilotulitteet voivat heikentää ilmanlaatua lyhytaikaisesti etenkin kaupunkialueella. Katupölyn takia ilmanlaatu heikkeni vielä helmikuussa huonoksi kahden tunnin ajan Mäkelänkadulla ja Töölöntullissa. Helmikuussa Ruskeasannassa ilmanlaatu oli huono tai erittäin huono 4 tunnin ajan puunpolton hiukkaspäästöjen takia.

Talven ilmanlaatu oli parempi kuin viime vuonna (kuva 1.5), jolloin pysyvillä ilmanlaadun mittausasemilla oli enemmän huonoja ja erittäin huonoja ilmanlaadun tunteja kuin tänä talvena. Myös pölyisiä päiviä oli viime talvena enemmän ja niitä esiintyi joka kuukausi. Talvi 2019–2020 olikin poikkeuksellisen lauha, jolloin katupölykausi oli tavanomaista aiemmin. Edelliseen talveen verrattuna talvi 2020–2021 oli poikkeuksellisen luminen ja kylmä. Helsingin Kaisaniemessä mitattu kuukausilämpötila oli joulukuussa pari astetta korkeampi kuin vuosien 1981−2010 vertailukaudella (Ilmatieteen laitos 2021 a). Vuoden 2021 tammikuussa lämpötilat vastasivat vertailukauden pitkän ajan keskiarvoa, mutta helmikuu oli tavanomaista kylmempi. Sademäärä vastasi joulukuussa vertailukauden tasoa. Tammikuussa satoi hieman enemmän ja helmikuussa vähemmän. Helmikuussa lunta satoi enemmän kuin vuosien 1981−2010 vertailukaudella.

Vertailu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin

Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat talvella alle raja- ja ohjearvojen.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvo ei ylittynyt vuonna 2020. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m³ vuorokauden keskiarvona ), oli kaiken kaikkiaan vuonna 2020 Kehä IIl varrella Varistossa 12, Mäkelänkadulla 8, Leppävaarassa 7 ja Mannerheimintiellä 3. Raja-arvotaso saa ylittyä 35 kertaa vuodessa ennen kuin raja-arvo ylittyy.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi joulukuussa 2020 Leppävaarassa kerran. Tammikuussa 2021 raja-arvotaso ei ylittynyt. Helmikuussa 2021 raja-arvotaso ylittyi kerran Ruskeasannan siirrettävällä mittausasemalla (kuva 1.6). Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden kansallinen ohjearvo (70 µg/m³) ei ylittynyt talvella.

Pienhiukkasten WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvon taso 25 µg/m³ ei ylittynyt. Ohjearvotaso saa ylittyä kolme kertaa kalenterivuoden aikana ennen kuin varsinainen ohjearvo ylittyy.

Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso 200 µg/m³ ja tunti- ja vuorokausipitoisuuden ohjearvot eivät ylittyneet talven aikana.

Rikkidioksidin raja- ja ohjearvot eivät myöskään ylittyneet talven aikana.

Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ei ylittynyt talvikuukausina.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m³) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä.
Typpidioksidi ylittää vuositasolla raja-arvon (40 µg/m³) paikoin Helsingin vilkasliikenteisillä ja huonosti tuulettuvilla kaduilla. Vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy usein vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Tuntitasolla raja- ja ohjearvojen (200 µg/m³, 150 µg/m³) ylitykset ovat melko harvinaisia, mutta niin voi tapahtua erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan.
Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen (120 µg/m³ , 8 h liukuva keskiarvo, ei ylityksiä) ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella.
Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista.