HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua monipuolisin ja jatkuvin mittauksin 11 mittausasemalla. Ilmanlaatua mitataan liikenteen ja puunpolton vaikutusalueilla sekä tausta-alueilla Luukissa ja Kalliossa. Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2021 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Töölöntullissa ja Katajanokalla, Espoossa Matinkylässä ja Vantaalla Ruskeasannassa.
Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kaikilla mittausasemilla suurimman osan ajasta maalis-toukokuussa hyvä tai tyydyttävä, yhteensä vähintäänkin 76 % kuukauden tunneista (kuva 2.2, 2.3, ja 2.4). Vilkasliikenteisillä alueilla ilmanlaatu heikkeni ajoittain välttäväksi, huonoksi ja jopa erittäin huonoksi. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli kevään aikana Töölöntuliissa 108, Mäkelänkadulla 65, Matinkylässä 55, Leppävaarasssa 39, Tikkurilassa 17, Ruskeasannassa 16, Kalliossa 5, Katajanokalla 3 ja Vartiokylässä ja Luukissa 1. Suurin osa erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunneista osui maaliskuulle. Huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä.
Kuva 2.1 Kevätvuorokausien huonoimmat ilmanlaadun tunnit verrattuna edelliseen kevääseen.
Kuva 2.2. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu Helsingissä kevätkuukausina (maaliskuu–toukokuu 2021). Ilmanlaatu oli kevätkuukausina, asemasta riippuen, hyvä tai tyydyttävä 76−99 % ajasta.
Kuva 2.3. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu kevätkuukausina Espoossa (maaliskuu–toukokuu 2021). Ilmanlaatu oli kevätkuukausina, asemasta riippuen, hyvä tai tyydyttävä 87−100 % ajasta.
Kuva 2.4. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu kevätkuukausina Vantaalla (maaliskuu–toukokuu 2021). Ilmanlaatu oli kevätkuukausina, asemasta riippuen, hyvä tai tyydyttävä 87−100% ajasta.
2.1 Vertailu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m3) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä.
Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoa maalis–toukokuussa. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m3 vuorokauden keskiarvona) oli maalis-toukokuussa Töölöntullissa 13, Mäkelänkadulla 10, Matinkylässä 7, Leppävaarassa 5, Mannerheimintiellä 4 ja Ruskeasannassa ja Tikkurilassa 2. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset johtuivat katupölystä. Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (50 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi Töölöntullissa, Mäkelänkadulla, Matinkylässä, Leppävaarassa ja Mannerheimintiellä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyi maaliskuussa Matinkylässä ja Töölöntullissa ja huhtikuussa Matinkylässä, Töölöntullissa ja Mäkelänkadulla.
Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus ylitti keväällä WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvotason (25 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) Mannerheimintiellä.
Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa, mutta paikoin Helsingin vilkasliikenteisillä ja huonosti tuulettuvilla kaduilla raja-arvon ylitys on kuitenkin mahdollista. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Tuntitasolla raja- ja ohjearvojen ylitykset ovat melko harvinaisia, mutta niin voi tapahtua erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso 200 µg/m3 ja tuntipitoisuuden ja vuorokausipitoisuuden ohjearvo eivät ylittyneet kevätkuukausina.
Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ylittyi toukokuussa Kalliossa, Vartiokylässä, Mäkelänkadulla ja Luukissa.
Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin raja-arvotaso ei ylittynyt maalis–toukokuun aikana.
2.2 Kevään katupölykausi
Talven ja kevään sääolot sekä katujen kunnossapito vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä kertyy katujen pinnoille ja milloin se nousee ilmaan katujen kuivahtaessa. Kevään katupölykauden ajankohta ja voimakkuus vaihtelevat siksi vuosittain. Katupölyhiukkasista suurin osa kuuluu hengitettävien hiukkasten karkeaan kokoluokkaan (PM10-2,5).
Lauhan alkutalven jälkeen tammikuussa keskilämpötila oli pääkaupunkiseudun Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen havaintoasemilla lähellä vertailukauden 1981–2010 tasoa (Ilmatieteen laitos a). Helmikuun alussa pohjoisesta virtasi kylmää ilmaa Suomeen ja kuukauden alkupuolella oli paljon aurinkoisia pakkaspäiviä (Ilmatieteen laitos b). Helmikuun kylmät pakkasjaksot laskivat kuukauden keskilämpötilaa, ja Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen havaintoasemilla kuukauden keskilämpötilat olivat noin pari astetta vertailukautta alempia (1981−2010). Maalis−toukokuussa keskilämpötilat olivat lähellä vertailukauden tasoa (Ilmatieteen laitos a).
Tammikuussa sademäärät olivat vertailukauteen verrattuna hieman suurempia (Ilmatieteen laitos a). Helmikuussa sademäärä oli taas vertailukautta pienempi. Maalis-huhtikuussa sademäärät olivat vertailukauden tasolla. Kevään loppua kohden sademäärä kasvoi, ja toukokuussa sademäärä oli tavanomaista suurempaa.
Kevään katupölykausi oli pääkaupunkisedulla viime vuotta pölyisempi, koska vuoden 2021 talvi oli edellisvuotta kylmempi ja katuja jouduttiin vielä helmikuun lopulla hiekoittamaan. Talvella ja kevään katupölykaudella maaliskuussa liikennemäärät olivat hieman pienempiä kuin ennen koronapandemiaa. Kevään aikana liikennemäärät ovat kuitenkin palanneet pääkaupunkiseudulla lähelle koronapandemiaa edeltävää tasoa.
Korkeita ilman hiukkaspitoisuuksia mitattiin maaliskuussa, jolloin katujen pölyämien oli suurinta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeita myös huhtikuun alkupuolella. Ensimmäisen kerran hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät vuorokausiraja-arvotason (50 µg/m3) 11.2. Ruskeasannassa ja 5.3. Mäkelänkadulla, Mannerheimintiellä, Töölöntullissa ja Leppävaarassa. Vuorokausiraja-arvotaso ylittyi vielä maalis-huhtikuussa Töölöntullissa, Mäkelänkadulla, Matinkylässä, Leppävaarassa, Mannerheimintiellä, Tikkurilassa ja Ruskeasannassa. Toukokuussa vuorokausiraja-arvotaso ylittyi enää Mannerheimintiellä. Katupölykauden korkein vuorokausipitoisuus (177 µg/m3) mitattiin Töölöntullin mittausasemalla.
Kuva 2.2.1. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet kevään 2021(validoimatonta dataa) ja 2020 katupölykaudella.
Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso on ylittynyt tänä vuonna tammi-toukokuussa Töölöntullissa 13, Mäkelänkadulla 10, Matinkylässä 7, Leppävaarassa 5, Mannerheimintiellä 4, Tikkurilassa ja Ruskeasannassa 2 päivänä (kuva 2.8). Raja-arvotaso ei ole ylittynyt Luukissa, Kalliossa eikä Katajanokalla.
Kuva 2.2.2. Pölyisten päivien (eli hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityspäivien) määrät maalis-toukokuussa 2020 (tummat värit) ja 2019 (haaleat värit). Hengitettävien hiukkasten raja-arvo ylittyy, jos pölyisiä päiviä on vuoden aikana enemmän kuin 35 kertaa. Raja-arvo on merkitty kuvaan punaisella viivalla. Töölöntullissa, Katajanokalla, Matinkylässä ja Ruskeasannassa ei ollut vuonna 2020 mittausasemaa.
Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (50 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi Töölöntullissa, Mäkelänkadulla, Matinkylässä, Leppävaarassa ja Mannerheimintiellä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyi maaliskuussa Matinkylässä ja Töölöntullissa ja huhtikuussa vielä Matinkylässä, Töölöntullissa ja Mäkelänkadulla.
HSY antoi kastelupyynnöt pääkaupunkiseudun pääväylille neljä kertaa kevään katupölykauden aikana. Pääväyliä kasteltiin kerran maaliskuussa (23.3.) ja kolme kertaa huhtikuussa (1.4., 15.4. ja 19.4.). Tällöin tienpientareita kasteltiin pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella.
Hiekannosto alkoi Helsingissä pääväylien pesulla 24.3.2021, kun sääolosuhteet sen sallivat (Merivirta 2021). Varsinaisesti hiekannosto alkoi 29.3. ja päättyi 23.4. Pääväylillä ei tarvittu kalsiumkloridia pölynsidontaan kuin muutaman kerran. Katujen kevätsiivoukset alkoivat normaaliin aikaan verrattuna edellisiin vuosiin, mutta aikataulu oli hieman aiempia vuosia nopeampi. Hiekoitussepeliä oli levitetty aikaisempia vuosia enemmän, mutta se ei hidastanut hiekannostoa.
Espoossa kulkuväyliä hiekoitettiin vielä helmikuun loppu puolella. Hiekoitushiekan poisto aloitettiin pääsiäisen jälkeisellä viikolla, Tapiolan keskustaa alettiin harjata 24.3. (Länsiväylä 2021). Katujen kevätsiivous oli kunnon talven jälkeen viime vuotta haastavampaa, koska hiekkaa oli levitetty kaduille paljon.
Vantalla katujen puhdistus alkoi maaliskuun lopulla karkean hiekan poistamisella (Vantaan sanomat 2021). Keväällä Vantaan katuja kasteltiin pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella, tällä helpotettiin katupölytilannetta ennen kuin hiekkoja ehdittiin puhdistamaan pois kaduilta. Viime vuonna vähäluminen, lämmin talvi ja tavallista vähempi hiekoitus nopeuttivat katujen puhdistusta.
Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista.
