Tiedot
Talven ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudulla kaikilla mittausasemilla suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä (kuva 1). Ilmanlaatu heikkeni kuitenkin vilkasliikenteisillä alueilla ajoittain välttäväksi tai huonoksi. Mannerheimintiellä, Leppävaarassa, Otaniemessä ja Kehä III varrella Varistossa ilmanlaatu heikkeni ajoittain jopa erittäin huonoksi. Ilmanlaatu oli huonoin helmikuussa, jolloin se oli Kehä III varrella Varistossa välttävä enimmillään 110 h (16 % kuukauden tunneista) ja huono tai erittäin huono enimmillään 54 h (8 % kuukauden tunneista). Huono ilmanlaatu johtui katupölystä. Tausta- ja pientaloalueilla ilmanlaatu oli pääasiassa hyvä tai tyydyttävä. Mutta myös Pirkkolan pientaloalueella mitattiin tammikuussa 1h huonoa ja erittäin huonoa ilmanlaatua tammikuun 5. päivä, jolloin katupöly heikensi ilmanlaatua muuallakin pääkaupunkiseudulla.
HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua monipuolisin ja jatkuvin mittauksin 11 kohteessa. Ilmanlaatua mitataan liikenteen ja pienpolton vaikutusalueilla sekä tausta-alueilla Luukissa ja Kalliossa. Mittausasemista seitsemän on pysyviä ja neljän paikka vaihtuu kalenterivuosittain. Tänä vuonna kaksi siirrettävää mittausasemaa (Pirkkola ja Länsisatama) jatkoivat samassa paikassa kuin viime vuonna. Vuonna 2020 siirrettävät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Helsingissä pientaloalueella Pirkkolassa sekä sataman vaikutusalueella Länsisatamassa, Espoossa Otaniemessä lähellä Kehä I:tä ja Vantaalla Kehä III varrella Varistossa.
Talven ilmanlaatu oli huonompi kuin viime vuonna (kuva 2), jolloin ilmanlaatu oli välttävä enimmillään 8 prosenttia ja huono tai erittäin huono enimmillään kaksi prosenttia kuukauden tunneista. Myös pölyisiä päiviä oli tänä talvena enemmän ja niitä esiintyi joka kuukausi. Tämän vuoden tammi–helmikuussa pölypitoisuudet kohosivat jopa kahdeksana päivänä samalla mittausasemalla (Kehä III Varisto, kuva 3), kun ne viime vuonna kohosivat vain helmikuussa ja samalla mittausasemalla enimmillään vain kahtena päivänä (Talvikkitie, ei ole mukana kuvassa 3).
Talvi 2019-2020 oli poikkeuksellisen lauha ja tavanomaista sateisempi. Keskilämpötila oli pääkaupunkiseudulla noin 3–6 astetta jakson 1981–2010 keskiarvoa korkeampi. Syynä huonoihin ilmanlaadun tunteihin oli pääasiassa nastarenkaiden kuivasta asfaltista irrottama katupöly. Ilmanlaatu heikkeni niinä päivinä, kun oli poutaista ja kadut kuivia. Mannerheimintiellä ilmanlaatu heikkeni tammikuun lopulla Mannerheimintien mittausaseman viereisen rakennustyömaan aiheuttaman pölyämisen vuoksi.
Typpidioksidin raja-arvotaso 200 µg/m3 ei ylittynyt tänä talvena. Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiohjearvot eivät myöskään ylittyneet talvena.
Hengitettävien hiukkasten raja-arvo ei ylittynyt vuonna 2019. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason oli vuonna 2019 Pääväylän varrella Friisilässä 22, Leppävaarassa 21, Mannerheimintiellä 15, Mäkelänkadulla 14, Tikkurilassa 13, Talvikkitiellä 9 ja Kalliossa 2. Raja-arvotaso saa ylittyä 35 kertaa vuodessa ennen kuin raja-arvo ylittyy. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso (50 µg/m3 vuorokauden keskiarvona) ylittyi joulukuussa 2019 Mäkelänkadulla 2 kertaa. Tammikuussa 2020 raja-arvotaso ylittyi Mäkelänkadulla 3 ja Mannerheimintiellä, Leppävaarassa ja Varistossa 1 kertaa. Helmikuussa raja-arvotason ylittäviä pölyisiä päiviä oli Varistossa 7, Mäkelänkadulla ja Leppävaarassa 2 ja Otaniemessä 1. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyi Kehä III varrella Varistossa helmikuussa.
Pienhiukkasten WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvon taso 25 µg/m3 ei ylittynyt. Ohjearvotaso saa ylittyä kolme kertaa kalenterivuoden aikana ennen kuin varsinainen ohjearvo ylittyy.
Rikkidioksidin raja-arvotaso ei ylittynyt talven aikana, kuten ei ohjearvot vuorokausi- ja tuntitasolla myöskään.
Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ei ylittynyt.
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m3) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä.
Typpidioksidi ylittää vuositasolla raja-arvon (40 µg/m3) paikoin Helsingin vilkasliikenteisillä ja huonosti tuulettuvilla kaduilla. Vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyy usein vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Tuntitasolla raja- ja ohjearvojen (200 µg/m3, 150 µg/m3) ylitykset ovat melko harvinaisia, mutta niin voi tapahtua erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan.
Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen (120 µg/m3 , 8 h liukuva keskiarvo, ei ylityksiä) ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella.
Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia.
Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista.