HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua monipuolisin ja jatkuvin mittauksin 11 mittausasemalla. Ilmanlaatua mitataan liikenteen ja pienpolton vaikutusalueilla sekä tausta-alueilla Luukissa ja Kalliossa. Mittausasemista seitsemän on pysyviä ja neljän paikka vaihtuu kalenterivuosittain. Vuonna 2020 ilmanlaatua mitataan myös siirrettävillä mittausasemilla Helsingissä pientaloalueella Pirkkolassa sekä sataman vaikutusalueella Länsisatamassa, Espoossa Otaniemessä lähellä Kehä I:tä ja Vantaalla Kehä III varrella Varistossa.
2.1 Kevään ilmanlaatu
Kevään ilmanlaatu oli tavanomaista parempi, poikkeuksellisen leudosta talvesta huolimatta katupöly heikensi ilmanlaatua maalis- ja huhtikuussa (kuva 2.1.). Erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli maaliskuussa Länsisatamassa neljä ja Varistossa yksi. Huhtikuussa erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli vielä neljä Mannerheimintiellä. Erittäin huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista ja pienhiukkasista. Huonon ilmanlaadun tunteja oli maaliskuussa Mäkelänkadulla 7, Leppävaarassa 13, Tikkurilassa 2, Länsisatamassa 16 ja Varistossa 13. Huhtikuussa ilmanlaatu luokiteltiin huonoksi yhden tunnin ajan Leppävaarassa, Tikkurilassa ja Mannerheimintiellä, kuten myös yhden tunnin ajan toukokuussa.
Kevät kuukausista (maalis–toukokuu) maaliskuussa esiintyi eniten välttävän ja huonon ilmanlaadun tunteja. Maaliskuussa vilkasliikenteisillä alueilla ilmanlaatu oli asemasta riippuen välttävää tai huonoa noin 1–16 % mitatusta ajasta. Tausta- ja pientaloalueilla vastaava luku oli 0–1 %. Keväällä ilmanlaatu oli tausta- ja pientaloalueilla suurimman osan ajasta tyydyttävä tai hyvä (kuva 2.2, 2.3. ja 2.4.).
Kuva 2.1. Kevätvuorokausien huonoimmat ilmanlaatu tunnit.
Kuva 2.2. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu Helsingissä kevätkuukausina (maaliskuu–toukokuu 2020).
Kuva 2.3. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu kevätkuukausina Espoossa (maaliskuu–toukokuu 2020).
Kuva 2.4. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu kevätkuukausina Vantaalla (maaliskuu–toukokuu 2020).
Maaliskuussa alkoi koronaepidemian takia poikkeustila, jolloin liikennemäärät vähenivät merkittävästi pääkaupunkiseudulla. Tämä näkyi laajalti ilmanlaadussa, kun liikenteen rajoittamistoimet laskivat liikennemääriä ja liikenteen päästöjä. Liikenteen päästöistä muodostuvan typpidioksidin pitoisuudet olivat keväällä 2020 noin puolet pitkän ajan keskiarvosta.
Liikennemäärät vähenivät voimakkaasti maaliskuun puolivälissä poikkeustilan alkaessa 18.3. Tällöin typpidioksidin pitoisuudet laskivat 30–50 % HSY:n vilkasliikenteisissä mittauspaikoissa verrattuna alkuvuoteen 2020 ja 40–60 % verrattuna edellisvuosien (2017–2019) vastaavaan ajankohtaan 18.3.-21.5. (kuva 2.5). Tämän lisäksi typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet vuosi vuodelta, koska uudet autot ovat vähäpäästöisempiä. Ilmanlaatuun ja typpidioksidin pitoisuuksiin vaikuttavatkin niin liikennemäärien muutokset kuin autokannan uusiutuminen ja sääolotkin. Varsinkin tuulisuus vaikuttaa päästöjen pitoisuuksiin.
Kuva 2.5. Typpidioksidipitoisuuksien muutokset keväällä 2020.
2.1.1 Vertailu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin
Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoa maalis–toukokuussa. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m3 vuorokauden keskiarvona) oli maaliskuussa Varistossa 4, Länsisatamassa ja Leppävaarassa 3 ja Mäkelänkadulla 2. Huhti–toukokuussa ylityksiä ei enää ollut. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset johtuivat katupölystä. Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (50 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi Varistossa maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ei ylittynyt keväällä.
Pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet eivät keväällä ylittäneet WHO:n terveysperusteista vuorokausiohjearvoa, joka on 25 µg/m3.
Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso 200 µg/m3 ja tuntipitoisuuden ja vuorokausipitoisuuden ohjearvo eivät ylittyneet kevätkuukausina.
Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ei ylittynyt keväällä.
Rikkidioksidin raja-arvotaso ei ylittynyt maalis–toukokuun aikana.
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m3) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä.
Typpidioksidi ylittää vuositasolla raja-arvon (40 µg/m3) paikoin Helsingin vilkasliikenteisillä ja huonosti tuulettuvilla kaduilla. Vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyy usein vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Tuntitasolla raja- ja ohjearvojen (200 µg/m3, 150 µg/m3) ylitykset ovat melko harvinaisia, mutta niin voi tapahtua erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan.
Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen (120 µg/m3 , 8 h liukuva keskiarvo, ei ylityksiä) ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella.
Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia.
2.2 Kevään katupölykausi alkoi tavallista aiemmin
Joulukuu 2019–helmikuu 2020 oli poikkeuksellisen lauha lähes koko Suomessa. Koko maan talven keskilämpötila oli historiallisen korkea (Ilmatieteen laitos a 2020). Tammikuussa mitatut keskilämpötilat olivat Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Helsingissä Kaisaniemessä noin 7 astetta koreammat kuin vuosien 1981–2010 keskilämpötila (Ilmatieteen laitos b 2020). Myös helmikuussa lämpötila oli tavallista korkeampi. Talvi oli myös poikkeuksellisen sateinen, Helsingissä satoi helmikuussa kaksinkertainen määrä vuoden 2019 helmikuuhun nähden. Helmikuussa Helsinki-Vantaan lentoasemalla sademäärä oli 115 mm, kun vuonna 2019 sädemäärä oli 58 mm ja pitkänajan keskiarvo oli 37 mm (vuosina 1981-2010).
Pääkaupunkiseudulla terminen kevät, jolloin vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli nollaan, alkoi aikaisemmin kuin viime vuosina (Ilmatieteen laitos c 2020). Terminen kevät alkoi vuonna 2020 maaliskuun alussa (1.3.2020), kun edellisenä vuotena se alkoi maaliskuun puolessa välissä (14.3.2020).
Kevään katupölykausi oli pääkaupunkisedulla tavallista aikaisempi ja aiempia vuosia helpompi, koska talvi oli erittäin leuto ja lumeton (kuva 2.6 ja 2.7.). Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason (50 µg/m3) ylittäviä päiviä oli keväällä tavallista vähemmän. Korkeita ilman hiukkaspitoisuuksia mitattiin jo tammikuussa, ja pahin pölyjakso koettiin helmikuun lopulla. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat koholla myös helmi- ja maaliskuussa, mutta pitoisuudet olivat edellisvuotta matalampia huhtikuun alussa, jolloin yleensä mitataan katupölyn huippupitoisuudet. Hiukkasten pitoisuudet olivat pääkaupunkiseudulla keväällä koko katupölykauden tavallista matalampia.
Ensimmäisen kerran hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät vuorokausiraja-arvotason (50 µg/m3) 5. tammikuuta Leppävaarassa, Mäkelänkadulla ja Varistossa. Vuorokausiraja-arvotaso ylittyi vielä tammikuussa Mäkelänkadulla kaksi kertaa ja Mannerheimintiellä kerran. Helmikuussa taso ylittyi Leppävaarassa ja Mäkelänkadulla kahdesti, Otaniemessä kerran ja Varistossa seitsemän kertaa. Maaliskuussa vuorokausiraja-arvotaso ylittyi Mäkelänkadulla kahdesti, Länsisatamassa ja Leppävaarassa kolme kertaa ja Varistossa neljä kertaa. Huhti- ja toukokuussa vuorokausiraja-arvotaso ei enää ylittynyt. Katupölykauden korkein vuorokausipitoisuus (133 µg/m3) mitattiin Variston mittausasemalla.
Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso on ylittynyt tänä vuonna tammi-toukokuussa Mannerheimintiellä 1, Leppävaarassa 6, Mäkelänkadulla 7, Kehä III varrella Varistossa 12, Otaniemessä 1 ja Länsisatamassa 3 kertaa (kuva 2.8).
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyi Varistossa helmikuussa. WHO:n vuorokausiohjearvo (50 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi Varistossa maaliskuussa.
Kuva 2.6. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet kevään 2020 katupölykaudella.
Kuva 2.7. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet kevään 2019 katupölykaudella.
Kuva 2.8. Pölyisten päivien (eli hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityspäivien) määrät maalis-toukokuussa 2020 (tummat värit) ja 2019 (haaleat värit). Hengitettävien hiukkasten raja-arvo ylittyy, jos pölyisiä päiviä on vuoden aikana enemmän kuin 35 kertaa. Raja-arvo on merkitty kuvaan punaisella viivalla. Otaniemessä ja Kehä III varrella Varistossa ei ollut vuonna 2019 mittausasemaa.
Leudon sään takia katujen kevätpesut pystyttiin aloittamaan tavallista aiemmin (Helsingin Sanomat 2020, Länsiväylä 2020). Vaikka talvi oli vähäluminen ja leuto ja hiekoitusmäärät olivat tavallista pienempiä, niin talven aikana hiekoitussepeliä kertyi väylille.
Helsingissä hiekanpoistot aloitettiin maaliskuun puolessa välissä (Kuusiranta 2020) ja lopetettiin huhtikuun loppupuolella. Katujen yöpesut alkoivat maaliskuun alkupuolella. Katupölykaudella katuja kasteltiin 3–4 kertaa viikossa, sateesta riippuen. Kalsiumkloridiliuosta käytettiin sitomaan katupölyä noin 1–2 kertaa viikossa.
Espoossa katujen harjaus päästiin aloittamaan myös poikkeuksellisen aikaisin, noin 2 viikkoa tavallista aiemmin, maaliskuun alussa (Salo 2020, Länsiväylä 2020). Toukokuun loppupuolella kadut olivat harjattu ja pesty. Hiekoitusmäärät ja hiekoituskerrat olivat talvena huomattavan pieniä, mutta siitä huolimatta katupölyä oli ilmassa. Kaiken kaikkiaan katujen kevätsiivous oli tavanomaista helpompi. Helmikuussa pölyntorjuntaan käytettiin kahdesti kalsiumkloridiliuosta.
Myös Vantaalla kevätharjaukset päästiin aloittamaan poikkeuksellisen aikaisin helmikuun lopulla (Tammisto 2020). Työ myös eteni Vantaalla tavallista nopeammin, sillä hiekoitushiekkaa oli levitetty vain kolmasosa normaalitalveen verrattuna. Vantaan oma organisaatio suoritti kevään aikana pölynsidontakastelun miedolla kalsiumkloridiliuoksella kaksi kertaa. Levityskerrat olivat 26.–27.2. ja 27.–28.3.
Pääkaupunkiseudun pääväyliä kasteltiin pölyämisen vähentämiseksi katupölykaudella viisi kertaa. Pääväyliä kasteltiin kerran helmikuussa (27.2.), kaksi kertaa maaliskuussa (26.3. ja 23.3.) ja kaksi kertaa huhtikuussa ( 20. ja 22.4.).
Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista.
