Mittausparametrit vuonna 2020: PM10, PM2,5, NO, NO2, BC
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 10 m merenpinnasta
Mannerheimintien mittausasemalla mitatut pitoisuudet edustavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat Helsingin keskustassa vilkasliikenteisten katujen varsilla liikkuessaan. Keskustassa on runsaasti jalankulkijoita, ja mittauspisteen ohitse kulkee noin 40 000 jalankulkijaa vuorokaudessa.
Mannerheimintie on nupukivipäällysteinen ja nelikaistainen katu, jonka keskellä on kaksi raitiotiekaistaa. Kadun leveys on 47 metriä, katua reunustaa kuusikerroksien yhtenäinen rakennusseinämä. Mittausaseman etäisyys ajokaistan reunasta on noin 3 m. Mittausaseman ja ajokaistan välissä on pyöräilykaista, joka on noin 1,5 m leveä. Mittausaseman etäisyys lähimmästä risteyksestä on noin 35 metriä.
Vuonna 2019 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Mannerheimintiellä oli noin 14 900 (raskas 5 %) ja Kaivokadulla 18 400 (raskas 6 %) ajoneuvoa vuorokaudessa (Helsinki 2020).
Liikenne ja katupöly ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt. Pistelähteiden vaikutus mittaustuloksiin on vähäinen.
Mittausparametrit vuonna 2020: PM10, PM2,5, NO, NO2, O3, BC, VOC, PAH, hiukkasten lukumäärä, LDSA, säätietoja
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 29 m merenpinnasta
Mäkelänkadun mittausasemalla mitatut pitoisuudet edustavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Mittausasemalla mitataan laajasti eri ilmansaasteita ja niiden ominaisuuksia. HSY:n omien mittausten lisäksi Mäkelänkadulla tehdään erityismittauksia yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa.
Mittausaseman etäisyys viereisestä rakennuksesta on 3 metriä ja Mäkelänkadun ajokaistan reunasta alle 0,5 metriä. Mittausaseman kohdalla Mäkelänkadun katukuilun leveys on 42 metriä ja ympäröivien rakennusten korkeus noin 17 metriä. Nopeusrajoitus mittausaseman kohdalla on 50 km/h.
Vuonna 2019 keskimääräiset liikennemäärät olivat Mäkelänkadulla, mittausaseman vieressä noin 27 800 ajoneuvoa vuorokaudessa (raskas 10 %) (Helsinki, 2020).
Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttaa pääasiassa viereisen pääkadun liikenne ja katupöly. Pistelähteiden vaikutus mittaustuloksiin on vähäinen.
Mittausparametrit vuonna 2020: PM10, PM2,5, NO, NO2, SO2, O3, BC, VOC, PAH, hiukkasten lukumäärä, LDSA
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 18 m merenpinnasta
Kallion mittausasema on kaupunkitausta-asema. Kallion mittausasemalla mitatut epäpuhtauksien pitoisuudet edustavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat yleisesti Helsingin keskustan asuinalueilla. Vilkkaiden liikenneväylien lähellä pitoisuudet nousevat selvästi Kallion mittaustuloksia korkeammiksi.
Kallion mittausasema sijaitsee kaupunkialueella, mutta etäällä vilkkaista teistä ja päästölähteistä. Vilkkaimmat lähikadut ovat Helsinginkatu 80 metrin ja Sturenkatu 300 metrin etäisyydellä asemasta. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne vuonna 2019 oli Helsinginkadulla 4 800 (raskas 2 %) ja Sturenkadulla 25 600 (raskas 7 %) ajoneuvoa vuorokaudessa (Helsinki 2020). Pistelähteiden vaikutus mittaustuloksiin on vähäinen.
Mittausparametrit vuonna 2020: PM2,5, NO, NO2, O3, PAH
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 18 m merenpinnasta
Vartiokylän mittaustulokset kuvaavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat pääkaupunkiseudun vähäliikenteisillä pientaloalueilla. Ilmanlaatuun alueella vaikuttavat pääasiassa puun pienpoltto, alueellinen päästöjen kulkeutuminen sekä lähiliikenteen päästöt. Mittauksilla selvitetään pientaloalueiden yleistä ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla. Mittauksilla arvioidaan tulisijojen käytön vaikutusta erityisesti pienhiukkasten ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksiin sekä alueellista otsonin taustapitoisuutta.
Vartiokylän mittausasema sijaitsee puiston laidalla keskellä pientaloaluetta. Mittausasemaa lähin tie on Riskutie, joka kulkee 60 metrin etäisyydellä asemasta. Riskutien keskimääräinen arkivuorokausiliikenne vuonna 2019 oli noin 2 400 (raskas 9 %) ajoneuvoa. Etäisyys vilkasliikenteiselle Itäväylälle on 500 m, liikennemäärä 19 300 ajon./vrk (raskas 6 %) (Helsinki 2020).
Mittausparametrit vuonna 2020: PM10, PM2,5, NO, NO2
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 13 m merenpinnasta
Leppävaaran aseman mittaustulokset kuvaavat vilkasliikenteisen aluekeskuksen ilmanlaatua Espoossa. Leppävaaran pysyvä mittausasema siirtyi vuoden 2010 alussa Läkkisepänkujalle, Turuntien viereen. Vuosina 2005 - 2009 Leppävaaran mittausasema sijaitsi Upseerikadulla (Lep 3) ja vuosina 1999 - 2004 Valurinkujalla (Lep2).
Leppävaara 4 sijaitsee avoimella viheralueella Turuntien ja Lintuvaaran risteyksen tuntumassa. Etäisyys risteykseen on noin 30 metriä, mittausaseman koillispuolella on pysäköintialue. Kehä I sijaitsee aseman itäpuolella n. 250 m etäisyydellä. Vuonna 2019 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne Kehä I:llä oli noin 89 000 (raskas 4 %) ja Turuntiellä noin 23 000 (raskas 7 %) ja Lintuvaarantiellä noin 16 000 ajoneuvoa (raskas 4 %) (Espoo 2020).
Liikenne ja katupöly ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt. Pistelähteiden vaikutus mittaustuloksiin on vähäinen.
Mittausparametrit vuonna 2020: PM10, PM2,5, NO, NO2, BC
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 22 m merenpinnasta
Tikkurilan mittausasema edustaa vilkasliikenteisen keskustan ilmanlaatua Vantaalla. Asema sijaitsee lähellä Tikkurilantien, Neilikkatien ja Ratatien liikennevaloristeystä, jalkakäytävien rajaamalla nurmikkoalueella. Tikkurilantiehen on 7 m, läheiseen risteykseen 27 m ja jalkakäytävän reunaan 4 m. Lähistöllä alle 50 m etäisyydellä on 8-kerroksisia asuintaloja ja 70 m etäisyydellä hotelli Vantaa. Maasto on avointa etelään ja kaakkoon.
Ilmanlaatuun alueella vaikuttaa lähialueen vilkas liikenne, rakentaminen ja katupöly. Vuonna 2019 liikennemäärä Tikkurilantiellä oli noin 8 100 ajon/vrk (raskas 6 %) ja Ratatiellä 3 800 (raskas 18 %). (Vantaa 2020).
Mittausparametrit vuonna 2020: PM2,5, NO, NO2, SO2, O3, BC, LDSA
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 59 m merenpinnasta
Luukin mittausasema on pääkaupunkiseudun alueellinen tausta-asema, joka kuvaa ilmanlaatua seudun taajamien ulkopuolella maaseutumaisessa ympäristössä. Mittausasema sijaitsee Espoossa Luukintien varrella ja aivan Suur-Helsingin golf-kentän laidalla. Avoimen golf-kentän ulkopuolella on metsäinen ulkoilualue.
Mittausasema on avoimella paikalla ja etäällä vilkasliikenteisistä liikenneväylistä ja suurista pistelähteistä. Etäisyys Vihdintielle on noin 0,8 km. Vuonna 2019 liikennemäärä Vihdintiellä oli noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (raskas noin 9 %) (Espoo 2020).
Mittaustuloksiin vaikuttaa satunnaisesti viereinen Luukintie ja sen liikenne sekä alueellinen ja maamme rajojen ulkopuolinen kaukokulkeuma.
Aseman nimi ja lyhenne: Länsisatama, L-sat, L-sat4
Osoite: Tyynenmerenkatu 8, Helsinki
Koordinaatit (ETRS-GK25FIN): 6671367 : 25495656
Mittausvuodet: 2019 ja 2020
Mittausparametrit vuonna 2020: PM10, PM2,5, NO, NO2, SO2, BC, LDSA
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 7 m merenpinnasta
Länsisataman alueella, Terminaali T1:n läheisyydessä seurataan ilmanlaatua vuosien 2019 ja 2020 ajan. Mittauksilla selvitetään satama-alueen ilmanlaatua. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat pääasiassa vilkas autoliikenne, sataman maaliikenne, laivaliikenteen päästöt sekä kaukokulkeuma. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat osaltaan myös Jätkäsaaren rakentamistyömaat ja energiantuotannon päästöt.
Mittausasema sijaitsee satama-alueella, noin 46 m etäisyydellä Tyynenmerenkadusta. Tyynenmerenkadun liikennemäärä vuonna 2019 oli noin 5 900 ajoneuvoa vuorokaudessa (raskasta 5 %) (Helsinki, 2020).
Mittausparametrit vuonna 2020: PM10, PM2,5, NO, NO2, BC, PAH, hiukkasten lukumäärä, LDSA
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 24 m merenpinnasta
Helsingin Pirkkolassa seurataan ilmanlaatua vuosien 2019 ja 2020 ajan. Lähiympäristössä on runsaasti pientaloasutusta ja alueen kadut ovat vähäliikenteisiä. HSY:n omien mittausten lisäksi Pirkkolassa tehdään erityismittauksia yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa.
Mittauksilla selvitetään pientaloalueiden ilmanlaatua. Pientaloalueiden ilmanlaatuun vaikuttavat yleensä tulisijojen käyttö ja katujen pölyäminen. Tulisijojen käyttö on seudulla usein satunnaista lisälämmitystä, mutta koska asuinalueet ovat kaupunkialueilla tiiviitä, voi lähinaapurille koituva savuhaitta olla merkittävä. Paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavat ratkaisevasti myös maastonmuodot ja sääolot, joiden vuoksi ilmanlaatu voi heiketä paikallisesti etenkin kylminä ja heikkotuulisina päivinä.
Pirkkolan mittausasema sijaitsee Pirjontien pohjoislaidalla. Liikenteen vaikutus ilmanlaatuun on kuitenkin vähäinen, koska liikennemäärät alueella ovat vähäisiä. Pirjontien alussa liikennemäärä oli noin 8 400 ajoneuvoa vuorokaudessa (raskasta 9 %) ja mittausaseman kohdalla 500 ajon./vrk. (Helsinki, 2020).
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 16 m merenpinnasta
Vilkasliikenteisen Kehä I:n läheisyydessä Otaniemessä seurattaan ilmanlaatua vuoden 2020 ajan. Mittausaseman ympäristö on avointa Kehä I:n suuntaan länteen, mutta itäpuolella ympäristö rajoittuu rakennuksiin. Mittausympäristön ilmanlaatuun vaikuttavat voimakkaimmin liikenteen päästöt ja katupöly.
Mittausten tavoitteena oli selvittää, kuinka korkeiksi pitoisuudet nousevat pääväylän välittömässä läheisyydessä. Tuloksia käytetään kehitettäessä pölyntorjuntaa pääväylillä, pölynsidonnan tarpeellisuuden arvioinnissa sekä taustatietona kaupunkisuunnittelussa.
Mittausasema sijaitsee Kehä I:n ja Tekniikantien välissä, KCL:n piha-alueella, Tapiolantien risteyksen pohjoispuolella. Etäisyys Kehä I:n laitaan on noin 34 metriä. Liikennemäärä Kehä I:llä noin 32 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (raskasta 5 %). (Digiroad, 2020).
Mittausparametrit vuonna 2020: PM10, PM2,5, NO, NO2
Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 32 m merenpinnasta
Vilkasliikenteisen Kehä III:n pientareella Vantaan Varistossa seurataan ilmanlaatua vuoden 2020 ajan. Edellisen kerran samassa paikassa on mitattu vuonna 2013. Mittausasema sijaitsee Kehä III:n eteläpientareella lähellä Matkatien alikulkua. Mittausaseman ympäristö on avointa ja se tuulettuu hyvin.
Mittausympäristön ilmanlaatuun vaikuttavat voimakkaimmin liikenteen päästöt ja katupöly. Mittausten tavoitteena on selvittää, kuinka korkeiksi pitoisuudet nousevat pääväylän välittömässä läheisyydessä. Tuloksia käytetään kehitettäessä pölyntorjuntaa pääväylillä, pölynsidonnan tarpeellisuuden arvioinnissa sekä taustatietona kaupunkisuunnittelussa.
Mittausasema sijaitsi noin 10 m etäisyydellä Kehä III:n ajokaistan reunasta. Liikennemäärä Kehä III:lla on noin 63 200 ajoneuvoa vuorokaudessa (raskasta 5 %) (Digiroad, 2020).
Näytteenottokorkeus: 2 m maanpinnasta, 31 m merenpinnasta
Vantaan Ylästössä seurattaan ilmanlaatua vuoden 2020 ajan. Lähiympäristössä on runsaasti pientaloasutusta ja alueen kadut olivat vähäliikenteisiä.
Mittauksilla selvitetään ilmanlaatua pientaloalueilla ja miten pienpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Pientaloalueiden ilmanlaatuun vaikuttavat yleensä tulisijojen käyttö ja katujen pölyäminen. Tulisijojen käyttö on seudulla usein satunnaista lisälämmitystä, mutta koska asuinalueet ovat kaupunkialueilla tiiviitä, voi lähinaapurille koituva savuhaitta olla merkittävä. Paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavat ratkaisevasti myös maastonmuodot ja sääolot, joiden vuoksi ilmanlaatu voi heiketä paikallisesti etenkin kylminä ja heikkotuulisina päivinä.
Ylästön PAH- ja LDSA tulokset kuvaavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat asuessaan tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Lähiliikenteen vaikutus ilmanlaatuun on vähäinen, koska liikennemäärät alueella ovat pieniä.
Näytteenottokorkeus: 2 m maanpinnasta, 47 m merenpinnasta
Espoon Laaksolahden mittaustulokset kuvaavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat pääkaupunkiseudun vähäliikenteisillä pientaloalueilla.
Mittauksilla selvitetään pientaloalueiden ilmanlaatua. Pientaloalueiden ilmanlaatuun vaikuttavat yleensä tulisijojen käyttö ja katujen pölyäminen. Tulisijojen käyttö on seudulla usein satunnaista lisälämmitystä, mutta koska asuinalueet ovat kaupunkialueilla tiiviitä, voi lähinaapurille koituva savuhaitta olla merkittävä. Paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavat ratkaisevasti myös maastonmuodot ja sääolot, joiden vuoksi ilmanlaatu voi heiketä paikallisesti etenkin kylminä ja heikkotuulisina päivinä.
