Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset käyttävät talousvettä noin 90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokset käyttävät raakavetenä Päijänteen vettä. Käyttämämme vesi on noin prosentti järven virtaamasta.
Vedenpuhdistus ei aiheuta päästöjä vesistöön. Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle.
Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset tuottavat jätevettä noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jätevedet johdetaan viemäriverkostoa pitkin käsiteltäväksi puhdistamolle ennen niiden palautumista takaisin vesistöön. HSY:n kaksi jätevedenpuhdistamoa, Viikinmäessä Helsingissä ja Suomenojalla Espoossa, vastaavat jätevesien käsittelystä pääkaupunkiseudulla. Meneillään on Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen ».
Puhdistukseen käytetään biologis-kemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä sekä biokaasua. Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä. Puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle.
Kotitalouksien arkikäytössä syntyvien jätevesien lisäksi viemäreihin lasketaan myös teollisuusjätevesiä sekä muita poikkeavia jätevesiä. Näiden johtaminen viemäriin on luvanvaraista ja vaatii teollisuusjätevesisopimuksen.
Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa rannikkovesien ja Itämeren suojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita, jotka suoraan mereen johdettuna aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä.
Jätevedenpuhdistukselle on asetettu rajoitteita sekä EU:n direktiiveissä että kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi jätevedenpuhdistamot ovat velvoitettuja täyttämään niille asetetut puhdistamokohtaiset ympäristöluvat, joiden toteutumista Uudenmaan ELY-keskus valvoo.
Talousvesi
Yhteistyö raakaveden otossa -kaaviokuva
Pääosa HSY:n ottamasta raakavedestä on pintavettä. Vuonna 2015 Päijänteen vettä otettiin 85 Mm3. Se vastaa sadasosaa Päijänteen veden virtaamasta. Dämmanin laitokselle otettiin Dämmaninjärvestä 4,8 Mm3 vettä. Se on 16 % Dämmaninjärven veden virtaamasta.
Tuotetusta vedestä 0,7 % on Kuninkaanlähteen pohjavettä. Se vastaa vajaata 0,6 Mm3 (noin 1600-1700 m3/d) vettä vuodessa. Kuninkaanlähteen antoisuudeksi on todettu vuoden 1959 koepumppauksessa 3000 m/d eli HSY ottaa siitä noin puolet.
Vesioikeuden luvissa määritellään ehtoja vedenpintojen tarkkailulle ja säännöstelylle. Näillä toimilla taataan vesiekosysteemeille sopivat olosuhteet ja minimoidaan vedenoton vaikutukset. Säännöstelyllä voidaan jopa parantaa ekosysteemien olosuhteita tasaamalla pinnankorkeuksien vaihteluja ja takaamalla kuivanakin jaksona tietty virtaama laskuojissa.
Vesimäärää vähennetään
Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Osa raakavedestä käytetään vedenpuhdistusprosessissa mm. suodattimien pesuun. Pesuvedet johdetaan puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Raakavettä on saatavilla runsaasti, joten vedenpuhdistuslaitoksella ei vettä kierrätetä.
Tavoitteena on vähentää verkostoon pumpattua vesimäärää pienentämällä vuotovesimäärää.
Vuotovesi on vettä, joka vuotaa paineellisesta vesijohdosta ulos esimerkiksi putkirikon takia. Maan pinnalle näkymättömät piilovuodot ovat merkittävä osa vuotovesimäärästä.
Jätevedenpuhdistus ja päästöt 2015
Suomen suurimmat jätevedenpuhdistamot
HSY:n jätevedenpuhdistamot, Viikinmäessä Helsingissä ja Suomenojalla Espoossa, vastaavat jätevesien käsittelystä pääkaupunkiseudulla. Laitokset ovat Suomen suurimmat, ja ne palvelevat yli miljoonaa pää-kaupunkiseudun asukasta. Kolmatta, Blominmäen jätevedenpuhdistamoa rakennetaan.
Puhdistukseen käytetään biologis-kemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä ja biokaasua. Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä. Puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle.
Kotitalouksien arkikäytössä syntyvien jätevesien lisäksi viemäreihin lasketaan myös teollisuusjätevesiä sekä muita poikkeavia jätevesiä. Näiden johtaminen viemäriin on luvanvaraista ja vaatii teollisuusjätevesisopimuksen.
Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa rannikkovesien ja Itämeren suojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita, jotka suoraan mereen johdettuna aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä.
Jätevedenpuhdistukselle on asetettu rajoitteita sekä EU:n direktiiveissä että kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi jätevedenpuhdistamot ovat velvoitettuja täyttämään niille asetetut puhdistamokohtaiset ympäristöluvat, joiden toteutumista Uudenmaan ELY-keskus valvoo.
Jätevedenpuhdistus
HSY:n jätevedenpuhdistamoille Helsingin Viikinmäkeen ja Espoon Suomenojalle otetaan vastaan vuosittain noin 130 miljoonaa kuutiometriä yhdyskuntajätevesiä; arviolta n. 85 % on asumajätevesiä ja n. 15 % teollisuuden jätevesiä.
Jäteveden kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori ja typpi.
Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puhdistamoiden ympäristölupamääräysten sekä HSY:n sisäisten, lupaehtoja tiukempien toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti.
Orgaanisesta lika-aineesta poistetaan puhdistusprosessia yli 95%, fosforista noin 98% ja typestä 70-90%.
Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2015 sekä Viikinmäen että Suomenojan puhdistamot täyttivät kaikki ympäristöluvan määräykset. Vesistöön johdetun jäteveden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet ja poistotehot olivat lupamääräysten mukaisia.
Vuosi 2015 oli pääkaupunkiseudulla sateisuudeltaan normaali. Puhdistamojen yhteenlaskettu tulovirtaama oli n. 138 milj. m3, joka oli 6,5 % enemmän vuoteen 2014 verrattuna. Typpikuormitus mereen oli 983 tonnia (tavoite 1200 tonnia) ja fosforikuormitus 35 tonnia (tavoite 40 tonnia). Jätevesimäärän kasvusta huolimatta HSY:n jätevedenpuhdistamot saavuttivat ympäristölupamääräysten mukaisen toimintatason sekä ympäristölupamääräyksiä tiukemmat HSY:n omat tonnipohjaiset tavoitteet.
HSY:n jätevedenpuhdistuksen fosforipäästöt vesistöön
HSY:n jätevedenpuhdistuksen typpipäästöt vesistöön
HSY:n biologisen hapenkulutuksen päästöt vesistöön
Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossa hyödynnettävää biokaasua, jonka tuotantotaso säilyi vakaana. Viikinmäen sähköntuotannon omavaraisuusaste oli 64 %. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu myytiin Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti liikennepolttoainekäyttöön. Jätevedenkäsittelystä sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostetaan mullaksi ja maanparannusaineeksi.
Tarkemmat tiedot esitetään Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportissa.
Haitalliset aineet vaikuttavat vesistöön
Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana.
Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä.
Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.
Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri.
Jätevesiohitukset
Poikkeuksellisissa tilanteissa puhdistamatonta jätevettä voi päätyä verkostosta tai pumppaamoilta pääkaupunkiseudun vesistöihin. Toisinaan myös jätevedenpuhdistamoilta joudutaan johtamaan vain osittain puhdistettua jätevettä suoraan vesistöön. Ohitukset raportoidaan vesihuollon vuosiraportissa. HSY:ssä seurataan jätevesiylivuotojen määrää ja tavoitteena on, että niitä saadaan pienennettyä. Tähän tähtääviä toimenpiteitä sisältyy mm. Itämerihaasteessa sitouduttuihin toimenpiteisiin. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut vuonna 2015 laitosohituksia.
Tutkimustyötä jätevedenpuhdistuksen tehostamiseksi
Ravinteiden kierrätystä tehostetaan
HSY:ssä tutkitaan mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen ja ravinteiden hyötykäyttöön. Vaikka typenpoisto Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla onkin kansainvälistä huipputasoa, HSY:ssä kehitetään keinoja sen parantamiseen. Puhdistamolle tulevan jäteveden typpipitoisuuden jatkuvaan kasvuun on varauduttava ja panostuksista huolimatta puhdistamo ei nykyisillä prosessiteknisillä ratkaisuilla pysty saavuttamaan noin 90 prosentin poistotasoa parempaa kokonaistypenpoistoa.
Lue lisää Rejektityppi-projektista »
Jälkifosfori-hankkeen tavoitteena on vähentää yhdyskuntalietteen joukkoon päätyvän fosforin määrää huomattavasti ja että noin 80 % fosforista poistettaisiin puhdistusprosessin lopuksi saostamalla.
Lue lisää Jälkifosfori-projektista »
Vesistövaikutusten seuranta
Jätevesien vaikutusten seuranta 2015
Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta jätevedet johdetaan n. 16 km pituista purkutunnelia pitkin Helsingin edustalle avomerelle. Suomenojan jätevedet johdetaan 7,5 km pituisessa purkutunnelissa Espoon edustalle. Molemmat purkupisteet sijaitsevat usean metrin syvyydessä meren pohjassa, jossa jäteveden sekoittuminen meriveteen on tehokasta. Lähistöllä ei sijaitse virkistyksen tai ympäristön kannalta arvokkaita kohteita.
Jätevesien vaikutuksia merialueella seurataan yhteistyössä muiden merialueeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa. Vuoden 2014 alussa siirryttiin toteuttamaan tarkkailua uuden ”Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu” -ohjelman mukaisesti.
Tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina ympäristökeskuksen julkaisusar-jassa. Vuosien 2014–2015 tulokset raportoidaan keväällä 2016. Viimeisin julkaistu raportti koskee vuotta 2013.
Tutustu Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013 - Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu -raporttiin »
Jätevesien vaikutukset kalastoon
Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Vuonna 2015 kalataloustarkkailu toteutettiin laajana yhteistarkkailuna, jossa ovat mukana HSY:n lisäksi Helsingin Satama Oy, Helen Oy, Helsingin Liikuntavirasto sekä Espoon kaupungin tekninen keskus.
Tarkkailu tehtiin ”Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina 2012–2023” ohjelman mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta vastasi vuonna 2015 tarkkailuohjelman tekijä, Kala- ja vesitutkimus Oy. Kalataloustarkkailu raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2014–2015 tulokset raportoidaan keväällä 2016.