HSY:n ympäristövastuu 2015

Vuosi 2015 oli HSY:lle ennakoitua menestyksekkäämpi vuosi sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Viime vuoden tilikauden tulos oli 12 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulorahoitus ei kuitenkaan edelleenkään riitä kattamaan kuntayhtymän investointeja, jonka vuoksi uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin yhteensä 65 miljoonaa euroa. Tulevina vuosina haasteena on mittava investointiohjelma ja sen rahoittamInen. Nämä edellyttävät sekä pitkäjänteisen taksapolitiikan jatkamista että tuottavuuden jatkuvaa parantamista.  Mittavat investoinnit ovat tärkeitä myös ympäristön kannalta.

HSY:n merkittävin investointi on Espoon Blominmäkeen rakennettava uusi jätevedenpuhdistamo, jonka tarkennettu kustannusarvio on 371 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 valmistuivat puhdistamon yhden ajotunnelin louhintatyöt ja käynnistyivät varsinaisen puhdistamon luolastolouhinnat. Vuonna 2020 valmistuvan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset tulevat olemaan parhaat Suomessa ja koko Itämeren alueella. Lisäksi tavoitteena on, että laitoksesta tulee Suomen ja mahdollisesti koko Euroopan energiatehokkain.

Vuoden 2015 aikana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta muuttui oleellisesti, kun syntypaikkalajitellun sekajätteen kaatopaikkakäsittelystä siirryttiin sen energiahyödyntämiseen. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä väheni merkittävästi, kun jätevoimalaan toimitettiin energiahyötykäyttöön yhteensä noin 219 000 tonnia sekajätettä. Jätteitä loppusijoitettiin vuonna 2015 noin 12 000 tonnia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. 

Pääpaino materiaali- ja energiatehokkuuteen

Yksi strategisista päämääristämme on organisaatiomme perustamisesta lähtien ollut ympäristövastuullisena edelläkävijänä toimiminen yhdessä seudun kuntien kanssa.  Vuonna 2015 aloitimme vuoteen 2020 ulottuvan strategian ohjaamina. HSY:n uudet tavoitteet keskittyvät erityisesti oman toimintamme ympäristövaikutusten ja suorituskyvyn parantamiseen pääpainopisteenä materiaali- ja energiatehokkuus. Näillä odotamme saavutettavan myös taloudellista hyötyä.

Tavoitimme vuodelle 2016 asetetun energiaomavaraisuuden etuajassa. HSY on pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja tuottaa enemmän energiaa kuin käyttää omassa toiminnassaan. Kokonaisenergiankulutuksen vähentämisen lisäksi tavoitteenamme on lisätä omaa, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähkön- ja lämmöntuotantoa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla keväällä 2016 käynnistyvä aurinkovoimala on yksi esimerkki toimenpiteistä, joilla rakennamme vihreämpää tulevaisuutta. Lisäksi vuonna 2015 siirryimme sähköntuotantomme sertifioinnin myötä kokonaan EKOenergia-merkityn sähkön käyttöön. HSY on yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa.

Uusi Ruskeasannan Sortti-asema avattiin syyskuussa. Se parantaa HSY:n palvelutarjontaa ja kierrätysmahdollisuuksia Vantaalla. Aseman rakentamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota ympäristöystävällisyyteen käyttämällä laadukkaita kierrätysmateriaaleja. Esimerkiksi pohjarakenteissa on käytetty vaahtolasia, joka on tehty suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseutulaisten lajittelemasta lasista. Julkisivuissa käytetyt puukomposiittilevyt on valmistettu paperiteollisuuden ylijäämämateriaaleista. Myös Ruskeasannassa hyödynnetään aurinkosähköä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin keväällä 2015 käyttöön uusi biokaasulaitos, joka paitsi kasvattaa biojätteen käsittelykapasiteettia ja tuottaa lisäksi sähköntuotannossa hyödynnettävää biokaasua. Ämmässuolla aloitettiin myös terminaaliyhteistyö tuottajayhteisöjen kanssa muun muassa lasin osalta.

Vuoden 2015 aikana ympäristöjärjestelmäämme on kehitetty eteenpäin osana toimintajärjestelmäämme. HSY:n laatu- ja ympäristöjärjestelmät sertifioitiin vuoden 2015 aikana. Niiden avulla saamme edistettyä jatkuvan parantamisen periaatetta ja dokumentoitua sekä todennettua miten asioista HSY:ssä huolehditaan.

Palvelut resurssitehokkaasti ja ympäristöä säästäen

HSY on mukana pääkaupunkiseudun miljoonan asukkaan arjessa. Tuotamme korkealaatuista juomavettä seudun asukkaille ja huolehdimme syntyvien jätevesien puhdistamisesta tehokkaasti. Hoidamme jätehuoltoa ja jätemateriaalien oikeaa käsittelyä. Mittaamme ilmanlaatua seudulla ja raportoimme siitä ajantasaisesti. Nämä palvelut pyrimme hoitamaan mahdollisimman resurssitehokkaasti ja ympäristöä säästäen. Edistämme omalta osaltamme materiaalien ja ravinteiden hyötykäyttöä sekä kiertotaloutta.

Olemme myös merkittävä ympäristövaikuttaja. Kampanjoimme ympäristöasioista ja neuvomme asukkaita muun muassa jätteiden lajittelussa. Edistämme ympäristön huomioimista kaupunkien ja seudun muiden toimijoiden suunnitelmissa laatimalla vuosittain lukuisia viranomaislausuntoja. HSY on yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa laatinut seudullisen ilmastostrategian, jossa asetettuja tavoitteita seuraamme säännöllisesti ja pyrimme omalta osaltamme edistämään tavoitteiden toteutumista. Olemme myös laatineet pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian, joka on myös HSY:n riskienhallinnan näkökulmasta tärkeä. Tuottamallamme seutu- ja ympäristötiedolla autamme päätöksentekijöitä, suunnittelijoita ja tutkimuslaitoksia terveellisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön luomisessa.

Toimintapolitiikassamme olemme määritelleet:

• Pidämme huolta ympäristöstämme parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä. 
  
• Sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.
  
• Olemme selvillä toimintojemme ympäristövaikutuksista ja tiedotamme niistä kaikille sidosryhmillemme avoimesti ja rehellisesti.
  

Paljon on vielä tehtävää. HSY:n uusi strategia ja siinä asetetut tavoitteet auttavat meitä viemään pääkaupunkiseutua kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Raimo Inkinen

toimitusjohtaja​​

Helsingin seudun ympäristöpalvelut  HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Autamme asukkaita toimimaan paremman ympäristön puolesta.

Tunnuslu​vut ja toimintapolitiikka

Tutustu HSY:n tunnuslukuihin ​»​

Tutustu HSY:n päätöksentekoon ​»​

Tutustu HSY:n toimintapolitiikkaan »

​Merkittävimmät m​​uutokset HSY:n toiminnassa

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta muuttui oleellisesti, kun syntypaikkalajitellun sekajätteen kaatopaikkakäsittelystä siirryttiin sen energiahyödyntämiseen.

Jätteenkäsittelyssä siirryttiin uutta kaatopaikka-asetusta vastaavaan toimintaan jo vuoden 2015 lopussa esikäsittelemällä saapuvista jätteistä hyödynnettävät jakeet ennen loppusijoitusta. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä väheni merkittävästi. Jätevoimalaan toimitettiin energiahyötykäyttöön yhteensä noin 219 000 tonnia sekajätettä (ilman Uudenmaan Woima Oy:n osuutta). Jätteitä loppusijoitettiin vuonna 2015 noin 12 000 tonnia, mikä on huomattavasti vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna.  Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin keväällä 2015 käyttöön uusi biokaasulaitos, joka kasvattaa biojätteen käsittelykapasiteettia ja tuottaa lisäksi sähköntuotannossa hyödynnettävää biokaasua.

Ämmässuolla aloitettiin myös terminaaliyhteistyö tuottajayhteisöjen kanssa mm. lasin osalta. Myös Blominmäelle rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon louhinnasta syntyvän kiviaineksen vastaanotto aloitettiin kesällä 2015.

Uusi Ruskeasannan Sortti-asema avattiin syyskuussa. Se parantaa HSY:n palvelutarjontaa ja kierrätysmahdollisuuksia Vantaalla. Aseman rakentamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota ympäristöystävällisyyteen mm. käyttämällä laadukkaita kierrätysmateriaaleja. Esimerkiksi pohjarakenteissa on käytetty vaahtolasia, joka on tehty suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseutulaisten lajittelemasta lasista. Julkisivuissa käytetyt puukomposiittilevyt on valmistettu paperiteollisuuden ylijäämämateriaaleista. Myös Ruskeasannassa hyödynnetään aurinkosähköä.

Espoon Blominmäkeen rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon ajotunnelien louhintatyöt valmistuivat ja varsinaisen luolaston sekä maanpäällisten osien louhintatyöt käynnistettiin.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla käynnistyy keväällä 2016 aurinkovoimala, joka on yksi konkreettisista toimenpiteistä, joilla HSY rakentaa vihreämpää tulevaisuutta. Jo nykyisin HSY on täysin energiaomavarainen ja tuottaa enemmän energiaa kuin käyttää omassa toiminnassaan.

Vastuu pakkausjätteen, kuten lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkauksien kierrätyksestä siirtyi pakkausten tuottajille vuoden 2016 alussa. HSY sopi Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n kanssa yhteistyöstä pakkausjätteiden keräyksen järjestämisestä HSY:n toimialueella pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. HSY:n kaikki kierrätyspisteet liitetään osaksi Rinki Oy:n ekopisteverkostoa. Uudet kierrätyspisteet teemme yhteistyössä Rinki Oy:n kanssa.

HSY:n ja Rosk’n Roll Oy Ab:n vuonna 2014 perustaman yhteisyrityksen Uudenmaan Woima Oy:n toiminta käynnistyi 1.1.2015. Yhtiön toimialana on Vantaan jätevoimalan polttokapasiteetin ja jätteenkäsittelypalvelun myynti ja markkinointi sekä muu siihen liittyvä toiminta. Yhtiön myymä polttokapasiteetti vuonna 2015 oli 93 000 tonnia, joka oli 12 500 tonnia ennakoitua suurempi. Yhtiön asiakaskunta koostuu yksityisistä jätehuoltoyhtiöistä sekä julkisista jätelaitoksista.

Merkittävin muutos organisaatiossa oli ostolaskujen käsittelyn siirtäminen 1.3.2015 alkaen tukipalvelut-tulosalueelta ohjauksen ja kehittämisen talousyksikköön, jossa varsinainen ostoreskontra on hoidettu jo aiemmin. Siirto tehostaa resurssien sisäistä käyttöä. 

Investoinnit ympäristöön ja tulevaisuuteen

Tulevina vuosina HSY:n  haasteena on mittava investointiohjelma ja sen rahoitus.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo

• Blominmäen jätevedenpuhdistamon kokonaiskustannusarvio on 371 miljoonaa euroa
  
• Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja käyttöönotossa ympäristönäkökohtien huomioiminen on keskeistä.
  
• Puhdistamon käyttöönoton myötä jäteveden puhdistustehokkuus paranee huomattavasti. Vuonna 2020 valmistuvan Blominmäen jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset tulevat olemaan parhaat Suomessa ja koko Itämeren alueella.
  
• Lisäksi laitoksesta tulee Suomen ja mahdollisesti koko Euroopan energiatehokkain puhdistamo.
  

Ämmässuon jäteenkäsittelykeskus

• Ämmässuolle suunniteltujen investointien kokonaismäärä vuosina 2015–2019 on noin 40 miljoonaa euroa. 
  
• Merkittäviä investointeja kohdistuu mm. biomassojen käsittelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen. Vuonna 2015 otettiin käyttöön uusi biokaasulaitos.
  
• Kompostointilaitoksen ja biokaasulaitoksen saneerauksilla varmistetaan laitosten toimintavarmuus ja ympäristöystävällinen toiminta myös jatkossa.
  
• Ympäristövaikutuksia hallitaan myös mm. investoimalla kaatopaikkojen kaadunkeräys- ja vesienhallintajärjestelmiin sekä rakentamalla tiiviit kaatopaikan pintarakenteet. Tavoitteena on ympäristöhaittojen vähentäminen.
  
• Sään ääri-ilmiöihin varaudutaan mm. saneeraamalla alueen jätevesien tasausallas ja rakentamalla uusi tasausallas alueen jätevesille.
  
• Kenttäkapasiteettia ja uusiutuvaa energiaa lisätään.

Strategiassamme vuosille 2015–2020 asetetut tavoitteet keskittyvät erityisesti oman toimintamme ympäristövaikutusten ja suorituskyvyn parantamiseen pääpainopisteenä materiaali- ja energiatehokkuus. Näillä odotetaan saavutettavan myös taloudellista hyötyä.

Visiona ovat vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut kasvavan väestön tarpeisiin, asukkaiden ja ympäristön parhaaksi.

Ympäristövastuuseen liittyvät toimintaperiaatteemme ovat:

• Pidämme huolta ympäristöstämme parantamalla alueen materiaali- ja energiatehokkuutta, lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä.
  
• Sitoudumme kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.
  
• Olemme selvillä toimintojemme ympäristövaikutuksista ja tiedotamme niistä kaikille sidosryhmillemme avoimesti ja rehellisesti.
  
• Toimintakulttuuriimme kuuluu, että jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan tavoitteiden saavuttamisesta. Henkilöstö tiedostaa työnsä aiheuttamat ympäristö- ja työturvallisuusvaikutukset ja pyrkii vähentämään haitallisia vaikutuksia.

Tutkimme ja tunnemme toimintamme ympäristövaikutukset ja raportoimme niistä viranomaisille ja sidosryhmille säännöllisesti.

Ympäristövastuuta toteutetaan kokonaisvaltaisesti HSY:n toiminnassa ja eri prosesseissa. HSY:ssä on usealla eri osa-alueella asetettu ympäristölupasäädöksiä tiukempia tavoitteita, joita seurataan ja joiden mukaisesti toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.

HSY edistää ympäristövastuullisuutta myös jakamalla luotettavaa ja ympäristöä säästävään toimintaan innostavaa tietoa asiakkailleen. Keinoina ovat mm. kampanjat, tapahtumat, näyttelyt, uutiskirjeet, verkkosivut, sosiaalinen media, luennot ja koulutukse sekä esitteet, julkaisut ja opetusmateriaalit. HSY:n asiakkaita ovat lähes kaikki seudun asukkaat. Autamme asukkaita toimimaan paremman ympäristön puolesta.

​Olennaiset ympäristövaikutukset

HSY:n ympäristöjärjestelmä ja sen sertifiointi edellyttävät olennaisten ympäristövaikutusten selvittämistä strategiakausittain ja muutosten yhteydessä.

• HSY:n toimi- ja tulosalueet selvittävät omat ympäristövaikutuksensa.
  
• Niihin liittyvät toimenpiteet käsitellään osana toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia, josta ne kootaan HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman osana seurattavaan ympäristöohjelmaan. Näin on toimittu vuoden 2015 alusta lähtien.
  
• Ympäristövastuuraportointiin on valittu olennaiset raportoitavat teemat huomioiden HSY:n ympäristöohjelman sekä toiminta- ja taloussuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteet ja strategian seurannan indikaattorit.

Ympäristöjärjestelmä tukee ympäristöjohtamista

​HSY:n toimintajärjestelmä otettiin käyttöön 2013. HSY:n laatu- ja ympäristöjärjestelmät sertifioitiin vuonna 2015.

Lue lisää toimintapolitiikastamme »

Lue lisää ympäristö- ja laatujärjestelmistämme »​ ​

Katso jätehuollon ympäristöraportit »

Katso vesihuollon ympäristöraportit HSY:n julkaisuiden vuosikansioista »

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaa. Taloudellisten riskien hallinnassa pidetään merkittävänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa. 

Riskienhallinta sisältyy kuntayhtymän sekä toimialojen ja tulosalueiden normaaliin toimintaan ja johtamiseen vuosikellon mukaisesti. Riskien todennäköisyydet ja vaikutukset arvioidaan ensin toimiala- ja tulosaluekohtaisesti, ja arviointityön tuloksena muodostetaan HSY-tasoinen riskikartta, joka päivitetään vuosittain. Riskienkartoitukseen sisällytetään myös vaadittavat toimenpiteet ja vastuutahot riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi.

Vesihuollon riskejä hallitaan Water Safety Plan (WSP) ja Sanitation Safety Plan (SSP) työkalujen avulla.

HSY:n s​itoumukset ​

HSY on sitoutunut toiminnassaan useisiin yhteiskunnallisiin kestävän kehityksen aloitteisiin ja sopimuksiin:

Itämerihaaste

Itämerihaaste on Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien vuonna 2007 tekemä aloite Itämeren tilan parantamiseksi.

Kaupunkien yhteisessä Itämeri-toimenpideohjelmassa oli yhdeksän teeman alla konkreettiset toimenpiteet, joilla vähennettiin ravinteiden piste- ja hajakuormitusta, laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä, kehitettiin öljyntorjuntavalmiutta ja lisättiin tutkimusta, tietoisuutta ja yhteistyötä rannikkovesien ja koko Itämeren tilan parantamiseksi. HSY liittyi Itämerihaasteeseen vuonna 2010 ja teki oman toimenpideohjelmansa. ​

Itämerihaasteen uusi kaupunkien yhteinen toimenpideohjelma 2014–2018 on käynnistynyt. HSY on päivittänyt oman ohjelmansa uuden ohjelman linjausten mukaisesti.

O​hjelmakauden uusia hankekokonaisuuksia ovat mm. ravinteiden poiston ja kierrätyksen tehostamiseen tähtäävät tutkimukset sekä älykkään viemäröinnin kehittäminen.

Blominmäen puhdistamohanke etenee ohjelmakaudella louhintoihin ja yksityiskohtaiseen suunnitteluun.

Aikaisemmalla toimenpidekaudella käynnistyneet sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen, hulevesien hallinta sekä hajapäästöjen hallinnan kehittäminen jatkuvat uusilla toimenpiteillä.

Itämerihaaste, HSY:n toimenpideohjelma 2016–2018​

Energiatehokkuussopimus

HSY on solminut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kuntien energiatehokkuussopimuksen ajanjaksolle 2012–2016. Sopimuksessa sitoudumme yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteeseen vuoteen 2016 mennessä vuoden 2010 tasosta laskettuna.

HSY:n hallitus hyväksyi marraskuussa 2012 energiatehokkuussuunnitelman vuosille 2012–2016. Siinä esitetään runsaasti erilaisia energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian tuottamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja investointeja.

HSY:llä on resurssitehokkuusryhmä, jonka tehtävänä on mm. energiatehokkuussopimuksen toimeenpano. Työryhmä koordinoi HSY:n tuotantolaitosten ja kiinteistöjen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tuotannon kehittämistä sekä edistää sopimukseen liittyvien investointitukien hakemista. HSY raportoi energiatehokkuustyöstä vuosittain Motivalle.

HSY on sitoutunut neuvottelemaan Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen jatkosta vuosille 2017–2020.

Ilmastonmuutoksen hillintä

HSY on sitoutunut vähentämään kasvihuonekasvipäästöjä pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaisesti 20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja hiilineutraaliuuteen vuoteen 2050 mennessä.

HSY edistää pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen hillintää seuraamalla ilmastotoimien kehitystä seudulla ja tuottamalla tietoa ja työkaluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Näitä ovat mm.

Pääkaupunkiseudun ilmastotekoja –katsaus »,

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästölaskelmat » ​,

Ilmastoindikaattorit »,

Petra-jätevertailu »,

Pääkaupunkiseudun jätevirrat » sekä

Erilaiset ilmastotyön tueksi toteutettavat hankkeet (Decumanus, ELIAS) »

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

HSY edistää pääkaupunkiseudun sopeutumista ilmastonmuutokseen yhdessä seudun kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.

Pääkaupunkiseudun kaupungit, kuntayhtymät ja muut seudulliset toimijat ovat tehneet yhteisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian, joka valmistui vuonna 2012. Työssä selvitettiin alueellisia ilmastovaikutuksia ja määriteltiin toimenpidelinjauksia niihin varautumiseksi. HSY vastaa strategian seurantatietojen kokoamisesta ja raportoinnista.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista edistetään myös yhteistyöhankkeiden avulla.

Lue lisää: Sopeutuminen ilmastonmuutokseen - sekä Hankkeet-sivuiltamme.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tuleville sukupolville. Yhteiskunnan eri toimijat antavat omat toimenpidesitoumuksensa yhteiskuntasitoumuksen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Sitoumuksen tavoitteena on lisätä kestävän kehityksen politiikan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä vastata YK:n kestävän kehityksen 20-vuotiskonfressin (rio+2+)-loppuasiakirjassa kansallisille hallituksille annettuun sitoumus ja toimenpidehaasteeseen.

HSY päätti vuonna 2015 osallistua haasteeseen ja määritellä omat toimenpidesitoumuksensa, jotka sisällytetään HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2016. HSY on vuodelle 2016 asettanut tavoitteeksi vesistöpäästöjen vähentämiseen tähtäävien prosessiratkaisujen testaamisen ja käyttöönoton edistämisen.

Toimenpiteinä:

Rejektiveden erilliskäsittelyprosessin pilottikohteet »

Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke »

Viikinmäen puhdistamon fosforinpoiston tehostamisen yleissuunnitelma »​

HSY:n strategiassa päämääräksi on asetettu toiminta ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa.

HSY:n jätehuolto huomioi kaikessa toiminnassaan ympäristövaikutusten hallinnan ja vähentämisen. Toimintaa ohjaavat ympäristöluvat, lait ja määräykset. Lainsäädännön velvoitteiden lisäksi pyrimme parantamaan ympäristönsuojelun tilaa myös vapaaehtoisin toimenpitein.

Jätehuollolla on ollut sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) vuodesta 1997 ja sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001) vuodesta 1999 lähtien. HSY:n toimintajärjestelmä täyttää kansainväliset laatu-, ympäristövaatimukset (ISO 9001:2015, ISO 14001:2015). HSY:n laatu- ja ympäristöjärjestelmät sertifioitiin vuonna 2015.

Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat vuosittain. Bureau Veritas auditoi ympäristö- ja laatujärjestelmän viimeksi joulukuussa 2015.

Tutustu HSY:n sertifikaattiin ​»

Tutustu HSY:n toimintapolitiikkaan »​​

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta julkaistaan kaksi kertaa vuodessa ympäristöraportti. Raportit valmistuvat maaliskuussa (edellisen vuoden vuosiraportti) ja elokuussa. Kivikon jätepalvelukeskuksesta sekä Konalan ja Ruskeasannan Sortti-asemilta tehdään omat ympäristöraportit vuosittain.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti tammi-kesäkuu 2016

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2015​

Konalan Sortti-aseman toiminta vuonna 2015

Kivikon jätepalvelukeskuksen toiminta vuonna 2015

Ruskeasannan Sortti-aseman toiminta vuonna 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti tammi-kesäkuu 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014

Konalan Sortti-aseman toiminta vuonna 2014

Kivikon jätepalvelukeskuksen toiminta 2014​

Konalan Sortti-aseman toiminta vuonna 2013

Kivikon jätepalvelukeskuksen toiminta 2013​

HSY:n päämääränä on toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Tämä edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä, tavoitteellisuutta ja käytäntöjä, jotka ylittävät lainsäädännön vaatimukset. HSY:n tavoitteena on Strategia 2020 päämääriensä mukaisesti toimia merkittävässä roolissa alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa ja materiaalivirtojen hyödyntämisessä.

Ympäristövastuullisuus on tärkeässä asemassa HSY:n toiminnassa. Jatkuvan kehittymisen edellytyksenä on oman toiminnan prosessien tiedostaminen ja havainnollistaminen. Materiaali- ja energiavirtojen järjestelmällinen seuranta ja raportointi ovatkin tärkeä osa HSY:n ympäristövastuutyötä.

HSY tuottaa suuria määriä korkealaatuista juomavettä asiakkaille asukkaille, ja puhdistaa yli miljoonan asukkaan jätevedet. HSY vastaa myös pääkaupunkiseudun asumisessa ja julkishallinnossa syntyneiden jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn hoitamisesta.

Jätehuolto, kiertotalous ja materiaalitehokkuus

HSY tähtää sekajätteiden määrän vähentämiseen, lajittelun tehostamiseen ja kotitalouksien jätteiden kokonaishyötykäyttöasteen nostamiseen. Syyskuussa 2015 Vantaan Ruskeasantaan avattiin uusi Sortti-asema ja alueellisen kierrätyspisteverkoston uudistamista jatkettiin. Kierrätyspisteitä oli käytössä vuoden 2015 lopussa yhteensä 133 kappaletta.

Pakkausjäteasetuksen mukaisesti vastuu kierrätyspisteistä siirtyi tuottajille 1.1.2016. HSY on sopinut Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n kanssa yhteistyöstä pakkausjätteiden keräyksen järjestämisestä HSY:n toimialueella pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Vantaalla aloitettiin kiinteistökohtainen kartongin keräys.​

Espoon Ämmässuolla sijaitsee pohjoismaiden suurin jätteenkäsittelykeskus. Niukkenevat luonnonvarat ja lainsäädäntö ovat siirtämässä jätehuollon painopistettä jätteenkäsittelystä materiaalien jalostamiseen. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä sekajätteen loppusijoittaminen on päättynyt ja siitä tuotetaan nykyisin energiaa Vantaan Energian jätevoimalassa. HSY on käynnistänyt strategisen hankkeen ekoteollisuuskeskus Ekomon kehittämiseksi Ämmässuolla, jonne ohjautuu jatkossakin merkittäviä materiaalivirtoja, kuten biomassoja ja louhetta. Ekomossa julkinen ja yksityinen sektori voivat tehdä tulevaisuudessa yhteistyötä alueen mittavia infraan tehtyjä investointeja ja materiaalivirtoja hyödyntäen teollisten symbioosien periaatteiden mukaisesti.

Ekomo toimii myös yritysten pilottialustana. Pilotit saattavat myöhemmin parhaimmillaan johtaa hankintoihin, jotka voivat toimia tärkeinä referensseinä erityisesti pienille yrityksille. HSY referenssinä edesauttaa yritysten tilausten saamista vastaavista kohteista, mikä edistää kiertotalouden investointeja ja työpaikkojen syntymistä.

HSY:n jätehuolto huomioi kaikessa toiminnassaan ympäristövaikutusten hallinnan ja vähentämisen. Toimintaa ohjaavat ympäristöluvat, lait ja määräykset. Lainsäädännön velvoitteiden lisäksi ympäristönsuojelun tilaa pyritään parantamaan myös vapaaehtoisin toimenpitein.

Jätehuollolla on ollut sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) vuodesta 1997 ja sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001) vuodesta 1999 lähtien. Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat vuosittain.

Tutustu jätehuollon vuositilastoihin »

Tutustu jätehuollon ympäristöraportteihin »

Tutustu HSY:n toimintapolitiikkaan »

Jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähialueilla tarkkaillaan muun muassa pölyn, hajun ja melun leviämistä sekä pinta- ja pohjavesien laatua. Seurantatulokset kootaan ympäristöraportteihin, joita julkaistaan kahdesti vuodessa. Ilmanlaadun ja sääaseman mittaustulokset päivittyvät HSY:n sivuille jatkuvalla automaattisella päivityksellä lähes reaaliajassa.

Materiaalitase

HSY:ssä on selvitetty omien toimintojen ja HSY:n kautta kulkevien materiaalien tase vuodelta 2014.

Materiaalitaseen avulla HSY:n operatiivisten prosessien toimintaa ja raaka-aineiden käyttöä voidaan tehostaa. HSY:n oman toiminnan materiaalivirtojen havainnollistaminen mahdollistaa korkealaatuisen talousveden tuottamisen, viemäröinnin ja jätevesien puhdistuksen sekä ympäristövaatimukset täyttävän jätehuollon – kustannustehokkaasti ja resurssiviisaasti.

HSY:ssä kaikki sisään tulevat materiaalit pyritään hyödyntämään tehokkaasti. Tarkoituksena on jätemateriaalien mahdollisimman tehokas muuntaminen uudelleenkäytettäväksi ja kierrätettäväksi raaka-aineiksi. Päätavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen sekä vesistöön, ilmaan että maaperään.​

Vuonna 2014 HSY vastaanotti vuositasolla noin 226 miljoonaa tonnia materiaalia. Tämä on noin 200 000 kiloa materiaalia jokaista asukasta kohden vuodessa. Suurin osa, 99%, liikkuvasta materiaalista oli vettä. Kiinteiden jätteiden osuus sisään tulevan materiaalin kokonaismäärästä oli varsin pieni.

Vuonna 2014 HSY:n piiriin jäi noin 280 000 tonnia materiaalia, josta suurin osa hyödynnettiin Ämmässuon kaatopaikkarakenteissa. Loppusijoitettua jätettä oli noin 90 000 tonnia, sillä 2014 käynnistynyt Vantaan Energian jätevoimala vastaanotti jo suurimman osan seudulla syntyneestä sekajätteestä. Loppusijoitettavan jätteen määrä on edelleen vähenemässä.

Biojätteen jälkikompostoinnissa ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua ja Ämmässuon kaatopaikalta kerättyä kaatopaikkakaasua kerättiin yhteensä noin 64 300 tonnia. Pääosa biokaasusta, noin 54 200 tonnia, generoitiin energiaksi ja käytettiin HSY:n omassa toiminnassa. Sisään jäävään materiaaliin sisältyy myös vesihuollon kaivuumassat ja putkimateriaalit.

HSY:stä poistui vuonna 2014 noin 220 miljoonaa tonnia materiaaleja, josta 99 % oli puhdistettua talousvettä ja jätevettä. Loput olivat hyötykäytettyjä materiaaleja, multaa, kompostia, lietettä, jätevoimalassa hyödynnettävää sekajätettä sekä biokaasua.: Yhteensä noin 10 100 tonnia biokaasua myytiin ulkopuolisille toimijoille jatkojalostettavaksi.

Tutkimus ja kehittäminen

HSY on mukana mm. valtakunnallisessa UUMA2-hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää uusiomateriaalien hyödyntämistä maarakentamisessa. HSY on mukana lisäksi CLIC Innovation Oy:n koordinoimassa ARVI – Materiaalien arvovirrat -hankekokonaisuudessa, joka saa Tekes-rahoitusta. Laatujäte-projektissa on tehty sekajätteen koostumustutkimusten menetelmäkehitystyötä yhteistyössä JLY:n ja Aalto-yliopiston kanssa. Projektissa on tuotettu jätelaitosten yhteinen opas koostumustutkimusten toteuttamiseen. Yhteinen jätekoostumuksen valtakunnallisen tason seurantaan kehitetty menetelmä edesauttaa osaltaan kierrätystavoitteiden saavuttamista. Laatujäte-projektia rahoittaa ympäristöministeriö.

Vuosina 2014–2015 voimalaitostuhkien ja -kuonien käsittelyä kehitetään tutkimusyhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on löytää taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä tapa tuhkien ja kuonien käsittelyyn, hyödyntämiseen ja loppusijoitukseen Ämmässuolla. HSY:n jäte- ja vesihuollon yhteisen HUMUS-projektin tavoitteena on yhdistää ja laajentaa HSY:n multatuotantoa.

Vuonna 2015 HSY kulutti energiaa 198 900 MWh. Energiankulutus kasvoi 4% vuodesta 2014, jolloin energiaa kului 190 400 MWh. Kasvun syynä oli uusiutuvan lämmön hyödyntämisen lisääminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. HSY:n energiatehokkuussopimuksen mukainen tavoite on tehostaa energiankäyttöä 2 800 megawattitunnilla vuodessa. Tarkastelujaksolla sähkön osuus kulutuksesta on ollut 60–64%, lämmön 33–38% ja ajoneuvojen ja työkoneiden vajaa 2%.

Vesihuolto on HSY:n suurin toimiala ja samalla suurin energiankuluttaja. Erityisesti jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen sähkönkulutus on merkittävä. Vuonna 2015 vesihuollon energiankulutus oli yhteensä 150 400 MWh, mikä on noin 76% HSY:n kokonaisenergiankulutuksesta. Jätehuollon energiankulutus vuonna 2015 oli 35 500 MWh eli noin 18% kulutuksesta. Muiden toimialojen osuudeksi jäi 7%.

HSY on pääkaupunkiseu​dun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia​

HSY kuluttaa paljon energiaa, mutta on samalla yksi pääkaupunkiseudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia. HSY:n oma energiatuotanto oli vuonna 2015 noin 177 700 MWh ja HSY oli 89-prosenttisesti omavarainen. Biokaasun myynti lukuun otettuna HSY tuotti vuonna 2014 enemmän energiaa kuin kulutti (102%). Biokaasua myytiin liikennepolttoaineeksi jalostettavaksi 29 000 MWh.

​Uusiutuvan energian tuotantoon on tehty mittavia investointeja, ja uusiutuvaa energiaa pyritään edelleen lisäämään ja ostoenergian määrää vastaavasti vähentämään. HSY:n omalle sähköntuotannolle myönnettiin EKOenergia-sertifiointi. Vuoden 2015 osalta HSY siirtyi kokonaan EKOenergia-merkityn sähkön käyttöön. HSY on yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa.

​

Esimerkkejä uusiutuvan energian tuotannosta:

• ​​Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua hyödynnetään sähköntuotantoon omassa kaasuvoimalassa. Aluelämpöverkon ansiosta kaasuvoimala tuottaa myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön.
  
• Biokaasua tuotetaan jätevesilietteitä mädättämällä.
  
• Osa jätevedenpuhdistamojen ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla.
  
• Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua myydään liikennepolttoaineeksi.
  
• Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen voimalassa.
  
• Ämmässuolla otettiin käyttöön uusi biokaasulaitos vuonna 2015. Biojätettä mädättämällä laitos tuottaa vuodessa arviolta 6 milj.m3 biokaasua, joka hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa.
  
• Helenin Katri Valan ja Fortumin Suomenojan lämpöpumppulaitos hyödyntää suurelta osin HSY:n puhdistaman jäteveden lämpöenergiaa kaukolämmön tuotannossa.
  

Lue lisää Ekoenergiasta ​»

Tutustu aineistoihin »

HSY:n energiantuotanto, energiankulutus ja khk-päästöt vuosina 2009-2015

Energia- ja päästödata taulukkoina​

HSY:n yksi keskeinen strateginen päämäärä on ympäristön tilan ja materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut on suuri julkisen sektorin toimija, jonka toiminnasta aiheutuu mittavat kasvihuonekaasupäästöt sekä energiankulutuksen, että jätteen- ja jätevedenkäsittelyn prosessien kautta. HSY:n perustamisesta lähtien on kuitenkin ollut selvää, että kuntayhtymä kantaa vastuunsa ympäristöstä ja pyrkii edistämään ympäristöystävällisten toimintatapojen käyttöönottoa.​

​

HSY:n kokonaisenergiankulutus vuon​​​na 2015 oli 19​8 900 MWh.​ HSY:n energiatehokkuussopimuksen mukainen tavoite on tehostaa energiankäyttöä 2 800 megawattitunnilla vuodessa. Lisäksi tavoitteena on lisätä omaa, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähkön- ja lämmöntuotantoa.

HSY on merkittävä uusiutuvan energian tuottaja. Vuonna 2015 energiaa tuotettiin yhteensä 177 700 MWh. Lisäksi biokaasua myytiin liikennepolttoaineeksi jalostettavaksi 29 000 MWh. Kaasun myynti mukaan lukien HSY tuotti energiaa 102-prosenttisesti omaan kulutukseen verrattuna, eli vuodelle 2016 asetettu energiaomavaraisuustavoite on täyttynyt etuajassa. Uusiutuvan energian tuotantoon on tehty mittavia investointeja, ja uusiutuvaa energiaa pyritään edelleen lisäämään ja ostoenergian määrää vastaavasti vähentämään.

Oman energiantuotannon lisäksi HSY tekee yhteistyötä pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden kanssa uusiutuvan energian tuottamiseksi. HSY alueen yhdyskuntasekajäte hyödynnetään energiantuotannossa Vantaan jätevoimalassa. Puhdistetun jäteveden lämpöä hyödynnetään kaukolämmön tuottamisessa sekä Espoossa että Helsingissä.

HSY:tä edeltäneet YTV ja vesilaitokset tekivät jo omana aikanaan ympäristötyötä ja edistivät erityisesti biokaasun hyödyntämistä. Tätä työtä on jatkettu HSY:n puitteissa erityisenä painopisteenä ympäristövastuullisuuden ytimessä oleva ilmastonmuutoksen hillintä.

Lukuisia toimenpiteitä energian säästämiseksi ja uusiutuvan energiantuotannon kasvattamiseksi on jo toteutettu ja uusia on suunnitteilla.

Vedenpuhdistus ja verkko

2014 Lämmön talteenotto raakavedestä Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksella​

2013-2014 Ikkunoiden ja laitteistojen uusimisia Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilla

2013 Korkeapainepumppauksen uusiminen​ Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella (2016 Pitkäkoskella)​

Jätevedenpuhdistus

​2016 Kaasumoottoreiden uusiminen energiantuotannon lisäämiseksi (Viikinmäki)

2016 Lämmitysverkoston kiertovesipumppujen energiatehokkuuden katselmointi (Viikinmäki)

2015 Poistoilmapiipun puhaltimien uusiminen energiatehokkaiksi (Viikinmäki)

2015 Luolaston tuloilmakoneiden uusiminen (Viikinmäki)

2015 Ilmastuskompressorin uusiminen energiatehokkaammaksi (Suomenoja)

2015 Lietteen kompostoinnin osakokonaisuuksien energiakulutuksen seuranta otettu käyttöön

2014 Ilmastuskompressoreiden voiteluöljyn lämmön talteenotto (Viikinmäki)

2014 Luolaston valaisimien uusiminen energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin (Viikinmäki)

2013 Jätevesipumppaamosaneeraukset ja pumppujen uusimiset

2012 ​Lämmöntalteenotto järjestelmän rakentaminen: siirretään mädätetystä lietteestä lämpö mädättämöihin pumpattavaan raakalietteeseen (Suomenoja)

Jätehuolto

2015 Biojätteen mädätyslaitos (biokaasun hyödyntäminen)

2015 Kaasuvoimala​n energiatehokkuuden parantaminen

2015 Seutulan kaatopaikkakaasun hyödynnettävyyden parantamisen suunnittelu

2013 Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen aluevalaistuksen ohjauksen uusiminen

2012 Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen rakennusten liittäminen alueen kaukolämpöverkkoon

2012-2015 Energiatehokkuustoimenpiteitä Kivikon jätepalvelukeskuksessa (mm. valaistus, ilmanvaihto, koneiden uusiminen)​

​

HSY siirtyy vuonna 2015 kokonaan EKOenergia-merkityn sähkön käyttöön, minkä jälkeen HSY on yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa. EKOenergia-sertifioidun sähkön käyttö on osa HSY:n vastuullisuustyötä.

Lisäksi HSY on jo ennestään pääkaupunkiseudun suurin uusiutuvan energian tuottaja. HSY tuottaa sähköä omilla laitoksillaan biokaasusta, kaatopaikkakaasusta ja osittain vesivoimalla. HSY:n tuottama sähkö kattaa HSY:n oman sähkönkulutuksen. HSY:n sähkönkulutus vuonna 2015 oli 119 gigawattituntia ja sähköntuotanto vastaavasti 122 gigawattituntia.

HSY tuottaa biokaasua sekä jätevedenpuhdistusprosessissa että biojätteen käsittelyprosessissa. Lisäksi kerätään talteen kaatopaikkakaasua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. HSY tuottaa kaasuista sähkön lisäksi lämpöä. Lisäksi sähköä tuotetaan raakavesitunnelin vesivoimalla. HSY:n laitosten tuottama sähkö täyttää EKOenergian kestävyyskriteerit ja on siten hyväksytty EKOenergiakelpoiseksi. Sähköntuotantolaitosten EKOenergiakelpoisuus kuvastaa sitä, että HSY:n sähköntuotantolaitosten ympäristövaikutukset ovat pienet.

EKOenergia edellyttää, että EKOenergian käyttäjänä HSY osallistuu osaltaan ilmasto- ja ympäristörahastoihin. Rahastoihin kertyneillä varoilla toteutetaan hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuottoa ja käyttöä sekä eheyttää virtavesiluontoa. Varojen käytöstä päättää ympäristöjärjestöjen verkoston hallinnoima EKOenergia.​​​

EKOenergia-ympäristömerkki: www.ekoenergia.fi​

‍

Vuonna 2015 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat 194 900 tCO2-ekv., joka on noin 3,5% pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Vuonna 2014 HSY:n päästöt olivat 234 800 tCO2-ekv. eli päästöt pienenivät 17% vuodesta 2014 vuoteen 2015. Päästöjen vähentyminen johtui jäteveden​​​puhdistuksen prosessipäästöjen ja kaatopaikkakaasun hajapäästöjen vähenemisestä sekä uusiutuvan sähkön hankinnasta.

HSY:n oma, uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto vähentää ostoenergian tarvetta ja siten kuntayhtymän päästöjä. HSY:n itse tuottama lämpöenergia korvaa kaukolämpöä, maakaasua ja öljyä. Sähkön osalta HSY siirtyi kokonaisuudessaan vuonna 2015 sekä käyttämään että tuottamaan nollapäästöiseksi laskettavaa EKOenergiamerkittyä sähköä. Ostosähkön osalta HSY on päästöneutraali. Sähkönkulutukseen ja energiatehokkuuden parantamiseen kiinnitetään kuitenkin myös jatkossa huomiota​​​.

Suurimmat päästöt syntyvät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista ja kompostoinnista, sillä jätteiden ja jäteveden käsittelyprosesseissa syn​​​tyy runsaasti metaani- ja dityppioksidipäästöjä. Ostoenergian osuus kokonaispäästöistä oli vuonna 2015 alle 3%.​

​Vuonna 2015 jätehuollon prosessien aiheuttamien päästöt olivat hieman suuremmat kuin vesihuollon prosessien aiheuttamat päästöt. Energiankäytön päästöt olivat yhteensä 5 200 tCO2-ekv. Vesihuollon energiankäytön aiheuttamat päästöt olivat huomattavasti suuremmat kuin jätehuollon energiankäytön päästöt.​ Jätehuollon osuus koko HSY:n kasvihuonekaasupäästöistä oli 56% ja vesihuollon 43%. Muiden kiinteistöjen ja seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen osuus oli vain noin 1% koko HSY:n päästöistä.

Myydystä energiasta lasketut päästökompensaatiot pienenivät vu​​onna 2015. Päästötase voidaan laskea ostoenergian ja prosesseissa tuotettujen päästöjen ja uusiutuvan energian myynnillä kompensoitujen päästöjen erotuksena. Täysi hiilineutraalius tarkoittaisi, että aiheutetut päästöt ja kompensaatiot olisivat yhtä suuria, jolloin päästötase olisi nolla. Mikäli HSY:n keräämästä yhdyskuntajätteestä sekä jätevesienergiasta tehdyn kaukolämmön tuottamat päästösäästöt laskettaisiin päästötaseeseen, olisi HSY hiilineutraali jo nyt​.

Tutustu aineistoihin

HSY:n energiantuotanto, energiankulutus ja khk-pää​stöt vuosina 2009-2015

Energia- ja päästödata taulukkoina​​

Muut päästöt​

Jätevedenpuhdistuksessa ja Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksella syntyy päästöjä ilmaan ja hajuhaittoja. Päästöjä seurataan mittauksin ja niistä raportoidaan ympäristölupien mukaisesti. Tarkemmat tiedot löytyvät vuosiraporteista​.

Vuonna 2015 HSY:n lämmitysenergian kulutus kasvoi, mutta lämmityksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vastaavasti pienenivät hieman. HSY:n lämmityksen päästöt olivat vuonna 2015 noin 4 360 tCO2-ekv.

HSY:ssä suurin osa lämmityksen päästöistä syntyy vedenpuhdistamojen ja verkostotukikohtien käyttämästä kaukolämmöstä, koska jätevedenpuhdistamot ovat lämmön osalta käytännössä omavaraisia. Jätevedenpuhdistuksen lämmityksen päästöt ovat peräisin Suomenojan ja Viikinmäen lämpökattiloiden öljystä ja maakaasusta​.

​Vuonna 2014 HSY:n ulkoistettujen toimintojen yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat 10 800 tCO2-ekv., mikä tarkoittaa vajaan 5% lisäystä kuntayhtymän päästöihin. Ulkoistettuihin toimintoihin on laskettu kemikaalien, lietteen ja jätteiden kuljetukset, vesijohto- ja viemäriverkoston, lietteen kompostoinnin ja jätteiden käsittelyn työkoneet sekä oman auton käyttö, lennot, muut työmatkat ja palvelimet.

HSY:n ulkoistettujen toimintojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 23% vuodesta 2012 vuoteen 2014. Jätekuljetukset, jätevedenpuhdistuksen ja talousveden tuotannon kemikaali- ym. kuljetukset sekä lietteen kompostoinnin kuljetukset aiheuttavat suurimman osan, lähes 60%, ulkoistettujen toimintojen kokonaispäästöistä. Autojen ja työkoneiden sekä prosessien aiheuttamat päästöt kattavat yhdessä 27% päästöistä, muiden ulkoistettujen toimintojen aiheuttamien päästöjen osuuden ollessa 14%.

​

Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset käyttävät talousvettä noin 90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokset käyttävät raakavetenä Päijänteen vettä. Käyttämämme vesi on noin prosentti järven virtaamasta.

Vedenpuhdistus ei aiheuta päästöjä vesistöön. Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle.

Pääkaupunkiseudun asukkaat ja yritykset tuottavat jätevettä noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jätevedet johdetaan viemäriverkostoa pitkin käsiteltäväksi puhdistamolle ennen niiden palautumista takaisin vesistöön. HSY:n kaksi jätevedenpuhdistamoa, Viikinmäessä Helsingissä ja Suomenojalla Espoossa, vastaavat jätevesien käsittelystä pääkaupunkiseudulla. Meneillään on Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen ​».

Puhdistukseen käytetään biologis-kemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä sekä biokaasua. Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä. Puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle.

Kotitalouksien arkikäytössä syntyvien jätevesien lisäksi viemäreihin lasketaan myös teollisuusjätevesiä sekä muita poikkeavia jätevesiä. Näiden johtaminen viemäriin on luvanvaraista ja vaatii teollisuusjätevesisopimuksen.

Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa rannikkovesien ja Itämeren suojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita, jotka suoraan mereen johdettuna aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä.

Jätevedenpuhdistukselle on asetettu rajoitteita sekä EU:n direktiiveissä että kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi jätevedenpuhdistamot ovat velvoitettuja täyttämään niille asetetut puhdistamokohtaiset ympäristöluvat, joiden toteutumista Uudenmaan ELY-keskus valvoo.

Yhteistyö raakaveden otossa -kaaviokuva

Pääosa HSY:n ottamasta raakavedestä on pintavettä. Vuonna 2015 Päijänteen vettä otettiin 85 Mm3. Se vastaa sadasosaa Päijänteen veden virtaamasta.  Dämmanin laitokselle otettiin Dämmaninjärvestä 4,8 Mm3 vettä. Se on 16 % Dämmaninjärven veden virtaamasta.    

Tuotetusta vedestä 0,7 % on Kuninkaanlähteen pohjavettä. Se vastaa vajaata 0,6 Mm3 (noin  1600-1700 m3/d) vettä vuodessa. Kuninkaanlähteen antoisuudeksi on todettu vuoden 1959 koepumppauksessa 3000 m/d eli HSY ottaa siitä noin puolet.

Vesioikeuden luvissa määritellään ehtoja vedenpintojen tarkkailulle ja säännöstelylle. Näillä toimilla taataan vesiekosysteemeille sopivat olosuhteet ja minimoidaan vedenoton vaikutukset. Säännöstelyllä voidaan jopa parantaa ekosysteemien olosuhteita tasaamalla pinnankorkeuksien vaihteluja ja takaamalla kuivanakin jaksona tietty virtaama laskuojissa.  

Vesimäärää vähennetään

Kaikki laitokselle otettu vesi johdetaan joko puhdistettuna talousvesiverkostoon tai puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Osa raakavedestä käytetään vedenpuhdistusprosessissa mm. suodattimien pesuun. Pesuvedet johdetaan puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Raakavettä on saatavilla runsaasti, joten vedenpuhdistuslaitoksella ei vettä kierrätetä. 

Tavoitteena on vähentää verkostoon pumpattua vesimäärää pienentämällä vuotovesimäärää.

Vuotovesi on vettä, joka vuotaa paineellisesta vesijohdosta ulos esimerkiksi putkirikon takia. Maan pinnalle näkymättömät piilovuodot ovat merkittävä osa vuotovesimäärästä.

Suomen suurimmat jätevedenpuhdistamot

HSY:n jätevedenpuhdistamot, Viikinmäessä Helsingissä ja Suomenojalla Espoossa, vastaavat jätevesien käsittelystä pääkaupunkiseudulla. Laitokset ovat Suomen suurimmat, ja ne palvelevat yli miljoonaa pää-kaupunkiseudun asukasta. Kolmatta, Blominmäen jätevedenpuhdistamoa rakennetaan.

Puhdistukseen käytetään biologis-kemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä ja biokaasua. Liete jatkojalostetaan mullaksi ja kaasu hyödynnetään energian lähteenä. Puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle.

Kotitalouksien arkikäytössä syntyvien jätevesien lisäksi viemäreihin lasketaan myös teollisuusjätevesiä sekä muita poikkeavia jätevesiä. Näiden johtaminen viemäriin on luvanvaraista ja vaatii teollisuusjätevesisopimuksen.

Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa rannikkovesien ja Itämeren suojelua, sillä puhdistettavaksi tuleva jätevesi sisältää runsaasti fosfori- ja typpiravinteita, jotka suoraan mereen johdettuna aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä.

Jätevedenpuhdistukselle on asetettu rajoitteita sekä EU:n direktiiveissä että kansallisessa lainsäädännössä. Lisäksi jätevedenpuhdistamot ovat velvoitettuja täyttämään niille asetetut puhdistamokohtaiset ympäristöluvat, joiden toteutumista Uudenmaan ELY-keskus valvoo.

Jätevedenpuhdistus

HSY:n jätevedenpuhdistamoille Helsingin Viikinmäkeen ja Espoon Suomenojalle otetaan vastaan vuosittain noin 130 miljoonaa kuutiometriä yhdyskuntajätevesiä; arviolta n. 85 % on asumajätevesiä ja n. 15 % teollisuuden jätevesiä.

Jäteveden kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori ja typpi.

Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puhdistamoiden ympäristölupamääräysten sekä HSY:n sisäisten, lupaehtoja tiukempien toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti.

Orgaanisesta lika-aineesta poistetaan puhdistusprosessia yli 95%, fosforista noin 98% ja typestä 70-90%.

Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2015 sekä Viikinmäen että Suomenojan puhdistamot täyttivät kaikki ympäristöluvan määräykset. Vesistöön johdetun jäteveden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet ja poistotehot olivat lupamääräysten mukaisia.

Vuosi 2015 oli pääkaupunkiseudulla sateisuudeltaan normaali. Puhdistamojen yhteenlaskettu tulovirtaama oli n. 138 milj. m3, joka oli 6,5 % enemmän vuoteen 2014 verrattuna. Typpikuormitus mereen oli 983 tonnia (tavoite 1200 tonnia) ja fosforikuormitus 35 tonnia (tavoite 40 tonnia).  Jätevesimäärän kasvusta huolimatta HSY:n jätevedenpuhdistamot saavuttivat ympäristölupamääräysten mukaisen toimintatason sekä ympäristölupamääräyksiä tiukemmat HSY:n omat tonnipohjaiset tavoitteet. ​

Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossa hyödynnettävää biokaasua, jonka tuotantotaso säilyi vakaana. Viikinmäen sähköntuotannon omavaraisuusaste oli 64 %. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu myytiin Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti liikennepolttoainekäyttöön. Jätevedenkäsittelystä sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostetaan mullaksi ja maanparannusaineeksi.

Tarkemmat tiedot esitetään Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportissa​.

Haitalliset aine​​et vaikuttavat vesistöön

Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana.

Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä.

Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti. 

Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri.

Jätevesiohitukset

Poikkeuksellisissa tilanteissa puhdistamatonta jätevettä voi päätyä verkostosta tai pumppaamoilta pääkaupunkiseudun vesistöihin. Toisinaan myös jätevedenpuhdistamoilta joudutaan johtamaan vain osittain puhdistettua jätevettä suoraan vesistöön. Ohitukset raportoidaan vesihuollon vuosiraportissa.  HSY:ssä seurataan jätevesiylivuotojen määrää ja tavoitteena on, että niitä saadaan pienennettyä. Tähän tähtääviä toimenpiteitä sisältyy mm. Itämerihaasteessa sitouduttuihin toimenpiteisiin. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut vuonna 2015 laitosohituksia.

Ravinteiden kierrätystä tehostetaan

HSY:ssä tutkitaan mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen ja ravinteiden hyötykäyttöön. Vaikka typenpoisto Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla onkin kansainvälistä huipputasoa, HSY:ssä kehitetään keinoja sen parantamiseen. Puhdistamolle tulevan jäteveden typpipitoisuuden jatkuvaan kasvuun on varauduttava ja panostuksista huolimatta puhdistamo ei nykyisillä prosessiteknisillä ratkaisuilla pysty saavuttamaan noin 90 prosentin poistotasoa parempaa kokonaistypenpoistoa.

Lue lisää Rejektityppi-projektista »

Jälkifosfori-hankkeen tavoitteena on vähentää yhdyskuntalietteen joukkoon päätyvän fosforin määrää huomattavasti ja että noin 80 % fosforista poistettaisiin puhdistusprosessin lopuksi saostamalla.  

Lue lisää Jälkifosfori-projektista »

​Jätevesien vaikutusten seuranta 2015

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta jätevedet johdetaan n. 16 km pituista purkutunnelia pitkin Helsingin edustalle avomerelle. Suomenojan jätevedet johdetaan 7,5 km pituisessa purkutunnelissa Espoon edustalle.  Molemmat purkupisteet sijaitsevat usean metrin syvyydessä meren pohjassa, jossa jäteveden sekoittuminen meriveteen on tehokasta. Lähistöllä ei sijaitse virkistyksen tai ympäristön kannalta arvokkaita kohteita. 

Jätevesien vaikutuksia merialueella seurataan yhteistyössä muiden merialueeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa. Vuoden 2014 alussa siirryttiin toteuttamaan tarkkailua uuden ”Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu” -ohjelman mukaisesti.

Tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina ympäristökeskuksen julkaisusar-jassa. Vuosien 2014–2015 tulokset raportoidaan keväällä 2016. Viimeisin julkaistu raportti koskee vuotta 2013.

Tutustu Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013 - Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu -raporttiin »

Jätevesien vaikutukset kalastoon

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin.  Vuonna 2015 kalataloustarkkailu toteutettiin laajana yhteistarkkailuna, jossa ovat mukana HSY:n lisäksi Helsingin Satama Oy, Helen Oy, Helsingin Liikuntavirasto sekä Espoon kaupungin tekninen keskus.

Tarkkailu tehtiin ”Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina 2012–2023” ohjelman mukaisesti.  Tarkkailun toteuttamisesta vastasi vuonna 2015 tarkkailuohjelman tekijä, Kala- ja vesitutkimus Oy. Kalataloustarkkailu raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2014–2015 tulokset raportoidaan keväällä 2016.

Luotettavaa ja oikeaan toimintaan innostavaa tietoa asukkaille

Autamme seudun asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä toimimaan paremman ympäristön puolesta. Tavoitteenamme on parantaa ympäristön tilaa.

Tuottamallamme seutu- ja ympäristötiedolla autamme päätöksentekijöitä, suunnittelijoita ja tutkimuslaitoksia terveellisen ja viihtyisän kaupunkiympäristön luomisessa.

Osana HSY:tä toimii Ilmastoinfo, joka opastaa ja kannustaa kaupunkilaisia ja pk-yrityksiä käytännön toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.  

Lue lisää Ilmastoinfon toiminnasta »​​​

Ilmastonmuutos

HSY tekee yhdessä jäsenkuntiensa ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa työtä seudulla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.  HSY edistää ja seuraa pääkaupunkiseudun ilmastotavoitteiden toteutumista sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen osalta yhteistyössä seudun kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa. HSY laskee pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosittain ja kehittää päästölaskennan menetelmiä. Seudun kehitystä seurataan ilmastoindikaattoreiden avulla.  HSY osallistuu kansainvälisiin ja seudullisiin ilmastotyötä edistäviin hankkeisiin yhdessä muiden toimijoi-den kanssa. HSY toteutti osaltaan Decumanus-hanketta. Siinä tuotettiin muun muassa hukkalämpö- ja aurinkoenergiapotentiaalikartat, jotka julkaistiin HSY:n avoin data karttapalvelussa. HSY toteutti myös ELIAS! – Elinvoimaa asemanseuduille hanketta yhteistyössä HSL:n, Uudenmaan liiton ja Ympäristöministeriön kanssa.

Ilmansuojelu

HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua 11 mittausasemalla seitsemässä kiinteässä mittauspisteessä sekä lisäksi siirrettävillä asemilla erityyppisissä kaupunkiympäristöissä. Niissä mitataan merkittävimpiä haitallisia ilman epäpuhtauksia kuten pienhiukkasia ja typenoksideja.  Ilmanlaatutiedot toimitettiin reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuille ja ilmanlaatuportaaliin. www.hsy.fi/ilmanlaatu kertoo hengitysilman laadun vuoden jokaisena tuntina. HSY tiedottaa seudun ilmanlaadusta päivittäin. Mikäli ilmanlaatu heikkenee äkillisesti, tiedotusta tästä tehostetaan. HSY tekee ilmansuojelututkimusta yhteistyössä alan tutkimuslaitosten ja sidosryhmien kanssa.  HSY edistää ilmansuojelua kaupunkisuunnittelussa tuottamalla ja välittämällä tietoa aiheesta suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden käyttöön. 2015 valmisteltiin ilmanlaadun Supermittausaseman käyttöönottoa Mäkelänkadulla. Mäkelänkadun mittausasemalla yrityksillä- ja tutkimusorganisaatioilla on mahdollisuus testata ja demonstroida omia laitteitaan. Vuonna 2015 Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa koottiin hyviä käytäntöjä ilmanlaadun huomioon ottamisesta suunnittelussa (Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa -opas).

​Paikkatiedosta pohja toimivan ja kestävän kaupunkiseudun suunnitteluun

HSY tuottaa tietoa Helsingin seudun maankäytöstä ja asumisesta sekä seuraa seudun kehitystä. Seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen 2012–2015 seuranta tuottaa vuosittain mm. tiedot Helsingin seudun 14 kunnan asuntokaavoituksesta ja asuntotuotannosta HSY kokoaman kattavan ja ajantasaisen paikkatietovaraston SePe:n paikkatietopohja soveltuu suunnittelun, tutkimuksen sekä päätöksenteon tueksi. Vuonna 2015 avattiin HSY:n avoimen datan karttapalvelu, jossa on mahdollista tarkastella ja ladata omaan käyttöönsä HSY:ssä tuotettuja paikkatietoaineistoja.

Tutustu HSY:n avoimen datan karttapalveluun »​ ​

HSY järjestää vuosittain paikkatietoseminaarin, jossa jaetaan tietoa ajankohtaisista teemoista tutkijoille ja suunnittelijoille. 

Ympäristökasvatus ja -neuvonta

• HSY ylläpitää kummikoulutoimintaa Tutustu HSY:n ummikoulutoimintaan HSY tarjoaa kasvattajille myös opetusmateriaaleja ja oppi-tuntikokonaisuuksia.
  
• Ideoimme ja painatimme Nökön matkassa -puuhakirjan 5-7-vuotiaiden ympäristökasvatukseen. Kirjassa seikkailevan Nökön seurassa opetellaan muun muassa kierrätystä, lajittelua, kodin vesiasioita, energiansäästöä ja ilmansuojelua.
  
• HSY lähettää säännöllisesti uutiskirjeitä ajankohtaisista asioista opettajille, päivähoidolle, yrityksille, isännöitsijöille ja kompostoijille, sekä muille sidosryhmille. HSY tuottaa myös esitteitä ja oppaita mm. lajittelun opastamiseksi.
  
• Ilmastoinfo tuottaa Ilmastosanomat –julkaisua, jota jaettiin v. 2015 Metro-lehden välissä lukijoille.
  
• HSY tarjoaa jäte- ja vesihuoltoaiheisia neuvontatilaisuuksia ja luentoja asukasryhmille, kouluille ja päiväkodeil-le, julkishallinnolle ja muille HSY:n asiakkaille. HSY järjestää tilaisuudet joko itse tai alihankintana. 
  
• Ekokompassi- ja Energiasuunta-palvelu ohjaavat yrityksiä ja yhteisöjä ympäristövastuuseen. HSY on myös mukana kouluttamassa pääkaupunkiseudun kuntien ekotukihenkilöitä jäte-, ilmasto- ja vesiasioissa.
  
• HSY:n oma ekotukitoiminta on käynnistynyt ja tavoitteena on työntekijöiden ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen toiminnan lisääminen. HSY:n kaikissa toimipisteissä on nimetty ekotukihenkilö.
  
• HSY viestii ajankohtaisista asioista myös Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä ja Youtube-kanavalla videoiden avulla.

Tapahtumat ja se​minaarit

• Urbaanin selviytymisen päivä Lasipalatsin aukiolla ​»
  
• Earth Hour -tapahtuma Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ​»
  
• HSY omat kiinteistöt olivat mukana Earth Hour -tempauksessa ​
  
• Pyöräilyaamiaiset asukkaille ja Pyöräilyviikolle sekä Liikkujan viikolle osallistuminen, Auton vapaapäivän tapahtuma Iso Roobertinkadulla ​»
  
• Omakoti-messuilla mukanaolo, puunpolttoteema ​
  
• Vantaan Asuntomessuilla Verso-talossa mukanaolo HSY:n teemoilla v. 2015 ​»
  
• Taloyhtiö 2015 –tapahtumassa mukanaolo ​
  
• Helsinki-päivä Viikinmäessä ​
  
• Vesiaiheiset työpajat Tekniikan museossa ​
  
• Ratkaise roskamysteeri –näyttely Korkeasaaressa kesän ajan ​
  
• Saa syödä! –tempaus Hävikkiviikolla Motivan kanssa ​»
  
• Helsingin seudun ilmastoseminaari sidosryhmille ​»
  
• Isännöitsijäseminaari »

Kampanjat

• Aurinkosähköä markkinoiva Aurinkosähköä kotiin -kampanja »
  
• Energiansäästöviikon Valaise viisaasti –kampanja »
  
• Jätteen määrän vähentäminen Anna jotain muuta –teemalla »
  
• Jätteen määrän vähentäminen Krääsätön joulu –kampanjalla Luonto-Liiton kanssa »
  
• Viemärietikettiin painottuva Siisti viemäri –kampanja »
  
• Energiansäästöön kannustava Tasapainota talo -kampanja »
  
• Veden säästöön kannustava 30 sekuntia riittää –kampanja
  
• Ruokahävikin vähentämiseen Ruokaa vai roskaa –kampanja
  
• Ruokahävikin vähentämiseen Tänään on #hyväpäiväys -kampanja
  
• Lajittelun lisäämiseen tähtäävä Kiitos kun lajittelet –kampanjakokonaisuus »
  
• Sorttaaja on sankari –videokilpailu koululaisille 2015 »
  
• Urbaani puuvaja –hanke puun pienpolton ympäristövaikutusten vähentämiseksi
  

​HSY:n julkaisut

HSY:ssä julkaistaan vuosittain lukuisia asiantuntijaraportteja ja esitteitä

Tutustu HSY:n esitteisiin »​

Tutustu HSY:n julkaisuihin »​

Hankinnoilla edistetään materiaali- ja energiatehokkuutta ja etsitään uusia innovatiivisia ratkaisuja

​Hankinnat tukevat HSY:n strategiaa, jossa tasapainottuvat taloudelliset tekijät, materiaali- ja energiatehokkuus, ympäristövastuullisuus ja innovatiivisuus.

HSY:n hankinnoissa sovelletaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Pääperiaatteita ovat kilpailun aikaansaaminen, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä avoimuus ja suhteellisuus. Hankinnoissa pyritään kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ja vaikutuksiltaan parhaaseen lopputulokseen. Hankintaprosessia ohjaavat suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus sekä taloudellisuus.

Kestävän kehityksen periaatteet, innovatiivisuus, materiaali- ja energiatehokkuus, ympäristövaikutukset sekä tilaajan varautumistarpeet otetaan huomioon hankintojen eri vaiheissa (kohteen määrittely – tarjoajien soveltuvuusohjeiden määrittely – tarjousten arviointikriteerit – sopimusaikainen yhteistyö).