HSY:n ilmansuojelun toimenpidesuunnitelma pääkaupunkiseudulle vuosille 2017-2024

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla on melko hyvä verrattuna useisiin muihin Euroopan pääkaupunkeihin. Silti typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyi edelleen vuonna 2015 Helsingin vilkasliikenteisimmissä katukuiluissa. Ylittymisen syynä olivat liikenteen pakokaasupäästöt ja etenkin dieselautojen suuret typenoksidipäästöt. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille annetut kansalliset ohjearvot ja Maailman terveysjärjestön (WHO) hengitettäville hiukkasille sekä pienhiukkasille antamat ohjearvot ylittyvät laajemmalla alueella, ts. monien pääkaupunkiseudun katujen ja pääväylien läheisyydessä. WHO:n pienhiukkasille antamat ohjearvot ja EU:n bentso(a)pyreenille antama tavoitearvo ylittyvät paikoin pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, joilla poltetaan runsaasti puuta tulisijoissa.

Helsinki laati vuonna 2016 ilmansuojelusuunnitelman vuosille 2017–2024. Sen tavoitteena on raja-arvoylitysten estämisen lisäksi parantaa yleisesti ilmanlaatua ja siten edistää viihtyisän ja terveellisen asumisympäristön toteutumista. Espoossa ilmansuojelun toimenpiteet on sisällytetty ilmasto-ohjelmaan ja ympäristöohjelmaan, Vantaalla valtuustokauden strategiaohjelmaan ja Kauniaisissa ILME (ilmasto-ja energiansäästötoimenpiteet) –ohjelmaan.

HSY:n ilmansuojelutehtäviin kuuluvat pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seuranta ja viestintä sekä ilmansuojelun tutkimus, suunnittelu ja koulutus. Tässä suunnitelmassa esitetään HSY:n ilmansuojelutehtäviä koskevat toimenpiteet pääkaupunkiseudulla vuosille 2017 – 2024. HSY on koonnut Helsingin ilmansuojelusuunnitelman tausta-aineistoksi raportin pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen kehittymisestä vuosina 2006 – 2015. Raportissa esitellään myös pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaa, ilmanlaadusta tiedottamista ja asukkaiden näkemyksiä ilmanlaadusta sekä luodaan lyhyt katsaus ilmanlaatuun eräissä Euroopan kaupungeissa.

HSY:n ilmansuojelun toimenpiteet on jaettu neljään luokkaan; Ilmanlaadun seurantaan (mittaukset), ilmansuojelun tutkimukseen, suunnitteluun ja viestintään.

Kehitetään ja ylläpidetään ilmanlaadun seurantaa pääkaupunkiseudulla (M)

Edistetään liikenteeseen, katupölyyn ja pienpolttoon liittyvää tutkimusta (T)

Kehitetään ilmanlaatuvaikutuksien huomiointia kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa (S)

Kehitetään ilmanlaatutiedotusta ja –viestintää (V)

Pidetään huolta siitä, että ilmanlaadun mittaukset ja muut seurantamenetelmät kuvaavat ilmanlaadun kehittymistä

Toimenpiteet:

Ilmanlaadun mittausverkko arvioidaan vuosina 2018 ja 2023 ja uudistetaan muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Ilmanlaadun mittausten alueellisia painopisteitä ovat vilkasliikenteiset katukuilut, muut vilkasliikenteiset alueet sekä pientaloalueet, joilla käytetään paljon puuta tulisijojen ja/tai saunojen lämmitykseen. Mittausten alueellista kattavuutta parannetaan indikatiivisilla mittausmenetelmillä, kuten passiivikeräimillä ja sensoreilla.

Seurataan mittausmenetelmien ja ilmansuojelun painopisteiden kansainvälistä kehitystä ja testataan sekä otetaan käyttöön uusia mittausmenetelmiä, ml. ilmanlaadun sensorit. Normein säänneltyjen ilmansaasteiden ohella jatketaan mm. mustan hiilen pitoisuuksien sekä hiukkasten lukumäärän ja kokojakauman seu-rantaa ja varaudutaan myös uusien epäpuhtauksien pitoisuusmittauksiin. Yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa seurataan mm. reaaliaikaisesti hiukkasten koostumusta ja nanohiukkasten pitoisuuksia.

Ylläpidetään ja kehitetään HSY:n supermittausaseman toimintaa Mäkelänkadulla. Mittausasema mahdollistaa tavanomaista monipuolisemman ilmanlaadun seurannan ja tutkimusyhteistyön tutkimuslaitosten kanssa. Asemalla selvitetään liikenteen päästöjen vaikutusta kaupunki-ilman koostumukseen tarkemmin kuin missään muualla Suomessa. HSY tarjoaa asemaa myös testialustaksi, jolla voidaan edistää uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluja ja mm. testata uudentyyppisiä ilmanlaadun mittalaitteita.

Mittausten ohella ilmanlaadun seurantamenetelmiä ovat leviämislaskelmat, päästökartoitukset ja bioindikaattoriseuranta. Koko pääkaupunkiseudun kattava päästöjen leviämislaskelma teetetään tarvittaessa. Omana työnä leviämislaskelmia tehdään kaupunkien suunnittelutarpeiden mukaan. Bioindikaattoriseuranta toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan kuntien kanssa vuosina 2019 ja 2024.

Perustelut:

Liikenteen pakokaasupäästöillä, katupölyllä ja puun pienpoltolla on suurin vaikutus ilmanlaatuun pääkaupunkiseudulla. Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy edelleen Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Liikenteen pakokaasujen päästönormit ovat kiristyneet voimakkaasti, mutta todellisissa kaupunkiajon olosuhteissa päästöt ovat vähentyneet huomattavasti hitaammin. Pääkaupunkiseudulla on tarpeen seurata ylitysalueen laajuutta sekä kiristyvien päästönormien ja autokannan uudistumisen vaikutuksia ilmanlaatuun.

Pienhiukkaset ovat terveydelliseltä kannalta merkittävin ilmansaaste. Epidemiologisissa tutkimuksissa niiden on Suomenkin pitoisuustasoilla havaittu lisäävän merkittävästi kuolleisuutta ja aiheuttavan vakavia terveyshaittoja. Niiden päästölähteistä, koostumuksesta ja ominaisuuksista sekä pitoisuustrendeistä tarvitaan edelleen entistä parempaa ja syvällisempää tietoa terveysvaikutusten ja tehokkaiden päästöjen vähentämistoimenpiteiden arvioimiseksi. Katupölyn torjunnan ja pölynsidontakastelujen kannalta jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset erilaisissa ympäristöissä ovat tarpeellisia. Puunpolton vaikutus ilmanlaatuun on pääkaupunkiseudulla suuri ja sitä on tarpeen selvittää nykyistä tarkemmin.

Viime vuosina ilmanlaadun seurantaan käytettävät analysaattorit ovat kehittyneet huomattavasti. Markkinoille on tullut ja on tulossa mm. halpoja tai keskihintaisia sensoreita, joiden avulla voidaan esim. laajentaa kustannustehokkaasti mittausverkon alueellista kattavuutta. Toisaalta myös aiemmin vain tutkimuskäytössä olleita tehokkaita analysaattoreita voidaan hyödyntää entistä paremmin myös ilmanlaadun seurannassa.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Pääkaupunkiseudun kaupungit, tutkimuslaitokset

Aikataulu:

Seurantasuunnitelman uudistaminen 2018 ja 2023, bioindikaattoriseuranta 2019 ja 2024.

Seurataan keskeisimpien päästölähteiden kuten liikenteen, katupölyn, energiantuotannon ja tulisijojen päästöjen sekä kaukokulkeuman kehitystä ja vaikutuksia ilmanlaatuun

Toimenpiteet:

Tieliikenteen pakokaasupäästöjen ja katupölyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan pysyvillä mittausasemilla Mäkelänkadun katukuilussa, Mannerheimintiellä, Leppävaarassa ja Tikkurilassa. Siirrettävillä asemilla täydennetään saatuja tietoja tarpeen mukaan sekä katukuiluissa että vilkasliikenteisten väylien varsilla.

Typpidioksidin raja-arvon ylittymistä seurataan vuosittain passiivikeräimin Helsingin keskustan vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Passiivikeräimin seurataan typpidioksidin pitoisuuksia myös muissa, esim. kaavoituksen kannalta merkittävissä kohteissa. Testataan ja otetaan käyttöön hiukkasten ja typpidioksidin mittaukseen kehitettyjä sensoreita, joiden avulla mittauspisteiden määrää liikenneympäristöissä voidaan lisätä.

Kehitetään työmaiden pölyvaikutusten mittaus- ja seurantamenetelmiä työmaiden pölyntorjunnan parantamiseksi.

Tulisijojen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan pysyvällä mittausasemalla Vartiokylässä ja vähintään yhdellä siirrettävällä mittausasemalla pientaloalueilla, joilla suositaan puunpolttoa. Pienhiukkaset, bentso(a)pyreeni ja musta hiili ovat tärkeimmät pientaloalueilla mitattavat ilmansaasteet. Testataan ja otetaan käyttöön hiukkasmittaukseen kehitettyjä sensoreita, joiden avulla mittauspisteiden määrää pientaloalueilla voidaan lisätä. Selvitetään puunpolton osuutta hiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksissa.

Pienhiukkasten ja otsonin kaukokulkeuman arvioinnissa käytetään erityisesti Kallion kaupunkitaustaa edustavan mittausaseman ja Luukin alueellista taustaa edustavan mittausaseman tuloksia.

HSY toteuttaa sopimusperusteisesti pääkaupunkiseudun energialaitosten, Helsingin Sataman ja Finavian ympäristöluvissa edellytetyn velvoitetarkkailun. Tarkkailun laajuus ja sisältö arvioidaan viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2018, ja sopimuksia pyritään jatkamaan. Energiantuotannon päästöjen vaikutusten tarkkailu toteutetaan pääsääntöisesti pysyvillä mittausasemilla, joita tarpeen vaatiessa täydennetään siirrettävällä mittausasemalla. Laivaliikenteen ja satamatoimintojen sekä lentoliikenteen ja lentokenttätoimintojen päästöjen vaikutusten tarkkailu toteutetaan siirrettävillä mittausasemilla. Tarvittaessa mittauksia voidaan täydentää leviämislaskelmin.

Tärkeimpien päästölähteiden päästötiedot kootaan ja raportoidaan. Energiantuotannon, laiva- ja lentoliikenteen päästötiedot kootaan vuosittain toiminnanharjoittajilta. Tiedot tieliikenteen suorista pakokaasupäästöistä saadaan VTT:n LIPASTO-järjestelmästä. Leviämislaskelmissa tarvittavat päästökertoimet kuitenkin arvioidaan kansainvälisten tietokantojen avulla. Katupölyn päästöjen arviointi on hyvin vaikeaa. Suuntaa-antavia arvioita päästöistä voidaan tehdä mm. pohjoismaisen päästömallin avulla. HSY tukee päästömallin kehitystyötä. Myös tutkimushankkeissa kerätään tietoja katupölypäästöistä mm. tutkimusajoneuvoilla. Pienpolton päästöarvioita tehdään sitä mukaa kuin tulisijojen päästökertoimista saadaan uutta tietoa.

Perustelut:

Tieliikenteen pakokaasupäästöillä ja katupölyllä sekä tulisijojen päästöillä on suurin vaikutus ilmansaasteiden pitoisuuksiin hengityskorkeudella ja siksi myös ilmanlaadun mittausten painopiste on niissä. Hiukkasten pitoisuuksia nostavat paikallisesti myös rakennustyömaat, jotka voivat olla paikallisesti merkittäviä päästölähteitä.

Energiantuotannon päästöt ovat määrällisesti suuret, mutta ne vapautuvat korkeista piipuista ja leviävät laajalle ja siksi niiden vaikutus pitoisuuksiin hengityskorkeudella on vähäinen. Laivaliikenteellä ja satamatoiminnoilla sekä lentoliikenteellä ja lentokenttätoiminnoilla on huomattava paikallinen vaikutus ilmanlaatuun. Niiden vaikutusta voidaan arvioida mittausten ohella päästöjen leviämislaskelmien avulla. Kaukokulkeuma vaikuttaa merkittävästi pienhiukkasten sekä otsonin pitoisuuksiin.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Pääkaupunkiseudun kunnat, pääkaupunkiseudun energialaitokset, Helsingin Satama, Finavia, VTT, SYKE

Aikataulu:

Mittaukset ovat jatkuvia, päästötiedot kerätään mahdollisuuksien mukaan vuosittain.

Tuotetaan tietoa ilmanlaatututkimusta varten sekä EU:n uusien ilmanlaatunormien kehittämisen tueksi

Toimenpiteet:

HSY tuottaa tietoa ilmanlaatututkimusta varten ja HSY:n tuottama ilmanlaatutieto julkaistaan avoimena datana, joka on kaikkien käytettävissä. HSY mittaa pääkaupunkiseudulla säänneltyjen epäpuhtauksien ohella esim. hiukkasten lukumääräpitoisuuksia ja kokojakaumaa sekä mustan hiilen pitoisuuksia ja tuottaa siten arvokasta tietoa EU:n ilmansuojelutyön tueksi.

Perustelu:

EU:ssa on tavoitteena kehittää hiukkasten massapitoisuuden ohella muitakin hiukkasiin liittyviä parametreja, joiden avulla voidaan pelkkää massapitoisuutta paremmin arvioida esim. liikenteen tai puunpolton lähipäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun. Musta hiili ja hiukkasten lukumäärä soveltuvat tällaisiksi parametreiksi, mutta niiden pitoisuuksista ei ole riittävästi tietoja raja- tai tavoitearvojen säätämiseksi.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Tutkimuslaitokset, ympäristöministeriö ja pääkaupunkiseudun kaupungit

Aikataulu:

Toiminta on jatkuvaa.

Seurataan pääkaupunkiseudun ilmansuojelusuunnitelmien ja ympäristöohjelmien ilmanlaatutavoitteiden toteutumista

Toimenpiteet :

Viideksi vuodeksi kerrallaan laadittavissa ilmanlaadun seurantasuunnitelmissa sekä vuosittaisissa mittaussuunnitelmissa huolehditaan siitä, että suunnitelmien, ohjelmien yms. ilmanlaatutavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Arvioidaan vuosittain typpidioksidin raja-arvon ylitysalueen laajuus. Hyödynnetään ilmanlaadun leviämismalleja ilmanlaadun arvioinnissa.

Perustelu:

Pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmansuojelusuunnitelmissa ja ympäristöohjelmissa on asetettu tavoitteita liikenteen päästöjen, katupölyn ja tulisijojen käytön tuottamien päästöjen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi. Näiden ohjelmien toteuttamisen kannalta on oleellista seurata tavoitteiden toteutumista ilmanlaadun mittauksien, päästökartoitusten ja tarvittaessa leviämislaskelmien avulla.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Pääkaupunkiseudun kaupungit

Aikataulu:

Toiminta on jatkuvaa.

Edistetään ja osallistutaan liikenteen pakokaasujen ilmanlaatuvaikutuksia koskeviin tutkimuksiin

Toimenpiteet:

HSY edistää liikenteen pakokaasupäästöjen ilmanlaatuvaikutuksia koskevia tutkimuksia ja osallistuu niihin. Tärkeimpiä tutkimusaiheita ovat liikenteen hiukkas- ja typenoksidipäästöt, niiden kehittyminen ja vaikutukset ilmanlaatuun. Lisäksi osallistutaan tutkimuksiin, jotka koskevat liikenteen uusien polttoaineiden sekä ajoneuvo- ja puhdistustekniikoiden vaikutuksia ilmanlaatuun ja terveyteen. Mäkelänkadun supermittausasemalla tuotetaan yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa tietoa liikenteen todellisesta päästö- ja ilmanlaatukehityksestä.

Perustelu:

Liikenne on pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun eniten vaikuttava tekijä. Liikenteen päästöjen vuoksi typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy Helsingissä. Typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet odotettua hitaammin, mikä on pääosin aiheutunut mm. siitä, että diesel-ajoneuvojen typenoksidipäästöt eivät ole todellisessa kaupunkiajossa vähentyneet läheskään siinä määrin kuin päästönormit edellyttävät. Liikenteen hiukkaspäästöjen ominaisuudet ja vaikutukset ovat osin vielä tuntemattomia, mm. nanohiukkasista, sekundäärisestä orgaanisesta materiaalista sekä pakokaasujen metalliyhdisteistä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Liikenteen päästöjen vähentämistekniikat ja uusien polttoaineiden käyttöönotto muuttavat päästöjen ominaisuuksia ja päästöjen vaikutukset ilmanlaatuun ja terveyteen ovat osittain tuntemattomia.

Tuloksia käytetään hyväksi mm. liikenteen todellisen päästö- ja ilmanlaatukehityksen seurannassa, ilmansuojelun toimenpiteiden toteutumisen ja tehon valvonnassa sekä kaupunki- ja liikennesuunnittelun tukena. Mäkelänkadun mittauksilla saadaan tietoa myös Helsingin yleiskaavassa suunniteltujen kaupun-kibulevardien ilmanlaadusta.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

HSL, Ilmatieteen laitos, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT, Helsingin yliopisto ja muut tutkimuslaitokset sekä pääkaupunkiseudun kaupungit.

Aikataulu:

Jatkuvaa, CITYZER-hanke (Service for effective decision making and environmental resilience) vuosina 2016 – 2018).

Edistetään katupölyn ominaisuuksia, vaikutuksia ja torjuntakeinoja koskevaa tutkimusta

Toimenpiteet:

HSY edistää katupölyyn liittyvää tutkimusta. Tutkimus keskittyy katupölyn ominaisuuksiin ja vaikutuksiin sekä katupölyn määrään vaikuttaviin tekijöihin ja torjuntakeinoihin. Esimerkiksi seuraavissa aihepiireissä on tunnistettu lisätutkimustarpeita:

• Katupölyn torjuntamenetelmien tehokkuuden jatkotarkastelut ja uusien seurantamenetelmien hyödyntäminen
  
• Tarkennettu arvio katupölyn koostumuksesta ja pienhiukkaspäästöistä
  
• Pääväylillä tehtävän katupölyntorjuntatyön tehon arviointi ja optimointi
  
• Raitioteiden merkitys pölyn lähteenä ja pölyntorjunnan optimointi
  
• Uuden sukupolven talvirenkaiden vaikutus katupölyn muodostumiseen ja päästöihin
  
• Rakennustyömaiden pölyhaitat
  

HSY tukee pohjoismaisen katupölyn päästömallin (NORTRIP) kehitystyötä ja hyödyntämistä pääkaupunkiseudulla.

Perustelu:

Katupölyn suhteellinen merkittävyys ilmanlaatuongelmana on kasvanut ajoneuvojen pakokaasujen päästövähennystekniikan kehityksen myötä. Katupölyhaittojen vähentämiskeinojen tutkimusta on syytä jatkaa, koska katupölyn odotetaan säilyvän merkittävänä ilmanlaatuongelmana, sillä ajoneuvotekniikan kehitys ei vähennä liikenteen epäsuoria hiukkaspäästöjä.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Nordic Envicon Oy, Metropolia ammattikorkeakoulu, pääkaupunkiseudun kaupungit, Uudenmaan ELY-keskus

Aikataulu:

Jatkuvaa. KALPA 1 ja KALPA 2 –hankkeet (Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset) vuosina 2015 – 2018. Rakennustyömaiden pölyhaittojen seurantamenetelmiä kehitetään 2017 alkaen.

Osallistutaan tulisijojen ja erityisesti puukiukaiden päästöjä selvittäviin tutkimushankkeisiin

Toimenpiteet:

HSY osallistuu tulisijojen, erityisesti puukiukaiden päästöjä ja niiden vähennyskeinoja selvittäviin tutkimushankkeisiin ja edistää niitä.

Perustelut:

Pääkaupunkiseudulla toteutetun puunpolton päästöselvityksen mukaan pienpoltosta tulee noin 40 % seudun polttoperäisistä pienhiukkaspäästöistä. Saunojen puukiukaiden osuus päästöistä on merkittävä, mutta ne tunnetaan toistaiseksi huonosti. EU:ssa valmisteltu ekotehokkuusdirektiivi ei koske puukiukaita.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja muut tutkimuslaitokset, Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työtehoseura, pääkaupunkiseudun kaupungit

Aikataulu:

Kiukaiden päästöjä koskeva tutkimus vuosina 2017 – 2018.

Edistetään ilmansaasteiden terveysvaikutuksiin ja altistumiseen liittyvää tutkimusta

Toimenpiteet:

HSY edistää ilmansaasteiden ominaisuuksia, lähteitä ja lähdekohtaisia terveysvaikutuksia koskevia tutkimuksia sekä osallistumalla että rahoittamalla.

HSY kehittää altistumisen arviointimenetelmiä ja altistumismallia ja edistää niiden käyttöä erilaisten suunnitelmien ja hankkeiden vaikutusten arvioinnissa. Yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa tehdään selvityksiä ja tutkimuksia altistumisesta ilmanlaadun kannalta ongelmallisiksi arvioiduissa ympäristöissä, esim. vilkasliikenteisissä ympäristöissä, puunpolttoa suosivilla pientaloalueilla ja liikennevälineissä.

Perustelut:

Pienhiukkaset ovat nykytietämyksen mukaan haitallisin kaupunki-ilman epäpuhtaus ja ilmansaasteisiin liittyvä terveysvaikutustutkimus painottuukin siksi hiukkasiin. Tällä hetkellä ei ole täyttä selvyyttä hiukkasten terveysvaikutusten aiheuttajista. Karkeiden hiukkasten, mukaan lukien katupölyn, terveysvaikutuksista on viime vuosina saatu uutta näyttöä. Toimenpiteiden tehokkaaksi suuntaamiseksi on tärkeätä tuntea eri kokoluokkiin kuuluvien hiukkasten terveysvaikutukset lähdekohtaisesti. Uusimmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että typpidioksidi on terveyden kannalta haitallisempaa kuin aiemmin on arvioitu.

Ilman epäpuhtauksien terveysvaikutukset välittyvät altistumisen kautta. Tietämys ilman epäpuhtauksille altistumisesta mahdollistaa ilmanlaadun paremman huomioimisen suunnittelussa sekä auttaa kohdentamaan ilmanlaatutiedotusta ja viestintää.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja muut tutkimuslaitokset, HSL sekä pääkaupunkiseudun kaupungit

Aikataulu:

SATULA (Ilmansaasteille altistuminen pyöräiltäessä pääkaupunkiseudulla) vuosina 2016 – 2017, INKA-ILMA/EAKR (Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen) vuosina 2015 – 2017, PUUTE2 (Puulämmitys kansanterveydelle kestäväksi tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla) vuosina 2016 – 2017 ja HSL:n liikennejärjestelmän terveysvaikutukset vuosina 2016 – 2018.

Osallistutaan ilmanlaadun seurantamenetelmiä koskeviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin

Toimenpiteet:

Osallistutaan ilmanlaadun seurantamenetelmiä koskeviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja hyödynnetään suomalaisten tutkimuslaitosten ja yritysten korkeatasoista osaamista ilmanlaadun mittaamisessa.

Perustelu:

Pienhiukkasten massapitoisuus ei kuvaa riittävän hyvin ilmanlaadussa ja päästöissä tapahtuvia muutoksia. Esimerkiksi mustan hiilen, hiukkasten lukumäärän ja kokojakauman mittauksilla saadaan tarkennettua polttoperäisten hiukkasten seurantaa. Mittausten alueellista kattavuutta voidaan parantaa käyttämällä edullisia sensoreita täydentämään mittausasemien muodostamaa seurantaverkkoa. Ilmanlaadun seurantaa voidaan täydentää myös liikkuvilla mittauksilla ja kaukokartoitusmenetelmillä.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Ilmatieteen laitos, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, VTT ja muut tutkimuslaitokset sekä suomalaiset yritykset ja pääkaupunkiseudun kaupungit.

Aikataulu:

INKA-ILMA/EAKR (Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatio-toiminnan vauhdittaminen) vuosina 2015 – 2017, CITYZER (Service for effective decision making and environmental resilience) vuosina 2016 – 2018, ILMApilot (Increasing the societal impact of satellite-based atmospheric observations for air quality monitoring) vuosina 2016 – 2018.

Tuetaan kaupunkien maankäytön ja liikenteen suunnittelua niin, että typpidioksidin pitoisuudet saadaan laskettua raja-arvon alapuolelle mahdollisimman nopeasti

Toimenpiteet:

Arvioidaan typpidioksidin pitoisuuksia suhteessa raja-arvoon pääkaupunkiseudulla. Tuotetaan tietoa maankäytön ja liikenteen vaikutuksista pitoisuuksiin sekä keinoista, joilla ilmanlaatua voidaan parantaa suunnittelualueilla.

Perustelu:

Maankäytön suunnittelulla sekä liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelulla voidaan vähentää liikkumistarvetta kaupunkirakennetta eheyttämällä. Liikennemäärillä, eri kulkumuodoilla sekä korttelirakenteella, rakennusten massoittelulla ja sijoittelulla sekä korkeudella on merkittävä vaikutus ilmanlaatuun. Haasteena voi olla ilmanlaadun paikallinen huononeminen, mikäli ilmansaasteiden laimeneminen heikkenee.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Pääkaupunkiseudun kaupungit ja tutkimuslaitokset

Aikataulu:

Toiminta on jatkuvaa.

Tuetaan kaupunkisuunnittelua ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Toimenpiteet:

Tuotetaan tietoa parhaista keinoista ja käytännöistä, joilla päästöjä ja ilmansaasteille altistumista voidaan vähentää kaavoituksen, liikenteen suunnittelun tai rakennusteknisin keinoin.

Perustelu:

Maankäytön suunnittelulla sekä liikenne- ja liikennejärjestelmäsuunnittelulla voidaan vähentää liikennemääriä, parantaa sujuvuutta ja lisätä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn osuutta. Fyysisen ympäristön rakenteilla, toimintojen sijoittelulla, rakennusten raittiin ilman sisäänoton sijoittelulla ja suodatuksella ym. voidaan vaikuttaa ilmansaasteille altistumiseen.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Pääkaupunkiseudun kaupungit, HSL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, VTT, Ilmatieteen laitos ja muut tutkimuslaitokset.

Aikataulu:

Toimenpiteet ovat jatkuvia.

Ylläpidetään ja kehitetään ilmansuojeluyhteistyötä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa

Toimenpiteet:

Jatketaan ja kehitetään verkostoyhteistyötä kaupunki- ja liikennesuunnittelijoiden kanssa. Yhteistyömuotoja ovat esim. yhteistyöpalaverit ja työpajat sekä asiantuntijapalvelut konkreettisissa kysymyksissä, mukaan lukien ilmanlaatuarviot sekä ilmanlaadun mallinnukset. Kaupunkisuunnittelu ja ilmansuojelu -ryhmä toimii säännöllisenä tiedonvaihto- ja koulutusfoorumina. Joka toinen vuosi järjestetään seminaari ilmansuojelukysymyksistä kaupunkisuunnittelussa.

Perustelu:

Ilmansuojeluun liittyvä asiantuntijatieto on välttämätöntä terveellisen ja turvallisen kaupunkiympäristön suunnittelussa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä asetuksessa edellytetään, että kaava perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten on annettava riittävät tiedot suunnitelman välittömistä vaikutuksista mm. ilmanlaatuun. Typpidioksidin raja-arvoylitykset sekä hiukkasten merkittävät terveysvaikutukset edellyttävät ilmansuojeluyhteistyötä.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Pääkaupunkiseudun kaupungit, ELY-keskus, HSL

Aikataulu:

Toiminta on jatkuvaa.

Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia ilmanlaatuviestinnän keinoja

Toimenpiteet:

Ylläpidetään aktiivista viestintää ja tarjotaan asukkaille ajantasainen tieto ilmanlaadusta. Tuotetaan kohdennettuja palveluja eri väestöryhmille. Säännöllisin asukaskyselyin selvitetään asukkaiden näkemyksiä ilmanlaadusta, tietotarpeita ja parhaita tiedonvälityksen kanavia. Tarjotaan aktiivisesti ilmanlaatutietoa tiedotusvälineille.

Otetaan käyttöön karttapohjainen ilmanlaadun tilannekuva ja ennuste. Ilmanlaatuviestintää sosiaalisessa mediassa jatketaan ja kehitetään. Tarjotaan avoimena datana ilmanlaadun mittaustulokset sovelluskehittäjien käyttöön ja otetaan käyttöön alan innovaatioita.

Perustelu:

Eri väestöryhmien tarpeet ilmanlaatutiedon suhteen vaihtelevat ja ne myös käyttävät tiedotusvälineitä eri tavoin tiedon hakemiseen. Uudet tekniikat antavat asukkaille mahdollisuuden saada entistä monipuolisempia, tarkempia sekä alueellisesti kattavampia ilmanlaatutietoja.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Ilmatieteen laitos, pääkaupunkiseudun kaupungit, sovelluskehittäjät

Aikataulu:

Toiminta on jatkuvaa. Ilmatieteen laitoksen kehittämän karttapohjaisen ilmanlaadun tilannekuvan ja ennusteen (ENFUSER) tuloksia hyödynnetään jo vuonna 2017.

Viestitään ilmansaasteiden terveyshaitoista erityisesti herkille ryhmille. Viestinnässä hyödynnetään yhteistyötä sidosryhmien kanssa

Toimenpiteet:

Edistetään tietoisuutta ilmanlaadusta, siihen vaikuttavista tekijöistä, ilmansaasteiden terveysvaikutuksista sekä asukkaiden omista vaikutusmahdollisuuksista. Kehitetään ja uudistetaan valistusaineistojen muotoja ja sisältöjä ja edistetään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa siten, että tieto tavoittaa tehokkaasti eri kohderyhmät (esim. ilman epäpuhtauksille herkät ryhmät, kuntien asiantuntijat, päättäjät, autoilijat ja matkailijat). Osallistutaan potilasjärjestöjen (esim. allergia- ja hengitysyhdistykset) tapahtumiin kertomaan ilmanlaadusta ja altistumisen vähentämisestä.

Osallistutaan alan tilaisuuksiin ja kampanjoihin. Kehitetään yhteistyötä ympäristökasvattajien kanssa. Edistetään ilmanlaatuasioiden käsittelyä tiedotusvälineissä.

Perustelu:

Asukkaiden, tiedotusvälineiden, päättäjien, viranomaisten ja muiden tahojen ilmanlaatutiedon kysyntä kasvaa. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, jotta ihmiset voisivat valinnoillaan parantaa ilmanlaatua ja vähentää altistumistaan.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Pääkaupunkiseudun kaupungit, tiedotusvälineet, herkkien ryhmien edunvalvontajärjestöt, apteekit, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja muut tutkimuslaitokset, HSL, ekotukihenkilöt.

Aikataulu:

Toiminta on jatkuvaa. Vuonna 2017 pääkaupunkiseudun apteekit jakavat HSY:n tuottamaa tietoa katupölyn haitoista ja ilmanlaatutietojen välityskanavista.

Ylläpidetään ja kehitetään viestintämenetelmiä tilanteisiin, joissa ilmanlaatu heikkenee äkillisesti

Toimenpiteet:

HSY tiedottaa asukkaille ilmanlaadusta aktiivisesti ja tehostaa viestintää, kun ilmanlaatu heikkenee. HSY seuraa ilmanlaatutilannetta ja viestii sidosryhmille toimenpidekynnysten ylittymisestä. HSY tiedottaa asukkaille ilmanlaadusta sekä siitä, kuinka pitkäksi aikaa ja millä alueilla ilmanlaadun odotetaan heikkenevän. HSY ylläpitää varautumissuunnitelmaa ja viestintäyhteistyötä.

Taustaa ja perustelu:

Toiminta akuuteissa ilmanlaatutilanteissa on kuvattu HSY:n julkaisussa Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisussa Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintasuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen on kirjattu keinot pako-kaasupäästöjen vähentämiseksi.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Pääkaupunkiseudun kaupungit, ELY-keskus, HSL, Ilmatieteen laitos, pelastusviranomaiset, Liikennevirasto

Aikataulu:

Toiminta on jatkuvaa. Varautumissuunnitelmaharjoitus järjestetään joka kolmas vuosi. Harjoituksia on vuonna 2017, 2020 ja 2023.

Viestitään keinoista katupölyn vähentämiseksi ja edistetään kitkarenkaiden osuuden kasvua

Toimenpiteet:

Viestitään katupölyn vaikutuksista ilmanlaatuun ja terveyteen sekä keinoista, joilla katupölyä ja sille altistumista voidaan vähentää. Kevään pölykaudella viestitään tarpeen mukaan tehostetusti ilmanlaadusta mediatiedotteiden ja sosiaalisen median kanavien kautta. Viestitään viranomaisille ja taloyhtiöille katupölystä ja sen torjunnasta. Osallistutaan Helsingin kaupungin toimenpiteisiin kitkarenkaiden osuuden kasvattamiseksi viestinnän keinoin.

Perustelu:

Katupöly heikentää merkittävästi pääkaupunkiseudun ilmanlaatua. Ilman aktiivista katupölyn torjuntaa hengitettävien hiukkasten raja-arvo ylittyisi. Katujen kunnossapidon keinoin ja nastarenkaiden osuutta vähentämällä voidaan vähentää katupölyä.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Pääkaupunkiseudun kaupungit, ELY-keskus, Liikennevirasto

Aikataulu:

Toiminta on jatkuvaa.

Viestitään tulisijojen päästöjen vähennyskeinoista ja vaikutuksista

Toimenpiteet:

Edistetään tulisijojen puhtaampia käyttötapoja viestinnän keinoin. Viestitään asukkaille puun polton päästöjen vaikutuksista, kannustetaan asukkaita vähäpäästöisten tulisijojen hankintaan sekä hyviin käyttötapoihin. Osallistutaan asukastilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa neuvotaan asukkaita puun polttoon ja säilytykseen liittyvistä hyvistä käytännöistä.

Viestitään asukkaille kiukaiden päästöistä ja keinoista, joilla päästöjä voidaan alentaa. Kannustetaan asukkaita vähäpäästöisten kiukaiden hankintaan.

Edistetään hyviä puun säilytystapoja kaupunkien pientaloalueilla viestinnän ja yritysyhteistyön avulla. Kehitetään ja edistetään puunsäilytystä Urbaani puuvaja-hankkeessa vielä vuonna 2017. Viestitään asukkaille hankkeessa syntyvistä vinkeistä ja tuotteista puun säilytystapojen parantamiseksi. Edistetään yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa puuvajojen yleistymistä pääkaupunkiseudulla.

Perustelu:

Tulisijojen käyttö aiheuttaa yli kolmanneksen pääkaupunkiseudun polttoperäisistä pienhiukkaspäästöistä. Uudet tulisijat ja kattilat ovat nykyistä vähäpäästöisempiä vuoden 2022 jälkeen energiamerkintää koskevien asetusten myötä. Takkojen ja uunien päästöihin voidaan vaikuttaa nopeasti ja kustannustehokkaasti viestimällä käyttäjille puhtaista tulisijojen käyttötavoista sekä muista päästöjen vähennyskeinoista.

Puukiukaat aiheuttavat huomattavan osan tulisijojen pienhiukkaspäästöistä. Puukiukaille ei toistaiseksi ole päästönormeja, joten viestintä on keskeinen keino, jolla voidaan vaikuttaa niiden päästöihin.

Kaupunkien ympäristönsuojelumääräyksissä ja HSY:n jätehuoltomääräyksissä on polttoa koskevia määräyksiä (mm. roskien ja risujen polttokielto). Tietoisuutta määräyksistä ja niiden noudattamista voidaan edistää viestinnällä.

Viestintä vaikuttaa nopeasti tulisijojen käyttötapoihin. Viestintä on kustannustehokasta ja se voidaan kohdentaa tiiveimmille tai ongelmallisimmille taajama-alueille, jolloin vaikutus ilmanlaatuun on merkittävä. Tietoisuuden lisäämisellä voidaan vähentää huonoa polttoa tulisijoissa.

Puun säilyttämisessä on parannettavaa: vain kolmasosalla omakoti- ja paritaloista on puuvaja tai asianmukainen puun säilytystila.

Muut vastuutahot ja yhteistyökumppanit:

Pääkaupunkiseudun kaupungit, Työtehoseura, THL, SYKE ja muut tutkimuslaitokset, nuohoojat, omakotiyhdistykset

Aikataulu:

Toiminta on jatkuvaa. Urbaani puuvaja-hanke jatkuu vuonna 2017.