Henkilöstökertomus 2022

Työterveys-, työturvallisuus ja työhyvinvointi eli TTT-suunnitelmassa 2022–2023 määriteltyjä toimenpiteitä toteutettiin sovitulla tavalla vuoden aikana. Vuoden 2022 ja 2023 TTT-kokonaistavoitteet ja -teemat säilyivät lähes samoina: nolla tapaturmaa, nolla häirintää tai epäasiallista kohtelua ja työkykyjohtamisen toimintamallin parantaminen.

Vuoden aikana toiminnan keskiössä oli Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle, työolojen riskien arvioinnin tehostaminen sekä työkykyjohtamisen uudelleensijoituksen ja korvaavan työn tehostaminen, jonka seurauksena toteutettiin monia toimenpiteitä yhdessä koko henkilöstön kanssa asioiden parantamiseksi.

Työhyvinvoinnin johtaminen

Pulssikysely

Kevyempi pulssikysely tehdään joka toinen vuosi vuorotellen laajemman henkilöstökyselyn välissä. Kysely seuraa strategian 2030 etenemistä ja sen tuomia muutoksia organisaatiomme kaikilla tasoilla. Se seuraa myös HSY:lle asetettuja mittareita ja henkilöstökyselyssä sovittujen toimenpiteiden etenemistä. Vuonna 2022 vastaajien määrä oli 79 %. Edellinen pulssikysely toteutettiin vuonna 2020 ja edellinen henkilöstökysely vuonna 2021.

Keskeisiä tuloksia olivat:

Häirintä tai epäasiallinen kohtelu vähentyi vuoden aikana

Henkilöstökyselyssä 2021 nousi esille häirinnän tai epäasiallisen kohtelun kokemuksia ja tämän pohjalta vuoden 2022 HSY:n yhteiseksi strategiakorttitavoitteeksi asetettiin nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle. Vuoden 2022 aikana tehtiin keväällä ja syksyllä erilliset kyselyt pelkästään tähän liittyen. Häirintää tai epäasiallista kohtelua koki keväällä 13 % (= 75 henkilöä) ja syksyllä 10 % (= 55 henkilöä). 4 % (= 24 henkilöä) koki, että häirintää tai epäasiallista kohtelua jatkuu edelleen. Kevään kyselyn vastausprosentti oli 73 % (kevät) ja joulukuun kyselyn vastausprosentti 71 %.

Loppuvuodesta oli hienoa huomata, että häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tuntemukset oli saatu käännettyä toivottuun suuntaan ja että olimme vielä paremmin tunnistaneet työyksiköt, joihin pystyimme entistä paremmin vaikuttamaan kohdennetusti. Selkeää parannusta oli nähtävissä myös ymmärryksen ja keskustelun lisääntymisessä siitä, mikä on häirintää tai epäasiallista kohtelua. Toimenpiteitä tarvitaan edelleen ja työtä jatketaan erityisesti niissä työyhteisöissä, joissa häirinnän tai epäasiallisen kohtelun kokemuksia edelleen on.

Vuoden aikana käynnistettiin useita kohdennettuja keskusteluja esihenkilöiden ja eri työyhteisöjen kanssa hyvän työilmapiirin parantamiseksi ja toteutettiin myös joitakin työyhteisösovitteluja. Lisäksi teema oli koko vuoden vahvasti esillä eri tiimipalavereissa, yhteisissä foorumeissa ja infotauluilla. Aihetta tuotiin esille myös aamuinfoissa ja esihenkilöpäivillä.‍

Rakentavaa keskustelua ja toimivaa vuorovaikutusta dialogin keinoin

Strategisena tavoitteenamme on keskustelukulttuurin ja toisten huomioimisen kehittäminen. Tätä tavoitetta ajatellen ryhdyimme rakentamaan sisäistä toimintamallia dialogilähettiläitä kouluttamalla. Dialogilähettiläiden on tarkoitus omalla toiminnallaan tuoda rakentavaa vuorovaikutusta omiin työyhteisöihinsä sekä toimia tilauksesta fasilitoijina erilaisissa keskustelutilaisuuksissa, joissa on tarve lisätä osallistujien ymmärrystä käsiteltävästä aiheesta. Heidän on tarkoitus ottaa dialogi käyttöön omassa työssään, levittää Erätauko-mallia omassa yksikössään ja toimia esihenkilöiden tukena työkulttuurin kehittämisessä.

Järjestimme loppuvuodesta yhteistyössä DialogiAkatemian kanssa kaksi Erätauko-fasilitaattorivalmennuskokonaisuutta dialogilähettiläille. Näissä valmennuksissa opittiin perusteet dialogista, sen ohjaamisesta sekä soveltamisesta erilaisissa työ- ja ryhmätilanteissa Erätauko-keskustelumallia hyödyntäen. Valmennuksiin osallistui yhteensä 28 työntekijää, jotka toimivat meillä dialogilähettiläinä.

Tämä valmennus ja toimintamalli oli osa vuoden 2022 kaikille yhteistä strategiakorttitavoitetta Nollatoleranssi kiusaamiselle ja myös osa uuden strategian Työn murroksen toimenpiteitä.

”Lähdin valmennukseen mukaan, koska mielestäni henkilöstöviestijän työtehtäviin kuuluu avoimemman keskustelukulttuurin edistäminen työpaikalla. Näen valmennuksen todella hyödyllisenä, sillä se tarjosi minulle paljon lisätietoa omista taidoistani keskustelijana, mutta myös täysin uusia näkökulmia kuuntelemiseen ja muiden keskustelijoiden näkökulmien ymmärtämiseen. Erätauko-malli tuo Työn murroksen strategiseen tavoitteeseen konkreettisia välineitä, sillä kehittämällä keskustelukulttuuriamme edistämme myös yhteistyötä, henkilöstön hyvinvointia, avoimuutta sekä pito- ja vetovoimaa työnantajana.” Vastaavana tiedottajana työskentelevä Tytti Raussi kertoo mietteitään valmennuksesta.

Työturvallisuuden johtaminen

Työolojen riskien arviointi on turvallisuustyön perusta

Vuoden 2022 henkilöstön yhteiseksi strategiakorttitavoitteeksi asetettiin myös Nolla tapaturmaa. Pääteemaksi määriteltiin työolojen riskienarviointi, koska uskomme, että huolella tehty riskien arviointi on yksi työturvallisuuden perusta. Työolojen riskien arvioinnin tavoitteena oli löytää kaikki työstä ja työympäristöstä johtuvat haitta- ja vaaratekijät sekä pohtia, pitääkö riskin poistamiseksi tai pienentämiseksi ryhtyä toimenpiteisiin. Ennakointi, sujuva ja turvallinen työ saa aikaan tulosta ja näin voimme pitää parempaa huolta itsestämme, työoloistamme ja työkavereistamme.

Jokainen HSY-läinen varasi aikaa näiden asioiden miettimiselle kouluttavan kyselyn äärellä. Tärkeää oli, että jokainen tuntee työolojen riskien arvioinnin käytännön HSY:n työturvallisuuden edistämisessä, tietää arviointiprosessin eri vaiheet, havainnoi aktiivisesti työn mahdollisia vaaroja joka päivä ja kertoo havainnoista esihenkilölle ja/tai tekee turvallisuushavainnon riskijärjestelmään. Lisäksi esihenkilöiden tietämystä lisättiin kouluttamalla heitä työolojen riskien arviointien tekemiseen. Jokaisen tehtävänä oli tehdä myös vähintään kaksi turvallisuushavaintoa kouluttavan kyselyn aikana.

Tavoitteeksi asetettiin myös, että riskien arvioinnit tehdään yhteistyössä koko henkilöstön kanssa 31.12.2022 mennessä riskijärjestelmään. Toimintojen arviointia tehostettiin mm. yhteismitallistamalla Ilmalantorin yhteiset arvioinnit. Pieni ja tehokas ydinjoukko arvioi fyysisen toiminnan riskit yhteisesti kaikille Ilmalantorilla toimiville yksiköille ja muut psykososiaaliset riskit arvioitiin paikallisesti tiimikohtaisesti. Samassa yhteydessä tehtiin turvallisuuskävely alueen kiinteistöihin. Työolojen riskien arvioinnin kokonaisuutta tehtiin koko vuoden aikana yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.

Sattuneiden tapaturmien määrä samalla tasolla – tapaturmataajuus laskussa

Mielenkiintoisesta teemasta ja aktiivisesta työturvallisuustoiminnasta huolimatta jäimme kuitenkin määrällisesti kauas Nolla tapaturmaa -tavoitteesta. Sattuneita työpaikkatapaturmia tapahtui saman verran, kuin edellisvuotena eli 53 kpl. Työmatkatapaturmia oli 15 kpl (vuonna 2021: 6 kpl). Toisaalta työpaikkatapaturmataajuus väheni merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2022 työpaikkatapaturmataajuus oli 24,3 (vuonna 2021: 34,6). Työpaikkatapaturmataajuuden laskemiseen vaikutti se, että sattuneet tapaturmat eivät aiheuttaneet niin paljon poissaoloja kuin edellisvuotena. Työolojen riskien arvioinnin -teemasta saatiin joka tapauksessa hyvää tietoa ja harjoittelua meidän kokonaisturvallisuustyön perustaksi.

Työmatkatapaturmataajuus nousi hiukan edellisvuodesta (3,9:stä 6,2:een). Vertailevaa työmatkatapaturmataajuutta on viimeisten vuosien aikana hankala verrata erityisesti koronan vaikutuksesta työmatkaliikkumisessa, mutta myös talvisään vaihtelevuuden takia. Suurin osa sattuneista työtapaturmista on liukastumisia ja kaatumisia.

Urakoitsijoille tapahtuneet työpaikkatapaturmat vähenivät vuoden aikana merkittävästi. Vuoden aikana oli 10 tapaturmaa, joka oli 20 tapaturmaa vähemmän kuin edellisvuotena. Näistä kuusi tapaturmaa tapahtui vesihuollossa ja neljä jätehuollossa.

Vakavien tapaturmien (yli 30 sairauslomapäivää) määrä laski myös hiukan edellisvuoteen verrattuna. Vuoden aikana oli viisi vakavaa tapaturmaa (vuonna 2021 niitä oli 7). Näistä neljä tapahtui vesihuollossa ja yksi jätehuollossa. Kaikista vakavista tapaturmista kahdessa syynä oli liukastuminen.

Turvallisuushavaintoja ennätysmäärä

Turvallisuushavaintojen määrä nousi vuoden aikana positiiviseen suuntaan poikkeusoloista huolimatta. Turvallisuushavaintoja tehtiin yhteensä 865 kappaletta, joka oli lähes puolet enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden aikana työolojen riskien arvioinnin -kouluttavaan kyselyyn sisältyi vähintään kahden turvallisuushavainnon tekeminen ja sen seurauksena syntyikin peräti 1200 turvallisuushavaintoa, joka ei kaikilta osin näy kokonaisraportoinnissa. Lisäksi kesäharjoittelijoille toteutettiin Liki liippas -kampanja, joka tuotti kymmeniä havaintoa.

Läheltä piti -ilmoituksia tehtiin vuoden aikana yhteensä 128 kappaletta, joka oli yli puolet (+73 kappaletta) enemmän kuin edellisvuotena. Eniten turvallisuushavaintoja ja läheltä piti- ilmoituksia tehtiin jätehuollossa ja erityisesti Sortti-asemien toiminnassa.

Tapaturmamäärien takia HSY:n TTT-ryhmä vie edelleen eteenpäin vuoden 2023 aikana ennakoivaa turvallisuustoimintaa, tällä kertaa fokuksessa on turvallisuushavaintojen määrän lisääminen ja positiivisen ajattelun kasvattaminen havaintojen tekemiseen. Myös liukastumisten tutkintaan kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. Vesihuollossa organisaatiokohtaiseksi tuloskorttitavoitteeksi 2023 asetettiin vähintään kahden turvallisuushavainnon tekeminen/hlö/vuosi.

Turvallisuuskävelyjä jatkettiin poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta aktiivisesti. Turvallisuuskävelyjä toteutettiin pääasiassa vesi- ja jätehuollossa, yhteensä 93 kappaletta. Tämä on 16 kappaletta enemmän kuin aikaisempina vuosina. Vesihuollon verkko-osasto siirsi turvallisuuskävelyt riskijärjestelmään sähköiseen muotoon. Jätehuolto edisti erityisesti turvallisuuskävelyjen toimintatapaa ja toi entistä enemmän esille sen laadullista merkitystä.

Työturvallisuus tärkeä osa arkirutiinia

Työterveys- ja turvallisuusstandardin ISO 45001 -määräaikaisarviointi toteutettiin normaalisti loppuvuodesta yhteistyössä auditointiorganisaation kanssa. Positiivisena havaintona nostettiin esille kuluvan vuoden aikana mm. jätehuollon Sortti-asemien siisteys, koko HSY:ssä henkilönsuojainten aktiivinen käyttö, vedenpuhdistuksen hyvin tehdyt vaarojen kartoitukset sekä vesihuollon tapaturmista tehdyt Flash-raportit koko henkilöstölle. Positiivisia havaintoja oli myös henkilöstön osallistaminen strategiatyöhön sekä huomion kiinnittäminen yritysturvallisuuteen. Parannettavia osa-alueita olivat tapaturmien määrät, sähkölaitteiston ja palojärjestelmäturvallisuus sekä varaston ja huollon tilojen siisteys ja turvallisuus. Lieviä poikkeamia tehtiin kaikkiaan 16 kpl.

AVI-tarkastuksia tehtiin Viikinmäen jätevedenpuhdistuksessa, HSY-tasolla tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumisessa sekä jätehuollon yhteisellä työpaikalla ulkopuolisen rakennusurakoitsijan kohteessa.

Sisäisiä auditointeja tehtiin vuoden aikana vesihuollon vedenpuhdistuksessa kemikaaliturvallisuudesta, jätehuollon käsittelypalveluissa työturvallisuusjohtamisesta ja vesihuollon investoinneissa ja verkko-osastolla työturvallisuuskäsikirjasta ja -perehdytyksestä.

Uusi työsuojeluorganisaatio käynnistyi kaudelle 2022–2025. Käytännössä työsuojelutoimikunnassa jatkoi vaalien tuloksena uudella toimintakaudella samat työsuojeluvaltuutetut kuin edellisellä kaudella. Uusille työsuojeluyhdyshenkilöille järjestettiin kevään aikana työturvallisuuden perehdytystilaisuus. Koko HSY:n työsuojeluorganisaatio ja TTT-ryhmät tapaavat jatkossa teemallisesti vuosittain.

Erilaisia kampanjoita turvallisuuden edistämiseksi toteutettiin monella saralla. Näitä olivat mm. 112-päivä, suojalasi-, teline- ja porrasturvallisuus, pysy pystyssä-, heijastin- ja hellekampanja sekä liki liippas -kampanja kesäharjoittelijoille.

Vaate- ja suojainryhmä aloitti kilpailuttamisen suunnittelun ja määrittämisen uuden vaate-, kenkä- ja pesulapalveluiden hankinnalle, joka toteutetaan vuonna 2023.

Koko HSY:n TTT-perehdyttämisen siirtäminen ja kehittäminen sähköiseen järjestelmään käynnistettiin vuoden lopussa.

Tietojärjestelmäuudistuksiakin tehtiin erityisesti työturvallisuuspuolelle. Chemical Managerin käyttöä laajennettiin jätehuollon toimialalle. VINCIT-kunnossapitojärjestelmästä rakennettiin liittymäpinta HSY:n yhteiseen riskijärjestelmään, joka helpottaa turvallisuushavaintojen ja työolojen riskien arviointien yhteensopivuutta järjestelmien kesken. Lisäksi riskijärjestelmään tehtiin muita käytäntöjä tukevia ja selkeyttäviä uudistuksia, kuten verkko-osaston turvavartit ja turvallisuuskävelyt.‍

Paikallista panostusta turvallisuusasioihin

Oppimista ja asennetta positiiviseen suuntaan toteutettiin monin eri tavoin. Vesihuollon ja jätehuollon toimialat järjestivät paikallisia turvallisuuspäiviä vuoden aikana ja joihinkin turvallisuuspäivien yhteyteen oli järjestetty myös hätäpoistumisharjoituksia. Jätehuollon turvallisuuspäivät pidettiin koko henkilöstölle Ruduksen turvapuistossa, Ämmässuon Ekoteollisuuskeskuksessa.

Turvallisuuspäiviä pidettiin myös vesihuollossa, jossa järjestettiin jopa kokonainen turvallisuusviikko. Turvallisuusteemat olivat esillä koko viikon sisältäen erilaisia tehtäviä ja luentoja. Verkon turvallisuuspäivän aiheina oli muun muassa tapaturmat ja niiden juurisyyt sekä uudet turvavarttikäytännöt.

Vesihuollon verkko-osastolla otettiin vuoden aikana riskijärjestelmässä käyttöön uutena teknisenä toimintatapana turvavartit. Turvavarteissa on tarkoitus pysähtyä pohtimaan oman työn vaaroja ja tehdä kehittämisehdotuksia. Turvavarteissa jaetaan tietoa ajankohtaisista TTT-asioista sekä pidetään yllä positiivista keskustelua työturvallisuudesta.

‍Lakisääteisiä työturvallisuuskoulutuksia toteutettiin pääasiassa yhteistyössä ulkopuolisen toimijan kanssa. Keskeisimpiä koulutuksia olivat vuoden aikana työturvallisuuskortti-, ensiapu- ja alkusammutuskoulutukset. Jätehuollossa järjestettiin työturvallisuuteen liittyviä koulutuksia toimialan omien sisäisten ammattilaisten toteuttamina. Näitä olivat mm. työturvallisuuskortti- ja työhyvinvointikoulutukset.

Työkykyjohtaminen

Työkyvyttömyysriskissä olevien määrä vähentyi merkittävästi

Työkykyjohtamisen toimintamallin parantaminen jatkui toimintasuunnitelman mukaisesti.

HSY käynnisti Eläkeyhtiö Kevan kanssa vahvemman yhteistyön erityisesti työkykyjohtamisen prosessin parantamiseksi ja työkykyjohtamista tukevien avaintietojen saamiseksi. Yhteistyössä toteutettiin 360-kysely, joka kohdistettiin johdolle, esihenkilöille, pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille sekä työterveyshuollolle. Tavoitteena oli saada selville HSY:n työkykyjohtamisen, -mallien, -prosessien ja -yhteistyön toimivuus, tunnistaa sen vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä tehdä toteuttamiskelpoinen toimenpidesuunnitelma. Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä vuodelle 2023 päätettiin täsmentää uudelleensijoitus- ja korvaavan työn prosessia.

Varhaisen välittämisen -toimintamallia vietiin edelleen määrätietoisesti eteenpäin vuoden aikana. Työkyvyttömyysriskissä olevien määrä väheni vuoden aikana peräti -44,1%. Tunnistetut työkykyriskissä olevat työntekijät on ohjattu esihenkilöiden toimesta aktiivisesti työterveyshuoltoon ja arviot oman työn kehittämistoimenpiteistä on tehty yhdessä esihenkilöiden, HR:n, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön kanssa. Varhaisen välittämisen

-prosessi selkeytyi entisestään ja työkykyriskissä olevista ja heidän hoito- ja kehittämispoluistaan saatiin vuoden aikana entistä parempaa ymmärrystä.

Työterveyshuollon toiminta painottui ennaltaehkäisevään toimintaan ja sitä kautta myös esihenkilöyhteistyön ennaltaehkäisevän varhaisen välittämisen vahvistamiseen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Esihenkilöitä kannustettiin huomioimaan varhaisen tuen toimet työntekijän ja koko työyhteisön hyvinvoinnin sekä työn sujumisen varmistamiseksi.

HSY:n ja työterveyshuollon välille rakennettiin sähköinen tiedonkulkukanava, joka edesauttaa parempaa ja oikea-aikaisempaa työntekijän asiakkuuden ja sairauspoissaolotiedon kulkua työterveyshuoltoon ja näin tehostaa työkykytoimintaa.

Sairauspoissaolopäivien määrä nousi viidenneksen – koronan vaikutus 18 % kokonaissairauspoissaoloista

HSY selvisi korona-ajasta olosuhteisiin nähden hyvin. Poikkeusolojen työskentely osoitti, että koronan aiheuttamista haasteita huolimatta pystyttiin varmistamaan riittävä toimintakapasiteetti kriittisissä tehtävissä. Onnistumisen mahdollisti erityisesti lähiesihenkilötyö ja koko henkilöstö, jotka organisoivat, venyivät ja sopeutuivat uusiin koronakäänteisiin ja -muutoksiin joustavasti ja hyvällä yhteistyöllä. Tämä kokemus toi esille, että meillä on erinomainen kyky selvitä poikkeuksellisista olosuhteista. Tämä lisäsi luottamusta työntekijöiden ja organisaation resilienssistä myös koronan jälkeen uudessa turvallisuustilanteessa.

Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä edelliseen vuoteen verrattuna nousi yli viidenneksen, josta koronaan liittyvien poissaolojen määrä oli 18 %. Vuoden 2022 sairauspoissaolopäivien määrä oli 12899 kpl (vuonna 2021: 10267). Sairauspoissaolopäivien lukumäärä nousi myös 2,6 päivään hlö/vuosi. Vuoden aikana oli siis keskimäärin 15,1 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden. Pitkiä sairauslomia (yli 30 päivää) oli 64,5 % kokonaissairauspoissaolojen määrästä. Yli 30 sairauslomapäivän osuus nousi huomattavasti, peräti 65,4% edellisestä vuodesta.

Ryhdyimme raportoimaan tunnuslukujen laskennassa KT kunta- ja hyvinvointialan työnantajien suositusten mukaisesti vuoden 2022 alusta lähtien. Tärkeimmät muutokset sairauspoissaolojen laskennassa muuttuivat tuoden useamman sairauspoissaolokategorian pitkien sairauspoissaolojen ryhmään ja teoreettisen työajan laskennan osalta . Sen takia eri vuosien tunnuslukujen vertailu ei ole täysin vertailukelpoinen.

Muutimme ilmoituskäytäntöä lyhyiden sairauspoissaolojen osalta vuoden aikana siten, että työntekijä voi yhdessä sopia esihenkilön kanssa enintään seitsemän kalenteripäivän pituisesta sairauspoissaolosta. Kahdeksannesta sairauspoissaolopäivästä alkaen edellytetään lääkärintodistusta. Aiemmin lääkärintodistusta edellytettiin neljännestä sairauspoissaolopäivästä lukien.

Uudistimme päihdeohjelmaa ja sen myötä otimme huumetestaukset laajempaan käyttöön.

Työterveyshuollon käyntimäärät nousussa

Työterveyshuoltokäyntien kokonaismäärä nousi edellisvuoteen verrattuna n. 17 %. Eniten käyntejä aiheuttivat edelleen ennaltaehkäisevät käynnit ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta myös hengityselinten sairaudet. Virallisella PCR-testillä saatua koronaa oli kaikista sairauspoissaoloista yhteensä 18 %. Lisäksi myös influenssa- ja koronarokotteita annettiin kaikille vapaaehtoisille.

Työterveyshuollon käyntimäärät nousivat vuonna 2022 yhteensä 23,71 % (vuonna 2021 käyntimäärä oli 831 ja vuonna 2022 se oli 1028). Erityisesti infektiokäyntien määrä lisääntyi ja korona-ajan hoitovelka purkaantui. Laboratoriotutkimukset lisääntyivät 12,77 %. Lisäksi etäpalveluiden käyttö lisääntyi edellisvuoteen verrattuna yli 30,42 % ja esimerkiksi työkykykeskusteluja käytiin pääsääntöisesti etänä.

Ennaltaehkäisevissä käynneissä kirittiin kiinni edelleen koronan aiheuttamaa terveystarkastusvelkaa erityisesti altisteisentyön alku- ja määräaikaistarkastusten sekä työpaikkaselvitysten osalta. Tarkastukset kohdistuivat työntekijöihin, jotka tekevät asbestitarkastuksia, yö- ja paineilmalaitetöitä ja ovat lisäksi tekemisissä melun, jäteveden, pölyn, kemikaalien ja biologisten tekijöiden kanssa. Työkykyä edistävien terveystarkastusten määrä nousi lähes 50 % (vuonna 2021: 71 käyntiä, vuonna 2022: 106 käyntiä).

Perustyöpaikkaselvitysten ja niiden perusteella tehtäviä suunnattuja työpaikkaselvityksiä toteutettiin seitsemän kappaletta. Ne kohdistuivat yksiköiden työhyvinvoinnin ja -ilmapiirin parantamiseen. Lisäksi toteutettiin muutamia esihenkilöiden yksilösparrauksia. Työpaikkaselvitysten yhteydessä otettiin käyttöön uusi AistiHealth-kysely entisen terveenä työssä -kyselyn tilalle. Vuoden aikana todettiin yksi ammattitauti.

Ukrainan kriisi, korona ja taloudelliset muutokset herättivät monissa työntekijöissä huolta. Tämän johdosta henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus työterveyshoitajan ja -psykologin tukeen ja koko henkilöstölle järjestettiin mielen reagointia pitkittyneessä kriisissä -webinaari. Samassa yhteydessä otettiin pysyvään käyttöön myös mielen tuki -chatpalvelu, jossa työntekijä saa nopean keskusteluyhteyden terveydenhuollon ammattilaiseen chatin välityksellä.

Lisää vääntöä – kuntosaliohjausta kohdennetusti työntekijöille

Vuoden aikana kuntoutustoimintaa suunnattiin erityisesti fyysisen työn määräaikaistarkastuksiin liittyviin toimintakykytesteihin, työhön paluun tukikäynteihin sekä työkykyä edistäviin terveystarkastuksiin ja yksilöohjaukseen.

Työfysioterapeutti osallistui vuoden aikana UKK-kävelytestien tekemiseen sekä toteutti verkon tukikohdissa työterveyshuollon valitsemille työntekijöille Lisää vääntöä

-kuntosaliohjausta työterveyshuollon valitsemille työntekijöille. Tavoitteena oli riittävä peruskunto ja kuntosaliharjoittelun vakiinnuttaminen.

Erilaisiin työterveyshuollon suosittelemiin ja Kelan tukemiin kuntoutuksiin ohjattiin vuoden aikana 12 henkilöä.

Mahdollisuuksia Kevan tukemiin ammatillisiin kuntoutuksiin olisi voitu käyttää vuoden aikana enemmän. Sen sijaan omia sisäisiä työn muokkauksia ja onnistuneita työkyvyn tukemisen ratkaisuja toteutettiin onnistuneesti.

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset nousussa

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset olivat vuoden aikana vajaa 2,5 miljoonaa euroa. Ne nousivat edelliseen vuoteen verrattuna vajaalla puolella miljoonalla eurolla. Työkyvyttömyyseläkekustannukset laskivat sen sijaan merkittävästi yli puolella ollen vuoden 2022 aikana 0,33 miljoonaa euroa.

Hyvä kolmen vuoden laskusuunta sairauspoissaolokustannuksissa nousi vuoden aikana reippaasti vajaalla puolella. Kokonaiskustannus vuoden 2022 aikana oli 1,4 miljoonaa euroa.

Työterveyshuollon kustannukset, joista ei ole vähennetty Kela-korvauksia (sisältää myös ei Kela-korvattavat- ja muut yrityslaskutuskulut) nousivat hiukan edellisvuoteen verrattuna 12,35 %. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat 923 €/hlö/v (nousua edellisvuodesta oli 102 €/hlö/v). Hyväksytyt Kela-vähennykset ovat korvausluokka I: max 60 % ja korvausluokka II: max 50 %.

Paluu takaisin normaaliin – työhyvinvointia edistettiin myös yhdessä virkistäytymällä ja juhlistamalla

Edellisten kahden vuoden poikkeusolojen jälkeen pääsimme pitkästä aikaa viettämään yhteistä aikaa kasvokkain juhlien ja tyhy-toiminnan merkeissä. Jokavuotinen kesäjuhlamme vietettiin poikkeusolojen jälkeen Koskenrannassa, Vanhankaupunginkosken rannalla. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut ennakkoon yli 300 HSY:läistä ympäri organisaatiota. Päivään mahtui geokätköilyaktiviteetti, ruokailuja, livemusiikkia ja rentoa yhdessäoloa myöhäisiltaan asti. Juhlien palautteissa kiiteltiin juhlia todella onnistuneiksi ja riemuittiin, että poikkeusolojen jälkeen pääsi tapaamaan työkavereita muunkin kuin työn merkeissä.

Pikkujoulut vietettiin jo hyvissä ajoin marraskuun puolella Vanhalla ylioppilastalolla. Teemana juhlissa oli odotettu James Bond ja Casino Royale. HSY:läiset olivat ottaneet pukukoodin hienosti haltuun ja juhlissa nähtiinkin paljon teemaan sopivia juhlamekkoja, tyylikkäitä pukuja ja Bond-elokuvien hahmoja. Illan aikana Vanhalle saapui kaiken kaikkiaan noin 340 juhlijaa kuulemaan stand-upia, pelaamaan kasinopelejä ja tanssimaan Käsityöläisten tahtiin.

Juhlistimme marraskuussa meillä pitkään työskennelleiden työuria Täydet kympit -palvelusvuosijuhlassa, joissa pääsimme viettämään aikaa yhdessä muutaman vuoden tauon jälkeen. Paikalla oli kaikkiaan 40 palkittavaa työntekijäämme sekä suurin osa heidän esihenkilöistään. Juhlapuheessa korostettiin yhteistyön tärkeyttä sekä kiitettiin työntekijöitämme ansiokkaista vuosista. Puheen jälkeen kuultiin trubaduuri Vihtori Maijasen esitystä, jaettiin ruusuja sekä vaihdettiin kuulumisia kakku- ja kahvitarjoilujen ääressä.

Itsenäisyyspäivänä kymmenelle HSY:n työntekijälle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkkejä. Kunniamerkeillä kiitettiin pitkistä työurista sekä vesihuollon kehittämis-, asiantuntija kuin hallinnollisissa tehtävissä että jätehuollon huoltomiehen, asemanhoitajan, ryhmäesimiehen ja järjestelmäasiantuntijan tehtävissä toimineita työntekijöitämme.

Pitkin vuotta yksiköt pitivät myös omia kehittämispäiviään virkistäytyen samalla mieleisensä aktiviteetin parissa. Tyhy-päivien kohteiksi valikoituivat muun muassa HSY:n uusi jätevedenpuhdistamo Espoon Blominmäellä, Korkeasaari ja Hotel Katajanokka. Aktiviteetit vaihtelivat kulttuurista ja taiteesta kevyeen liikuntaan ja tiimikisailuun.

Yksi HSY:läisille tärkeä tapa ylläpitää työkykyä ovat HSY:n tukemat kaikille avoimet harrastekerhot. Harrastekerhojen tarkoituksena on pitää sekä mieli että keho virkeänä samalla tutustuen muihin työntekijöihin yli yksikkö- ja toimipaikkarajojen. Vuonna 2022 harrastekerhoja oli 28 kappaletta. Harrastekerhoissa pääsi muun muassa pelaamaan padelia, jalkapalloa ja salibandyä, kiipeilemään, joogaamaan sekä harrastamaan käsitöitä ja yhdessä musisointia. Kerran viikossa kokoontumisten lisäksi harrastekerhot saattoivat osallistua erilaisiin tapahtumiin kuten Midnight Run -juoksutapahtumaan, Kirjamessuille tai ottaa kertakohtaista lajivalmennusta esimerkiksi suunnistukseen. Koronarajoitukset vaikuttivat valitettavasti myös harrastekerhojen alkuvuoden toimintaan, mutta parhaansa mukaan kerhot siirsivät toimintaansa rajoitusten ajaksi ulkotiloihin tai etäyhteyksien päähän.‍