Henkilöstökertomus 2024
Tiedot
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
27.5.2025
Henkilöstökertomus 2024
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 1561 2110
www.hsy.fi
6. Työterveys ja -turvallisuus
Työterveys, työturvallisuus ja työhyvinvointi eli TTT-suunnitelmassa 2024 määriteltyjä toimenpiteitä toteutettiin sovitulla tavalla aktiivisesti vuoden aikana. Erityisesti työturvallisuustoimenpiteet olivat osana koko henkilöstölle määriteltyjä strategiakorttitavoitteita.
TTT-saralla saimme aikaan lähes jokaisella osa-alueella positiivista kehitystä. Pulssikyselyn ja vastuullinen työpaikka -kyselyn tulokset paranivat, sattuneiden tapaturmien poissaolojen määrät vähenivät ja työturvallisuushavaintojen määrät nousivat merkittävästi. Lisäksi myös NPS-suositteluhalukkuus nousi sekä selvitettyjen häirintä- tai epäasiallisen kohtelun kokemusten määrä väheni.
TTT-toiminnan keskiössä olivat edelleen kokonaistyöturvallisuuden ja työkykyjohtamisen parantaminen Nolla- ja Safety II -ajattelun näkökulmasta. Näiden puitteissa toteutettiin useita toimenpiteitä yhdessä koko henkilöstön kanssa yhteisen arjen parantamiseksi.
TTT-toimintasuunnitelma päivitettiin loppuvuodesta vuodelle 2025. Keskeisinä teemoina jatketaan edelleen Safety II – eli inhimillisten tekijöiden syvällisempää huomioimista erityisesti tapaturmatutkinnassa ja juurisyyanalyysissa sekä nolla-ajattelun vahvistamista niin työturvallisuuden, työterveyden kuin työhyvinvoinnin uusissa tavoitteissa.
6.1 Työkyky- ja työhyvinvointi
6.1.1 Työterveyshuollon kilpailutuksen voitti Lääkärikeskus Aava Oy
Työterveyshuollon kilpailutus toteutettiin vuoden 2024 aikana ja hallituksen päätöksellä jatkamme 1.1.2025 lukien työterveyshuoltoyhteistyötämme Lääkärikeskus Aava Oy:n kanssa.
Työterveyshuoltoyhteistyön tavoitteeksi asetimme entistä tehokkaamman työkykyjohtamisen, erityisesti työkyky- ja eläkeriskissä olevien määrän vähentämisen, altisteisen ja fyysisesti vaativan työn terveyden turvaamisen sekä psyykkisen hyvinvoinnin varmistamisen ja kustannustehokkuuden lisäämisen.
6.1.2 Työkykyjohtamisen avaintavoitteena varhainen välittäminen ja eläkeriskin vähentäminen
Vuoden yhteistyön avaintavoitteet työterveyshuollon kanssa ja niiden toteutuminen on kuvattu alla.
Työkyky tilanne hyvä viime vuosiin verrattuna
Varhaisen välittämisen toimintamallia vahvistettiin entisestään ja työkykyriskissä olevien osalta ja saimme heidän hoito- ja kehittämispoluistaan vuoden aikana entistä parempia tuloksia. Työkyvyttömyysriskissä olevien määrä pysyi lähes samana vuoden aikana. Vaihtuvuutta tapahtui kuitenkin niin, että 11 henkilöltä poistui työkykyriskiryhmästä ja heistä aiempaa useampi pystyi palaamalla takaisin työhönsä. Toisaalta työkykyriskiseurannan piiriin tuli 6 uutta henkilöä.
Pitkien sairauspoissaolojen (yli 30 pv) määrä väheni 10,2 %.
Eniten varhaisen välittämisen keskusteluja on käyty Vesihuollon verkko-osastolla. Vuoden aikana järjestettiin muun muassa varhaisen välittämisen valmennus erityisesti verkon mestareille ja työnjohtajille sekä toteutettiin kuntosalitreenit fyysistä työtä tekeville työntekijöille. Toimenpiteet näkyivät osaston sairauspoissaolopäivien määrän merkittävänä vähenemisenä.
Työterveyshuollon ja eläkeyhtiö Kevan kanssa yhteistyö vahvistui edelleen myös uudelleensijoitus- ja korvaavan työn mallin, prosessin, ohjeiden ja koulutuksen merkeissä.
Tuki- ja liikuntaelinpoissaolojen vähentäminen
Erilaisiin työterveyshuollon suosittelemiin ja Kelan tukemiin kuntoutuksiin ohjattiin vuoden aikana muutamia henkilöitä. Kevan tukemia ammatillisia kuntoutuksia olisi voitu käyttää vuoden aikana vielä enemmän. Sen sijaan omia sisäisiä työn muokkauksia ja onnistuneita työkyvyn tukemisen ratkaisuja toteutettiin onnistuneesti.
Vuoden aikana kuntoutustoimintaa suunnattiin erityisesti fyysisen työn määräaikaistarkastuksiin liittyviin toimintakykytesteihin, työhön paluun tukikäynteihin sekä työkykyä edistäviin terveystarkastuksiin ja yksilöohjaukseen.
Vesihuollon verkossa käynnistettiin fyysistä työtä tekeville asentajille kaksi kertaa viikossa vapaaehtoinen kuntosalitreeni sekä FirstBeat-mittaukset työterveyshuollon ohjauksessa. Viikoittaiset treenit toteutettiin Ilmalan, Hosantien ja Mikkelän tukikohdissa. Palaute ja tulokset ovat olleet positiivia.
Psykososiaalisen kuormituksen vähentäminen
Työkykyjohtamisen toimenpiteitä edistettiin kuluvan vuoden aikana määrätietoisesti eteenpäin yhä enemmän myös psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi. Alla keskeiset nostot tästä kehittämistyöstä.
Työolojen riskiarviointia parannettiin Riski -järjestelmässä erityisesti psykososiaalisen kuormituksen osalta. Jokainen työyhteisö teki fyysisten riskien arviointien lisäksi myös psykososiaalisten kuormitustekijöiden riskienarvioinnit uudistettuun Riski -järjestelmään. Esihenkilöille annettiin myös yhteiskoulutusta yhteistyössä työterveyslaitoksen (TTL) kanssa. Uskomme, että ennakointi, sujuva ja turvallinen työ saa aikaan tulosta ja näin voimme pitää parempaa huolta itsestämme, työoloistamme ja -kavereistamme.
Yhteistyö Auntie Solutions Oy:n kanssa jatkui kuluvan vuoden aikana matalan kynnyksen hyvinvointipalvelun osalta erityisesti pilottina Asiakkuudet ja viestintä -osaston henkilöstölle. Positiivisen kokeilujakson jälkeen päätettiin jatkaa yhteistyötä seuraavanakin vuonna. Palvelun tavoitteena on tukea työssä jaksamista ja ennaltaehkäistä työkyvyn heikkenemistä ennen kuin niistä syntyy sairauspoissaoloja ja tarvetta työterveyshuoltopalveluille. Kokeilujakson aikana hyödynnettiin myös Auntien kuukausittaisia hyvinvointiaiheisia webinaareja koko henkilöstölle.
Käynnistimme yhteistyön työurapalvelu Barona Oy:n kanssa. Työuravalmennuksia käytetään siinä vaiheessa, kun työntekijän terveydentila on heikkenemässä ja työkykyyn liittyvien haasteiden ja/tai Kevan ammatillinen kuntoutuksen keinot eivät enää ole mahdollisia. Palvelua käytettiin yhteensä 10 kertaa ja sitä päätettiin jatkaa vuoden 2025 aikana.
HSY kutsuttiin myös kaksi vuotta kestävään, työsuojelurahaston rahoittamaan PsykOHS-tutkimukseen, jonka käynnistää ja toteuttaa työterveyslaitoksen (TTL) tutkimusryhmä. Työn muuttuessa henkisesti kuormittavammaksi on tärkeä tarkastella työturvallisuutta ei pelkästään fyysisen työympäristön, vaan myös henkisen hyvinvoinnin kannalta. Projektissa tutkitaan psykososiaalisten tekijöiden vaikutusta mm. tapaturmien syntyyn. HSY:n lisäksi projektiryhmässä on neljä muuta kohdeorganisaatiota meille kiinnostavilta ja liittyviltä toimialoilta.
6.1.3 Kaikkien sairauspoissaolopäivien määrä väheni 12,1 %
Sairauspoissaolopäivien määrä on parina viimeisenä vuotena vähentynyt kumpanakin noin 12–13 %. Sairauspoissaolopäivien määrä oli kuluvana vuotena yhteensä 9 857 päivää (vuonna 2023: 11 213 päivää ja vuonna 2022: 12 899 päivää). Terveysprosentin eli niiden henkilöiden osuus henkilöstöstä, joilla ei ollut vuoden aikana yhtään sairauspoissaoloa oli yhteensä 25,8 % henkilöstöstä (vuonna 2023: 24,9 %).
Mikäli kaikki sairauspoissaolopäivät jaetaan koko henkilöstömäärällä se tarkoittaa, että jokaisella työntekijällä oli vuoden aikana keskimäärin 12,3 päivää (2023: 13,6 päivää/hlö).
Pitkiä sairauspoissaoloja (yli 30 päivää) oli 36,1 % kokonaissairauspoissaolojen määrästä. Pitkien sairauspoissaolojen (yli 30 päivää) määrä väheni edellisvuoteen verrattuna noin 22,7 %.
6.1.4 Työterveyshuoltokustannukset nousivat 16,7 %
Työterveyshuoltokäyntien kokonaismäärä nousi edellisvuoteen verrattuna n. 4,8 % ollen 4 051 käyntimäärää eli noin 5 käyntiä/työntekijä (2023: 3 866 käyntimäärää). Eniten käyntejä aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinvaivat, syksyn flunssa-aalto mutta myös muutama vakava sairastuminen. HSY halusi tarjota myös vuonna 2024 vapaaehtoisen influenssarokotteen halukkaille. Influenssarokotuksen otti 36 % henkilöstöstä. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista, mielenterveysongelmista ja tapaturmista johtuvat käynnit sekä etäpalvelujen käyttö vähenivät kokonaisuudessaan.
Eniten työterveyshuoltokuluja nostivat erikoislääkärikonsultaatioiden 28 %. Lisäksi kokonaiskustannuksia nostivat laboratoriotutkimukset 42 % ja erilaiset kuvantamistutkimukset 50 %.
Ennaltaehkäisevät kustannukset (Kela I) nousivat 9,1 % ja sairaanhoidolliset kustannukset (Kela II) nousivat 19,2 %. Tavoitteenamme onkin edelleen ennaltaehkäisevien käyntien määrän nostaminen ja vastaavasti sairaanhoidollisten käyntien määrän vähentäminen. Tältä osin jakauma Kela I:n ja Kela II:n välillä hivenen parani oikeaan suuntaan vuoden aikana, 35 %/65 %. (2023: 33 %/67 %).
Ennaltaehkäisevät käyntimäärät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 7 %. Näistä määräaikais- ja alkutarkastuskäyntejä oli eniten ja niitä käytiin hivenen vähemmän kuin edellisvuonna (2024: 244 kpl; 2023: 259 kpl). Määräaikais- ja alkutarkastukset kohdistuivat työntekijöihin, jotka tekevät asbestitarkastuksia, yö- ja paineilmalaitetöitä ja ovat lisäksi tekemisissä melun, jäteveden, pölyn, kemikaalien ja biologisten tekijöiden kanssa.
Perustyöpaikkaselvityksiä tehtiin 8 kpl ja suunnattuja työpaikkaselvityksiä 2 kpl. Vuoden aikana ei ilmennyt yhtään ammattitautia eikä ammattitautiepäilyä.
Kela teki vuoden aikana työterveyshuollon korvauksia koskevan tarkastuksen. Tarkastuksessa havaittiin muutama lievä poikkeama, jotka liittyivät laskujen maksuaikatauluun ja nämä korjattu.
6.1.5 Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset laskivat edellisvuodesta
Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset laskivat edellisvuodesta 9 419 €. Kokonaiskustannukset olivat vuoden aikana 2517 796 euroa. Työkyvyttömyyseläkekustannukset laskivat 112 586 € ollen vuoden 2024 aikana 432 176 € (2023: 544 762 €).
Sairauspoissaolokustannukset laskivat 13 854 €. Kokonaiskustannus vuoden 2024 aikana oli
1171 037 €.
Työterveyshuollon raportoimat kustannukset, joista ei ole vähennetty Kela-korvauksia ja sisältävät myös ei Kela-korvattavat kulut ja muut yrityslaskutuskulut, nousivat edellisvuoteen verrattuna 16,7 %. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat 1 070 € henkilöltä vuodessa. Nousua edellisvuodesta oli 144 €.
6.2 Työhyvinvoinnin paraneminen jatkaa positiivista kasvuaan
6.2.1 Syksyn 2024 henkilöstökyselyt
Pulssikysely
Varsinaista henkilöstökyselyä kevyempi pulssikysely tehdään joka toinen vuosi vuorotellen laajemman henkilöstökyselyn välissä. Kysely seuraa strategian 2030 etenemistä ja sen tuomia muutoksia organisaatiomme kaikilla tasoilla. Se seuraa myös HSY:lle asetettuja mittareita ja henkilöstökyselyssä sovittujen toimenpiteiden etenemistä. Vuonna 2024 vastaajien määrä oli 74 %. Henkilöstökyselyn 2023 jälkeen on tapahtunut toimenpiteitä, ja se näkyy positiivisena tuloskehityksenä.
Yksiköiden välisessä yhteistyössä on tapahtunut merkittävä parannus, vaikka arvio tästä osuudesta on kyselyn yksi heikoimmista kohdista. Yksittäisistä kriteereistä parhaiten ovat onnistuneet fyysiseen turvallisuuteen ja omaan osaamiseen liittyvät väittämät. HSY:ssä koetaan, että voidaan olla oma itsensä ja tuetaan työkaveria. Heikoiten onnistuneena näyttäytyvät tutut teemat: henkilöstön kuuntelu toiminnan kehittämisessä sekä yhteiset pelisäännöt.
Avoimissa vastauksissa peräänkuulutettiin lisää avoimuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä parempaa sisäistä viestintää. Huolta vastaajissa aiheuttaa esihenkilöiden kokema kuormitus, mikä siirtää osin työkuormaa myös työntekijöille. Lisäksi koetaan myös, että työmäärät eivät aina jakaudu tasaisesti. Vaikka parhaiten onnistuttiin fyysisen ja psykososiaalisen turvallisuuden parantamisessa, siihen tuli lukuisia hyviä, uusia kehittämisehdotuksia. Vastaajat toteavat, että esihenkilöllä on suuri rooli tämän teeman edistämisessä ja nähdäänkin tärkeänä, että he saisivat jatkossa entistä enemmän koulutusta henkisestä hyvinvoinnista ja mielenhaasteista. Tärkeitä nousevia teemoja olivat myös tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, kommunikaatio, vuorovaikutus ja etätyömahdollisuudet.
Kaikki kolme seurattavaa indeksiä ovat jo nyt korkealla tasolla ja jokaisessa niistä on edelleen tapahtunut pientä nousua. Osaava ja kehittyvä henkilöstö -indeksin osalta on edelleen ylläpidettävä ja kehitettävä osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Henkilöstöryhmistä erityisesti työntekijät antavat väitteeseen maltillisempia arvioita muihin henkilöstöryhmiin verrattuna.
Henkilöstön hyvinvointi -indeksin osalta erityisesti työntekijät ja työnjohto/mestarit -ryhmän toivomuksena on kiinnittää huomiota entistä enemmän fyysiseen ja psykologiseen turvallisuuteen, vaikka yksittäisistä kriteereistä ne olivat kokonaisuutena parhaiten onnistuneita.
Pito- ja vetovoimainen työnantaja -indeksin muutossuunta on myös positiivinen. On oletettavaa, että indeksi paranee entisestään panostamalla edellä mainittuihin tekijöihin.
Kaikkien pulssikyselyn väittämien keskiarvo on edelleen pienessä noususuunnassa edelliseen vuoteen verrattuna. Mittari on laskettu kyselyssä mukana olleiden vertailukelpoisten kysymysten osalta. Vuodesta 2022 mittari noussut merkittävästi (2024: 3,85; 2022: 3,26).
Vastuullinen työpaikka -kysely
Tarkasteluvuonna teimme toisen pulssikyselyä kattavamman henkilöstökyselyn Vastuullinen työpaikkakyselyn osana yhteystyötämme Oikotien:n kanssa.
Samoin kuin pulssikyselyssä työntekijöiden vastuullinen työpaikkakyselyssä näkyy pientä nousua 2023 keväällä toteutetun kyselyn vastauksiin nähden. Vastuullisuuskokemuksen kokonaisarvoa mittaavissa väittämissä keskiarvo oli noussut jokaisen väittämän kohdalla. Kokonaisarvosana HSY:lle vastuullisena työnantajana oli 3,87 asteikon ollessa 1-5. Tämä oli sekä kaikkien tutkittujen organisaatioiden että suurten organisaatioiden sarjassa hieman vastausten keskiarvon yläpuolella. HSY:n kokonaisarvosana vastuullisuudelle oli kohonnut noin kymmenyksellä.
Annettu kokonaisarvosana työnantajan maineelle oli 3,94 ja väittämän suosittelisin työnantajaani tuttaville ja ystäville 3,70. Tutkimuksessa on seurattu omana kysymyksenä tyytyväisyyden kokemusta nykyisellä työnantajalla, joka oli saanut hieman paremman arvosanan edelliseen tutkimukseen verrattuna (2024: 3,90; 2023: 3,86).
Vastuullisuuskokemuksen lisäksi kyselyn keskeisiä teemoja ovat esihenkilötyö, palkkaus ja palkitseminen, kestävä kehitys, työn merkitys ja työssä kehittyminen, työelämän tasapaino ja hyvinvointi. Millään kyselyn osa-aluista ei ollut tapahtunut heikentymistä, mutta vastausten perusteella kehitettävää on esimerkiksi konkreettisten tuen tarjoamisessa työssä jaksamiseen. Keskustelun avoimuutta palkkoihin liittyen toivottiin edelleenkin enemmän. Tehtävän vaatimusten mukaista palkkausta ja palkitsemista koskevissa kysymyksissä kehitystä oli koettu tapahtuneen eniten palkkausten perusteiden selkeydessä ja avoimuudessa (2024: 3,17 ja 2023: 2,94) ja työntekijän onnistumisista palkitsemisessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta selkeiden sekä avointen käytäntöjen mukaisesti. TVA-uudistustyön myötä näkyväksi tehty uusi tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä, aiheeseen liittyvä viestintä sekä koulutukset ovat osittain tuomassa avoimuutta.
Avoimissa vastauksissa työn kohokohtina nähtiin erityisesti hyvä työyhteisö, kollegat ja esihenkilöt, mahdollisuus tehdä mielekkäitä työtehtäviä ja merkityksellistä työtä ympäristön hyväksi, kehittämismahdollisuudet omassa työssä, vastuun saaminen sekä positiivinen suhtautuminen työntekijän kouluttautumiseen.
Vastuullinen työpaikka -kyselyn tekemistä ei enää jatketa, koska sen toteuttaja on lopettanut kyselyn tekemisen.
6.2.2 NPS – työpaikan suositeltavuus parani positiiviselle puolelle
NPS on parantunut vuoden takaisesta mittauksesta merkittävästi (2024: +4; 2023: -5). Tutkimuksen tehneen organisaation vertailutietokannan mukaan NPS-keskiarvo suomalaisilla työnantajilla on tällä hetkellä +13. Mittaushistoriassa ensimmäistä kertaa työpaikkamme suosittelijoita (arvosanan 9 tai 10 antaneita) on enemmän kuin arvostelijoita (arvosanan 0–6 antaneita). Huomioitavaa on myös, että suosittelutodennäköisyys on vahvassa kasvussa HSY:llä niin kaikkien vuosivertailukelpoisten toimialojen/tulosalueiden kuin sukupuolen mukaan tarkasteltuna. Henkilöstöryhmien osalta suurin positiivinen kehitys on saatu aikaan työnjohto/mestarit -ryhmässä.
6.2.3 Häirintään ja epäasialliseen kohteluun kiinnitettävä edelleen huomiota
Häirinnän tai epäasiallisen kohtelun osuus on laskenut merkittävästi edellisvuosiin verrattuna. Häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tapauksista suurin osa selvitetään tai niiden selvitystyö on käynnistetty, mutta edelleen tutkimuksessa esiintyy häirintää tai epäasiallista kohtelua, joka jatkuu.
Vuoden 2024 pulssikyselyssä väittämä: Kyllä, häirintä tai epäasiallinen kohtelu jatkuu edelleen, oli vähentynyt 1 %:iin eli 8 henkilöä kokee että epäasiallinen kohtelu jatkuu edelleen (vuonna 2023: 2 %, 13 henkilöä). Kyselyyn lisättiin uusi väittämä, jolla seuraamme aiemman käsittelyn epäasiallisen käytöksen tai häirinnän selvittämisen jälkeistä tilannetta (Kyllä, asiaa on selvitetty, mutta häirintä tai epäasiallinen kohtelu jatkuu edelleen) vastasi tilanteen jatkuvan 8 henkilöä eli 1 %.
Häirinnän tai epäasiallisen kohtelun täsmäkeskusteluja yksiköiden kanssa jatketaan edelleen ja aihetta pidetään aktiivisesti esillä eri tilanteissa ja tapaamisissa. Uutena koko HSY:tä koskevana toimenpiteenä sovittiin matalien ja korkeiden NPS-lukemien juurisyykeskustelut työhyvinvointipäällikön ja henkilöstöjohtajan sekä yksiköiden esihenkilöiden välille.
Henkilöstön yhteisenä strategiakorttitavoitteena oli myös työyksiköiden oman kehittämissuunnitelman laatiminen yhteiseen riskijärjestelmään helmikuun loppuun mennessä ja niihin kirjattujen kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen tarkasteluvuoden aikana. Määräaikaan mennessä se löytyi pääsääntöisesti kaikilta yksiköiltä tehtynä.
6.2.4 Rakentavaa keskustelua ja toimivaa vuorovaikutusta dialogin keinoin
Vuoden 2024 aikana dialogien pitäminen jatkui jokseenkin matalalla profiililla. Keväällä käynnistimme suunnittelun dialogilähettilästoiminnan aktivoimisesta ja kehittämisestä kumppanimme kanssa.
Käynnistimme syksyllä 2024 kuusiosaisen dialogilähettilästapaamisten sarjan. Kolme tapaamista ajoittui elo-marraskuulle ja kolme seuraavaa jatkuvat vuoden 2025 tammikuusta maaliskuulle. Yhden tapaamisen kesto oli 2,5 tuntia ensimmäistä tapaamista (3 tuntia) lukuun ottamatta. Tapaamisiin sisältyi kouluttajan alustusta, dialogia dialogista ja myös jonkin tekemiemme dialogien reflektointia. Tapaamiset ovat saaneet kiittävää palautetta. Dialogitaitojen lisäksi osallistujat ovat kokeneet oppivansa paljon muitakin omaa työtään hyödyttäviä taitoja.
Loppuvuodesta 2024 tilattujen dialogien määrä hieman nousi, kun Vastuullinen työpaikka -kyselyn ja henkilöstön pulssikyselyn tuloksia käytiin läpi dialogin keinoin.
Kaikki dialogilähettiläämme eivät ole vielä ohjanneet dialogeja useita kertoja. Pyrimme jakamaan osaamista toimimalla mahdollisimman usein dialogipareina, joissa vähemmän kokeneet fasilitaattorit voivat toimia kokeneemman ohjaajan työparina heille sopivassa roolissa. Tämä madaltaa dialogin vetämiseen uskaltautumista silloin, jos on vielä vähän epävarma omasta osaamisestaan.
6.2.5 Työturvallisuuden johtaminen strategisempaa kuin koskaan ennen
Vuoden 2024 strategiakorttitavoitteet kohdistettiin erityisesti ennakoiviin toimenpiteisiin, kuten turvallisuushavaintojen ja turvallisuuskävelyjen sekä työturvallisuutta edistävien kampanjoiden määrän lisäämiseen sekä laadun parantamiseen. Erityisesti huomiota kiinnitettiin psykososiaalisten riskien laadullisempaan arvioimiseen riskijärjestelmän työolojen riskien arvioinnin
-osiossa. Tavoitteena oli myös työvaatekilpailutuksen loppuun vieminen.
Turvallisuushavaintojen määrä nousi vuoden aikana peräti 57,4 % edellisvuoteen verrattuna. Turvallisuushavaintoja tehtiin yhteensä 2 321 kappaletta (2023: 1 332 kpl). Näistä 19 % oli positiivisia turvallisuushavaintoja. Vesihuollon ja jäteyhuollon toimialoilla tehtiin aikaisempaan vuoteen verrattuna merkittäviä lisäyksiä turvallisuushavaintojen määrissä. Vesihuollon toimialalla lisäystä oli 66,8 % ja jätehuollon toimialalla peräti 87,8 %. Henkilöstömäärään suhteutettuna vesihuollossa tehtiin 3,4 havaintoa/hlö ja jätehuollossa 5,3 havaintoa/hlö tarkasteluvuoden aikana. Jätehuollossa 87 % havainnoista tehtiin Sortti-asematoiminnassa. Turvallisuushavaintojen määrän lisääminen ja positiivisen työturvallisuusajattelun kasvattaminen havaintojen tekemiseen on jatkossakin tärkeällä sijalla.
Läheltä piti -ilmoituksia tehtiin vuoden aikana yhteensä 194 kappaletta, joka oli 71 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuotena.
Turvallisuuskävelyt tärkeä osa työturvallisuus havaintojen tekemisessä
Työturvallisuuskävelyjä tehtiin viime vuonna yhteensä 210 HSY:n eri kohteissa, pääsääntöisesti kuitenkin vesi- ja jätehuollon työmaa- ja kiinteistökohteissa (2023: 151 kpl). Kaikki työturvallisuuskävelyistä syntyneet havainnot kirjattiin Riski -järjestelmään.
Strategiakortissa erityisesti toimialojen yksikön päälliköiden työturvallisuuskävelyjen määrän kasvattaminen oman yksikön lisäksi muilla toimialoilla ja yksiköissä olivat agendalla.
Työturvallisuuskävelyillä tehtiin tärkeitä työturvallisuutta lisääviä havaintoja, mutta saatiin aikaan myös hyvää ja kohdennettua tietoa siitä, miten asiat käytännössä tehdään työpaikalla. Samalla kartoitettiin työtekijöiden suhtautumista työturvallisuutta kohtaan ja mitä työpaikkakohtaisia haasteita on havaittavissa. Onnistunut työturvallisuuskävely antaa tarkkaa käytännön tietoa siitä, miten asiat toimivat ja auttavat luomaan kokonaisvaltaisen kuvan työympäristöstä. Vuoden aikana paransimme myös työturvallisuuskävelyjemme yhteistä ohjeistusta ja toteutimme siihen liittyvän koulutuksen uudessa oppimisen verkkoympäristössä Välkyssä
Erilaisia kampanjoita turvallisuuden edistämiseksi toteutettiin monella saralla. Näitä olivat mm. 112-päivä, Suojalasi-, teline- ja porrasturvallisuus, Pysy pystyssä-, Heijastin- ja hellekampanja sekä Liki liippas -kampanja koko henkilöstölle.
Strategiakorttitavoitteen eri organisaatiotason vuosikellojen toteutusaste täyttyi 75 %-100 %. Erityisesti vaate- ja suojainryhmän edistämä kilpailutus ei toteutunut odotetulla tavalla ja sen toteuttaminen jouduttiin siirtämään vuodelle 2025.
Uusia strategiakorttitavoitteita vuodelle 2025 koottiin jo hyvissä ajoin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. TTT-tavoitteet uudelle kaudelle ovat entistä ennakoivampia, konkreettisempia ja koko henkilöstöä koskettavampia arjen toimenpiteitä.
Koko henkilöstölle järjestettiin ensimmäistä kertaa yhteinen työturvallisuusviikko
Syyskuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa yksi yhteinen työturvallisuusviikko koko HSY:ssä. Viikon tarkoituksena oli muistuttaa työturvallisuuden tärkeydestä, herättää yhteistä keskustelua ja aktivoida työturvallisuusteemoihin erilaisilla sisällöillä. Viikon järjestelyt saivat pääasiassa positiivista palautetta ja se päätettiin toteuttaa seuraavana vuonna vastaavalla tavalla uudelleen.
Viikon aikana kuultiin erilaisia luentoja muun muassa painonhallinnasta ja taukoliikunnan hyödyistä, hyvinvoinnista ja epävarmuuden sietämisestä, kemikaaleista ja alkusammutuksista sekä uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisystä.
Käytännön alkusammutus- ja poistumisharjoitusten lisäksi järjestettiin koko henkilöstölle yhteinen terveystori, jossa mukana oli mm. työterveyshuollon palveluntuottajamme, eläkevakuuttajamme, yhteistyökumppanimme työlaseissa sekä ensiapukoulutuksissa.
Syksyllä aloitettiin myös koko henkilöstöä koskevat työturvallisuuskorttikoulutukset. Tavoitteena on vahvistaa edelleen HSY:n turvallisuusajattelua ja -kulttuuria kaikilla organisaatiotasoilla. Koulutukset toteutettiin oman kouluttajan toimesta ja harjoitukset liittyivät organisaatiomme toimintoihin, käytäntöihin ja esimerkkeihin. Työturvallisuuskortti on voimassa 5 vuotta ja siitä saa virallisen digikortin.
Siirsimme kaikki lakisääteiset TTT-koulutukset pätevyyksineen ja todistuksineen uuteen osaamisen hallinnan järjestelmään Välkkyyn.
Sattuneiden tapaturmien määrä ja tapaturmataajuus nousivat hieman
Meillä on vielä matkaa kohti Nolla tapaturmaa. Työpaikalla sattuneiden tapaturmien määrät olivat lähes samat edellisenä vuonna ja tarkasteluvuonna (2024: 44 kpl; 2023: 42 kpl). Sen sijaan työmatkatapaturmia, josta suurin osa on edelleen liukastumisia ja jalankulku- ja polkupyöräkaatumisia, oli hivenen vähemmän edellisvuoteen verrattuna (2024: 16kpl; 2023: 17 kpl).
Tapaturmataajuus (työpaikka ja työmatka) nousi hivenen edellisvuoteen verrattuna (2024: 15,21; 2023: 14,17). Vakavia tapaturmia (yli 30 sairauspoissaolopäivää) oli 3 kpl eli saman verran kuin edellisenä vuotena. Kaksi vakavaa tapaturmaa tapahtui työtehtävissä jätehuollon sorttiasemilla ja yksi asiakkuudet ja työntekijät -osastolla. Vesihuollon verkossa sekä työpaikalla että työmatkalla tapahtuneiden tapaturmien määrää ja vakavuutta on onnistuttu vähentämään huomattavasti vuoteen 2023 verrattuna. Tapaturmapoissaoloprosentti oli 0,12%, joka oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna (2023: 0,39 %). Tapaturmista aiheutuvia poissaoloja oli 245 päivää, joista työpaikalla tapahtuneet aiheuttivat 222 sairauspoissaolopäivää ja työmatkalla 23 sairauspoissaolopäivää (2023: 838 päivää)
Urakoitsijoille tapahtuneet työpaikkatapaturmien määrä väheni kahteen tapaturmaan (vuonna 2023: 7 kpl).
Systemaattinen kuukausittainen TTT-raportointi johdolle aloitettiin maaliskuussa. Samoin käynnistettiin kriittisten TTT-mittareiden rakentaminen sähköiseen Power BI-sovellukseen ja näistä hedelmistä saammekin nauttia vuoden 2025 puolella
6.2.6 Ei yhtään vakavaa poikkeamaa ja lieviä poikkeamia runsaasti enemmän
Työterveys- ja turvallisuusstandardin ISO 45001 -sertifiointi toteutettiin normaalisti loppuvuodesta yhteistyössä auditointiorganisaation kanssa. Lieviä (II luokan) poikkeamia tuli 16 kpl, mikä on runsaasti enemmän kuin edellisvuotena (2023: 2 kpl).
Lieviä poikkeamia tuli mm. erilaisten nostoapuvälineiden, nostoliinojen, kuormalavahyllyjen ja sähkölaitteiston tarkastuksiin sekä alueiden merkintöihin ja dokumenttien säilytykseen liittyvistä puutteista. Näiden lisäksi poikkeamia tuli johtamisjärjestelmän vaatimien tehtävien resurssien riittävyydestä, työvälineiden ja venttiilien huollosta sekä niiden turvallisesta käytöstä. Sen sijaan kehitettäviä havaintoja oli jonkun verran vähemmän, kuin edellisvuotena (2024 16 kpl, 2023: 19 kpl). Positiivisena havaintona nostettiin esille mm. Seutu- ja ympäristötieto -tulosalueen ilmanlaadun poikkeamien hyvin johdettu toiminnan suunnittelu, ohjaus ja toteutus.
Sisäisiä auditointeja tehtiin vuoden aikana erityisesti jätehuollon ja vesihuollon toimialoille (2024 16 kpl, 2023: 17 kpl). Erityisen huomion kohteena oli HSY:n työturvallisuuskävelyt.
Ulkopuolisia työsuojelutarkastuksia ei toteutettu yhtään vuoden aikana.
Ulkopuolinen toimija toteutti sisäisen tarkastuksen työturvallisuuden kehittämistoimien vaikuttavuudesta. Tarkastuksen tavoitteena oli varmistaa prosessien toimivuus ja tehokkuus sekä vastuualueet, yhtenäisten käytäntöjen noudattaminen sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteiden sulauttaminen osaksi päivittäistä operatiivista toimintaa. Positiivisina huomioina nähtiin, että HSY:ssä on toteutettu suunnitelmallisesti työturvallisuuden kehitystoimenpiteitä ja ne ovat kohdistuneet oikein organisaation tunnistamiin kohteisiin ja joita myös vastaavissa organisaatioissa on toteutettu. Tutkimuslaitoksen näkemyksen mukaan kehitystoimenpiteet ovat olleet perusteltuja ja vaikuttavuutta on pyritty edistämään muun muassa sisällyttämällä työturvallisuustavoitteet organisaatio- ja henkilötason tulostavoitteisiin. Merkittävimpänä kehittämiskohteena nähtiin, että riskijärjestelmän juurisyytiedot ja toiminnallisuus eivät juurikaan tue työtapaturman perimmäisten syiden ymmärtämistä ja niiden korjaamista. Lisäksi urakoitsija ja niistä ketjuuntuvien aliurakoitsijoiden tapaturmien, turvallisuushavaintojen ja läheltä piti –tilanteiden seuranta ja niistä aiheutuvat kehittämistoimenpiteet vaativat jatkossa enemmän huomiota.
Työsuojeluorganisaatiolle järjestettiin keväällä toinen yhteinen teema ½ päivää Blominmäen jätevedenpuhdistamolla. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvat kaikki toimialojen TTT-ryhmien jäsenet sekä HSY:n työsuojeluorganisaatio. Päivän teemana oli Safety II, Nolla tapaturmaa sekä psykososiaalisen kuormituksen vähentäminen.
Työterveys- ja turvallisuuslainsäädännön VTA-arviointi (= vaatimusten täyttymisen arviointi oman toiminnan ja lakisääteisten ja muiden sitovien velvoitteinen osalta) otettiin käyttöön TTT-ryhmän toimesta.
6.2.7 Henkilöstöeduilla työhyvinvointia ja työkykyä
HSY:läisillä on useita mahdollisuuksia osallistua liikuntaharrastuksiin ja huolehtia kunnostaan työnantajan tukemana. Työkykyä ylläpitävään toimintaan sisältyvät mm. harrastekerhojen toiminta, kulttuuri-, liikunta- ja hierontaetu, osastojen ja yksiköiden omat kehittämis- ja työhyvinvointipäivät sekä koko henkilöstön yhteiset kesäjuhlat ja pikkujoulut.
Kesäjuhlat vietettiin Triplan Biitsillä, jonne saapui kaikkiaan 277 hsy:läistä. Päivän aikana oli mahdollista valita kolmesta eri vaihtoehdosta itselleen mieluisin aktiviteetti: beach-olympialaiset, elokuvanäytös tai Urban Art -katutaidekierros.
Pikkujoulut vietettiin marraskuussa the Great Gatsby -teemalla noin 350 juhlijan voimin. Moni oli ottanut teemapukeutumisen asiakseen ja juhlakansan yllä nähtiinkin paljon sulkapäähineitä, käsineitä, liivejä ja hattuja. Ruoan ja tanssilattian lisäksi läsnäolijoita viihdyttivät salakapakkatyylinen ”uhkapeliluola” ja huijaava taikuri.
Juhlistimme joulukuussa meillä HSY:llä 10, 20, 30 tai 40 vuotta palvelleita työkavereita. Yksi juhlassa palkittavista oli HSY:llä 30 vuotta työskennellyt ja nykyisin ryhmäesimiehenä Ämmässuon Sortti-asemalla työskentelevä Matti Pitkänen. Hänen työnkuvansa kehittyi silloiselta Kivikon siirtokuormausasemalta pikkuhiljaa eri Sortti-asemille. ” Parasta on ollut mielenkiintoinen työ, joka ei ole yksitoikkoista.Jätteen kierrätys ja lajittelu ovat olleet mielenkiintoisia teemoja, joiden parissa työskennellä ”. Lisäksi Matti nostaa pitovoimatekijäksi todella hyvät työkaverit.
Myös 30 vuotta HSY:llä työskennelleelle jätehuollon talous- ja hallintoyksikön päällikölle Juha Uuksulaiselle työilmapiiri on ollut tärkeä. Lisäksi työkierto on mahdollistanut työuran monipuolisuuden ja vaihtelevuuden. Työura on alkanut YTV:n aikana neuvonnassa ja sen jälkeen tehtävät ovat pitäneet sisällään muun muassa projekti- ja ympäristöpäällikön töitä sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen ylitarkastajan tehtäviä.
HSY:llä 10 vuotta työskennellyt Outi Kesäniemi aloitti uransa harjoittelijana Paikkatietoa suunnittelijoille -koulutuksen kautta. Hän on työskennellyt erilaisissa tehtävissä: projektitutkijana, -päällikkönä, seututietoasiantuntijana ja paikkatietoasiantuntijana. ” Halusin nuorena tutkijaksi, koska halusin tuottaa uutta tietoa. Nyt pääsen tuottamaan tietoa hyvin käytännöllisiin tarpeisiin ja se on hyvin palkitsevaa.”
Itsenäisyyspäivänä palkittiin yhtätoista työntekijäämme, jotka saavuttivat kunniamerkkejä omalla ammattialallaan huomattavista yhteiskunnallisista tehtävistä. Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan kunniamerkit.
Olimme marraskuussa mukana Tuo lapset mukaan töihin -päivässä. Päivä suunniteltiin yhteistyössä Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitoksen Staran kanssa, joka toimii kanssamme samassa toimistorakennuksessa Ilmalan toimipisteellämme. Päivään osallistui noin 90 lasta, nuorta tai aikuista. Päivän vetonauloina olivat etenkin taidejäteautoon ja Staran lumiauraan sekä kadunlakaisukoneeseen tutustuminen ja kierrätysaiheinen onnenpyörä, josta saattoi voittaa erilaisia palkintoja. Myös veden kiertokulkua maapallolla esittelevä demonstraatio, työmaavarasteet työturvallisuuspisteellä, kakkakoris ja Ilmastoinfon pienoiskerrostalo keräsivät kiinnostuneita toimintaamme tutustuneita vierailijoita yhteisessä tapahtumassa.
HSY tukee vuosittain kaikille työntekijöille avoimia harrastekerhoja, jotka ovat suosittu tapa ylläpitää työkykyä liikunnan ja muun yhteisen tekemisen kautta. Harrastekerhoon osallistumalla pidetään mieli ja keho virkeänä, samalla tutustuen muihin HSY:läisiin ympäri organisaatiota. Vuonna 2024 kerhonvetäjien ylläpitämiä harrastekerhoja oli 21. Harrastekerhoja oli koirien agilitykerhosta liikuntakerhoihin ja niissä pääsi liikkumaan joko ohjatusti tai joukkueittain pelivuoroilla, kädentaitoja unohtamatta. Ohjatun liikunnan ja pelivuorojen lisäksi harrastekerhot osallistuvat erilaisiin urheilutapahtumiin ja messuille, järjestivät retkiä ja ottivat kerta- tai kurssikohtaista valmennusta lajin tiimoilta. Käsityökerho haastoi myös koko organisaation kutomaan sukkia ja lapasia kodittomille pääkaupunkiseudulla.