Henkilöstökertomus 2024

8.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet

Henkilöstömäärä 31.12.2024 oli 798 henkeä. Henkilöstömäärä vähentyi 2 työntekijällä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Vuoden 2024 keskimääräinen henkilötyömäärä henkilötyövuosina oli 800,8 htv. Tämä on 31,1 henkilötyövuotta pienempi kuin henkilöstösuunnitelman mukainen henkilötyövuosien määrä 842,7. Edelliseen vuoteen 2023 verrattuna keskimääräinen henkilötyömäärä väheni yhteensä 11,0 henkilötyövuotta.

Kuva 15. Hen­ki­lös­tö­mää­rän ver­tai­lu vuo­si­na 2023–2024.

Kuva 16. Kes­ki­mää­räi­set hen­ki­lö­työ­vuo­det vuo­si­na 2023–2024.

​

8.2 Henkilöstön ikärakenne

Henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2024 lopussa on 47,2 vuotta.

Kuva 17. Hen­ki­lös­tön kes­ki-ikä vuo­si­na 2020–2024.

Kuva 18. Hen­ki­lös­tön ikä­ja­kau­ma 31.12.2024.

8.3 Palvelussuhteen kesto

Vuoden 2024 lopussa HSY:n henkilöstöstä 25,0 % on ollut palvelussuhteessa alle viisi vuotta. 62,0 % henkilöstöstä on ollut palvelussuhteessa alle 15 vuotta. Yli 30 vuoden palvelussuhteita vuoden 2023 lopussa oli 12,8 % ja yli 40 vuoden mittaisia palvelussuhteita oli 3,3 % henkilöstöstä.

Kuva 19. Hen­ki­lös­tön pal­ve­lus­suh­teen kes­to 31.12.2023 ja 2024

8.4 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus

Vuonna 2024 päättyneitä vakituisia palvelussuhteita oli yhteensä 46, joista 10 henkilöä siirtyi eläkkeelle iän perusteella.

Kuva 20. Va­ki­tui­sen hen­ki­lös­tön vaih­tu­vuus 2024.

Päättyneiden palvelussuhteiden määrä suhteessa vakituisen henkilöstön määrään eläköityminen mukaan lukien oli 6,5 %. Vaihtuvuus ilman iän perusteella eläköityneitä henkilöitä oli 5,3 % Eläkkeelle iän perusteella siirtyvien keskimääräinen ikä oli 65,1 vuotta.

Kuva 21. Iän mu­kaan elä­köi­ty­mi­nen suh­tees­sa va­ki­tui­sen hen­ki­lös­tön läh­tö­vaih­tu­vuu­teen vuon­na 2024

8.5 Sukupuoli ja palvelussuhteen luonne

Vakituisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli vuoden 2024 lopussa 97,1 % ja määräaikaisten 2,9 %. Määräaikaisteen henkilöstön lukumäärään ei ole tässä laskettu mukaan sijaisuuksia. Määräaikaista henkilöstöä käytetään tyypillisesti kausiluonteiseen työhön ja projektityöhön.

Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 31.12.2024 yhteensä 23 henkilöä, joista 8 miehiä ja 15 naisia. Määräaikaisia palvelussuhteita oli suhteellisesti eniten Asiakkuudet ja viestintä -osastolla (10,4 % määräaikaisia).

Kuva 22. Va­ki­tui­sen ja mää­rä­ai­kais­ten hen­ki­lös­tön osuu­det vuo­si­na 2021–2024

Kuva 23. Va­ki­tui­nen ja mää­rä­ai­kai­nen hen­ki­lös­tö su­ku­puo­len mu­kaan 31.12.2024.

Henkilöstön sukupuolijakauman asettui samoille lukemille edellisen vuoden kanssa: naisia 35,9 % ja miehiä 64,1 %.

Kuva 24. Su­ku­puo­li­ja­kau­man ke­hi­tys vuo­si­na 2018–2024.

Miesten osuus esihenkilöistä (72 %) on suurempi kuin heidän osuutensa koko henkilöstöstä (64,1 %).

Kuva 25. Esi­hen­ki­löi­den su­ku­puo­li­ja­kau­ma HSY:ssä 31.12.2024

8.6 Palkkaus ja palkitseminen

HSY:n henkilöstöstä 25 % kuuluu kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin, 67 % teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (Tekniset/TS) ja 8 % tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TuntiTES) piiriin.

Kuva 26. Työ­so­pi­musa­lat

KVTES- ja Tekniset/TS-sopimusten piiriin kuuluvien HSY:läisten naisten palkat ovat keskimäärin hieman miesten palkkoja korkeampia.

Kuva 27. Var­si­nai­sen pal­kan kes­kiar­vo (KV­TES ja TS) vuo­si­na 2021, 2022 ja mar­ras­kuul­ta 2023 sekä 2024

8.7 Työelämän joustojen käyttö

Työelämän joustojen käyttö on tarkastelujaksolla suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Miesten vanhempainvapaan käyttö on tarkastelujaksolla lisääntynyt suhteessa edellisten vuosien vastaaviin jaksoihin.

Kuvassa 28. esitetään, miten naiset ja miehet ovat käyttäneet perhevapaita ajalla 1.1.-9.11.2022, 2023 ja 2024. Yhteenveto sisältää vertailujakson ajalle jatkuvat vapaat sekä vertailujaksolla alkaneet ja sen yli jatkuvat vapaat.

Kuva 28. Per­he­va­pai­den käyt­tö 1.-9.11.2022, 2023 ja 2024

Naisten osuus (6) opintovapaalla olleista (11) on kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta kolminkertaiseksi.

Kuva 29. Opin­to- ja vuo­rot­te­lu­va­paat 1.-9.11.2022, 2023 ja 2024 su­ku­puo­len mu­kaan

Kuva 30. Työ­elä­män jous­to­jen käyt­tö vuo­si­na 2020–2024

8.8 Työhyvinvointi

Kuva 31. Puls­si­ky­se­lyn kes­kei­set in­dek­sit ja kaik­kien te­ki­jöi­den kes­kiar­vo as­tei­kol­la 1–5 vuo­si­na 2023-2024.

Kuva 32. NPS = Net Pro­mo­ter Sco­re vuo­si­na 2019–2024. Las­ken­ta­ta­pa (NPS) = suo­sit­te­li­joi­den %-osuu­des­ta (9–10 an­ta­neet) vä­hen­ne­tään ar­vos­te­li­joi­den %-osuus.

8.9 Työturvallisuus

Kuva 33. Sat­tu­neet työ­paik­ka- ja työ­mat­ka­ta­pa­tur­mat 2017–2024.

Taulukko 8. Tapaturmamäärien ja -vakavuuden vertailua vuosina 2023–2024.

Kuva 34. Tapaturmataajuus vuosina 2018–2024 (työpaikka ja työmatka). Vuosina 2018 – 2022 tapaturmataajuus on laskettu LT10 mukaan = vakuutusyhtiön korvauksiin johtaneet, sis. myös hoitokulut). Vuodesta 2023 lähtien tapaturmataajuus on laskettu LTI1 mukaan = sattuneet tapaturmat, jossa sairauspoissaolopäiviä +1<. Ulkopuolista vertailua ei ole vielä saatavilla vuodelta 2024. Lähde: TVK.

8.10 Työterveys

Kuva 35. Työterveyshuoltokustannukset korvausluokittain vuosina 2022–2024. Kelakorvauksia ei ole vähennetty. Hyväksytyt KELA-vähennykset ovat korvausluokassa I: max 60 % ja korvausluokassa II: max 50 %.

Kuva 36. Työkyvyttömyyteen liittyviä kokonaiskustannuksia (% palkkasummasta) vuosina 2022–2024.

Kuva 37. Työkyvyttömyyteen liittyviä kokonaiskustannuksia (€) vuosina 2022–2024.