Henkilöstökertomus 2023

Työkykyjohtamisen saralla tuli lähes jokaisella osa-alueella positiivista kehitystä. Henkilöstökyselyn tulokset paranivat, NPS nousi merkittävästi, häirintää tai epäasiallista kohtelua koki työntekijöistä yhä vähemmän, sattuneiden tapaturmien ja sairauspoissaolojen määrät vähenivät ja työturvallisuuskävelyjen ja työturvallisuushavaintojen määrä nousi merkittävästi.

Työterveys-, työturvallisuus ja työhyvinvointi eli TTT-suunnitelmassa 2022–2023 määriteltyjä toimenpiteitä toteutettiin sovitulla tavalla vuoden 2023 aikana. Toiminnan keskiössä oli edelleen nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle, työturvallisuuden parantaminen kohti nolla tapaturmaa, työturvallisuushavaintojen ja työolojen riskien arvioinnin tehostaminen sekä työkykyjohtamisen uudelleensijoituksen, korvaavan työn tehostaminen sekä mielenhuoltoasioiden käynnistäminen. Näiden seurauksena toteutettiin monia toimenpiteitä yhdessä koko henkilöstön kanssa asioiden parantamiseksi. 

Uusi TTT-toimintasuunnitelma määriteltiin 2023 loppuvuodestavuosille 2024 – 2025.

Keskeisiksi teemoiksi määriteltiin Safety II – eli inhimillisten tekijöiden syvällisempi huomioinen tapaturmatutkinnassa sekä nolla-ajattelun vahvistaminen niin työturvallisuuden, -terveyden kuin työhyvinvoinnin uusissa teemoissa.

Työhyvinvoinnin johtaminen

Henkilöstökysely 2023

Loppuvuodesta toteutettiin laajempi henkilöstökysely, joka tehdään joka toinen vuosi vuorotellen kevyemmän pulssikyselyn välissä. Kysely seuraa strategian 2030 etenemistä ja sen tuomia muutoksia organisaatiomme kaikilla tasoilla. Se seuraa myös HSY:lle asetettuja mittareita ja henkilöstökyselyssä sovittujen toimenpiteiden etenemistä. Vastaajamäärä oli edelleen korkealla tasolla, peräti 82 % (2021 88 %). Edellinen pulssikysely toteutettiin vuonna 2022 ja edellinen henkilöstökysely vuonna 2021.

Päälinjat tuloksissa olivat varsin positiivisia ja tehdyt toimenpiteet näkyivät jo selkeästi tuloksissa. Parhaiten onnistuneita tekijöitä asteikolla 1-5 oli edelliseen kyselyyn verrattuna olivat seuraavat: Edesautan omalla toiminnallani tiedonkulkua työyhteisössämme (4,3), Koen voivani työskennellä turvallisesti (4,3) ja Minulla on riittävä osaaminen työtehtävien hoitamisessa (4,3).

Kehittymistä on tapahtunut indekseissä johtaminen, muutoskyky ja sisäinen asiakkuus. Lisäksi esihenkilötyön, osaamisen, työntekijäkokemuksen ja tiedonkulun indeksit ovat pysyneet samalla tasolla edelliseen kyselyyn verrattuna. Uusia indeksejä ovat palkka ja palkitseminen, pito- ja vetovoimainen työnantaja sekä hyvinvointi, johon ei ole vielä vertailutietoa (ks tarkemmin kertomuksen lopussa olevat tilastot).

Henkilöstökyselyn keskeisiä tuloksia olivat:

Kuva 4. Hen­ki­lös­tö­ky­se­lyn kes­kei­siä tu­lok­sia 2023

NPS – suositteluhalukkuus ja tyytyväisyys nousi merkittävästi

NPS (Net Promoter Score) on parantunut vuoden takaisesta mittauksesta merkittävästi ollen -5 (2022 -14). Kysymys ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit HSY:tä työpaikkana ystävillesi/ tuttavillesi?” mittaa suositteluhalukkuutta ja tyytyväisyyttä yhden kysymyksen avulla ja sen skaala on -100 - +100. Mittari on kansainvälisesti käytetyin uskollisuuden ja suosittelevuuden mittari. Tutkimuksen toteuttajan koko vertailutietokannan NPS-keskiarvo suomalaisilla työnantajilla on tällä hetkellä +13

Taulukko 1: NPS Net Promoter Score vuosina 2019 – 2023. Laskentatapa (NPS) = suosittelijoiden %-osuudesta (arvosanan 9-10 antaneet) vähennetään arvostelijoiden (arvosanan 0-7 antaneet) %-osuus.

Häirintä tai epäasiallinen kohtelu vähentyi merkittävästi vuoden aikana

Vuoden 2022 alussa tehdyssä lähtökyselyssä 13 % eli 75 henkilöä oli kokenut viimeisimmän vuoden aikana häirintää tai epäasiallista kohtelua. Sen sijaan uudessa 2023 henkilöstökyselyssä vastaava määrä oli 5 % eli 33 henkilöä ja erityisen huomattavaa oli, että enää 2 % eli 13 henkilöä kokee, että häirintä tai epäasiallinen kohtelu jatkuu edelleen. Olemme jatkaneet työtä näiden tapausten selvittämiseksi ja poistamiseksi.

Häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tuntemuksia on siis saatu jo merkittävästi käännettyä toivottuun suuntaan. Kohdennetut työyhteisösovittelun toimenpiteet, tiedottaminen, keskustelut, pelisääntöjen ja ymmärryksen lisääminen ovat tuoneet selkeää parannusta. Toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin edelleen ja asioita pidetään aktiivisesti esillä jatkossakin.

Dialogilähettiläät tukevat HSY:n työ- ja vuorovaikutuskulttuurin kehittämistä

Loppuvuonna 2022 alkaneet fasilitaattorivalmennuskokonaisuudet saivat jatkoa myös vuonna 2023. Valmennuksessa koulutettiin dialogilähettiläitä, jotka Erätauko-keskustelumallia hyödyntäen kehittävät HSY:n työkulttuuria pitkäjännitteisesti ja tuovat konkreettisia työkaluja sekä ymmärrystä arkityöhön. Uudessa strategiassamme yksi strateginen painopiste on Työn murros, johon liittyvät strategiset ohjelmat Pito- ja vetovoimainen työnantaja sekä Osaava ja kehittyvä henkilöstö. Dialogiset keskustelutaidot tukevat omalta osaltaan näitä kokonaisuuksia.

Keväällä 2023 koulutuksen saaneiden dialogilähettiläiden määrä kasvoi 12 työntekijällä jo aikaisemmin koulutettujen 28 dialogilähettilään lisäksi.

Vuoden 2023 aikana pidimme dialogilähettiläille kahdeksan verkostoitumis- ja sparrailutilaisuutta, joissa jaettiin ajatuksia ja kokemuksia dialogilähettiläänä toimimisesta sekä käsiteltiin dialogilähettiläiden roolia osana työyhteisöä. Muodostimme myös dialogilähettiläiden vuosikellon. Yhteiseksi työalustaksi rakennettiin Howspace, jonka kautta jaetaan toimeksiantotarjouksia dialogilähettiläille ja jossa voi käydä keskustelua muun muassa dialogien juoksutus- ja käsikirjoitusaihioista. Toimeksiantotarjouksia kaikkien dialogilähettiläiden valittavaksi saatiin vuoden aikana kymmenen kappaletta. Tavallisimmat aiheet olivat henkilöstökyselyjen purkaminen ja erilaiset pelisääntökeskustelut. Näiden lisäksi dialogilähettiläät tekivät omatoimisesti toimialoillaan ja tulosalueillaan omia keskusteluttamisiaan tarpeen mukaan.

Vastaavana tiedottajana työskentelevä Tarja Methuen kertoo kokemuksistaan dialogilähettiläänä toimimisesta:

Pääsin fasilitoimaan viime vuonna muutamaa keskustelua Erätauko-menetelmää käyttäen. Uudessa tavassa keskustella on merkittävää se, että siinä annetaan jokaiselle tasapuolisesti mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä rauhassa muiden kuunnellessa. Keskustelun aikana laitetaan muut työt odottamaan, jotta pystytään olemaan läsnä. Dialogisen keskustelun vetäminen on ollut hyvin antoisaa. Hienointa on ollut huomata, että ihmiset ovat lähteneet mukaan avoimin mielin ja menetelmää on pidetty hyvänä ja toimivana. Dialogisella keskustelulla voi etsiä uusia näkökulmia hyvin monenlaisista asioista. Erityisen hedelmällistä on ollut lähteä fasilitoimaan uusille vesille eli eri yksiköihin, joiden kanssa ei tee yleensä töitä. Samalla on tutustunut uusiin ihmisiin ja oppinut toisen yksikön tehtävistä lisää.

Työturvallisuuden johtaminen

TTT-kehittämissuunnitelmat yksikkötasolla kuntoon

Henkilöstön yhteiseksi strategiakorttitavoitteeksi yhdistettiin työolojen riskien arvioinnin, epäasiallisen kohtelun kyselyn ja pulssikyselyn perusteella laadittu yksikön oma kehittämissuunnitelma. Työolojen riskien arviointi päivitettiin myös strategiakortin mukaisesti yksikkökohtaisesti helmikuun loppuun mennessä.

Työolojen riskienarviointi erityisesti fyysisten olosuhteiden osalta jatkui pääteemana Liki liippas -turvallisuushavaintokampanjalla läpi vuoden, koska uskomme, että huolella tehty riskien arviointi on yksi työturvallisuuden perusta ja ennakoivat turvallisuushavainnot vähentävät tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden määrää todistetusti.

Työolojen riskien arvioinnin tavoitteena oli löytää kaikki työstä ja työympäristöstä johtuvat haitta- ja vaaratekijät sekä pohtia, pitääkö riskin poistamiseksi tai pienentämiseksi ryhtyä toimenpiteisiin. Ennakointi, sujuva ja turvallinen työ saa aikaan tulosta ja näin voimme pitää parempaa huolta itsestämme, työoloistamme ja työkavereistamme.

Psykososiaalisten riskien arviointia ja haitallisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisyä nostettiin enemmän esille mm. loppuvuoden Työterveyslaitoksen kanssa käynnistetyllä työpajalla, joka oli selkeästi jatkoa työolojen riskien arviointi -teemalle.

Kuva 5. TTT-ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­mat yk­sik­kö­ta­sol­la osa­na stra­te­gia­kort­tia.

Sattuneiden tapaturmien määrä laskusuunnassa – samoin tapaturmataajuus

Kohti nolla tapaturmaa meillä on vielä matkaa, mutta suunta oli oikea. Työpaikalla tapahtuneet tapaturmat olivat laskusuunnassa niin lukumäärällisesti kuin vakavuudenkin suhteen. Työpaikkatapaturmia tapahtui 42, joiden määrä väheni 11 kappaleella ja työmatkatapaturmia tapahtui 17 ja niiden määrä nousi 2 kappaleella. Työpaikkatapaturmataajuuksien alenemiseen vaikutti se, että sattuneet tapaturmat eivät aiheuttaneet niin paljon poissaoloja kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan työmatkatapaturmia, josta suurin osa liukastumisia oli hivenen enemmän edellisvuoteen verrattuna.

Tau­luk­ko 2: Ta­pa­tur­ma­mää­rien ver­tai­lua vuo­si­na 2022–2023.

Vakavien tapaturmien (yli 30 sairauspoissaolopäivää) määrä laski myös hiukan edellisvuoteen verrattuna ja niitä oli kolme kappaletta (2022 5 kpl). Näistä kaikki tapaturmat tapahtuivat vesihuollon verkossa (kaksi työpaikalla ja yksi työmatkalla).

Urakoitsijoille tapahtuneet työpaikkatapaturmien määrä väheni seitsemään tapaturmaan (vuonna 2022 10 kpl). Näistä yksi tapaturma tapahtui vesihuollossa ja kuusi jätehuollossa.

Turvallisuushavaintojen määrä nousi lähes 55 %

Turvallisuushavaintojen määrä nousi vuoden aikana lähes 55 % edelliseen vuoteen verrattuna. Turvallisuushavaintoja tehtiin yhteensä 1340 kappaletta (2022 865 kpl).

Läheltä piti -ilmoituksia tehtiin vuoden aikana yhteensä 123, mikä oli viisi ilmoitusta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten turvallisuushavaintoja ja läheltä piti-ilmoituksia tehtiin vuoden aikana vesihuollossa, josta yli puolet oli vesihuollon verkossa. Henkilöstömäärään suhteutettuna vesihuollossa tehtiin 2,1 havaintoa/hlö/v ja jätehuollossa 2,9 havaintoa/hlö/v. Jätehuollossa 80 % havainnoista tehtiin Sortti-asematoiminnassa. Turvallisuushavaintojen käsittelynopeudessa tarvitaan vielä tehostustoimia.

Turvallisuushavaintojen määrän lisääminen ja positiivisen ajattelun kasvattaminen havaintojen tekemiseen on jatkossakin tärkeällä sijalla. Myös liukastumisten tutkintaan kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. Uusia strategiakorttitavoitteita vuodelle 2024 mietittiin erityisesti toimialojen turvallisuushavaintojen määrän kasvattamisessa ja TTT-vuosikellojen toimenpiteiden varmistamisessa.

Tau­luk­ko 3. Tur­val­li­suus­ha­vain­to­ja, lä­hel­tä piti -il­moi­tuk­sia ja tur­val­li­suus­kä­ve­ly­jä 2022–2023.

Turvallisuuskävelyjen määrä kasvoi lähes 40 %

Turvallisuuskävelyjä toteutettiin koko vuoden aikana aktiivisesti pääasiassa vesi- ja jätehuollossa, yhteensä 151. Tämä on 57 turvallisuuskävelyä enemmän kuin aikaisempana vuotena. Eniten turvallisuuskävelyjä tehtiin vesihuollossa (130 kpl), joista lähes 85 % tehtiin verkko-osastolla. Kaikki turvallisuuskävelyistä syntyneet havainnot kirjataan riskijärjestelmään.

Uusissa strategiakorttitavoitteissa vuodelle 2024 huomioitiin myös turvallisuuskävelyt tavoitteena lisätä erityisesti toimialojen yksikön päälliköiden turvallisuuskävelyjen määrää sekä omassa yksikössä että myös naapuriorganisaatiossa.

Ei yhtään vakavaa poikkeamaa, lieviä poikkeamia 13 % vähemmän

Työterveys- ja turvallisuusstandardin ISO 45001 -määräaikaisarviointi toteutettiin normaalisti loppuvuodesta yhteistyössä auditointiorganisaation kanssa. Lieviä 2. luokan poikkeamia oli kaksi kappaletta (2022 16 kpl). Lisäksi kehitettäviä havaintoja oli kaikkiaan 19 (2022 8 kpl).

Positiivisena havaintona nostettiin esille kuluvan vuoden aikana mm. suunnitelmallinen päällikkötason tehtäväkierto, toimittaja-auditointien suunnitelmallisuus, Vanhankaupungin laitoksella pitkän tähtäimen hätätilanneharjoitussuunnitelma, ennakoivien TTT-mittareiden esittäminen kuukausi-infoissa, Investointiosaston asiakirjapohjien kehitys (mm. työmaakokouspöytäkirjojen riskilista). Lisäksi auditoijat totesivat, että tapaturmataajuuden trendit HSY-tasolla näyttävät jo lupaavilta, vaikka taso on edelleen monin paikoin korkea.

Parannettavia osa-alueita olivat sen sijaan kemikaali- ja paloturvallisuus (pikapaloletkut), kriittiset keskeneräiset työt, Ämmäsuon Tukes-havaintoihin liittyvien asiakokonaisuuksien hoito, pakollisista korttikoulutuksista huolehtiminen sekä urakoitsijoiden turvallisuus.

Sisäisiä auditointeja tehtiin vuoden aikana vesihuollon vedenpuhdistuksessa kemikaaliturvallisuudesta, jätehuollon käsittelypalveluissa työturvallisuusjohtamisesta ja vesihuollon investoinneissa ja verkko-osastolla työturvallisuuskäsikirjasta ja -perehdytyksestä. Työsuojelutarkastuksia ei ollut yhtään vuonna 2023.

Työsuojeluorganisaatiolle järjestettiin keväällä ensimmäinen yhteinen teema puolipäivää HSY:n omissa tiloissa, Vanhassa kaupungissa. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvat kaikki TTT-ryhmän jäsenet sekä HSY:n työsuojeluorganisaatio. Päivän teemana oli Liki liippas -kampanjan tehostaminen (eli turvallisuushavainnot ja läheltä piti -tilanteet).

Erilaisia kampanjoita turvallisuuden edistämiseksi toteutettiin monella saralla. Näitä olivat mm. 112-päivä, suojalasi-, teline- ja porrasturvallisuus, pysy pystyssä-, heijastin- ja hellekampanja sekä Liki liippas -kampanja koko henkilöstölle.

Vaate- ja suojainryhmä käynnisti kilpailutuksen ja koko HSY:n TTT-perehdyttämisen siirtämistä ja kehittämistä sähköiseen järjestelmään vietiin eteenpäin. Työterveys- ja turvallisuuslainsäädännön VTA-arviointia (vaatimusten täyttymisen arviointi) eli oman toiminnan arviointia lakisääteisten ja muiden sitovien velvoitteiden näkökulmasta edistettiin jonkin verran kuluvan vuoden aikana.  

Turvallisuuspäivillä ja -viikoilla saatiin hyvää käytännön turvallisuusharjoitusta

Käytännön harjoittelua ja oppimista sekä työturvallisuusasenteen kasvattamista Safety II:sen suuntaan toteutettiin eri tavoin. Vesihuollon ja Jätehuollon toimialat järjestivät turvallisuuspäiviä vuoden aikana koko henkilöstölle yhteensä kuusi kpl (Vesihuolto kokonaisuudessa 2 kpl, Verkossa 1 kpl, Vedenpuhdistuksessa 1 kpl ja Jätehuollossa 2 kpl). Lisäksi Vesihuollon jätevedenpuhdistuksessa järjestettiin kokonainen turvallisuusviikko. Joidenkin turvallisuuspäivien yhteyteen oli järjestetty myös hätäpoistumis- ja alkusammutusharjoituksia.

Jätehuollon ja Vesihuollon vedenpuhdistuksen turvallisuuspäivät pidettiin koko henkilöstölle Ruduksen turvapuistossa, Ämmässuon Ekoteollisuuskeskuksessa. Lisäksi koko vesihuollon henkilöstö osallistui ensimmäistä kertaa Meriturvan palokoulutusyksikössä Upinniemessä pidettävään turvallisuuspäivään.

Turvallisuusteemat olivat vahvasti esillä koko päivän/viikon sisältäen erilaisia tehtäviä ja luentoja. Vesihuollon turvallisuuspäivässä Meriturvassa käytiin lävitse mm. tunneli-, kemikaaliturvallisuutta, työskentelyä happiköyhissä tiloissa sekä keskusteltiin tulityöohjeistusten kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koko HSY:lle.

Kuva 6. Me­ri­tur­van tur­val­li­suus­päi­väs­sä al­kusam­mu­tuk­set hoi­tu­vat tai­dok­kaas­ti yk­si­kön pääl­lik­kö/ työ­suo­je­lu­pääl­lik­kö Pet­te­ri Jo­ki­sel­ta.

Uutena teemana turvallisuuspäivillä oli Safety II, joka liittyy vahvasti työturvallisuuden kokonaisvaltaiseen ajatusmalliin siitä, miten me jokainen olemme ratkaisevan tärkeässä roolissa työturvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä.

Lakisääteisiä työturvallisuuskoulutuksia toteutettiin pääasiassa yhteistyössä ulkopuolisen toimijan kanssa. Keskeisimpiä koulutuksia olivat vuoden aikana työturvallisuuskortti-, ensiapu- ja alkusammutuskoulutukset.

Kuva 7: työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tu Jari Sirén näyt­tää Ru­duk­sen tur­va­puis­tos­sa, mi­ten val­jais­sa roi­ku­taan

Työkykyjohtaminen

KEVA myönsi HSY:lle työelämän kehittämisrahaa psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen

Työkykyjohtamisen toimenpiteitä edistettiin kuluvan vuoden aikana määrätietoisesti eteenpäin yhä enemmän myös psykososiaalisen kuormituksen ennalta-ehkäisemiseksi. Eläkeyhtiö Keva myönsi HSY:lle työelämän kehittämisrahaa psykososiaalisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisemiseen yhteensä 32 000 euroa loppuvuodesta 2023. Lähdimme asian kanssa liikkeelle mm. seuraavilla konkreettisilla toimenpiteillä:

• Työolojen riskiarvioinnin parantaminen riskijärjestelmässä erityisesti psykososiaalisen kuormituksen osalta. Tämä osio on jatkoa vuoden 2022 tavoitteelle, jossa työolojen riskien arvioinnissa kiinnitettiin huomiota erityisesti fyysisiin kuormitustekijöihin. Psykososiaalisen kuormituksen osalta prosessia, ohjeistusta ja käytäntöjä on tarkoitus selkeyttää entisestään yhteistyössä HSY:n työsuojeluorganisaation (TTT), työterveyshuollon ja Työterveyslaitoksen kanssa.

• Yhteistyö ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa käynnistettiin matalan kynnyksen hyvinvointipalvelun osalta uudessa Vinha-yksikössä käyttöön pilottikokeiluna. Palvelu sisälsi sarjan ratkaisukeskeisiä henkilökohtaisia keskusteluja mielenhuollon ammattilaisen kanssa. Keskustelujen tavoite oli tukea työssä jaksamista ja ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja.

• Käyttöön otettiin myös koko henkilöstölle harjoituskirjasto mielen hyvinvoinnin parantamiseksi. Harjoitteita löytyy työ- ja työskentelytaitoihin, arvotyöskentelyyn, palautumiseen ja tietoisuustaitoihin, uneen, toiminnan muutokseen, mutta myös parisuhteeseen liittyen. Lisäksi hyödynnettiin palvelujen kuukausittaisia vaihtuvia 30 min hyvinvointiaiheisia webinaareja.

Yhteistyö käynnistettiin Kevan ja ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa myös vapaaehtoisella työuravalmennuksella siinä vaiheessa, kun työntekijän terveydentilan hiipuessa ja työkykyyn liittyviä haasteita ja/tai Kevan ammatillinen kuntoutuksen keinot eivät enää ole HSY:llä mahdollisia.

Vuoden yhteistyön avaintavoitteet työterveyshuollon kanssa olivat:

1. Varhaisen välittämisen mallin jalkauttaminen ja esihenkilökoulutukset

Varhaisen välittämisen -toimintamallia vahvistettiin entisestään ja työkykyriskissä olevista ja heidän hoito- ja kehittämispoluistaan saatiin vuoden aikana entistä parempaa ymmärrystä. Työkyvyttömyysriskissä olevien määrä pysyi samana vuoden aikana.

Työterveyshuollon ja Kevan kanssa yhteistyö vahvistui myös uudelleensijoitus- ja korvaavan työn mallin, prosessin, ohjeiden ja koulutuksen merkeissä.

2. Tuki- ja liikuntaelinpoissaolojen ja eläkeriskien vähentäminen

Vuoden aikana kuntoutustoimintaa suunnattiin erityisesti fyysisen työn määräaikaistarkastuksiin liittyviin toimintakykytesteihin, työhön paluun tukikäynteihin sekä työkykyä edistäviin terveystarkastuksiin ja yksilöohjaukseen.

Vesihuollon verkossa käynnistettiin uudelleen tuki- ja liikuntaelinsairauksia omaaville asentajille viikottaista aamujumppaa Ilmalan ja Hosantien tukikohdissa. Palaute on ollut positiivista. Tavoitteena on aktivoida lihaksistoa ennen haastavan asennustyön aloittamista niin, että mahdolliset kylmiltään tulevat lihasrevähdykset voitaisiin minimoida.

Mahdollisuuksia Kevan tukemia ammatillisia kuntoutuksia olisi voitu käyttää vuoden aikana vielä enemmän. Sen sijaan omia sisäisiä työn muokkauksia ja onnistuneita työkyvyn tukemisen ratkaisuja toteutettiin onnistuneesti.

Teemme 100 %:sti hybridityötä

Teemme 100:sta hybridityötä, joka ei ole täysin etä- eikä läsnätyötä, vaan niiden yhdistelmää. Hybridityötä tehdään kaikissa toimistotyötä tekevissä yksiköissä. Nyt kun työ ei ole enää siinä määrin paikkasidonnaista, hybridityö ja -kokoukset tuovat joustavuutta työelämän arkeen entistä enemmän. Suurin osa työntekijöistämme pitävät tästä toimintamallista. Moni on nostanut myös esille, että pitkät teams-kokoukset väsyttävinä ja puuduttavina, eikä niissä jakseta keskittyä ilman taukoja.

Ohjeistuksemme mukaisesti työyhteisöt päättävät, miten ja milloin kohtaavat läsnä ja vastaavasti etänä. Näin hybridityön määrä ja läsnäolo virallisella työpisteellä vaihtelevat. Hallittua läsnäkokousten käyttöä mietitään tarkkaan. Läsnäkokouksien merkitys on koko ajan entistä enemmän nousussa organisaation yhteisöllisyyden ja sitoutumisen rakentamisen välineenä.

Parantamisen varaa on myös etätöiden kognitiivinen ja fyysinen ergonomian arvioinnissa. Esihenkilön tehtävänä on keskustella työntekijän kanssa säännöllisesti etätyön vaikutuksista työhyvinvoinnille, työn imulle ja työuupumukselle, josta meillä ei ole tällä hetkellä selkeää näyttöä.

Sairauspoissaolopäivien määrä väheni 13 %

Sairauspoissaolopäivien määrä väheni 13 %. Sairauspoissaolopäivien määrä oli yhteensä 11 213 päivää (2022 12 899 pv). Terveysprosentin muodostavat työntekijät, joilla ei ole vuoden aikana yhtään sairauslomapäivää. Vuonna 2023 terveysprosenttimme oli 24,9 %.

Mikäli kaikki sairauspoissaolopäivät jaetaan koko henkilöstömäärällä se tarkoittaa, että jokainen työntekijä oli keskimäärin 13,8 päivää vuoden aikana sairauspoissaololla (2022 15,1 pv/hlö). Pitkiä sairauspoissaoloja (yli 30 päivää) oli 64,5 % kokonaissairauspoissaolojen määrästä.

Työterveyshuoltokäyntien kokonaismäärä väheni edellisvuoteen verrattuna n.

8 % ollen 3 866 käyntimäärään/vuosi (2022 4 200 käyntimäärää). Eniten käyntejä aiheuttivat edelleen ennaltaehkäisevät käynnit ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta jonkun verran myös hengityselinten sairaudet.

Työterveys- ja yleislääkärikäyntikustannukset pysyivät lähes samana, mutta laboratoriotutkimukset vähenivät lähes 30 % ja etäpalvelut lähes 25 %. Sen sijaan fysioterapian käyntikustannukset lisääntyivät lähes 20 %:ia ja erikoislääkärikäynnit 26 %.

Ennaltaehkäisevät käyntimäärät vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,92 %. Määräaikaistarkastuskäyntejä, joita oli eniten, toteutettiin hivenen vähemmän kuin edellisvuonna 149 (2022 152). Tarkastukset kohdistuivat työntekijöihin, jotka tekevät asbestitarkastuksia, yö- ja paineilmalaitetöitä ja ovat lisäksi tekemisissä melun, jäteveden, pölyn, kemikaalien ja biologisten tekijöiden kanssa.

Perustyöpaikkaselvityksiä tehtiin kolme ja suunnattuja työpaikkaselvityksiä yksi. Vuoden aikana ei ilmennyt yhtään ammattitautia eikä ammattitautiepäilyä. 37 % henkilöstöstä otti vapaaehtoisen Influenssarokotuksen.

Tunnistetut työkykyriskissä olevat työntekijät on ohjattu esihenkilöiden toimesta aktiivisesti työterveyshuoltoon ja arviot oman työn kehittämistoimenpiteistä on tehty yhdessä esihenkilöiden, HR:n, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön kanssa.

Tau­luk­ko 4. Sai­raus­pois­sao­lot ja työ­ter­veys­huol­lon en­nal­taeh­käi­se­vät tar­kas­tuk­set 2022–2023.

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset lähes samalla tasolla

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset olivat vuoden aikana hiukan yli 2,52 M€ euroa. Ne nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 75 645 €:lla. Työkyvyttömyyseläkekustannukset nousivat niin ikään 213 259 € ollen vuoden 2023 aikana n. 540 000 € (2022 n. 330 000 €).

Sairauspoissaolokustannuksissa sen sijaan tuli laskua n. 230 000 €. Kokonaiskustannus vuoden aikana oli 1,18 M€. 

Työterveyshuollon raportoimat kustannukset, joista ei ole vähennetty Kela-korvauksia (sisältää myös ei Kela-korvattavat- ja muut yrityslaskutuskulut) vähenivät 0,94 % edellisvuoteen verrattuna. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat 917 €/hlö/v (laskua edellisvuodesta oli 6 €/hlö/v. Työterveyshuoltokustannusten jakauma% oli: 33% (Kela I) ja 67% (Kela II).

Tau­luk­ko 5. Työ­ky­vyt­tö­myy­den ko­ko­nais­kus­tan­nuk­set 2022–2023. Työ­ter­veys­huol­lon (Kela I ja Kela II) kus­tan­nuk­sis­ta vä­hen­net­ty Kela-osuus, läh­de: Keva.

Henkilöstöeduilla työhyvinvointia ja työkykyä

HSY:läisillä on useita mahdollisuuksia osallistua liikuntaharrastuksiin ja huolehtia kunnostaan työnantajan tukemana. Työkykyä ylläpitävään toimintaan sisältyvät mm. harrastekerhojen toiminta, kulttuuri-, liikunta- ja hierontaetu, osastojen ja yksiköiden omat työhyvinvointipäivät sekä koko henkilöstön yhteiset kesäjuhlat ja pikkujoulut.

Kesäjuhlien osalta päästiin takaisin tavalliseen puolen päivän toimintamalliin vuoden 2022 poikkeuksellisten jälkeen. Pitopaikaksi valikoitui Tapanilan Erä, jonne saapui 280 HSY:läistä nauttimaan tarjolla olleista 12 eri lajista. Aktiviteetteja oli tarjolla moneen eri makuun hikiliikkujista taiteen ystäville kuten esimerkiksi joogaa, seinäkiipeilyä, akryylimaalausta, jousitaistelua ja kuplafutista. Runsas lajivalikoima keräsikin palautekyselyssä kiitosta ja iloittiin siitä, että omat tutut porukat sekoittui ja pääsi tutustumaan lajien parissa uusiin HSY:läisiin. 

Kuva 9. Jousiam­mun­taa ke­sä­juh­las­sa.

Pikkujoulut vietettiin marraskuussa kolmen vuosikymmenen diskon teemalla noin 340 juhlijan voimin. Moni oli ottanut teemapukeutumisen asiakseen ja juhlakansan yllä nähtiinkin paljon 70-, 80- ja 90-lukujen trendejä ja diskopallojen kimallusta. Ruoan, karaoken ja tanssilattian lisäksi läsnäolijoita viihdytti arcade-peliluola flippereineen ja nopeuspeleineen. Salin nurkkaan oli kasattu myös nostalgisista karkeista koostunut karkkipöytä, josta ei ollut kuin rippeet jäljellä kun juhlat lopeteltiin puolilta öin.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä juhlimme Täydet -kympit palvelusvuosijuhlassa HSY:ssä 10, 20, 30 tai 40 vuotta työskennelleitä. Alkumaljan jälkeen pidetyssä juhlapuheessa toimitusjohtaja Tommi Fred onnitteli juhlavieraita pitkistä työurista ja korosti yhdessä tekemistä ja sen tärkeyttä. Juhlan ohjelmassa meitä viihdytti musiikillisesti myös duo. Virallisemman juhlaohjelman jälkeen siirryttiin kahvi- ja kakkutarjoiluihin.

Kuva 10. Ym­pä­ris­tö­asian­tun­ti­ja Päi­vi Vais­to siir­tyi Kirk­ko­num­men jä­te­huol­los­ta HSY:n edel­tä­jä­or­ga­ni­saa­tioon YTV:hen yh­dis­ty­mi­sen myö­tä.

Itsenäisyyspäivänä palkittiin kuutta HSY:ssä pitkän työuran tehnyttä tasavallan presidentti Sauli Niinistön myöntämillä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkeillä. Kunniamerkin pitkistä ja vastuullisista ja ansiokkaista työuristaan saivat vesihuollon päällikkö Petteri Jokinen, jätehuollon kehittämistehtävissä toimiva projektipäällikköä Kirsi Karhu, vesihuollon hankepäällikkö Arto Mettinen, johdon assistentti Merja Heikkinen, liiketoiminta-assistentti Sari Terenius sekä laitoskunnossapidon koneasentaja Jouko Pirhonen.

Valtakunnallista Tuo lapsi mukaan töihin -päivää vietettiin marraskuun 24. päivänä Ilmalantorin päätoimipisteessä. Saimme 65 innokasta ja iloista lasta ja nuorta vieraiksemme. Ohjelmassa oli muun muassa kakkakorista, pakopeliä, ongintaa ja puuhakirjojen täyttämistä. Lapset ja vanhemmatkin pääsivät myös tekemään ihka oman hanavesimainoksen ja tutustumaan jäteautoon ja kyselemään jätteiden keräämisestä ammattikuskeilta.

Kuva 12. Tuo lap­set mu­kaan töi­hin -päi­väs­sä mar­ras­kuus­sa pie­net vie­raat pää­si­vät tu­tus­tu­maan jä­teau­toon

Yhteisten juhlien ja tapahtumien lisäksi osastot ja yksiköt pitävät sopivassa kohdassa vuotta omia tyhy-tilaisuuksiaan haluamalla tavallaan. Vuoden aikana tyhyiltiin muun muassa matkaamalla Tallinnaan, Helsingin Isosaareen ja tutustumalla sen kohteisiin oppaan vetämänä sekä laittamalla yhdessä ruokaa.

HSY tukee vuosittain kaikille työntekijöille avoimia harrastekerhoja, jotka ovat suosittu tapa ylläpitää työkykyä liikunnan ja muun yhteisen tekemisen kautta. Harrastekerhoon osallistumalla pidetään mieli ja keho virkeänä, samalla tutustuen muihin HSY:läisiin ympäri organisaatiota. Vuonna 2023 kerhonvetäjien ylläpitämiä harrastekerhoja oli 22. Harrastekerhoja oli bändikerhosta liikuntakerhoihin ja niissä pääsi liikkumaan joko ohjatusti tai joukkueittain pelivuoroilla, kädentaitoja unohtamatta. Ohjatun liikunnan ja pelivuorojen lisäksi harrastekerhot osallistuvat erilaisiin urheilutapahtumiin ja messuille, järjestivät retkiä ja ottivat kerta- tai kurssikohtaista valmennusta lajin tiimoilta.