Henkilöstökertomus 2021

Työhyvinvoinnin johtaminen

Työhyvinvointiohjelmassa 2020–2021 määriteltyjä toimenpiteitä toteutettiin sovitulla tavalla vuoden aikana ja uuteen toimintasuunnitelmaan haettiin enemmän tavoitteellisuutta ja selkeyttä. Vuoden aikana terveysturvallisuuden osalta toiminnan keskiössä oli koronapandemiasta johtuvat toimenpiteet monella eri saralla. Avaimet parempaan työhyvinvointiin -kouluttava kysely toteutettiin laajamittaisesti koko henkilöstön kanssa.

Henkilöstökyselyn 2021 lähes jokaisen mittarin muutossuunta oli positiivinen ja erityisesti lähiesihenkilötyö on meillä huippuluokkaa. Sen sijaan häirintä- tai epäasiallisen kohtelun -toimintamallin terävöittäminen ja parempi kokemus työnantajan suosittelemisesta vaatii vielä toimenpiteitä.

Työhyvinvointisuunnitelma 2020-2021 vaihtui TTT-toimintasuunnitelmaksi 2022-2023

Alkusyksystä lähdettiin yhteisesti miettimään uuden kauden TTT-painotuksia (työterveys,

työturvallisuus ja työhyvinvointi painotuksia). Nimikin koki muodonmuutoksen ja Työhyvinvointisuunnitelmasta tuli TTT-toimintasuunnitelma. Teemaksi valitsimme työturvallisuutta, jaksamista ja hyvinvointia yhdessä. TTT-toimintamallin tavoiteaihiot lähtivät liikkeelle eri kyselyistä, foorumeista ja keskusteluista ja konkreettisesti ne suunniteltiin yhdessä HSY:n TTT-ryhmän, työsuojelun- ja henkilöstötoimikunnan edustajien sekä HSY:n johtoryhmän kanssa. HSY:n johto osoitti vahvaa sitoutumista toimintamallin tavoitteisiin ja kehittämiseen HSY:n työturvallisuuden sekä -hyvinvoinnin seuraavalle kaudelle.

TTT-toimintasuunnitelmaan linjattiin kolme keskeistä tavoitetta tuleville vuosille, joista kaksi on myös kaikille yhteiset strategiakorttitavoitteet vuodelle 2022:

1. Työkykyjohtamisen toimintamallin parantaminen

2. Työolojen riskien arviointien tehostaminen (strategiakorttitavoite 2022)

3. Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle (strategiakorttitavoite 2022)

Avaimet parempaan työhyvinvointiin – kouluttava kysely koko henkilöstölle

Työhyvinvointia edistettiin kevään aikana strategiakorttitavoitteen mukaisesti niin, että jokainen työntekijä suoritti oman henkilökohtaisen työhyvinvoinnin parantamiseen liittyvän kouluttavan kyselyn ja laati oman henkilökohtaisen sekä oman työyksikön kanssa yhdessä laaditun työhyvinvointisuunnitelman. Lisäksi jokainen osallistui HSY:n yhteisen kulttuurikäsikirjan laatimiseen.

Avaimet parempaan työhyvinvointiin -kouluttavan kyselyn tavoitteena oli vahvistaa oman ja työkaverin osaamisen arvostamista, antaa keinoja palautumisen hallintaan sekä mielen hyvinvoinnin parantamiseen että asiallisen työpaikkakulttuurin tukemiseen. Kouluttava kysely räätälöitiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen (TTL) kanssa. Henkilöstöstä 95 % suoritti kouluttavan kyselyn. Tuloksia hyödynnettiin muun muassa TTT-toimintasuunnitelmassa 2022-2023.

”Tämä on ihan ylivertainen kaikkiin aikaisempiin työpaikkani kaikenlaisiin kyselyihin yms. verrattuna. Tosi upeeta, että jää vielä dokumentti, johon voi palata ja sitä kautta muistaa ja koettaa kehittyä."

"Videoissa viehätti kiireettömyys, selkeys ja jotenkin lähelle tuleminen turvallisesti. Paljon kiitoksia!”

Henkilöstökyselyn 2021 lähes jokaisen mittarin muutossuunta oli positiivinen

Syksyllä 2021 tehtyyn henkilöstökyselyyn vastasi ennätykselliset 692 työntekijää ja vastausprosentti oli 88. Kyselyn lähes jokaisen mittarin muutossuunta oli positiivinen. Kaikkien kriteerien keskiarvo nousi edellisestä kyselystä ollen 3,71 (2019 3,61). Eniten arviot parantuivat johdon ja henkilöstön välisessä luottamuksessa, muutoksen johtamisessa sekä tiedonkulussa eri HSY:n yksiköiden välillä (+0,3 yksikköä).

Lähiesihenkilötyön kehittymisessä on jatkunut myönteinen suunta ja esimerkiksi kehityskeskustelujen käyneiden määrä oli 96 % vastaajista.

Työnantajan suosittelukokemusta parannettava ja työpaikkakiusaamista vähennettävä

Toimintatavat ja ilmapiiri kokonaisuutena ovat parantuneet henkilöstökyselyn mukaan merkittävästi. Vuoden 2021 aikana toteutettiin myös häirintään tai epäasialliseen kohteluun liittyviä esihenkilövalmennuksia, päivitettiin sisäisiä toimintaohjeita vielä selkeämmäksi ja käytiin lävitse erilaisia työyhteisöneuvotteluja mm. suunnattujen työpaikkaselvitysten pohjalta. Näistä huolimatta meillä esiintyy edelleen häirintää tai epäasiallista kohtelua eli arkikielellä työpaikkakiusaamista. Näiden tulosten pohjalta sovittiin syksyllä 2021 kaikille yhteiseksi strategiakortti-tavoitteeksi vuodelle 2022 Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle.

Kysymyksellä ’kuinka todennäköisesti suosittelisit HSY:tä työpaikkana ystävillesi/tuttavillesi?’ mitattiin kansainvälistä uskollisuuden mittaria NPS:ää eli Net Promoter Scorea. HSY:n NPS on parantunut hieman kahden vuoden takaisesta ollen nyt -13 (vuonna 2019 se oli -16, asteikolla -100 - +100). Arvostelijoita on edelleen reilu 1/3 vastaajista. Vertailutietokannan NPS-keskiarvo suomalaisilla työnantajilla on +13.

Sisäisen asiakkuuden tulokset, kuten yhteistyön sujuvuus ja tiedonkulun toimivuus eri yksiköiden välillä nousivat merkittävästi edelliskyselyyn verrattuna, mutta vaativat edelleen jatkohuomiota sen parantamiseksi.

Henkilöstökyselyn tuloksia käytiin lävitse heti loppuvuodesta monella rintamalla ja uusia kehittämispolkuja toiminnan parantamiseksi työstettiin innokkaasti.

Tyhyilyä ja virkistäytymistä etänä

Vuoteen 2021 mahtui myös Tyhy-päiviä poikkeusoloista huolimatta. Yksiköt saivat itse päättää, missä muodossa tyhy-päivänsä järjestivät voimassa olevat koronarajoitukset huomioiden. Kokoontumisia järjestettiin sekä etänä että pienimuotoisina läsnä tilaisuuksina, joissa keskityttiin pääsääntöisesti ulkoilmassa tapahtuneisiin aktiviteetteihin. Tyhy-päivissä käytiin muun muassa Korkeasaaressa, kuljettiin Vantaankosken maastossa tutustuen luonnossa selviytymisen tietoihin ja taitoihin sekä tehtiin Töölön taitelijakierros.

Koko henkilöstömme yhteinen vuosittainen kesäjuhla järjestettiin toista kertaa etätilaisuutena. Tällä kertaa HSY:läiset kutsuttiin virtuaaliselle lomamatkalle etelän lämpöön aurinkoiseen Fuengirolaan. Virtuaaliselle lomamatkalle osallistui yli 425 HSY:läistä. Ohjelmassa oli Stella Polariksen improvisaatioteatteria, kinkkistä kesävisaa, Kiitä työkaveria -osio ja kesäjumppaa. Jälkikäteen kerätyssä palautteessa kiiteltiin, että kokonaisuus oli onnistunut etätoteutuksesta huolimatta. Perinteisiä pikkujouluja ei voitu järjestää poikkeustilanteesta johtuen, mutta vuoden lopuksi jokainen työntekijä sai monipuolisen herkkukorin kiitoksena kuluneesta vuodesta. Tuotevalinnoissa suosittiin HSY:n arvoille sopivia kotimaisia luomutuotteita.

Työturvallisuusjohtamista edistettiin aktiivisesti

Organisaatioiden toimintakyky jatkui vuoden aikana koronahaasteista huolimatta hyvällä tasolla. Operatiivinen ja inhimillinen toimintatapa ja tehokkuus olivat hallinnassa ja tasapainossa, vaikka loppuvuodesta korona ilmestyi uusine muunnoksineen, tartuntojen määrä hiukan nousi ja lisäsi erityisesti lähityössä työskentelevien työntekijöiden paineita.

Työturvallisuustoiminta oli vuoden aikana aktiivista monella rintamalla, mutta siitä huolimatta tapaturmien määrä erityisesti loppuvuodesta oli noususuunnassa. Nolla tapaturmaa -tavoite ja erityisesti työolojen riskien arviointi -ohjelma asetettiin strategiakorttitavoitteeksi koko henkilöstölle vuodelle 2022.

Korona-aika toi esille uudistumiskykyämme, joustavuutta ja yhteistyötä

Vuoden aikana pystyttiin varmistamaan työskentely koronan aiheuttamista haasteita huolimatta. Onnistumisen mahdollisti erityisesti lähiesihenkilöiden ja koko henkilöstön, jotka organisoivat, venyivät ja sopeutuivat uusiin koronakäänteisiin ja -muutoksiin joustavasti ja hyvällä yhteistyöllä. Hallitsemattomilta altistumisketjuilta vältyttiin. On tärkeää, että oppimaamme ja yhdessä tunnistettuja ratkaisuja vaalitaan jatkossakin ja huolehdimme uudistumiskyvystämme poikkeuksellisissa olosuhteissa.

HSY toimii kriittisellä toimialueella ja tehtävämme on varmistaa, että osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä on kaikissa tilanteissa riittävästi. Tärkeänä pidämme myös sitä, että kohdennetut, yhtenäiset ja jatkuvasti ajan tasalla olevat koronaohjeistukset ovat olleet koko henkilöstön tiedossa säännöllisesti ja helposti. Ajantasaiset koronavirusohjeet henkilöstölle saivatkin laajasti positiivista palautetta.

‍

HSY-tason laajennettu koronaryhmä kokoontui kriittisinä aikoina parhaimmillaan kerran viikossa tekemään linjauksia ja ohjeistuksia. Tavoitteemme on ollut seurata tilannekuvaa jatkuvasti, reagoida muuttuviin olosuhteisiin nopeasti ja pitää henkilöstö yhtenäisesti tilanteesta ajan tasalla.

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ollut myös erittäin aktiivista vuoden aikana. Työterveyslääkäri laati korona-ajan kriittisinä aikoina viikoittaisen koronatilanneraportin ja terveydenhuollon ammattilaiset olivat mukana henkilöstön infotilaisuuksissa kertomassa korona-ajan tilannekuvasta ja antamassa neuvoja ja vinkkejä korona-ajan työskentelyyn ja ohjeistuksiin. Työterveyshuolto on antanut myös yksilöllistä lisäapua erilaisissa muutosten käsittelyssä.

Kohti uutta normaalia -kysely koko henkilöstölle

Toteutimme keväällä 2021 ”kohti uutta normaalia – toimintamallit koronarajoitusten purkauduttua” -kyselyn. Sen tavoitteena oli kartoittaa henkilöstön ajatuksia HSY:n toimintamalleista ja hyödyntää tuloksia mahdollisuuksien mukaan suunnitelmassa koronarajoitusten purkautumisen jälkeisissä toimintamalleissa. Saimme vastauksia pääosin etätyötä tekeviltä työntekijöiltä. Monen mielestä etäjohtaminen on sujunut hyvin, mutta lisäksi kaivattiin lähitilaisuuksista tukea yhteisöllisyydelle, työkavereiden aktiivisempaa yhteydenpitoa, säännöllisiä yhteisiä lähipalavereita ja että esihenkilö olisi helposti tavoitettavissa. Suurin osa vastaajista jatkaisi joustavia etätyökäytäntöjä ja Teams-palavereja jatkossakin.

Kohti uutta normaalia -tuloksia hyödynnettiin osana koronarajoitusten purkautumisen jälkeisen ajan suunnitelmassa. Uudessa normaalissa ehdittiin elää noin kaksi viikkoa, kunnes jouduimme palaamaan etätöihin loppuvuodesta. Uusi omikronvirusmuunnos ja sen nopea tarttuvuus toi uusia tarkentavia ja entistä tiukempia ohjeistuksia erityisesti lähityöskentelyyn. Tällä varmistimme, että työskentelymme on terveellistä ja turvallista kaikissa tilanteissa.

Turvavälien noudattamiseen ja käsihygieniaan sekä myöhemmin myös maskin käyttöön liittyvät ohjeet ovat pandemian alusta saakka koskeneet kaikkia, jotka ovat työskennelleet toimipaikoissa tai työkohteissa. Uutena lisänä kannustimme koronarokotusten ottamista mm. yhteistyöllä työterveyshuoltomme kanssa. Koronatesti on ollut myös mahdollista työterveyshuollon kautta.

Tapaturmien määrä noususuunnassa

Sattuneiden työpaikkatapaturmien määrä niin HSY:n oman henkilöstön kuin urakoitsijoidenkin osalta nousi jonkun verran, kun taas työmatkoista aiheutuvien tapaturmien määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Työmatkatapaturmien vähenemiseen vaikutti selkeästi koko vuoden jatkuneet etätyöt. Tapaturmapoissaolojen määrä sen sijaan väheni hiukan edellisvuoteen verrattuna. Tähän vaikuttivat mm. aikaisemmilta vuosilta poistuneet vakavat työpaikkatapaturmatapaukset.

Vakavia tapaturmia (yli 30 sairauslomapäivää) oli sama määrä kuin edellisvuotena eli yhteensä seitsemän kappaletta. Kaikki vakavat tapaturmat sattuivat työpaikalla. Näistä viisi tapahtui vesihuollossa ja kaksi jätehuollossa. Kaikista vakavista tapaturmista viisi kappaletta oli kompastumisia, horjahduksia ja/tai kaatumisia. Urakoitsijoille sattuneita tapaturmia oli vuoden aikana kuusi kappaletta enemmän kuin edellisvuotena. Näistä 18 kappaletta tapahtui jätehuollossa ja 10 kappaletta vesihuollossa (tapaturmien kirjaaminen aloitettiin vuonna 2020).

HSY:n yhteinen ja toimialakohtaiset TTT-ryhmät tiivistivät yhteistyötään ja lähtivät yhteisesti miettimään nolla tapaturmaa -tavoitteiden konkreettisia toimenpiteitä tulevan TTT-toimintasuunnitelman sisällöksi vuosille 2022-2023.

Vesihuollossa järjestettiin koko toimialaa koskeva työturvallisuusilmapiirikartoitus yhteistyössä työterveyslaitoksen (TTL) kanssa. Tulosten pohjalta laadittiin toimenpidesuunnitelmia.

Tapaturmien määrän nousun takia HSY:n TTT-ryhmä halusi nostaa esille kehitettäväksi kohteeksi työolojen riskien arvioinnin ja johtoryhmä hyväksyikin sen vuoden 2022 toimintasuunnitelman yhdeksi painopisteeksi. Yhteistyötä lähdettiin viemään eteenpäin niin ikään työterveyslaitoksen (TTL) kanssa.

Työolojen riskien arvioinnin saralla toteutettiin vuoden aikana myös virallisia radon- purkkimittauksia HSY:n eri kohteissa noin 350 kappaletta. Tämä mittaustulos kattaa > 95 % kyseessä olevan alueilla työskentelevän henkilöstön määrästä. Jotain pieniä viitearvoylityksiä oli vesitorneissa ja vedenpuhdistuslaitoksilla, mutta jokaiselle kohteelle on tehty tarkat korjaustoimenpiteet.

Biologisten tekijöiden aiheuttamien vaarojen lakisoveltamista ja tarkentavien uusien menettelytapojen yhteistyötä jatkettiin syksyn 2021 aikana mm. vesilaitosyhdistyksen ja oman työterveyslääkärin kanssa.

Työturvallisuustavoitteet kaikille organisaatiotasoille

Työterveys- ja turvallisuusstandardin ISO 45001 -määräaikaisarviointi toteutettiin normaalisti loppuvuodesta uuden auditointiorganisaation kanssa. Loppuvuoden ulkoisessa auditoinnissa nostettiin esille positiivisena havaintona johdon sitoutuminen TTT-tavoitteisiin ja konkreettisten tavoitteiden läpiviemiseen niin vesihuollossa kuluvan vuoden aikana, mutta myös vuoden 2022 osalta HSY:n kaikilla tasoilla.

Vahvuutena nähtiin myös HSY:n perehdytysohjelma, organisaatiotason viestintä ja turvallisuushavaintojen käsittelyyn panostaminen. Sen sijaan laki- ja asetusmuutosten jalkautumisessa sekä ulkoisten prosessien, kriteeristöjen ja suorituskyvyn arvioinnissa kaivattiin vahvempia näyttöjä.

Vuoden aikana pidettiin myös oma sisäinen auditointi turvallisuushavainnoista.

Vuosi 2021 oli viimeinen nelivuotisen työsuojelukauden toimintavuosi ja syksyllä järjestettiin työsuojeluvaalit kaudelle 2022-2025. Vaalien tuloksena työsuojeluvaltuutettuina jatkavat samat työsuojeluvaltuutetut. Samalle kaudelle ja samassa yhteydessä henkilöstö valitsi omilta toimialueiltaan myös kymmenen uutta tai aikaisemmin toiminutta työsuojeluasiamiestä.

Virtuaaliperehdytystä, omien ammattilaisten turvallisuuskoulutuksia ja tiedolla johtamista

Työturvallisuusperehdytysten ja -koulutusten tavoitteena on ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja, mutta myös lisätä työhyvinvointia ja jaksamista sekä saada työntekijät sitoutumaan paremmin työhönsä.

Vesihuollon verkko-osastolla suunniteltiin työturvallisuusperehdyttämisen parantamiseksi räätälöity oppimisalusta liikenteen keskellä olevasta kaivantotyöstä yhteistyössä työterveyslaitoksen (TTL) kanssa. Oppimisalustalla käyttäjä pääsee toimimaan ns. virtuaalitilassa, jossa voi kävellä, osoittaa ja aktivoida kohteita ja tilanteita. Tavoitteena on luoda positiivisia oppimiskokemuksia ja tukea työntekijöitä tekemään oikeita työturvallisuuteen liittyviä ratkaisuja. On turvallista harjoitella käytäntöjä ensin virtuaalisesti ja sen jälkeen siirtyä käytännön tekemiseen. Varsinaiset koulutukset käynnistyivät vuoden 2022 puolella.

Jätehuollossa järjestettiin työturvallisuuteen liittyviä koulutuksia toimialan omien sisäisten ammattilaisten toteuttamina. Näitä olivat mm. aluepalveluiden trukkikurssi ja ajoharjoittelua säässä kuin säässä. Lisäksi Ämmässuolla aloitettiin pitämään omia työturvallisuuskorttikoulutuksia.

Lakisääteiset koulutukset toteutettiin pääasiassa yhteistyössä ulkopuolisen toimijan kanssa, jotka myös vuoden aikana kilpailutettiin. Oleellisimpia lakisääteisiä koulutuksia olivat vuoden aikana työturvallisuuskortti-, ensiapu- ja alkusammutuskoulutukset. Lisäksi tapaturmavakuutusyhtiön kanssa järjestettiin esihenkilöille ja työturvallisuusorganisaatiolle yhteinen tapaturmiin liittyvä aamuinfotilaisuus.

Vuoden aikana veimme ison askeleen eteenpäin sähköistä TTT-raportointityökalua (työterveys ja -turvallisuus) yhteistyössä ulkoisen toimittajan kanssa tiedon raportoinnin ja analysoinnin parantamiseksi. Lisäksi HSY-tasolla täsmennettiin ja selkeytettiin esihenkilöiden ja uusien työntekijöiden TTT-perehdyttämistä.

Turvallisuushavaintojen ja kävelyjen määrä nousi koronasta huolimatta

Turvallisuushavaintojen ja -kävelyjen määrä nousi vuoden aikana positiiviseen suuntaan poikkeusoloista huolimatta. Turvallisuushavaintoja tehtiin 594 kappaletta ja niitä vietiin esihenkilö- ja työsuojelupäällikkövetoisesti aktiivisesti eteenpäin. Turvallisuuskävelyjä toteutettiin yhdeksän kappaletta enemmän kuin aikaisempina vuosina pääasiassa vesi- ja jätehuollossa.

Oppimista tapahtui myös niin turvallisuuspäivillä kuin turvallisuusviikoilla, joita toteutettiin terveysturvallisesti ulkotiloissa ja etätilaisuuksina. Joihinkin tapahtumiin oli sisällytetty myös mm. lakisääteisiä hätäpoistumisharjoituksia..

Työkykyjohtaminen – Systemaattinen varhaisen välittämisen työ näkyy käytännössä

Sairauspoissaolot vähenivät vuoden aikana merkittävästi. Sama suunta näkyi työkyvyttömyyden kokonaiskustannusten osalta. Määräaikaistarkastuksia kurottiin aktiivisesti kiinni edellisvuoden koronarajoitteiden takia. Kuntoutustoimenpiteet suuntautuivat pääsääntöisesti Vesihuollon verkko-osaston lähityöskentelyyn.

Varhaisen välittämisen -toimintamallia edistettiin koronatilanteesta huolimatta. Esihenkilöille järjestettiin etävalmennuksia ja erilaisia työkykykeskusteluja käytiin säännöllisesti myös etänä. Työkykyriskissä olevien määrä väheni merkittävästi edeltävien vuosien aikana. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vähenivät hiukan vuoden aikana.

Sairauspoissaolot vähentyneet selvästi

Sairauspoissaoloprosentti laski merkittävästi (-0,46%) edellisvuoteen verrattuna, erityisesti pitkien (yli 30 päivää) sairauspoissaolojen laskua oli jopa 32 %. 1-3 päivän ja 4-30 päivän sairauspoissaolojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä palvelussuhdevuotta kohden väheni 1,6 päivää/hlö/vuosi. Jokaisella HSY-läisellä oli vuoden aikana keskimäärin 12,5 sairauspoissaolopäivää.

Työterveyshuoltokäyntien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna n. 13 %. Eniten käyntejä aiheuttivat ennaltaehkäisevät käynnit ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Ennaltaehkäisevissä käynneissä kirittiin kiinni koronan aiheuttamaa terveystarkastusvelkaa (+103 %) erityisesti altisteisen työn alku- ja määräaikaistarkastusten osalta. Tarkastukset kohdistuivat työntekijöihin, jotka tekevät asbestitarkastuksia, yö- ja paineilmalaitetöitä ja ovat lisäksi tekemisissä melun, jäteveden, pölyn, kemikaalien ja biologisten tekijöiden kanssa. Myös perustyöhöntulotarkastuksia tehtiin yhteensä 33 kappaletta.

Perustyöpaikkaselvityksen perusteella suunnattuja työpaikkaselvityksiä toteutettiin neljä. Ne kohdistuivat yksiköiden työhyvinvoinnin ja -ilmapiirin parantamiseen.

Sairauspoissaolojen suurimpana syynä olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä erilaiset vammat (työtapaturmat, myös vapaa-ajan tapaturmat). Työterveyshuollon havaintojen mukaan vastaanotoilla korostuivat psykososiaaliset kuormitustekijät aiempaa enemmän. Henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus työterveyshoitajan ja -psykologin tukeen. Ammattitautiepäilyjä oli yksi kappale.

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset vähentyneet

Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset olivat vuoden aikana yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Ne vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna runsaan 300 000 euroa. Selkeä sairauspoissaolojen väheneminen ja aikaisemmilta vuosilta poistuneet vakavat työpaikkatapaturmat näkyivät sairauspoissaolo- ja tapaturmavakuutuskustannusten sekä työkyvyttömyyseläkemaksujen vähenemisenä.

Työterveyshuollon kokonaiskustannukset, joista ei ole vähennetty Kelakorvauksia (sisältää myös ei Kelakorvattavat- ja muut yrityslaskutuskulut) vähenivät 1,27% edellisvuoteen verrattuna. Työterveyshuollon kustannukset (vain Kela I ja Kela II), joista on vähennetty Kela-korvaukset, vähenivät 93 €/ työntekijä verrattuna edellisvuoteen.

Korona-aikana etäpalveluiden käyttö lisääntyi. Erityisesti työterveyspsykologin yksilöohjauksen tarve kasvatti etäpalveluiden käyttöä. Lisäkustannuksia työterveyshuollon kustannuksiin toivat myös koronasta johtuvat testaukset ja tiedottamistarpeet. Koronan pikatestaukset otettiin käyttöön ja influenssarokotuksia jaettiin henkilöstölle vuonna 2021 ennätysmäärät.

Työkykyriskissä olevien määrä vähentynyt parin vuoden aikana

Varhaisen välittämisen -toimintamallia vietiin määrätietoisesti eteenpäin koronatilanteista huolimatta. Systemaattisen ja toistuvan varhaisen välittämisen -mallin jalkautuminen on näkynyt työkyvyttömyyseläkeriskissä olevien työntekijöiden määrän vähentymisenä viimeisen parin vuoden aikana lähes 30 %. Tunnistetut työkykyriskissä olevat työntekijät on ohjattu esihenkilöiden toimesta aktiivisesti työterveyshuoltoon ja arviot oman työn kehittämistoimenpiteistä on tehty yhdessä esihenkilöiden, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön kanssa.

Työterveyshuollon toiminta painottui ennaltaehkäisevään toimintaan ja sitä kautta myös esihenkilöyhteistyö vahvistui. Esihenkilöitä kannustettiin huomioimaan varhaisen tuen toimet työntekijän ja koko työyhteisön hyvinvoinnin ja työn sujumisen varmistamiseksi. Tarvetta on ollut lisätä puhetta ja aamuinfoja työstä ja ohjata huomiota jo aiempaa aikaisemmin myös työkyvyn kysymyksiin. Esihenkilöille järjestettiin etävalmennuksia ja erilaisia työkykykeskusteluja käytiin säännöllisesti niin ikään etänä. Esihenkilöille tehtiin varhaisen välittämisen- ja työkykykeskustelun tueksi myös työkykyä koskeva tarkistuslista.

Eläkeyhtiön mahdollisuuksia ammatillisiin kuntoutuksiin käytettiin vuoden aikana varsin vähän. Sen sijaan sisäisiä työn muokkauksia ja onnistuneita työkyvyn tukemisen ratkaisuja toteutettiin. Vielä vahvempaa työkykyjohtamisen toimintamallin parantamista ja yhteistyötä lähdettiin suunnittelemaan loppuvuodesta yhteistyössä Eläkeyhtiö Kevan kanssa.

Kuntoutustoiminta suuntautui pääsääntöisesti lähityöhön

Vuoden aikana kuntoutustoimintaa suunnattiin vahvasti vesihuollon verkko-osastolle. Tavoitteena on saada ikääntyville, fyysisesti raskaan ja tapaturma-alttin työn tekijöille tietoa, aktivoitumista ja vahvempaa peruskuntoa päivän kuormituksen hallintaan yhteensovittamalla päivittäisen ja vapaa-ajalla tehtävän työn määrää.

Työfysioterapeutti osallistui vuoden aikana aktiivisesti vesihuollon verkon tukikohtien fyysisten töiden, toimintatapojen ja työvälineiden käytön kehittämiseen. Fyysisen työn tekemisen tueksi otettiin osaston jokaiseen tukikohtaan käyttöön selkärankaa keventäviä eksoskeletoneja.

Suositut aamuverryttelyt verkko-osaston tukikohdissa jatkuivat keväällä, mutta koronan takia ne jäivät syksyllä tauolle. UKK-kävelytestejä ehdittiin toteuttaa vuoden aikana kolmessa vesihuollon toimipisteessä.

Työfysioterapeutin suunnattuja työpaikkakäyntejä, ergonomiaselvityksiä, erityislasiarviointeja ja kuntoutusneuvontaa toteutettiin koronasta johtuvasta syystä edelleen osittain etäyhteyksien avulla.

Tietotyötä tekevien työntekijöiden Kiila-kuntoutus toteutettiin vuoden aikana. Myös putkiasentajille aloitettiin oma räätälöity Kiila-kuntoutus.