Henkilöstökertomus 2018

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän henkilöstökertomus julkaistaan nyt kahdeksannen kerran. Se sisältää kuvaukset keskeisistä kehittämistoimenpiteistä, henkilöstön määrästä, työajan jakautumisesta, henkilöstörakenteesta, eläköitymisestä ja vaihtuvuudesta, palkkakuluista, työterveyshuollosta ja terveydellisestä toimintakyvystä sekä henkilöstötoimikunnasta. Kertomuksen sisältö noudattaa pääosin aikaisempien kertomuksien perusrakennetta.

Kertomuksen tilastotiedot on kerätty henkilöstöhallinnon tietojärjestelmistä, kirjanpidosta, työterveyshuollon, Kuntien eläkevakuutuksen ja vakuutusyhtiöiden tilastoista.

Helsingissä 27.2.2019

Ulla Pitkänen

henkilöstöjohtaja

Tässä luvussa esitetään HSY:n strategiasta nousevat henkilöstöön liittyvät tavoitteet toimenpiteineen ja toteumineen sekä työturvallisuus-, työkyky- ja työhyvinvointijohtamiseen, osaamisen kehittämiseen, palkkaukseen ja palkitsemiseen ja muihin keskeisiin henkilöstöä koskeviin aiheisiin liittyvät kehittämistoimenpiteet.

2.2.1 ISO 45001 -järjestelmällä yhdenmukaista toimintaa ja jatkuvaa parantamista

Työterveys- ja työturvallisuusauditointi (TTT) toteutettiin vuoden vaihteessa 2018-2019. Tässä yhteydessä päivitettiin myös HSY:n toimintapolitiikka ja turvallisuuskäsikirja strategian 2025 ja uuden ISO 45001 -standardin vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi päivitettiin työturvallisuus- ja työkykyjohtamisen prosessit. Sisäisiä TTT-auditointeja järjestettiin Jätehuollossa ja käynnistettiin loppuvuodesta myös Vesihuollossa. HSY-tasoinen sisäinen auditointi järjestettiin TTT-ohjeiden dokumentoinnista ja niiden hallinnasta.

Työterveys- ja työturvallisuusstandardissa korostuvat johdon sitoutuminen ja henkilöstön osallistaminen ja kuuleminen, jotka vahvistavat työturvallisuuskulttuuriamme jatkossa vielä paremmaksi. Tärkeää on, että TTT-asioita tehdään vahvasti organisaatioiden ytimessä, siellä missä ne syntyvätkin. Loppuvuodesta koottiin uudet TTT-mittarit, joita tarkastellaan HSY:n johtoryhmässä kaksi kertaa vuodessa. Loppuvuodesta perustettiin HSY-tason TTT-ryhmä, joka aloittaa varsinaisen toimintansa alkuvuodesta 2019.

Henkilöstön osallistamis- ja kuulemisjärjestelmä toimi koko vuoden aktiivisena. Osa yksiköissä sovituista turvallisuustoimenpiteistä kirjattiin myös yksikköjen vuosittaisiin tuloskortteihin. Uusi työsuojelutoimikunta aloitti nelivuotiskauden 1.1.2018. Samassa yhteydessä valittiin uudet alueelliset työsuojeluasiamiehet. Toimialojen turvallisuuskoordinaatiokokoukset kokoontuivat säännöllisesti ja turvallisuuspäiviä järjestettiin suunnitelmien mukaisesti. Turvallisuuskävelyjä toteutettiin koko HSY:llä yhteensä 82 kappaletta. Kävelyjä toteutettiin erityisesti Jäte- ja Vesihuollon toimialoilla. Lisäksi Uuden Ilmalan toimitiloissa järjestettiin ensimmäinen turvallisuuskävely loppuvuodesta. TTT-asioita koskeva yhteistyö tiivistyi vaate- ja henkilönsuojaintyöryhmän sekä viestintäasiantuntijoiden kanssa.

2.2.2 Riskijärjestelmän työturvallisuusosion kehittäminen liikkeelle

Toimialojen asiantuntijoiden kanssa käynnistettiin mm. Riskijärjestelmän (tapaturman, turvallisuushavaintojen ja työolojen riskien arviointijärjestelmä) kehittäminen. Muun muassa Riski-järjestelmän käytettävyyttä ja sisältöä tehdään paremmaksi niin käyttäjiltä kuin työterveys- ja työturvallisuussertifioinnista saadun palautteen perusteella. Lisäksi aloitettiin sähköisten TTT-mittareiden kehittäminen QlikView-sovellukseen ja sen liittymäpintojen rakentaminen Riski-järjestelmään. Tällä uudistuksella vähennetään käsityötä ja annetaan johdolle ja esimiehille reaaliaikaista tietoa sairaus- ja tapaturmapoissaolojen, turvallisuusaktiivisuuden, työolojen riskikartoitusten määristä kuukausitasolla. Esimiehille järjestettiin Riski-järjestelmän käyttökoulutusta toukokuussa aamuinfon yhteydessä.

Työolojen riskienarviointityö on jatkuvaa: uusia arviointikohteita, riskien arviointeja ja suunnitelmia havaittujen riskien todennäköisyyden ja vakavuuden pienentämiseksi tehdään jatkuvasti tarpeen mukaan lisää ja vanhoja arviointikohteita päivitetään. Muun muassa pikariskienarviointia kehitettiin Vesihuollon Verkkoyksikössä ottamalla käyttöön tunnelityöskentelyn pikariskiarviointi.

2.2.3 Aktiivinen turvallisuustoiminta näkyi vuoden 2018 aikana jonkun verran tapaturmien määrän vähenemisenä

Työhyvinvointiohjelma toimii myös työturvallisuuslain 738/2002 9§:n tarkoittamana työsuojelun toimintaohjelmana. Työturvallisuuden painopistealueet on laadittu vuosille 2018-2019 ja ne toteutuivat vuoden 2018 osalta suunnitelmien mukaisesti.

HSY on myös mukana valtakunnallisessa Nolla tapaturmaa -foorumissa, jonka tavoitteena on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen. Verkostoa yhdistää nolla tapaturmaa -ajattelutapa. Se tarkoittaa sitoutumista ja päättäväistä suhtautumista työturvallisuuden sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Aktiivinen turvallisuustoiminta näkyi vuoden 2018 aikana erityisesti korvattavien tapaturmien määrän vähenemisenä. Työpaikkatapaturmataajuus (korvauksiin johtaneet) vähenivät 5,69 indeksiä (perustuu valtakunnalliseen tapaturmavakuutuskeskuksen (tvk) laskentakaavaan) vuoteen 2017 verrattuna. Työpaikkatapaturmia sattui kaikkiaan 54 kpl, joka oli 2 kpl vähemmän kuin vuonna 2017. Vakavia työpaikkatapaturmia (yli 30 pv kestäviä) sattui kolme kpl Vesihuollon putki- ja koneasennustehtävissä. Ammattitautiepäilyjä oli vuoden aikana yksi kappale Vesihuollon putkiasennustyössä.

Sama tilanne näkyi vuoden 2018 aikana myös työmatkatapaturmataajuusindeksin määrän vähenemisenä. Korvauksiin johtaneet työmatkatapaturmat vähenivät 1,1 indeksiä (perustuu valtakunnalliseen tapaturmavakuutuskeskuksen (tvk) laskentakaavaan) vuoteen 2017 verrattuna. Työmatkatapaturmia sattui kaikkiaan 13 kpl, joka oli sama määrä kuin vuonna 2017. Vakavia työmatkatapaturmia (yli 30 pv kestäviä) ei ollut yhtään tapahtumaa.

Turvallisuushavaintojen ja läheltä piti -tilanteiden ilmoitusten määrän aktivoimiseksi on sovittu toimenpide-suunnitelma vuodelle 2019.

2.3.1 Varhaisen välittämisen -mallia hyödynnettiin laaja-alaisesti

Varhaisen välittämisen -toimintamalli ja osana sitä päihteettömyyden tukemisen -malli päivitettiin alkuvuodesta. Tämä malli antaa tukea asioiden ratkaisemiseksi niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Toimintatavalla voidaan puuttua työn sujumiseen, terveydentilaan ja päihteisiin liittyviin ongelmiin, joilla on merkittävä vaikutus työhyvinvointiin, puhumattakaan yksittäisen ihmisen elämään ja elämänlaatuun. Malli on rakennettu yhdessä HSY:n johdon, henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa.

Työterveyshuoltoyhteistyö oli vuoden aikana aktiivista HSY:n eri tasoilla. Esimiesten työkykyjohtamisen taitoja valmennettiin varhaisen välittämisen -valmennuspäivässä helmikuussa sekä myöhemmin esimiesten aamuinfoilla syksyllä. Esimiesten tehtäväksi jäi myös käydä ko. malli ja prosessi lävitse henkilöstön kanssa tiimi- ja yksikköpalavereissa. Vuoden aikana on käyty varhaisen välittämisen keskusteluja ja useita työkykyneuvotteluja laajasti eri yksiköissä.

2.3.2 Työterveyshuoltoyhteistyötä kilpailutettiin

Työterveyshuollon kilpailutus toteutettiin loppuvuodesta. Kokonaistaloudellisen hintakriteerien ansiosta kustannuksia saatiin pienennettyä merkittävästi. Kilpailutuksen laatukriteereissä arvostettiin työterveyshuoltotiimin osaamista ja sairaus- ja työkyvyttömyyseläkekustannusten vähentämiseen liittyvää keinovalikoimaa. Lääkärikeskus Aava Oy valittiin yhteistyökumppaniksi kahden vuoden sopimuksella vuosiksi 2019 – 2020 sekä optiona vuodet 2021 - 2022 ja 2023 - 2024.

2.3.3 Työpaikkaselvitysprosessia kirkastettiin

Hyvällä työterveys- ja työsuojeluyhteistyöllä kirkastettiin ja lanseerattiin selkeämpi työpaikkaselvitysprosessi. Perustyöpaikkaselvityksiä (johon sisältyi myös Terveenä työssä -kysely) toteutettiin eri toimialoilla ja tulosalueilla yhteensä 12 kpl ja suunnattuja työpaikkaselvityksiä yksi kpl. Erilaisia ergonomia- ja valaistusselvityksiä toteutettiin vuoden aikana yhdeksän kpl. Työkykyyn, työajanhallintaan ja ergonomiaan liittyviä luentoja järjestettiin kahdeksan kpl. 123 henkilöä otti influenssarokotteen syksyn 2018 aikana.

Loppuvuodesta käynnistettiin Vesihuollon verkko-osaston asentajille aamun alkulämmittelyjumppia kolmessa eri tukikohdassa. Ennen raskaan kaivuutyön aloittamista on tärkeää valmistautua myös fyysisesti. Näillä jumppatoimenpiteillä tavoitellaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyä, jossa työn rasittavuus vähenee, liikkumisen helpottuu, palautumisen laatu paranee ja vammautumisriski pienenee.

2.3.4 Aktiivinen toiminta näkyy sairauspoissaolojen ja työterveyshuollon kustannusten vähenemisenä

Aktiivinen työkykyjohtaminen ja työterveyshuoltoyhteistyö näkyi vuoden 2018 aikana sairauspoissaolojen ja työterveyshuollon kustannusten vähenemisenä. Vuoden 2018 sairauspoissaolo% (ml. määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet) oli 3,8%, joka oli 0,33 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä (ml. määräaikaiset tk-eläkkeet ja tapaturmapoissaolot) vähenivät kokonaisuutena 883 päivällä edellisvuoteen verrattuna.‍Kuva 5: Sairauspoissaolojen lukumäärät vuosina 2016-2018.

Työkykyneuvotteluja käytiin vuoden aikana useita toimialoilla ja tulosalueilla. Tavoitteena on yhteisvoimin tukea työntekijää sovittamalla työtä hänen työkykyynsä sopivaksi sekä työntekijää että työpaikkaa palvelevalla tavalla. Haasteena on edelleenkin sisäisen uudelleensijoittelun ja työkokeilun aikaansaaminen tiettyjen tehtävien osalta. Kelan ja Kevan ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtoja käytettiin jonkun verran. Monia onnistumisiakin uudelleenjärjestelyjen osalta koettiin vuoden aikana.

Työterveyshuoltokäynnit diagnooseittain laskivat edellisvuoteen verrattuna 186 kpl käyntien kokonaismäärän ollessa 3668 vuonna 2018. Eniten käyntejä aiheutti tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja toisena hengityselinten sairaudet. Työterveyslääkärin ja yleislääkärin vastaanottokäyntejä oli eniten (yhteensä 2537), joka oli kuitenkin 142 käyntiä vähemmän kuin vuonna 2017.

Lakisääteisiä terveystarkastuksia tehtiin vuoden aikana 100 kpl. Näistä 20 kpl oli altisteisiin liittyviä Vesihuollon Verkon asbestitarkastuksia ja 1 kpl paineilmalaitetyöskentelyn tarkastus. Muita altisteisiin liittyviä määräaikaistarkastuksia olivat melu, pöly, jätevesi ja kemikaalit.

Työterveyshuollon kokonaiskustannukset laskivat vuoden 2018 aikana 49 087 € (-7,9%) edellisvuoteen verrattuna. kokonaiskustannusten ollessa yhteensä 625 174 €. Työterveyslääkärin toiminta lisääntyi vuoden aikana ennaltaehkäisevässä työssä. Tavoitteena on jatkossa lisätä työterveyshoitajan ja erityisesti työfysioterapeutin työtä, millä tavoitellaan työterveyslääkärin sairaanhoidon kustannusten vähentämistä. Työterveyshuoltokustannukset olivat vuonna 2018 yhteensä 818 €/hlö/vuosi. Vuonna 2017 kustannus oli 917 €/hlö/vuosi.

Vuosiksi 2018-2019 työhyvinvointiohjelmassa sovitut toimenpiteet ovat lähes kaikki toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstökyselyn toimenpiteiden etenemistä ja kehityskeskustelun käyntejä seurataan myös muiden toimenpiteiden toteutumisten ohessa HSY:n johtoryhmässä.

Loppuvuodesta 2017 toteutettiin koko HSY:tä koskeva henkilöstökysely. Varsinaisten toimenpiteiden yksikkökohtainen läpikäynti ja toimenpiteistä sopiminen käytiin yksikkökohtaisesti keväällä 2018. Esimiehille lanseerattiin myös laaja ohjeistus erityisesti tulosten käsittelyä varten. Osa toimenpiteistä on sisällytetty yksikkökohtaisiin tuloskortteihin. Henkilöstökyselyn pohjalta tehtiin myös koko HSY-tasoinen suunnitelma ja sen seuranta toteutettiin johtoryhmässä alkuvuodesta 2019. Henkilöstökyselyn kehittämissuunnitelmien toimenpiteet olivat valmiina vajaa 70 %:n osalta. Fiilismittarikyselyjä toteutettiin vuoden 2018 aikana kahteen kertaan.

HSY:n henkilöstökyselyn (2017) ja mainetutkimuksen (2016) pohjalta toteutettiin loppuvuodesta luottamuksen parantamiseksi erillinen kysely yhteistyössä ulkopuolisen toimittajan kanssa. Tutkimus toteutettiin ryhmähaastatteluilla ja johtoryhmän kyselyllä. Tulokset valmistuvat tammikuussa 2019.

2.5.1 Koulutuksella tuetaan esimiestyötä ja ammatillista osaamista

Vuoden 2018 aikana esimiehille järjestettiin edellisenä vuotena tehdyn osaamiskartoituksen perusteella esimiesvalmennuksia. Valmennuskokonaisuuksia olivat eri tavoin suoriutuvien johtaminen ja varhainen puuttuminen, esimiehen resilienssin ja paineensietokyvyn kasvattaminen sekä esimiehen ja alaisen jaksamisen parantaminen. Ilmalaan muuton yhteydessä järjestettiin esimiehille koulutusta etäjohtamisesta sekä työn johtamisesta uudella tavalla.

Esimiehille järjestettiin kaksi esimiestyötä ja ajankohtaisia aiheita käsitellyttä esimiespäivää. Kevään esimiespäivässä teemana oli strategiatyö sekä HSY:n johtamisen periaatteet ja arvot. Syksyn esimiespäivässä käsiteltiin mm. tiekartta -konseptin hyödyntämistä strategian toimeenpanossa. Syksyn päällikkö-päivässä kehitettiin ja työstettiin tiekartta -konseptia.

Esimiesten aamuinfoja järjestettiin aiheista: kesätyöntekijät ja vastuullinen kesäduuni, uudet työaikamääräykset, Riskijärjestelmä sekä työkyvyn tukemisen vaihtoehdot varhaisen välittämisen -mallissa. Esimiesten aamuinfot ovat tilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia esimiestyötä koskevia aiheita ja joihin on mahdollista osallistua myös Skype-yhteydellä. Esimieskirje ajankohtaisista asioista lähetetään kuukausittain.

Sihteereille ja assistenteille järjestettiin koulutustilaisuus, jonka aiheena oli vuorovaikutus, ihmisten erilaisuus ja toimintatyylit sekä yhteistyön kehittäminen, omien voimavarojen tärkeys.

Kaikille työntekijöille tarkoitettuja verkkokoulutuksia mm. tietoturvaan, tietosuojaan ja asiakaspalveluun jatkettiin. Työtä uudella tyylillä -koulutuksia jatkettiin teemoilla itsensä johtaminen ja jatkuva kehittäminen. Myös GDPR tietosuojavaatimuksista järjestettiin koulutuksia.

Toimialat järjestivät omalle henkilökunnalleen tarvittavia koulutuksia. Lisäksi järjestettiin yleinen laatu- ja ympäristökoulutus sekä sopimusjuridiikan koulutusta. Kielivalmennuksia jatkettiin ruotsin ja englannin kieliryhmissä.

Toimintakauden aikana Hertta-HR-järjestelmän koulutusosion mukaan yhteensä 486 eri työntekijää eli 63,3 % henkilöstöstä osallistui sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin vähintään yhden koulutuspäivän verran. Koulutukseenosallistumispäiviä oli yhteensä 2 265 päivää. Koulutuspäivän laskennallinen pituus on kuusi tuntia ja koulutuspäiväkertymään lasketaan mukaan kaikki vähintään tunnin kestäneet koulutustilaisuudet.

2.5.2 Kehityskeskustelut ja osaamisen kehittämisen ryhmä mukana työssä kehittymisessä

Kehityskeskusteluohjeet päivitettiin. Tavoitteet perustuvat pääsääntöisesti tiekarttaan ja tuloskorttiin. Kehityskeskusteluissa on tärkeää ottaa esille myös digiosaaminen ja sen tarvittava kehittäminen.

Osaamisen kehittämisen ryhmä kokoontui 4 kertaa. Ryhmässä käsitellään toimialojen ajankohtaisia osaamisen kehittämisen kuulumisia. Tietojen vaihdolla voidaan kehittää yhteisiä käytäntöjä ja tarjota toisille toimialoille kurssipaikkoja ja täten tehostaa toimintaa. Osaamisen kehittämisen ryhmään saatiin myös tietohallintopalveluiden edustaja. Digiosaaminen ja sen kehittäminen on todettu kaikilla toimialoilla tärkeäksi.

2.5.3 Hyvä kesätyökokemus on meille tärkeää

HSY osallistui Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan. Esimiehille tarjottiin kesätyöntekijöiden perehdytyspaketti. Kesätyöntekijät osallistuivat talon perehdytyspäivään sekä saivat vastata Vastuullisen kesäduunin -kyselyyn. Vastauksia hyödynnetään kesän 2019 kesätyökampanjassa. Valitsimme esimiesten tekemien esitysten perusteella vuoden kesätyöntekijän. Henkilökohtaisia perehdytysohjelmia täydensi Tervetuloa taloon -päivä, jonka aikana talon ylin johto ja toimialojen johtajat kertoivat toimialan keskeisiä asioita. Lisäksi tutustuttiin Viikinmäen vedenpuhdistamoon ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan.

2.5.4 Palkkaus ja palkitseminen

Tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän kehittäminen aloitettiin syksyllä 2018 ja se jatkuu aina vuoden 2020 kevääseen asti. Kannustepalkitsemisen ohjeet ja täyttölupamenettely uudistettiin. Neuvoteltiin pääluottamusmiesten kanssa 1.1.209 järjestelyerä sekä paikallinen arviointijärjestelmä henkilökohtaisen lisän maksamiseksi.

2.5.5 Sähköinen ylityölaskenta – projekti käynnistettiin

Käynnistettiin projekti manuaalisten ylityömääräysten korvaamisesta toimisto- ja yleistyöaikaisen henkilöstön osalta työajanhallintajärjestelmällä. Järjestelmästä siirtyy sähköisesti tiedot ylityö- ja työaikakorvauksista palkanlaskentajärjestelmään laskettavaksi. Pilotointivaihe alkaa vuodenvaihteen jälkeen ja varsinaiseen tuotantokäyttöön siirrytään maaliskuussa.

2.5.6 Työtä uudella tyylillä

Työtä uudella tyylillä -malli otettiin käyttöön 1.1.2018. Malli luo yhteiset suuntaviivat työn tekemiselle koko HSY:ssä. Sen keskeisimpiä elementtejä ovat luottamuksen ja tuloksellisuuden vahvistaminen työkulttuurissamme. Joustavat käytännöt mahdollistavat etätyöskentelyn tehtävästä riippuen.

Keväällä 2018 toteutettiin esimiehille ja työntekijöille Työtä uudella tyylillä – valmennuksia yhteensä kuusi tilaisuutta. Tarjosimme henkilöstöllemme uuden työkulttuurin myötä myös itsensä johtamiseen ja jatku-vaan kehittämiseen liittyviä valmennuksia, joissa yhteistyökumppaninamme toimii Academy of Brain. Työtä uudella tyylillä – asiaan liittyvien fiilismittarikyselyiden perusteella tehtiin kehittämissuunnitelma vuodelle 2019.

2.5.7 Kilpailutukset

Kilpailutettiin soveltuvuusarvioinnit, henkilöstöetujen sähköiset maksuvälineet ja työterveyshuollon palvelut.

Päivitettiin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2019-2020 ja se käsiteltiin henkilöstötoimikunnassa 12.12.2018.

HSY:n henkilöstömäärä tilanteessa 31.12.2018 oli 764 työntekijää. Henkilöstömäärä lisääntyi 19 työntekijällä edellisen vuoden vastaavasta tilanteesta.

Henkilötyövuosiin on laskettu mukaan kesätyöntekijät sekä palkalliset opinnäytetyöntekijät ja muut palkalliset lyhytaikaiset palvelussuhteet (taulukko 3). Henkilöstön keskimääräinen määrä vuoden aikana oli henkilötyövuosina 763,1 htv, joka oli 25,4 htv pienempi verrattuna henkilöstösuunnitelman mukaiseen määrään 788,5 htv.

Tehty työaika kuvaa työaikaa, jonka työntekijä on ollut töissä. Se lasketaan palvelussuhdetietojen perusteella säännöllisestä työajasta, josta on vähennetty mm. vuosilomat, terveysperusteiset poissaolot, kaikki muut palkalliset poissaolot ja kaikki muut palkattomat poissaolot. Tehdyn työajan ja poissaolojen prosenttiosuudet HSY-tasolla säilyivät vuoden 2017 tasolla: vuonna 2018 tehty työaika koko HSY:ssä oli 80,8 % (edellisenä vuonna myös 80,8 %) ja poissaoloprosentti oli 19,2 (sama kuin edellisenä vuonna).

Henkilöstörakennetta kuvataan palvelussuhteiden luonteen, henkilöstön sukupuolijakauman ja ikärakenteen näkökulmista.

3.3.1 Palvelussuhteen luonne

Vakituisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 93,19 % ja määräaikaisen 6,81 %. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus laski hieman edellisvuodesta, jolloin vakituisia palvelussuhteita oli 93,15 % ja määräaikaisia 6,85 %. Määräaikaisen henkilöstön käyttö liittyy lähes kokonaisuudessaan erilaisten sijaisuuksien hoitamiseen.

3.3.2 Sukupuolijakauma

Miesten ja naisten suhteellinen osuus henkilöstöstä on viime vuosina pysynyt lähes samana (kuvio 1).

3.3.3 Ikärakenne

HSY:n henkilöstön keski-ikä vuonna 2018 oli 44,7 vuotta. Vastaava luku vuonna 2017 oli 46,4 vuotta. Suurimmat ikäluokat olivat 50–59-vuotiaat, joita oli 29 prosenttia henkilöstöstä. Alle 20-vuotiaita työntekijöitä oli alle viisi, minkä vuoksi ikäluokka on jätetty pois kuviosta.

Tässä luvussa kuvataan toteutunutta eläköitymistä sekä henkilöstön vaihtuvuutta.

Erilaisille eläkkeille jäi vuonna 2018 yhteensä 21 työntekijää, joista valtaosa (16 työntekijää) vanhuuseläkkeelle. Eläkkeelle jääneiden määrä on hieman suurempi kuin edeltävinä vuosina (taulukko 6).

Vuonna 2018 päättyneitä palvelussuhteita oli 45. Päättyneiden palvelussuhteiden määrä suhteessa vakituisen henkilöstön määrään eli lähtövaihtuvuus oli 6,3 % (vuonna 2017 3,7 %; 26 päättynyttä palvelussuhdetta).

Toteutuneet palkkakulut henkilösivukuluineen olivat noin 43 315 991 euroa, joka oli noin 37 000 euroa enemmän kuin talousarviossa (taulukko 8).

Ylityö- ja varallaolokustannukset kohdistuvat pääosin työn luonteen ja henkilömäärän vuoksi vesihuollon toimialalle (taulukko 9). Kustannukset nousivat ylitöiden osalta edellisvuoteen verrattuna, jolloin ylityökorvauksia maksettiin 1 233 680 euroa. Sen sijaan varallaolokorvausten kustannukset laskivat verrattuna edellisvuoteen, jolloin varallaolokorvauksia maksettiin yhteensä 1 305 994 euroa. Laskennassa ei ole mukana sivukuluja.

Lakisääteisenä yhteistoimintaelimenä HSY:ssä toimii henkilöstötoimikunta. Toimikunta kokoontui vuonna 2018 neljä kertaa.

Henkilöstötoimikunnan jäsenet henkilöstötoimikunnassa 1.1.2016–31.12.2019 ovat seuraavat:

Työnantajan edustajat

Raimo Inkinen, toimitusjohtaja, puheenjohtaja

Tommi Fred, toimialajohtaja

Petri Kouvo, toimialajohtaja

Irma Karjalainen, tulosaluejohtaja

Tuija Räty, tulosaluejohtaja

Tuija Loppi-Hakamäki, asiakaspalvelujohtaja

Ulla Pitkänen, henkilöstöjohtaja

Riitta-Liisa Hahtala, viestintäjohtaja

Järjestöjen edustajat

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

- varsinainen edustaja Jussi Pirinen, henkilökohtainen varajäsen Harri Huikuri

- varsinainen edustaja Timo Nieminen, henkilökohtainen varajäsen Pirjo Daavittila

- varsinainen edustaja Jari Niemi, henkilökohtainen varajäsen Martti Juoperi

- varsinainen edustaja Timo Kattilamäki, henkilökohtainen varajäsen Heikki Kolehmainen

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty

- varsinainen jäsen Sari Nieminen, henkilökohtainen varajäsen Timo Tilus

- varsinainen jäsen Merja Huotari, henkilökohtainen varajäsen Airi Vahvaselkä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

- varsinainen jäsen Keijo Huhtasalo, henkikohtainen varajäsen Tom Lindström

- varajäsen Seppo Lius

Henkilöstötoimikunnan sihteerinä toimi palvelussuhdepäällikkö Pia Mäkeläinen.