Nature-based solutions for stormwater management in the Helsinki Metropolitan Area, Finland – Prerequisites and good practices

Tiivistelmä (in Finnish)

Kaupunkien rakentuminen ja täydentyminen johtaa päällystetyn maanpinnan määrän lisääntymiseen, mikä puolestaan muuttaa veden luonnollista kiertoa. Veteen liittyvien haasteiden odotetaan kasvavan ilmaston muuttuessa, kun vuosittaiset sademäärät sekä yksittäisten sateiden voimakkuus kasvavat. Kaupungeissa haasteet liittyvät huleveteen, eli sade- tai sulamisveteen, joka kerääntyy maanpinnalle ja rakennusten katoille. Suurin osa hulevesien hallintaan liittyvästä kaupunkien infrastruktuurista on rakennettu olosuhteisiin, jotka eivät vastaa tulevaisuuden ilmasto-olosuhteita. Tämän vuoksi huleveden hallinnan järjestelmiä täytyy kehittää. Veden luonnollista kiertoa tukevat ja ekosysteemipalveluita hyödyntävät lähestymistavat ovat yleistymässä. Niitä voidaan kutsua termillä luontopohjaiset ratkaisut.

Tämän raportin tarkoituksena on tunnistaa toimivia luontopohjaisia hulevesien hallinnan ratkaisuja ja käytäntöjä pääkaupunkiseudulla, johon kuuluvat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Raportti perustuu kirjallisuuskatsaukseen, kaupunkien edustajien haastatteluihin sekä tutkimuksen perusteella valikoitujen kohteiden esittelyyn. Työ on tehty osana RAINMAN – Towards higher adaptive capacity in urban water management -projektia (2019-2021). Projektin tavoitteena oli vahvistaa kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten lisääntyneisiin hulevesien määriin kaupunkialueilla. Hulevesien luontopohjaisia hallintaratkaisuja etsittiin RAINMAN-projektissa määritetyille erityyppisille kaupunkialueille: puistomaisille alueille, uudisrakennusalueille, tiheästi rakennetuille alueille sekä historiallisten kaupunkikeskusten alueille. Viimeksi mainituilta, joita pääkaupunkiseudulla edustaa vain Helsingin ydinkeskustan alue, ei löydetty esille nostettavia ratkaisuja.

Raportissa on katsaus luontopohjaisten hulevesien hallinnan ratkaisujen määritelmiin, tyyppeihin ja niistä saataviin hyötyihin sekä pääkaupunkiseudulla että muualla maailmassa. Raportissa käsitellään myös kohteiden seurantaan ja kunnossapitoon liittyviä näkökulmia kahdeksan kohde-esittelyn avulla sekä esitetään luontopohjaisten hulevesien hallinnan ratkaisuja edistäviä ja hidastavia tekijöitä. Siten raportissa tarkastellaan sekä luontopohjaisia ratkaisuja että kaupunkien edellytyksiä toteuttaa näitä ratkaisuja.

Hulevesien luontopohjainen (tai luonnonmukainen) hallinta on pitkälti vakiintunut kansallisen lainsäädännön ja kaupunkitason hulevesiohjelmien myötä. Kaupunkien hulevesityöryhmät ovat tietoisia luontopohjaisista ratkaisuista, ja ryhmillä on tärkeä rooli näiden ratkaisujen edistämisessä.

Hulevesien hallinnan ratkaisut pääkaupunkiseudun kaupungeissa ovat usein hybridiratkaisuja eli yhdistävät ns. vihreää ja harmaata infrastruktuuria. Ratkaisuilla voi olla hulevesien määrän ja laadun hallinnan lisäksi muitakin hyötyjä, kuten luonnon monimuotoisuuden tukemiseen, virkistysarvojen lisäämiseen ja lämpösaarekeilmiön vähentämiseen liittyviä ominaisuuksia. Näitä hyötyjä ei kuitenkaan ole useimmiten systemaattisesti tunnistettu tai seurattu. Tämä vaikeuttaa luontopohjaisten ratkaisujen vaikutusten arviointia, joka edesauttaa tutkimustietoon perustuvaa maankäytön suunnittelua ja päätöksentekoa.

Tämän raportin on tarkoitus tukea luontopohjaisten hulevesien hallinnan ratkaisujen käyttöönottoa erityisesti RAINMAN-hankkeessa edustetuissa kaupungeissa, mutta myös muut kaupungit ja alueet voivat hyödyntää tuloksia osana omaa hulevesien luontopohjaisten hallintaratkaisujen kehittämistään.