4.1 Varautuminen, huoltovarmuus ja riskienhallinta HSY:ssä
HSY:n tarkastuslautakunta päätti 2.6. käsitellessään toimikautensa arviointisuunnitelmaa, että Suomeen levittyneen koronaepidemian takia olisi aiheellista ja ajankohtaista tarkastella sen vaikutuksia kuntayhtymän toimintaan sekä varautumista, riskienhallintaa ja huoltovarmuutta. Riskienhallintapäällikkö, vesihuollon osastonjohtaja ja jätehuollon käyttöpäällikkö esittelivät asiaa tarkastuslautakunnan kokouksessa syksyllä 2020.
2.1.1 Vesihuolto
Valmiuslain mukaisten olojen toimintaa varten on laadittu ja ylläpidetään valmiussuunnitelmaa. Tämän lisäksi vesihuoltolain mukainen varautumissuunnitelma kattaa varautumisen vesihuollon normaaliolojen häiriötilanteisiin. Esimerkkejä näistä ovat talousveden terveyttä vaarantava laatuhäiriö, vedenjakeluhäiriöt, ympäristöä vaarantavat viemäröintiongelmat, laitosten tuotantohäiriöt, sähkönjakelun ongelmat ja käyttöhyödykkeiden toimitushäiriöt. Vesihuoltolain mukainen varautumissuunnitelma on laadittu osaksi vesihuollon toimintajärjestelmää. Kuntayhtymän toiminta-alueen kriittiset vedenkäyttäjät tunnistettu konsultoiden terveydensuojeluviranomaisia ja huoltovarmuuskeskusta; sitä päivitetään jatkuvana prosessina.
Pandemia ei ole tuonut ainakaan toistaiseksi mitään lisävaltuuksia vesihuollon viranomaisen toimintaan. Vesihuollossa n 80 % henkilöstöstä tekee läsnätyötä, joten laitoksilla ja tukikohdissa on tehty järjestelyjä altistumisriskin vähentämiseksi. Työssä on noudatettu valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisohjeita ja -määräyksiä sekä HSY:n omia ohjeita. Toimialan huoltovarmuustilannetta seurataan vesihuoltopoolin jatkuvan tilannepäivityksen kautta ja alueellista huoltovarmuustilannetta Etelä-Suomen ELVAR- toimikunnan kautta.
Tavoitteena on ollut vesihuollon palveluiden hyvä resilienssi, eli palvelun toimituksessa onnistutaan ja käytössä on keinot tarvittaessa toipumiseen. Toimintaa ohjaa jatkuvan parantamisen periaate ja toimintaa kehitetään saatujen kokemusten perusteella. Strategisella, eli kuntayhtymän tasolla keinoja tämän tukemiseksi ovat valmiussuunnittelu, strateginen yhteistoiminta, viestintä, resurssit ja riskienhallinta. Vesihuollon toimiala puolestaan toimii taktisella tasolla varautumissuunnittelun, vesihuollon jatkuvuuden hallinnan johtamisen, operatiivisen yhteistoiminnan ja nykytilan arvioinnin ja kehittämisen kautta. Vesihuollon osastot muodostavat operatiivisen tason toiminnan ohjeistuksella, operatiivisella tilannejohtamisella ja operatiivisella toiminnalla häiriötilanteissa. Toistaiseksi on vältytty laajamittaisilta altistuksilta työyhteisössä. Kevään aikana kaikki sairauspoissaolot laskivat poikkeuksellisen alhaiselle tasolle.
Operatiivisen toiminnan jatkuvuuden hallinta liittyy energiaan, kemikaaleihin, palveluun, tarvikkeisiin ja henkilöstöön. Tuotannon ja jakelun hallitulla sopeuttamisella sekä kohteiden priorisoinnilla voidaan vaikuttaa energiankulutukseen ja varavoimalla ja omalla energiantuotannolla saannin varmistamiseen. Prosesseissa tarvittavien kemikaalien riittävyyttä varmistetaan omilla varastoilla, tuotannon hallitulla sopeuttamisella, vaihtoehtoisten kemikaalien käytöllä ja varautumisen huomioimisella toimitussopimuksissa. Tarvittavien palvelujen ja työsuoritusten saatavuuteen voidaan varautua palvelusopimuksissa ja jakamalla niitä, sekä ylläpitämällä omaa osaamista kriittisissä tehtävissä. Toimintaa voidaan myös sopeuttaa tarpeen vaatiessa. Tarvikkeiden riittävyyteen voidaan varautua osin samoin keinoin kuin palveluidenkin riittävyyteen esimerkiksi toimittajasopimusten kautta. Henkilöstöön liittyviä varautumistoimia ovat esimerkiksi toimintaohjeet ja poikkeustilanteiden harjoittelu ja henkilöstösuunnittelu.
2.1.2 Jätehuolto
Jätehuollon palvelut ovat toimineet normaalisti HSY:n toiminta-alueella koko koronapandemian ajan ja tartuntojen aiheuttamilta pitkäaikaisemmilta sairaslomilta on vältytty. Pandemiavarautumisen tärkeinä toimenpiteinä jätehuollossa on tunnistettu varautuminen riittävällä suojainten määrällä, tilojen järjestely ja kontaminoitumisen estäminen, lisäksi ulkomaalaisten urakoitsijoiden riippuvuussuhteiden selvittäminen rakennusurakoissa ja laitosten ylläpitohuollossa. Maaliskuussa 2020 otettiin käyttöön useita varautumistoimenpiteitä. Hygienian tehostamisen, tiedottamisen ja seurannan sekä lähikontaktien vähentämisen lisäksi on mm. käyty keskusteluja urakoitsijoiden kanssa varautumisesta ja jätehuollon toimialan koronaryhmä, HSY:n riskienhallintaryhmä ja jätealan huoltovarmuustoimikunta ovat aktivoituneet.
Valmiussuunnitelma on päivitetty 2019 jätehuollon osalta ja tämän myötä aloitettiin varautumissuunnitelman työstöt kuljetus-, alue- ja käsittelypalveluissa tarkemmalle tasolle. Jätehuollon normaalia hoitamista pyritään jatkamaan mahdollisimman pitkälle, tarvittaessa voidaan tehdä priorisointia ja muutoksia palvelutasoihin.
2.1.3 Varautuminen koronaviruksen leviämiseen HSY-tasolla
Koronapandemian aikana tilannetta on käsitelty eri työryhmissä. HSY:n johtoryhmän ja toimi- ja tulosalueiden johtoryhmien lisäksi ovat kokoontuneet viikoittain johdon koronaryhmä ja laajennettu ERM- eli riskienhallintaryhmä. Epidemian pahimmassa vaiheessa tuotettiin sisäinen tilannekuvaraportti 1-3 kertaa viikossa. Työterveyspalvelujen tarjoajan kanssa tehdään koko ajan tiivistä yhteistyötä, ja työterveyspalvelut tuottaa viikoittain Covid19-raportin HSY:n henkilöstön terveydentilasta ja yleisestä pandemiatilanteesta Kuntayhtymän ulkoinen viestintä on ollut vilkasta ja sisäinen viestintä on kattanut koronavirusohjeet ja haastattelut intranetissä. Jäsenkaupungeille ja muille sidosryhmille (ELY/AVI) on raportoitu myös tilanteen kehittymisestä säännöllisesti.
4.2 Ilmastonmuutoksen sopeutumisen yhteistyö pääkaupunkiseudulla
Ilmastoyksikön päällikkö esitteli syksyllä 2020 kokouksessa pääkaupunkiseudulla tapahtuvaa yhteistyötä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
2.2.1 Sopeutumiseen liittyvä työ
Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan aktiivista varautumista sää- ja ilmastoriskien muutoksiin ja altistuksen vähentämistä sen haittavaikutuksille. Sopeutumiseksi kartoitetaan ilmastoriskejä ja arvioidaan haavoittuvuutta. Tämän perusteella suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet. Sään ääri-ilmiöiden yhteydessä mahdollisiin vahinkoihin liittyvät korjaaminen ja uuden tiedon kerääminen ja oppiminen.
Oheinen kuva havainnollistaa HSY:n ilmastoyksikön tehtäviä:
HSY:n rooli liittyy seudulliseen sopeutumistyöhön, tiedontuotantoon kaupunkien suunnittelutyön tueksi, kaupunkien sopeutumistyön tukeen, tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan EU-rahoitteisten hankkeiden kautta ja hulevesiviestintään. HSY järjestää myös seminaareja sopeutumisesta ja toimii linkkinä kansallisen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmässä.
MMM on laatinut työryhmämuistion Kansallisen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmälle syyskuussa 2020. Pääkaupunkiseutua voidaan tämän mukaan pitää sopeutumisen edelläkävijänä kansallisesti, mutta sielläkin sopeutumistyössä on edelleen kehitettävää.
Sopeutumisen liittyen onkin tuotettu materiaalia ja erilaisia hankkeita on ollut käynnissä. Julia 2030 -hanke (2009-2011) liittyi Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaan 2012-2020 ja ILKKA -hankkeessa (2012-2014) tuotettiin työvälineitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Ilmastoviisaan alueen työkalu on tuotettu 2019. Sopeutumisen indikaattorit ja ilmastoviisaan alueen työkalu on laadittu 2019. Sopeutumiseen liittyen on laadittu myös useita raportteja: raportit ilmastonmuutoksen vaikutuksista pääkaupunkiseudulla IPCC:n 4. ja 5. arviointiraportin perusteella (Ilmatieteen laitos) ja sopeutumisen uudet haasteet -raportti 2016.
Osa sopeutumiseen liittyvästä työstä on käynnissä pääkaupunkiseudulla ja osa on vasta alkamassa. Hulevesien hallinta kehittyy jatkuvasti ja viherrakentamisen merkitys on tunnistettu linjauksissa. Sopeutumista koskevaa tietoa tuotetaan ja kerätään. Sitä vastoin terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden sektorin sopeutumistyö on vasta alkamassa. Haasteita sopeutumistyössä on tulvariskialueiden huomioinnissa ja ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tavoitteiden yhdistämisessä, esimerkkinä energiatehokkuus ja toisaalta hellesuojelu. Viherkattojen kehitys on hidasta.
HSY koordinoi Kestävän kaupunkielämän ohjelmaa, jonka tarkoituksena on tukea pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastotavoitteiden toteutumista sekä hillinnän että sopeutumisen osalta, tuota kulutuksesta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen näkyvämmin mukaan kaupunkiseudun kestävän kehityksen työhön sekä vauhdittaa siirtymistä kiertotalouden periaatteiden mukaisiin ratkaisuihin.
2.2.2 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia ja sopeutumisen indikaattorit
Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian 2012-2020 linjaukset ovat oheiset, yksi kuntayhtymille kuuluvista tehtävistä on tiedon jakaminen ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat toteuttaneet erilaisia ohjelmia, linjauksia ja työkaluja. Nämä liittyvät esimerkiksi viherrakentamiseen ja hulevesiin.
Aiemmin on seurattu sopeutumisstrategian toimenpiteiden toteutusta, mutta ei niinkään sopeutumistoimien vaikuttavuutta ja sopeutumistarpeen muutoksia. Tästä on syntynyt tarve laatia indikaattoreita seurantaa varten. Indikaattorityö aloitettiin 2015 ja ensimmäinen raportointivuosi oli 2018. Uusia indikaattoreita voidaan lisätä tarpeen vaatiessa. Euroopan ympäristövirasto (2012) on todennut, että sopeutumistoimien onnistumisen mittaamiseksi tarvitaan yleensä useita indikaattoreita ja indikaattorit näyttävät sopeutumista vasta pitkällä aikavälillä.
Lisäksi indikaattorin kriteereitä ovat:
- indikaattori on päätöksenteon ja suunnittelun kannalta olennainen
- indikaattorilla on yhteys ilmastonmuutokseen
- indikaattorin menetelmien ja aineistojen tulee olla laadukkaita ja aineiston saatavuuden pitää olla hyvä
- indikaattorin tulee olla tieteellisesti vankka ja siihen liittyvät epävarmuudet tiedossa, lisäksi sen tulee olla hyväksytty ja ymmärrettävä
Mittaamiseen liittyviä kysymyksiä ovat mm. se, että miten voidaan mitata erilaisia hellehaittoja tai verrata sopeutumisen kustannuksia ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja. Haavoittuvuustarkasteluissa on myös huomioitava yksityisyyden suoja.
Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian seurantaryhmä (ILSE) on päättänyt teettää strategian toteutumisesta ja vaikuttavuudesta ulkopuolisen arvioinnin, joka valmistuu toukokuussa 2021.
4.3 Kiinteistö- ja ajoneuvopalvelut HSY:ssä
Kiinteistö- ja ajoneuvopalvelujen yksikön päällikkö esitteli arviointisuunnitelman mukaisen kohteen toimintaa tarkastuslautakunnalle syksyllä 2020.
Kiinteistö- ja ajoneuvopalvelujen yksikkö kuuluu tukipalvelujen tulosalueeseen. Yksikön toimintaan sisältyy ajoneuvo-, tila ja kiinteistöpalvelut. Yksikkö hallinnoi maanvuokria, kiinteistöveroja ja vuokrasopimuksia. Kiinteistöpalvelut vastaa niille kuuluvien rakennusten ja alueiden kunnossapidosta, korjauksista saneerauksista, talotekniikasta ja eri kohteiden lukituksista. Tilapalvelut huolehtivat työympäristön mukauttamisesta käyttäjän tarpeisiin ja mm. henkilökorteista, kulkutunnisteista, postista, kokous- ja taukotiloista, kokoustekniikasta, tarjoiluista, ostopalveluiden kilpailutuksista ja valvonnasta. Ajoneuvopalvelujen tehtäviin kuuluvat autojen hankinta, huollot ja tilaukset, katsastukset, rengashuolto, rekisteröinnit, kolari- ja vahinkoselvitykset, kuntalaisten ilmoituksiin liittyvät selvitykset ja vastaukset.
2.3.1 Kiinteistö- ja tilapalvelut
Kuntayhtymän käytössä olevien rakennusten ikäjakauma on laaja; vanhin rakennus on 1800-luvun alkupuolelta ja uusin kohde valmistui 2016. Ilmalan vesilinna, eli vanha vesitorni valmistui 1957. Sen ja 1970 valmistuneen uudemman vesitornin talotekniikka on pääosin alkuperäistä kalustoa, mikä tuo haasteita operoinnille ja kunnossapidolle. Kiinteistöpalvelut huolehtivat yhteisten toimitilojen ylläpidosta ja hallinnoinnista sisältäen myös toimialojen kiinteistöjä, verkon tukikohdista, vesitorneista ja tunneleista sekä ulos vuokrattavista tiloista. Näiden osalta kiinteistöpalveluille kuuluvat kilpailutusten hoitaminen; mm remontit, siivous- ja vartiointipalvelut (HSY-laajuisesti). Kiinteistöpalvelut huolehtii myös korjaustarpeiden selvityksestä, määräaikaistarkastuksista ja kiinteistöjen valvontaan ja turvallisuuteen liittyvästä laitteistosta. Kiinteistöpalveluissa työskentelee kuusi henkilöä.
Tilapalvelujen vastuulla on käytännön arkeen liittyvien asioiden järjestämistä ja työympäristön mukauttamista käyttäjien tarpeisiin, mm. kulkutunnisteet, posti, kokoustilat ja -tekniikka, tarjoilut, taukotilat ja ostopalveluiden kilpailutus ja valvonta. Tilapalveluissa työskentelee kahdeksan henkilöä.
2.3.2 Ajoneuvopalvelut
Ajoneuvopalveluissa työskentelee kolme henkilöä, korjaamoesimies ja kaksi autonasentajaa. Ajoneuvopalvelujen vastuulla ovat autojen hankinta, huollot ja huoltojen tilaukset, katsastukset, rengashuolto, rekisteröinnit ja erilaiset selvitykset.
Tarkasteluhetkellä kalustoon kuuluu 195 autoa ja huomioiden peräkärryt, traktorit ym. kalustoa on yhteensä 315 kpl ja 26 kpl leasing-ajoneuvoja. Kalusto on pääsääntöisesti dieselkäyttöistä. Raskaamman kaluston käyttöikä on 8-14 ajoneuvosta riippuen. Hankinnan kustannus muodostuu ajoneuvon perusmallista tai rungosta ja varustelusta. Autojen hankinnassa pyritään huomioimaan päästöjen minimointi huomioiden ajoneuvon käyttötarkoitus. Hankinnoissa haetaan pitkäaikaista vaikutusta eli varaudutaan tuleviin normeihin, ajoneuvot myydään poiston yhteydessä. Muissa ajoneuvoissa kuin nelivetoisissa henkilöautoissa käyttövoimien hankintaperusteina ovat ensisijaisesti sähkö ja kaasu ja diesel, nelivetoisissa henkilöautoissa myös hybridit. Hankintojen toteumaa seurataan.
4.4 Konserniyhteisöjä
2.4.1 Tytäryhteisö Pääkaupunkiseudun Vesi Oy
Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja kertoi raakaveden hankinnasta ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n toiminnasta tarkastuslautakunnan kokouksessa 10.11.2020. Yhtiö omistaa Päijännetunnelin ja sen vastuulla on Päijännetunnelijärjestelmä käyttö ja kunnossapito. Yhtiö hallinnoi myös siihen kuuluvia laitoksia. Yhtiö on perustettu 1972. Kunnat, jotka ovat raakaveden käyttäjiä, omistavat myös yhtiön pääosin. Omistajilta kerättävät perus- ja käyttömaksut kattavat suurimman osan yhtiön rahoituksesta; sen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. Yhtiön liikevaihto oli n. 3,3 m€ tilikaudella 2020. Yhtiöllä ei ole henkilöstöä ja toimitusjohtajan tehtävä on osa- aikainen. Toiminnot on ulkoistettu pääsääntöisesti HSY:lle ja joillekin paikallisille toimijoille.
Tunneli rakennettiin vuosina 1973-1982 ja osittainen käyttö alkoi 1979, kokonaan tunneli oli käytössä 1982. Rakennuskustannukset olisivat vuoden 2020 hintatasoon muutettuna noin 500 milj. €. Tunnelin kokonaispituus on 120 km . Tunnelin käyttö kattaa yli miljoonan pääkaupunkiseudun asukkaan raakavesitarpeen. Kun tunnelia rakennettiin, sen ajateltiin olevan huoltovapaa jopa n. 100 vuotta, mutta käytännössä ensimmäiset korjaukset tehtiin 2000-luvulla. Korjauksissa lisättiin ruiskubetonointia ja tämän ansiosta tunnelin arvioitiin olevan paremmassa kunnossa kuin valmistuessaan.
Päijännetunnelin yhteydessä olevat laitokset on peruskorjattu, niiden käyttöaika ennen huoltoja vastaa laitosten yleistä käyttöajan odotusta ennen peruskorjaustarvetta. Tunnelin kuntoa seurataan säännöllisin väliajoin sukellusrobottien avulla. Päijännetunnelilla tulevaisuudessakin tärkeä rooli osana pääkaupunkiseudun vesihuoltoa.
2.4.2 Katsaus Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän toimintaan
Kuntayhtymä perustettiin vuonna 1976 toteuttamaan alueellista vesiensuojelusuunnitelmaa, Keski-Uudenmaan meriviemäriä. Omistajia ovat Tuusula, Kerava, Järvenpää ja HSY. Vantaan osuus siirtyi HSY:lle. Liikelaitoskuntayhtymän muut tehtävät liittyvät Keravanjoen alueen lisäveden johtamiseen, Tuusulanjärven säännöstelyyn ja Rusutjärven lisäveden juoksutukseen. Jätevesitunneli oli suhteellisen merkittävä KUVESin toiminnassa. KUVES on investointiosuudella mukana myös Viikinmäen puhdistamossa, investointikustannukset laskutetaan vuosittain investointiosuuksien mukaisesti. Viikinmäen käyttökustannukset laskutetaan toteutuneiden vesimäärien suhteessa (n. 12 snt/m3, vuonna 2020). Toiminnasta peritään siis käyttömaksua ja investointeihin perustuvaa vuosimaksua. KUVES vesimäärä on 16-19 Mm3 vuositasolla, josta HSY:n osuus on noin kolmannes.
Helsingin merialueella tehdään yhteistarkkailua, mukana ovat mm. Helen Oy, Helsingin satama ja Helsingin Kymppi. HSY on merkittävä tarkkailun rahoittaja. Helsingin ympäristökeskus tekee tätä HSY:lle ostopalveluna. HSY on myös mukana rahoittamassa Vantaan- ja Keravanjokien vesistöjen tarkkailua.
4.5 Hallinto ja päätökset
Tarkastuslautakunta on käynyt läpi keskeisiä päätöksiä toiminnan tuloksellisuuden ja tehokkuuden sekä hallinnon asianmukaisen järjestämisen arvioimiseksi. Kevään kokouksissa on kuultu hallituksen puheenjohtajaa ja toimialajohtajia. Jätehuollon toimialajohtajaa on kuultu 2.3.2021 järjestetyssä kokouksessa jätehuollon taksan ja hinnaston perusteista ja vesihuollon toimialajohtajaa 9.3.2021 kokouksessa vastaavasti vesihuollon toimialan puolelta.
2.5.1 Jätehuollon hinnasto ja hintojen perusteet 1.1.2021 alkaen
Jätehuollon taksojen määräytyminen – lainsäädäntö
Jätelain 78 § säädetään kunnan jätemaksusta. Jätehuoltoa ei kustanneta verovaroin. Kunnan on perittävä jätehuollosta maksua, jolla katetaan tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset mukaan lukien jätehuollon järjestämiseksi tehtävät investoinnit, jäteneuvonta, maksuttomat palvelut ja muun ohella kaatopaikkojen jälkihoito. Jätemaksuilla saa kerätä kohtuullista tuottoa, mutta jätelaitokset eivät jaa osinkoa omistajilleen (poikkeus Pirkanmaan Jätehuolto Oy). Jätemaksujen on perustuttava jätehuollon todellisiin kustannuksiin mukaan lukien pitkän aikavälin investoinnit. Jätehuollon asiakasmaksutuloja saa lain mukaan käyttää vain jätehuollon järjestämisestä aiheutuviin kuluihin.
Kunnan jätemaksun tulee vastata tarjottua palvelutasoa ja niiden tulee olla palvelutasoon nähden kohtuullisia niin, ettei sen eri asiakkaita, asiakasryhmiä tai kunnan eri alueita aseteta perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan.
Jätelain 79:n 4 momentin viittaus hallintolain 41 § koskee vaikuttamismahdollisuuksien varaamista. Em. Jätelain ja hallintolain kohtien perusteella tulee niille tahoille, joihin viranomaispäätöksellä on huomattava vaikutus, varata vaikuttamismahdollisuus ennen päätöksen tekoa. Menettely koskee myös jätetaksojen valmistelua niissä tapauksissa, joissa taksoihin tai hinnaston rakenteeseen tehdään merkittäviä muutoksia. Kuuluttamatta jättäminen antaa mahdollisuuden päätöksestä valittamiseen menettelytapavirheen johdosta.
Talousarvion laadinta, jätehuollon taksat ja investoinnit
Kuntalain mukaan yhtymäkokouksen on hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio edellisen vuoden loppuun mennessä (samassa yhteydessä hyväksytään kuntayhtymän taloussuunnitelma).Talousarvion laadinta aloitetaan keväällä siten, että alustava talousarvio hyväksytään lähetettäväksi lausunnoille omistajakuntiin kesäkuussa.
HSY:n jätehuollon TA-prosessin keskeinen osa on suoritevolyymien (jäteastiatyhjennykset, vastaanotettavat jätemäärät, Sortti-asemien asiakasmäärät, jne.) huolellinen arviointi. Kukin jätehuollon yksikkö tuottaa alustavaa talousarviota varten huolellisen ennusteen/arvion tulevan vuoden suoritteista ja niihin liittyvistä tuotoista ja kuluista. Talousarviota täydennetään HSY:n talous- ja hallintoyksikön tuottamilla luvuilla (mm. poistot, lainakulut, henkilöstökulut, inflaatiokehitys jne.). Talousarvion laatimisessa on pyritty siihen, että vuoden yli/alijäämä ei muodostu merkittäväksi (talouden tasapaino). Mikäli talousarvio osoittaa alijäämää, voidaan jätehuollon taksoihin esittää tarkistuksia jätelain säännökset huomioiden.
HSY:n talousyksikkö laatii ja ylläpitää ns. talousmallia, joka pyrkii huomioimaan pitkällä aikavälillä HSY:n ja toimialojen taloustilannetta ja mm. rahoitus- ja hinnantarkistustarpeita. Osana mallia on mm. investointien rahoitus. Jätehuollon toimiala laatii 10 vuoden investointiohjelman hyväksyttäväksi hallitukselle, joka päivitetään kahden vuoden välein. Talousarviossa oleva investointibudjetti perustuu investointiohjelmaan. Investointiohjelman sisältöä käsitellä jätehuollon investointien johtoryhmässä sekä jäte- ja vesihuollon investointien johtoryhmässä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimiin HSY:n toimitusjohtaja.
Päätöksenteko
HSY:n hallintosäännön mukaan (hyväksytty 30.6.2017) hallitus (8 §) valmistelee kuntayhtymän talousarvion, investointiohjelmat, talousarvion- ja suunnitelman ja strategian ja päättää maksujen yleisistä periaatteista, maksuista ja taksoista, joiden mukaan viranhaltija päättää vesi- ja jätehuollon maksuista. Hallintosäännön 61 §:n mukaan toimitusjohtaja esittelee kuntayhtymän omistajaohjausta, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa, hallintoa, taloutta, henkilöstöä, strategioita, investointeja, maksuja ja taksoja koskevat sekä muut kuntayhtymää kokonaisuudessaan koskevat asiat sekä tukipalveluiden ja seutu- ja ympäristötiedon tulosalueita koskevat asiat. Toimialajohtajat esittelevät muut toimialaa ja sen toimintaa koskevat asiat. Toimitusjohtaja voi ottaa alaiselleen esittelijälle kuuluvan asian esiteltäväkseen.
Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu toimielin, kunnan jätehuoltoviranomainen.
Kunnassa jätehuoltoviranomaisen tehtäviä ovat muun ohella jätehuoltomääräysten antaminen, jätehuollon kuljetusjärjestelmästä päättäminen ja jätehuollon taksoista päättäminen. HSY-alueella jätehuoltoviranomaisena toimii HSY:n hallitus, eikä erillinen jätelautakunta, kuten lähes kaikissa muissa Suomen kunnissa, joissa kunnallisesta jätehuollosta vastaa joko kunta itse tai kuntien omistamat osakeyhtiömuotoiset jätelaitokset. Hallitus päättää vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen kanssa samanaikaisesti jätehuollon palveluhinnaston käyttöön ottamisesta lokakuussa seuraavan vuoden (TA-vuosi) osalta. Esittelijänä toimii HSY:n toimitusjohtaja, joka myös antaa ohjeet taksojen valmistelusta jätehuollon toimialalle.
Jätehuollon taksat 2019-2021
Vuonna 2019 sekajätteen astiatyhjennyshintoihin tuli 1,5 % korotus, Sortti-asemien taksoihin ei tehty korotuksia. Hinnoittelussa oli huomioitu palvelun kustannusvastaavuus sekä kannustavuus lajitteluun.
Alustavassa talousarviossa koskien taksaa 2020 (hallitus 14.6.2019) todetaan jätehuollon taksojen osalta seuraavaa: Jätehuollossa sekajäteastian tyhjennyshintaan on laskettu 2 % reaalikorotus. Korotustarve tarkentuu lopullisessa taloussuunnittelussa ns. ohjaavan taksan valmistuttua.
Taksapäätöksessä vuodelle 2020 astiatyhjennyshintoja ehdotettiin tarkistettavaksi toimitusjohtajan antamien valmisteluohjeiden mukaan seuraavasti ja hallitus hyväksyi esityksen:
- Sekajäteastioiden tyhjennyshintoja korotettiin 4,7 %
- Biojätteen astiatyhjennyshintoja alennettiin 3,8 %
- Kartonkiastioiden astiatyhjennyshintoja alennettiin 0,11 %
- Muovipakkausten astiatyhjennyshintoja alenettiin 12,8 %
- Sortti-asemien tiettyjen jätteiden vastaanottohintoihin (palava sekajäte, kipsi ja eristevillat) hintoihin tuli 25 % korotus.
Vuosien 2019-2020 välillä jätteiden kuljetus- tai käsittelykustannuksiin ei ollut tullut sellaisia muutoksia, jotka olisivat edellyttäneet em. hintojen tarkistuksia. Vuoden 2020 jätehuollon talouden ylijäämä oli 8,2 miljoonaa euroa. Sekajäteastioiden tyhjennyshinnan ja Sortti-asemien tiettyjen jätejakeiden taksojen korotusten osalta jätelain edellyttämä kustannusvastaavuus ei toteutunut.
Alustavassa talousarviossa (hallitus 12.6.2020) todetaan jätehuollon taksojen 2021 osalta seuraavaa: jätehuollon myyntituottojen budjetoinnissa on hintoihin laskettu alustavasti 3,0 % reaalikorotus ja inflaatiovaikutus 1,3 talousarviovuodelle 2021. Lopullisesta talousarviosta päätettiin 9.10.2020 ja samalla hyväksyttiin myös jätehuollon hinnasto vuodelle 2021.
Lopullisessa talousarviossa oli budjetoitu hintamuutokset alustavasta talousarviosta poiketen niin, että sekajätteen hinta nousisi n. 10 % ja kierrätettävien jätelajien hinta laskisi n. 8 %. Mainituissa muutoksissa on huomioitu taksan ohjaavuus. Tarkastuslautakunta huomioi, missä vaiheessa omistajakaupungeilta on pyydetty lausunnot ja onko niissä jo huomioitu taksan ohjaavuus.
HSY:n jätehuollon asiakaskiinteistöistä, joita on yhteensä noin 80 000 suurin osa eli noin 61 000 kiinteistöä on alle viiden huoneiston kiinteistöjä kuten omakotitaloja. Näiden kiinteistöjen jätemaksut nousivat lähes 10 % ilman että palvelutaso muuttui. Kiinteistöjä, joissa on 5-9 huoneistoa, on alueella n. 3 250 kpl. Näiden kiinteistöjen jätehuoltomaksut nousivat lähes 50 % yhdessä taksapäätöksen ja uusien jätehuoltomääräysten myötä. Suurien vähintään 10 huoneiston kiinteistöjen maksut alenivat. Näitä kiinteistöjä erilliskeräysvelvoitteet koskivat jo ennen vuotta 2021 (ei muovipakkaukset), joten näiden kiinteistöjen osalta hintaohjaavuus jää vaikutukseltaan vähäiseksi tai sitä ei ole lainkaan.
Taksan ohjaavuuden vaikutukset jätelajien tyhjennyksiin ja jätehuollon tuottojen kehitykseen voidaan todentaa jälkikäteen.
Seuraavassa kuvassa on esitetty hintaesimerkkejä eri kiinteistöille. Alle 5 huoneiston kiinteistöt voivat harventaa tyhjennysrytmiä tai tehdä kimppasopimuksia halutessaan. 5-9 huoneiston kiinteistöillä palveluvalikoima laajenee ja uusia jätejakeita tulee 5 lisää. Nelilokeroastia on saatavilla alle 5 huoneiston kiinteistöillä 1.1.2022 alkaen. 1-4- huoneiston kiinteistöjen palvelutaso ei muutu vuonna 2021, joten näiden kiinteistöjen osalta hinnoittelua ei vastaa palvelutasoa ei palvelun järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.
- Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että hinnoittelun ja taksojen muutosten perusteet tulisi avata selkeästi, jotta asiakkaat voivat muodostaa helpommin käsityksen syistä, jotka johtavat muutoksiin. Jätehuollon kustannusten ja taksojen kehitystä tulee seurata lähivuosina. Hinnoittelussa tulisi ottaa selkeämmin huomioon asukkaiden yhdenvertainen kohtelu asumismuodosta riippumatta.
- Tarkastuslautakunta toivoo, että taksamuutoksien valmistelussa kiinnitettäisiin huomiota kuulemismenettelyn käyttöön.
2.5.2 Vesihuollon hinnasto ja maksujen muodostuminen
Vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Kunnan tai yrityksen tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista. Vesihuollolle on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot.
Viimeisin muutos vesihuollon hinnastoon astui voimaan vuoden 2021 alusta. Talousmallin 2020 mukaan reaalikorotus olisi 2 %, inflaation 1,1 %, kompensaatio omistajakunnille maksettavasta peruspääoman korosta 0,9 % eli yhteensä korotus olisi 4 %. Hallitus päätti kokouksessaan 9.10.2020 vuoden 2021 maksuista ja palvelumaksuhinnastosta. Hintoja tarkastettiin maksurakenteen pysyessä ennallaan. Päätetty hinnankorotus oli talousmallissa esitettyä maltillisempi, 2,7 %
Oheisessa kuvassa on vertailtu käyttömaksujen muutoksia HSY:n, suurimpien kaupunkien ja naapurikuntien välillä. HSY:n maksu on edullisin verrattuna näihin myös pidemmällä aikavälillä.
Kun tarkastellaan eri maksujen osuutta vesihuollon tulokertymästä vuonna 2020, merkittävimmät tulolähteet muodostavat jätevesi- ja vedenmyyntituotot.
Vesihuollon taksarakenteen kokonaistarkasteluun liittyvät ainakin erilaiset asuntotyypit. Eri asuntotyypeille on eri kerroin, mutta kertoimissa ei huomioida eri vedenlaatuja kuluttajille. Mitä suurempi rakennus on, kasvaa myös perusmaksu. Sitä, että eri kiinteistöille on eri kerroin, voidaan pohtia. Erilaiset kiinteistötyypit edellyttävät erilaisen panostuksen vesihuollon rakentamiseen, tässä suhteessa kerrostalo on ns. kannattavin talotyyppi. Vedenkulutukseen voivat vaikuttaa myös asujien profiili ja vesikalusteiden ikä.
4.6 Hulevedet
Toimialajohtaja esitteli tarkastuslautakunnalle hulevesien hallinnan kokonaisuutta kokouksessa 9.3.2021.
2.6.1 Hulevesien hallinnan vastuut
Maankäyttö- ja rakennuslaki (22.8.2014/682) sisältää hulevesiä koskevia erityisiä säännöksiä ja vesihuoltolaissa (22.8.2014/681) on säännöksiä koskien huleveden viemäröinnin järjestämisestä ja hoitamisesta. Kaupungit vastaavat huleveden hallinnan kokonaisuudesta omalla alueellaan. Kaupunki esimerkiksi laatii hulevesiohjelman ja huolehtii yleisten alueiden hulevesien hallinnasta, kuten katujen kuivauksesta ja tulvareiteistä. Lisäksi kaupungit huolehtivat kunnan hulevesijärjestelmän rakentamisesta sekä kunnossapidosta. Kunnan hulevesijärjestelmään kuuluvat esimerkiksi avo-ojat ja viivytysrakenteet. HSY huolehtii huleveden runkoviemäriverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta erikseen määritellyllä huleveden viemäröintialueella.
Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa rakennuksen kuivatuksesta ja kiinteistöllä muodostuvien hulevesien hallinnasta. Hulevettä voidaan imeyttää ja viivyttää sekä johtaa hulevesi hallitusti HSY:n hulevesiviemäriin tai kunnan hulevesijärjestelmään. Kiinteistön tulee liittyä HSY:n hulevesiviemäriin, jos se sijaitsee huleveden viemäröintialueella.
HSY:n ja jäsenkuntien vastuunjakoa vesihuollossa on määritelty puitesopimuksessa kuntatekniikan yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken (ns. KT-sopimus, 2015). Tätä sopimusta täydentää yhtenä tarkentavana sopimuksena Hulevesisopimus (2018). Sopimus on laadittu erikseen jokaisen jäsenkunnan kanssa. Hulevesisopimuksella HSY ja jäsenkunnat ovat sopineet vesihuoltolain (119/2001) 17 a §:n mukaisesti huleveden viemäröinnin järjestämisestä sekä vastuunjaosta HSY:n ja jäsenkuntien välillä. Kaupungit päättävät HSY:n huleveden viemäröintialueet vuosittain. Onnistunut hulevesien hallinta edellyttää tiedon jakamista HSY:n ja kaupunkien välillä. HSY:n, Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kesken onkin toteutettu yhteinen hulevesitiedonhallinta-hanke. Hankkeen tavoitteina ovat määritellä tarpeelliset hulevesiin liittyvät aineistot ja niiden tietosisältö ja laajentaa ja tarkentaa kuntayhtymän ja jäsenkuntien hulevesitietoa. Lisäksi toteutetaan rajapinnat/tietojärjestelmä, joiden kautta voidaan tarkastella, ladata ja käsitellä HSY:n ja jäsenkuntien hulevesien hallintaan liittyviä aineistoja yhtenä kokonaisuutena paikkatietona.
2.6.2 Huleveteen liittyvät tuotot ja kulut ja maksujen muodostuminen
Vesihuoltolain 20.1 §:n mukaan huleveden viemäröinti tulee eriyttää kirjapidossa vesihuollon muista toiminnoista. Kirjanpidon eriyttäminen voidaan tehdä laskennallisesti. Hulevedestä laaditaan tilinpäätökseen erillinen tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma. Tuloslaskelman tulot ovat maksutuloja asiakkailta ja kaupunkien kustannusosuuksia. Asiakasmaksuina HSY perii huleveden osalta seuraavia hinnastojen mukaisia maksuja:
- Huleveden perusmaksua, jos kiinteistö sijaitsee huleveden viemäröintialueella tai sekaviemäröintialueella tai on liittynyt HSY:n hulevesiviemäriin huleveden viemäröintialueen ulkopuolelta. Perusmaksun suuruus määritellään kiinteistötyypin ja kerrosalan perusteella.
- Liittymismaksua, joka oikeuttaa liittymään HSY:n verkostoon. Liittymismaksun perusteena on kiinteistön kerrosala ja käyttötarkoitus
- Liittymisen työmaksut palvelumaksuhinnaston mukaan.
Kaupunkien osuutta kustannuksista on käsitelty hulevesisopimuksessa. HSY perii vesihuoltolain 19 a §:n mukaisesti jäsenkunnilta kustannuksia vastaavan ja yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisen maksun yleisiltä alueilta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin johdettavan huleveden viemäröinnistä. Maksu yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä määräytyy HSY:n hulevesikustannusten ja yhteisesti sovittavan yleisten alueiden pinta-alan prosenttiosuuden perusteella (sopimuksen teon hetkellä 22%). Maksu perittiin jäsenkunnilta ensimmäisen kerran vuonna 2019. Maksun keräämisen aloittaminen porrastettiin niin, että v. 2019 laskutettiin maksusta 1/3, v. 2020 2/3 ja v. 2021 maksu laskutetaan täysimääräisenä. KT-sopimuksen seurantaryhmä käsittelee korvauksen perustana olevat laskelmat vuosittain.
HSY:n laskennallisia toimintakuluja ovat hulevesiverkon kunnossapito ja huolto, investointien koordinointityö ja osuus hallinnon yleiskuluista. Rahoituskuluihin kohdistetaan hulevesiverkkoa koskeva osuus jäsenkuntalainoista muista ulkopuolisista lainoista. Poistot määräytyvät hulevesiverkon vuosi-investointien ja käyttöomaisuuden tasearvon mukaan.
Sekä tilikausien 2019 ja 2020 huleveden viemäröintiin liittyvät tuloslaskelmat ovat tappiollisia. Jatkossa pyritään hulevesimaksujen alikatteisuuden korjaamiseen pidemmällä aikavälillä parantamalla maksujen kustannusvastaavuutta.
Lataa PDF-tiedosto
