Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2021

Yleistä toiminnasta

Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta ja järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä.

Loppusijoitusalueelle eli S1-alueelle on tehty rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa.

Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnan käytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC-prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011.

Kaasun keräys

Kaatopaikkakaasun keräys alkoi vuonna 1996. Vuonna 2021 kerättiin kaatopaikoilta kaasua yhteensä 13,78 milj. Nm³ (69,0 GWh). Kerätyn kaasun polttoaine-energia oli 1,6 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020. Vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaatopaikkakaasua 4,85 milj. Nm³ (24,4 GWh), kaasunkeräysaste 93 prosenttia. Loppusijoitusalueelta kerättiin kaatopaikkakaasua 8,92 milj. Nm³ (44,6 GWh), kaasunkeräysaste 80 prosenttia. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot vuosina 2019–2021 on esitetty taulukoissa 36 ja 37.

Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun (CH₄ 50 %) kumulatiiviset määrät vuosina 2020 ja 2021 on esitetty kuvassa 7 ja taulukossa 38.

Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea; 98,2 prosenttia. Kerätystä kaasusta 96,8 prosenttia (13,23 milj. Nm³) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2020 ja 2021 on esitetty kuvassa 8 ja taulukossa 39.

Kaasuvoimala

Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen alkoi vuonna 2004. Vuonna 2021 kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikkakaasua 13,23 milj. Nm³ (67 GWh) (kuva 9 ja taulukko 40), kaasun hyödyntämisasteen ollessa 96,8 prosenttia. Kaasusta tuotettiin sähköä 28,4 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 5 793 MWh. Kerättävä kaatopaikkakaasu riittää pitämään käynnissä enää yhden kaasumoottorin ja ORC:n, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina.

Vuonna 2021 kaasumoottori 4 oli pois käytöstä ja kaasua ajettiin vain kaasumoottoreilla 1–3. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasumoottorien 1–3 osalta vuonna 2021 on esitetty taulukoissa 41–43. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasuvoimalaan syötetyn kaasun osalta vuonna 2021 on esitetty taulukossa 44. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista ORC:n ja kaasuvoimalan lämmön tuotannon osalta vuonna 2021 on esitetty taulukossa 45.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Kaatopaikkojen hitaasta painumisesta johtuen kaasunkeräysjärjestelmiä on korjattu aikaisempien vuosien tapaan, muun muassa kaasukaivoja on korotettu, kaasukaivojen imulinjojen kaltevuuksia on korjattu vedenpoiston mahdollistamiseksi. Kaasunsäätöasemien 6, 7, 10 ja 11 liitosputket uusittiin.

Kaasumoottorin M2 E70 -revisiohuolto valmistui 28.4.2021 ja kaasumoottorille M1 tehtiin vastaava huolto ajanjaksolla 27.9.–17.12.2021. Siloksaanisuodattimen suodatusmassat vaihdettiin ajanjaksolla 18.1.–23.11.2021.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Rikkivetypesuri ei vuonna 2021 edelleenkään toiminut optimaalisesti, lipeän syöttöä prosessiin vähennettiin huomattavasti, jotta soodaan muodostuminen saatiin minimoitua.

Päästötarkkailu

Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Ilma

Ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m³ muunnettuna 15 prosentin happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet mitattiin ensimmäisen kerran syksyllä 2018 ja sen jälkeen mittaukset tehdään 5 vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 46 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuonna 2021.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Melu

Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.6 ja liite 7).

Kemikaalit

Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 34 tonnia ja ravinneliuosta 100 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä 4 120 kg ja jäähdytysnestettä 1 000 kg.

Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Vuonna 2021 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 3 800 kg, käytettyä moottorin jäähdytysnestettä 1 000 kg, siloksaanisuodattimien käytettyä suodatusmassaa 800 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 20 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 30 kg, öljynerotuskaivon tyhjennyksestä 2 500 kg lievästi öljyistä jätevettä. Moottoreiden öljyn- ja jäähdytysnesteidenvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntarjoaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet jätteen polttoon.