Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2019

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuolle jäi pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä putosi merkittävästi vuonna 2014 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton jälkeen.

Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, rakennusjätteen esikäsittely ja sekajätteen paalaus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun ja biojätteen käsittelyssä muodostuvan biokaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino on siirtynyt loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien tuojille.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen keskeisimmät rakennukset ja kenttäalueet on esitetty kuvassa 1 ja taulukossa 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1.

Ämmässuolle rakennettiin perinteinen kaatopaikka yli 30 vuotta sitten. Tänään se on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota viestinnässä kutsutaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Nimitystä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus käytetään edelleen ympäristöluvissa ja muissa viranomaisyhteyksissä sekä raportoinnissa.

Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tätä yritysyhteistyötä kutsutaan Ekomo-toiminnaksi. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset toimivat toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta NCC:n asfalttiasemaa ja L&T:n siirtokuormausasemaa tammikuun 21. päivän jälkeen.

Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto.

HSY:lla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset (ISO 9001:2015, ISO 14001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset (ISO 45001:2018).

Toiminnan jatkuvaa parantamista seurataan muun muassa sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla, säännöllisillä turvallisuuskävelyillä (katso tämän raportin luku 21) ja viranomaistarkastuksilla (katso tämän raportin luku 3.6) Merkittävät ympäristönäkökohdat tarkastetaan säännöllisesti.

Sisäisen auditoinnin kohteena oli 26.–27.9.2019 työturvallisuus biojätteen käsittelyssä. Auditointi keskittyi biojätteen käsittelyn urakoitsijoihin ja auditoinnissa löydettiin useita kehittämisehdotuksia sekä muutama poikkeama. Ulkoisessa määräaikaisauditoinnissa 18.12.2019 tarkastelun kohteena olivat johtaminen ja turvallisuusasiat, jätteen jalostaminen ja loppusijoitus sekä tukitehtävistä alueiden ja kiinteistöjen kunnossapito. Alustavan tiedon mukaan ulkoisessa auditoinnissa saatiin muutama lievä poikkeama.

HSY on mukana ekotukitoiminnassa ja kaikissa toimipisteissä, mukaan lukien Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, on ekotukihenkilö. Tavoitteena on työntekijöiden ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen toiminnan lisääminen. Ekotukitoiminta tukee HSY:n ympäristöjohtamista ja ympäristöjärjestelmän käytännön toteutusta.

Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta on mukana HSY:n GRI G4 -ohjeistuksen mukaisessa vastuullisuusraportoinnissa. Raportointi kattaa ympäristövastuun lisäksi myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmat.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvat ja -päätökset

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 14.12.2012

Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.3.2016.

Ympäristöluvan 14.12.2012 eräiden lupamääräysten muutoshakemus: ESAVI:n päätös 1.2.2019. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. HSY on antanut Vaasan hallinto-oikeudelle vastineen valitusten johdosta 24.7.2019 (ei lainvoimainen).

Biohajoavan ja muuta orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittaminen kaatopaikalle

ESAVI päätös 25.10.2019 (ei lainvoimainen).

Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 9.9.2015

Päätös lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 8.3.2017 muilta osin, kuin lupamääräys 2, joka palautettiin ESAVI:iin. Lupamääräyksen 2 osalta HSY täydentänyt hakemusta melumallilla ja UUDELY:n YVA-tarvetta koskevalla lausunnolla. ESAVI:n päätös 26.3.2018; tältä osin päätöksestä valitettu edelleen Vaasan hallinto-oikeuteen. HSY antanut vastineen Vaasan hallinto-oikeudelle 31.8.2018 (ei lainvoimainen).

Vaarallisen jätteen kaatopaikka 18.12.2009

Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 21.6.2011. Vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muuttaminen ja laajentaminen, ESAVI:n päätös 7.6.2018. HSY on valittanut päätöksestä 4.7.2018 Vaasan hallinto-oikeuteen (ei lainvoimainen).

Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 18.5.2018

UUDELY:n päätös 18.5.2018 lainvoimainen.

Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005

Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014.

Kaasuvoimalan ympäristölupa 19.2.2015

ESAVI:n päätös 19.2.2015 lainvoimainen.

Biojätteen käsittely 8.10.2014

Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 15.6.2017.

Pyrolyysilaitoksen koetoimintailmoituksen hyväksyminen

ESAVI:n päätös 3.12.2018.

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat

Ei vireillä olevia hakemuksia Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hallinto-oikeukeuden käsittelyssä olevat ympäristöluvat

Louhinnan ja kivenmurskauksen ympäristölupa 9.9.2015

Ympäristölupa 9.9.2015 lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 8.3.2017 lukuun ottamatta lupamääräystä 2. Lupamääräyksen 2 osalta HSY täydentänyt hakemusta melumallilla ja UUDELY:n YVA-tarvetta koskevalla lausunnolla. ESAVI:n päätös 26.3.2018; tältä osin päätöksestä valitettu edelleen Vaasan hallinto-oikeuteen. HSY antanut vastineen Vaasan hallinto-oikeudelle 31.8.2018 (ei lainvoimainen).

Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus 7.6.2018

Käsittely kesken Vaasan hallinto-oikeudessa. Vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muuttaminen ja laajentaminen, ESAVI:n päätös 7.6.2018. HSY on valittanut päätöksestä 4.7.2018 Vaasan hallinto-oikeuteen.

Ympäristöluvan 14.12.2012 eräiden lupamääräysten muutoshakemus

ESAVI:n päätös 1.2.2019. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. HSY on antanut Vaasan hallinto-oikeudelle vastineen valitusten johdosta 24.7.2019 (ei lainvoimainen).

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna 2019

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna 2019 on esitetty taulukossa 2.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle tehdyt tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue

Jätteenkäsittelykeskuksen seurannan ja tarkkailun suunnitelma 29.6.2015, täydennetty 30.4.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. Päivitetty 30.6.2017.

Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat:

• HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt: Seurantasuunnitelma 27.2.2013. Päivitetty 27.2.2015.

• HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely: Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013.

Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla: Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 28.10.2014.

Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla: Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 19.5.2015.

Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö

Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015, täydennetty 13.5.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala

Tarkkailusuunnitelma 4.6.2015.

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu

Yhteistarkkailupäätös 18.5.2018 ja 18.12.2019 päivitetty yhteistarkkailuohjelma.

Ilmanlaadun tarkkailu

Mittaussuunnitelma 4.10.2013. UUDELY:n päätös 19.2.2014.

Melutarkkailu

Meluntarkkailusuunnitelma 22.12.2014 / 7.7.2017. UUDELY:n hyväksyntä 27.11.2017.

Teollisuusjätevesi

Teollisuusjätevesisopimus 18.3.2019.

Viranomaistarkastukset

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja vaarallisten jätteiden kaatopaikan ympäristölupien valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 21.5.2019 (UUDELY, Espoon ympäristökeskus).

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 28.–29.5.2019: Yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue: Työsuojelutarkastus ja tapahtumatutkinnan käynti rikkihappo-onnettomuuden tapahtumapaikalla 12.3.2019. Tarkastus kohdistui HSY:n ja kuljetusyrityksen toimintaan.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue: Raskaankaluston kunnonvalvonta ja asiakirjatarkastus 22.5.2019.

Kaavoitus

Maakuntakaava

Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä 8.11.2006 kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 22.6.2010.

Vaihemaakuntakaavan jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä.

Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksessa Ämmässuon alueella on kaavamerkintä “Kiertotalouden ja jätehuollon alue”.

Yleiskaava

Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 3.4.–3.5.2018. Kulmankorven ja Ämmässuon alueesta on tehty luonnosvaiheen jälkeen erillinen vaikutustenarviointi. Vaikutusten arvioinnista saatujen tietojen pohjalta kaavaehdotukseen on yhdyskuntateknisen huollon alueen eteläpuolelle sekä erityisalueen etelä- ja itäpuolelle merkitty suojaviheralue. Tavoitteena on saada kaavaehdotus kevään 2020 aikana kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja edelleen kaupunginhallitukseen nähtäville asettamista varten.

Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi.

Asemakaavat

Ämmässuon asemakaava on vahvistettu 18.6.2008. Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 280 ha.

Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota on laadittu asemakaava yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan.

Ämmässuon alueen asemakaavoissa on osoitettu jätteenkäsittelykeskuksen ympärille suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kirkkonummen asemakaavassa on varaus meluvalleille: ”Alueelle voidaan asutuksen suojaksi rakentaa maisemaan sopeutuvia meluvalleja”.

Lähiympäristö

Kulmakorpi I asemakaava on saanut lainvoiman 14.2.2018. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle.

Ämmäsmäen asemakaava on saanut lainvoiman 1.2.2017. Kaavanmuutos mahdollistaa veneidensäilytysalueen rakentamisen täyttömäelle Ämmäsmäentien varteen.

Kolmperänranta asemakaavahanke on käynnistynyt. Tavoitteena on pientaloalueen maltillinen täydennysrakentaminen, virkistys- ja katualueiden tarkistukset sekä rakennus- ja luonnonsuojelun määritteleminen. Kaavan nähtävilläolo on päättynyt ja se etenee hyväksymiskäsittelyyn. Arvioitu hyväksymiskäsittely on keväällä 2020. Kolmperän alueella on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi 31.12.2020 asti.

Vireillä oleva Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava sisältää kumotun Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava-alueen.

Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaavat hoitajat on esitetty taulukossa 3 ja muut vastuuhenkilöt on esitetty taulukossa 4. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty viranomaisille 5.5.2017.

YSL 123 §:n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita vuonna 2019. Sen sijaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa oli useampia pienempiä häiriöitä ja poikkeamia (katso tämän raportin luku 4.2).

Häiriöt ja lievät poikkeamat

Vanhalla kompostointilaitoksella rikkihappokuorma purettiin väärän putkiyhteen kautta 13.2.2019. Rikkihappoa suihkusi vanhan kompostointilaitoksen konehuoneeseen, mikä aiheutti materiaalivahinkoja. Tapahtuneesta ei aiheutunut henkilö- tai ympäristövahinkoja. Asian tutkinnasta on AVI:n työsuojelun vastuualueen toimesta tehty tarkastuskertomus.

Biojätteen käsittelyn toiminnassa oli vuonna 2019 useita pieniä kytöpaloja. Jälkikypsytyskentällä kompostointiaumoissa oli kytöpalot 1.1.2019 ja 21.2.2019. Tukiainehallissa oli kompostoinnin tukiainemateriaalin kytöpalot 16.4.2019, 21.4.2019 ja 23.4.2019. Seulonnassa muodostuvan väliylite -materiaalin kytöpalo oli 14.4.2019, 12.5.2019, 17.8.2019, 5.–9.10.2019, 5.–8.11.2019, 15.11.2019, 27.11.2019 sekä 2.–5.12.2019. Vanhan kompostointilaitoksen tunnelissa oli kytöpalo 15.5.2019. Palokunta sammutti kytöpalot ja jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti paloletkuilla ja vesitraktorilla. Lue lisää biojätteen käsittelyn prosessi- ja laitehäiriöistä tämän raportin luvusta 6.8.

Kompostointilaitoksen tunnelissa 15 syttyi palo 14.4.2019. Palon sammutti palokunta ja jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti paloletkuilla ja vesitraktorilla. Palo aiheutti tunnelin 15 betonirakenteisiin vaurioita. Kompostointilaitoksen tunnelissa 14 nousi lämpötila niin korkeaksi 23.4.2019, että se aiheutti hälytyksen. Palon sammutti palokunta ja jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti. Palo ei aiheuttanut vaurioita. Lue lisää biojätteen käsittelyn prosessi- ja laitehäiriöistä tämän raportin luvusta 6.8.

Lajittelukentällä polttoon kelpaamattoman jätteen kasa (katso tämän raportin luku 8.15) oli tulessa 29.5.2019. Palon alkusammutus aloitettiin omatoimisesti ja palokunta suoritti sammutuksen loppuun.

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan vuosihuollon takia sekajätettä vastaanotettiin Ämmässuolla laajennusalueen kentälle 20.5.–23.6.2019 (katso tämän raportin luku 8.14).

Jätteenkuljetusautojen hydrauliikkaa hajosi useamman kerran kevään aikana ja hydrauliöljyä valui puhtaanpuun kentälle 25.2.2019 (tämän raportin luvut 6.8 ja 8.6.2), vastaanottokentälle 24.6.2019 (tämän raportin luku 8.2.1) sekä risukentälle 27.6.2019 ja 28.6.2019 (tämän rapotin luku 6.8). Öljyvuodot imeytettiin imeytysturpeella.

Pitkään jatkuneiden sateiden vuoksi PVP5-altaan lievästi kuormittuneita vesiä jouduttiin juoksuttamaan noin 10 000 m³ HVA3-hulevesialtaan kautta hulevesien kanssa lounaisen avo-ojan kautta maastoon 20.12.2019–3.1.2020. Lue lisää juoksutuksesta tämän raportin luvusta 19.2.1.

Kompostointilaitoksen omavalvontamittauksissa havaittiin kohonneita ammoniakkipitoisuuksia syksyllä 2019. Korjaustoimien jälkeen tehty poistoilmamittaus 6.11.2019 osoitti järjestelmän jälleen toimivan. Lue lisää kompostointilaitoksen ilmanlaadun päästömittauksista tämän raportin luvusta 6.10.1.

Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 19.Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa.

Poikkeukselliset aukioloajat

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaaka-asema oli avoinna maanantaista perjantaihin kello 7.00–17.00. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuorma-autoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello 7.00–21.00 välisenä aikana. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle ja Ämmässuon Sortti-asema oli jätteen pientuojille arkipyhistä tai viikonlopuista johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2019 taulukon 5 mukaisesti.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa käsiteltiin kuonaa poikkeuksellisesti kahtena lauantaina (28.9.2019 ja 26.10.2019) kello 9.00–16.00 vuonna 2019.

Fortum Power and Heat Oy vastaanottaa ja jalostaa hevostallien puupohjaista kuivikelantaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Kuivikelanta toimitetaan Ämmässuolta Fortumin biopolttolaitokselle Järvenpäähän energiahyödynnettäväksi. Fortum Power and Heat Oy:n ajoja tapahtui vuonna 2019 tammi–toukokuussa viitenätoista lauantaina (5.1.2019, 12.1.2019, 19.1.2019, 26.1.2019, 22.2.2019, 9.2.2019, 16.2.2019, 23.2.2019, 2.3.2019, 9.3.2019, 16.3.2019, 6.4.2019, 13.4.2019, 20.4.2019 ja 4.5.2019), jonka jälkeen viikonloppuajot lopetettiin.

HSY vesihuollon päivystyskuormien tuontia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ja mahdollisen murskeen noutoa samalla kertaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta toteutui kymmenenä lauantaina (5.1.2019, 19.1.2019, 16.2.2019, 2.3.2019, 9.3.2019, 6.4.2019, 29.6.2019, 16.11.2019, 7.12.2019 ja 14.12.2019) ja seitsemänä sunnuntaina (6.1.2019, 27.1.2019, 24.3.2019, 4.8.2019, 20.10.2019, 17.11.2019 ja 22.12.2019) vuonna 2019.

Yleistä toiminnasta

Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta 2016. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset astuivat voimaan 1. tammikuuta 2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY sai pitkällisen lupaprosessin jälkeen 25.10.2019 luvan vastaanottaa eräitä jätejakeita, joiden orgaanisen jätteen määrä ylittää edellä mainitun 10 prosenttia. Sijoitusrajoituksesta saa poiketa vain, jos jätteelle ei ole osoitettavissa loppusijoituksen korvaava käsittelymenetelmää. Poikkeus on voimassa 1.1.2024 saakka.

Jätteen vastaanotossa valmistauduttiin loppusyksystä 2019 Materiaalitorin tuloon. 1.1.2020 voimaan tulleen jätelain uudistus velvoittaa Materiaalitorin käyttöön sellaiset jätteiden haltijat, jotka tarvitsevat kunnan jätehuoltopalvelua vuodessa yli 2000 euron arvosta.

Vuonna 2019 aloitettiin uutena toimintona vieraslajien vastaanotto (lue lisää tämän raportin luvuista 6.2 ja 8.2.3).

Jätteen määrä

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan yhteensä 38 837 kuormaa (taulukko 6) sekä jätettä ja maata yhteensä 356 791 tonnia vuonna 2019 (taulukko 7). Vuoden 2018 määrään verrattuna jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottaman jätteen määrässä on vuonna 2019 tapahtunut muutosta -17,1 prosenttia. Taulukossa 7 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetut jätemäärät tonneina sijoituspaikoittain vuosina 2017–2019. Tarkemmat jätemäärätiedot vastaanottopaikoittain löytyvät taulukoista 8–18.

Ekomo-yritysten vastaanottamat jätemäärät löytyvät taulukosta 19.

Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain.

Vastaanotettuja jätemääriä ja käsiteltyjä massoja on esitelty tämän raportin luvuissa 6–12 toiminnoittain ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 13.

Jätteen tuojien ja laadun valvonta

Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, ohjataan ja/tai lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin.

Vuoden 2019 aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormien tarkastuksen yhteydessä kirjoitettiin tarkastuspöytäkirjoja yhteensä 365 kappaletta.

Puutteellisesti täytettyjä siirtoasiakirjoja oli 33 kappaletta, jätteen laatu- ja hinnanmuutoksia 236 kappaletta, asbestikuormiin liittyviä huomautuksia yhdeksän kappaletta, lajittelemattomia jätekuormia seitsemän kappaletta, peittämättömiä kuormia 51 kappaletta, kaluston korjauskehotuksia 21 kappaletta, siivousmaksuja viisi kappaletta sekä kyllästettyyn puuhun liittyviä huomautuksia kolme kappaletta (kuva 2).

Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois kahdeksan jätekuormaa. Kuormia ei voitu vastaanottaa, koska jäte ei ollut käsittelykelpoista tai kaatopaikkakelpoisuuslausunto puuttui.

Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa 13.3.

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettua viherjätettä ja osa Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa ja osa kompostoidaan kentällä. Puu- ja kantohaketta saadaan tuotettu HSY:n omasta vastaanotetusta jätteestä tai ostetaan ylimääräisenä tukiaineena. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään biokaasuvoimalassa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät

Vuosien 2017–2019 aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät ja -jakeet on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 20. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista ja vieraslajikuormista käsitellään laitosmaisesti. Jätteenä Ämmässuolle toimitettu puu, kannot ja risut murskataan kompostien tukiaineeksi. Ostettiin lisäksi kantohaketta tukiaineeksi. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä ja pieniä määriä vieraslajikuormia. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. Muutama biojätteen käsittelyyn toimitettu, ei kompostointiin soveltuvaa jätettä sisältävä, kuormia siirrettiin kompostointitoiminnan rejektin kanssa jätevoimalaitokseen.

Taulukon 20 vastaanotettujen jakeiden lisäksi kompostointilaitokseen otettiin vastaan sisäisenä siirtona 3,1 tonnia biojätettä.

Viherjätteen käsittely

Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 21. Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti multakentällä. Risuja murskattiin viisi kertaa, pinnoittamatonta puuta neljä kertaa, kantoja kerran ja lehtirisuja kolme kertaa vuonna 2019. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa.

Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 21. Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti multakentällä. Risuja murskattiin viisi kertaa, pinnoittamatonta puuta neljä kertaa, kantoja kerran ja lehtirisuja kolme kertaa vuonna 2019. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa.

Lehdet ja hevostallien kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kahden–kolmen viikon välein huhtikuun–joulukuun aikana. Kääntökautta voidaan jatkaa läpi talven, jos sää pysyy leutona. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 °C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla.

Joulukuun 2019 lopussa viherjätekentällä oli noin 1 767 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä varastoitiin viherjätekentällä noin 7 000 tonnia.

Laitosmainen käsittely

Biojätteen käsittely

Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa noin 200 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden.

Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 22. Taulukossa 23 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2019.

Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on hyödynnetty vuoden 2017 alusta lähtien biokaasuvoimalassa. Biokaasuvoimalassa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5.6.

Vastaanotettu biojäte murskattiin ja seulottiin kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötettiin biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2019 mädätykseen meni noin 36 prosenttia kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin kolme viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitettiin keskenään, jonka jälkeen massa syötettiin kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti noin kahdeksan vuorokautta. Vuonna 2019 tehtiin 477 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen osa kompostista kierrätettiin takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulottiin ja hieno jae siirretiin seuraavaan tunneliin, jossa varmistettiin panoksen hygieenisyys. Tämä vaihe kesti keskimäärin viisi vuorokautta. Vuonna 2019 syntyi 114 hygienisoitua panosta, joista 18 ajettiin suoraan kentälle jälkikypsytysaumoihin. Hygienisoituneiden panosten jälkikypsytys vanhassa kompostointilaitoksessa aloitettiin 8.4.2019 jälkeen hajupäästöjen vähentämiseksi, niin että viipymä sisätiloissa kasvoi huomattavasti. Vanhassa kompostointilaitoksessa jälkikompostointi kesti keskimäärin 18 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirrettiin kentälle aumakompostointiin.

Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta eroteltiin ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta vierasainetta. Vuonna 2019 tämä eroteltu määrä oli noin 13 540 tonnia. Rejekti toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia ja kompostointilaitoksien rikkimenneitä osia yhteensä noin 53 tonnia.

Jätevesilietteen käsittely

Jätevesilietettä kompostoitiin ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa keskimäärin 11 vuorokautta ja sen jälkeen sitä jälkikypsytettiin ulkona jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Tunnelipanoksia kompostoitiin 46 kappaletta, joista kentälle hygienisoituina päätyi 30 kappaletta. Tammi–maaliskuussa 2019 vanhassa kompostointilaitoksessa käsiteltiin yhteensä noin 1 855 tonnia jätevesilietettä. Lisäksi syötettiin 160 tonnia jätevesilietettä biojätteen mädätykseen rikkivedyn sidontaan.

Jätevesilietteen vastaanotto keskeytetiin 4.3.2019 ja sen kompostointi lopetettiin toistaiseksi 20.3.2019, jotta vanhaa kompostointilaitosta voitiin käyttää hyvin suureksi kasvaneen biojätemäärän jälkikompostointiin.

Kompostin jälkikypsytys

Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2019 yhteensä 16 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi/ammassuo sekä Hopealuoti- ryhmätekstiviestipalvelun (katso tämän raportin luku 23.3) kautta kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä.

Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytettiin aumoissa keskimäärin 6–12 kuukautta ennen kuin kompostin todettiin olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostettiin eriä, joista lähetettiin näyte Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena.

Uuden tyyppistä maitohappobakteeriperusteista kemikaalia käytetään kompostiaumojen hajupäästöjen vähentämiseen. Kompostointikiihdytintä ruiskutetaan kompostiaumoihin ja tukiaineeseen. Kompostiaumoihin ja kompostointiin tarkoitettuun tukiaineeseen ja biojätteeseen ruiskutettavat hajunsyöjät eivät saa estää tai haitata kompostointiprosessia.

Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasuvoimala tuottaa sähköä ja lämpöä biokaasulaitoksessa muodostuvasta biokaasusta. Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytettiin vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdettiin aluelämpöverkkoon ja käytettiin muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen.

Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat vuonna 2019: moottorille 1; 3 880 h, moottorille 2; 4 627 h ja ORC:lle 5 934 h. Sähköä biokaasuvoimala tuotti 11 919 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 10 151 MWh.

Prosessien tarkkailu

Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Hygienisointivaiheen toimivuutta tarkasteltiin omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla vähintään kerran kuukaudessa. Biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta otettiin 10 omavalvontanäytettä ja jätevesilietettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta 15 omavalvontanäytettä. Kuukausittaisissa omavalvontanäytteissä ei ollut E. colia yli 1000 mpn/g eikä niissä todettu salmonellaa.

Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2019 mädätenäytteitä otettiin viisi kertaa ja biokaasunäytteitä kolme kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja pH-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 59 prosenttia.

Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Ruokaviraston toimesta otettiin kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäytteet 15.5.2019.

Lupamääräyksessä D.5. edellytetystä biokaasuvoimalan jatkuvatoimisesta happipitoisuuden mittauksesta luovuttiin ELY-keskuksen kannanotolla 1.3.2019.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Vanhalla kompostointilaitoksella rikkihappokuorma purettiin virheellisesti rikkihapposäiliön täyttöletkun valuma-yhteeseen 13.2.2019. Rikkihappokuorma tyhjennettiin säiliön sijasta suoraan säiliön valuma-altaaseen. Rikkihappoa suihkusi vanhan kompostointilaitoksen konehuoneeseen, mikä aiheutti materiaalivahinkoja. Rikkihappoa valui konehuoneen lattialta jätevesiviemäriin. Pelastuslaitos kutsuttiin avustamaan onnettomuuden hallinnassa. Jätevesiviemäriä neutraloitiin kalkilla ja vedellä. Loput lattioille roiskuneesta rikkihaposta imeytettiin ja korjattiin kemikaalin kestäviin tynnyreihin. Imeytetty rikkihappo toimitettiin Fortum Waste Solutions Oy:n Riihimäen laitokselle hävitettäväksi. Tapahtuneesta ei aiheutunut henkilö- tai ympäristövahinkoja. Onnettomuuden jälkeen rikkihapon täyttöyhdettä on muutettu siten, ettei vastaavanlaista onnettomuutta pääse tapahtumaan.

Biojätteen käsittelyn toiminnassa oli vuonna 2019 useita pieniä kytöpaloja. Jälkikypsytyskentällä kompostointiaumoissa oli kytöpalot 1.1.2019 ja 21.2.2019. Tukiainehallissa oli kompostoinnin tukiainemateriaalin kytöpalot 16.4.2019, 21.4.2019 ja 23.4.2019. Seulonnassa muodostuvan väliylite-materiaalin kytöpalo oli 14.4.2019, 12.5.2019, 17.8.2019, 5.–9.10.2019, 5.–8.11.2019, 15.11.2019, 27.11.2019 sekä 2.–5.12.2019. Vanhan kompostointilaitoksen tunnelissa oli kytöpalo 15.5.2019. Pääosa paloista pystytiin sammuttamaan omiin voimiin, loput hoiti palokunta ja jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti paloletkuilla ja vesitraktorilla.

Biokaasuvoimalan muuntamo aiheutti palohälytyksen 22.4.2019 ylikuumenemisen takia, jonka jälkeen ilmanvaihtoa muuntamossa parannettiin.

Kompostointilaitoksen tunnelissa 15 syttyi palo 14.4.2019. Palon sammutti palokunta ja jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti paloletkuilla ja vesitraktorilla. Palo aiheutti tunnelin 15 betonirakenteisiin vaurioita.

Kompostointilaitoksen tunnelissa 14 nousi lämpötila niin korkeaksi 23.4.2019, että se aiheutti hälytyksen. Palon sammutti palokunta ja jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti. Palo ei aiheuttanut vaurioita.

Esikäsittelymurskaimen kaapelit vaurioituivat haittaeläinten johdosta 25.6.2019. Murskaimen kaapelointi jouduttiin uusimaan. Esikäsittelymurskaimessa oli loppuvuodesta useita muutaman päivän kestäneitä häiriöitä sekä 7.11.2019 alkanut pitkä häiriö, joka johtui siitä, kun laitteesta vuoti niin paljon öljyä, ettei sitä voitu käyttää. Laite saatiin toimintakuntoon ison remontin jälkeen 26.12.2019.

Kompostointilaitoksen seula oli remontoinnin takia poissa käytöstä 28.11.–11.12.2019. Tänä aikana käytettiin mobiiliseulontaa ulkona.

Liikkuva lattia -laitteen hydrauliletku rikkoutui 5.10.2019 ja laite oli viikon verran pois käytöstä.

Jätteenkuljetusautojen hydrauliikkaa hajosi ja hydrauliöljyä valui puhtaanpuun kentälle 25.2.2019 ja risukentälle 27.6.2019 ja 28.6.2019. Öljyvuodot imeytettiin imeytysturpeella.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia.

Kompostointitunneleiden täyttölaite uusittiin helmi–huhtikuussa 2019. Tällöin tunnelit täytettiin pyöräkuormaajalla ja yksi hygienisointitunneli oli remontin aikana jonkin aikaa pois käytöstä.

Seulontalinjan syöttökuljettimen remontti tehtiin 25.2.–10.3.2019 välisenä aikana. Tänä aikana seulontalinja oli pois käytöstä. Komposti, jota ei pystytty seuloa, välivarastoitiin ja seulottiin myöhemmin.

Tukiainehallin havaittiin aiheuttavan hajuhaittaa ja sen toiminta keskeytettiin 8.4.–18.6.2019. Tukiainehalliin asennettiin poistoilmatalteenottojärjestelmä, joka johtaa ilman puhdistukseen vanhaan kompostointilaitokseen (lue lisää tämän raportin luvusta 18.3.1).

Vanhan kompostointilaitoksen biosuodattimien vaihto suoritettiin 6.–19.5.2019 välisenä aikana.

Biojätteen esikäsittelymurskaimen sähköjohdot uusittiin 25.6.–15.8.2019 välisenä aikana. Ja planeettavaihteisto uusittiin 7.11.–26.12.2019 välisenä aikana.

Tähtiseulan tähtiä uusittiin 28.11.–11.12.2019 välisenä aikana.

Päästötarkkailu

Ilma

Ilmanlaatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Vanhan kompostointilaitoksen hajupäästömittaukset toteutettiin 16.9.2019 (liite 2) ja kompostointilaitoksen hajupäästömittaukset toteutettiin 6.11.2019 (liite 3).

Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään taulukossa 24 ja yksittäiset analyysitulokset löytyvät tämän raportin liitteistä 2 ja 3.

Biojätteen käsittelyn ympäristöluvan 8.10.2014 lupamääräyksen A.14. mukaan puhdistuslaitteistoilla on saavutettava vuosikeskiarvona mitaten poistokaasun ammoniakkipitoisuuden ja hajuyksiköiden (ouE) 90 prosentin reduktio tai poistoilman hajupitoisuuden on oltava alle 2 500 ouE/m³ ja ammoniakkipitoisuuden on oltava alle 5 ppm. Vuoden 2019 mittaustulokset (taulukko 24) täyttivät tämän lupamääräyksen.

HSY ilmoitti ennakkotietona 29.10.2019 ympäristöviranomaisille, että omavalvontamittauksissa oli havaittu ammoniakkipitoisuuden ylityksiä kompostointilaitoksessa. Ylitysten seurauksena HSY on tehnyt toimenpiteitä puhdistustuloksen parantamiseksi. Toimenpiteet ovat olleet muun muassa seuraavia: Biopesurin jäähdyttimen vesisuuttimet puhdistettiin ja jäähdytysjärjestelmään säätöön käytettävää paineilmajärjestelmää parannettiin. Biopesurin ensimmäinen prosessivaiheen vesisäiliön vesi vaihdettiin osittain. HSY:n arvion mukaan heikentynyt ammoniakin poisto johtui liian korkeasta biopesurin tuloilman lämpötilasta, joka heikentää ammoniakkia hajottavien mikrobien toimintaa biopesurissa. Poistoilmamittaus 6.11.2019 osoitti, että ammoniakkipoisto on taas toiminut ympäristöluvan lupamääräyksen mukaisesti.

Jätteenkäsittelykeskuksen lähialueen asukkaat ovat antaneet edellisiin vuosiin verrattuna suuren määrän palautteita hajuihin liittyen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun sekä hajujen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.1 ja liitteessä 4.

Biojätteen käsittelyn aiheuttamien hajuhaittojen vähentämiseksi laadittiin toimintasuunnitelma ja sitä toteutettiin toimintasuunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti.

Vesi

Kompostointikenttien hulevedet johdetaan tasausaltaisiin TAL2 ja TAL8. Altaiden vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuusmittauksilla. Altaista vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai käytetään teknisenä vetenä, esimerkiksi kompostien kastelussa.

Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. HSY:n jäte- ja vesihuollon välinen teollisuusjätevesisopimus päivitettiin 18.3.2019. Aikaisemman sopimuksen tavoin myös päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamosta (neutralointiasema) viemäriin johdettiin vuonna 2019 yhteensä 5 472 m³ jätevettä. Vuoden 2019 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteessä 5.

Biojätteen käsittelyn kaasun hyödyntämisestä syntyvän jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2017–2019 on esitetty taulukossa 25. Biojätteen käsittelyssä kompostointilaitoksessa syntyvän veden (prosessiveden) keskimääräinen laatu vuosina 2017 ja 2019 sekä vuoden 2018 osalta 26.6.2018 näytteenoton tulos on esitetty taulukossa 26. Kompostointilaitoksen prosessivedestä 19.12.2019 otetusta näytteestä ei saatu tehtyä sulfaattianalyysia koska vesi oli niin ruskea, että laboratorio ei pystynyt analysoimaan tätä parametria. Tämän takia ovat sulfaatin keskiarvo, minimi ja maksimi arvot samat vuoden 2019 osalta taulukossa 26.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina 2017–2019 on esitetty taulukossa 27. Pumppaamossa yhdistyvät sekä kompostointilaitoksen että vanhan kompostointilaitoksen viemäriin menevät jätevedet.

Biojätteen käsittelyn ympäristöluvan määräyksen D.10. ja Uudenmaan ELY-keskuksen 5.11.2018 antaman kannanoton UUDELY/5274/2015 mukainen biojätteen käsittelyn vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden tutkimus on toimitettu Uudenmaan ELY-Keskukselle ja Espoon sekä Kirkkonummen ympäristöviranomaisille 9.7.2019. Selvityksessä todettiin, että mitatut pitoisuudet olivat pieniä ja metallien pitoisuudet alittivat muun muassa teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot. Myös ympäristönlaatunormitason ylittäneen PAH-yhdisteen (bentso(g,h,i)-peryleenin) ja ftalaattien (DEHP ja DBP) pitoisuudet olivat niin alhaisia, että sekoittumisolosuhteet huomioiden ei ympäristönlaatunormitason ylittäviä pitoisuuksia aiheudu purkuvesistössä merialueella. Kaikki biojätteen käsittelyn alueella muodostuvat vedet johdetaan tasausaltaisiin (TAL1 ja TAL11) ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 6.

Melu

Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 19.5 ja liite 7).

Haittaeläimet

Jyrsijöitä torjuttiin sekä myrkyttämällä että pyydyksillä vuonna 2019 (liite 23). Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehtiin kuukausittain. Rottien torjunnassa käytettävällä vaahdotuksella pyrittiin estämään muun muassa kaapelivaurioita.

Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein helmi-marraskuussa (liite 23). Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidin liuosta sekä deltametriini-liuosta. Lisäksi on otettu käyttöön Imidaklopridi, joka on maalityyppinen kärpästen torjunta-aine.

Kemikaalit

Vanhassa kompostointilaitoksessa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) ja lipeää (50 %). Vahvaa rikkihappoa on käytetty 90 tonnia poistoilmapesureissa ammoniakin poistoon ja kolme tonnia lipeää on käytetty jätevesien pH:n neutralointiin.

Hajupäästöjen vähentämiseen käytettävää kompostointikiihdytintä (katso tämän raportin luku 6.5) käytettiin noin 1200 litraa ja biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä 5 237 litraa vuonna 2019.

Valmiin kompostin käyttö

Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 10 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2019 luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 28.

Multatuotanto

Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksessa valmistetaan kolmea erilaista multatuotetta: bio-, viher- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään biojäte-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuonna 2019 biomultaa valmistettiin noin 3 640 tonnia ja vihermultaa noin 650 tonnia.

Yleistä toiminnasta

Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa.

Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelua ei pystytty tarjoamaan uusille kohteille syyskuun puolivälin jälkeen, koska PIMA-hallin vapaana oleva tilaresurssi varattiin käynnistyvälle isohkolle kohteelle. Vuoden 2019 aikana edellä mainitusta kohteesta ei kuitenkaan toimitettu pilaantuneita maita PIMA-hallille.

Raportointijaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti, ja pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt -seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Edellä mainittujen kolmen PIMA-asiakirjan sisältö on esitetty tiivistettynä 30.6.2017 päivitetyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmassa.

Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen

Vuonna 2019 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä noin 11 990 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä noin 2 786 tonnia. Edellä mainituista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista Jätteen jalostus -toiminto vastaanotti maakentälle yhteensä 2 066 tonnia jätteiden poiserottelua varten. Lisäksi vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista jätteenä jätetäyttöön kaatopaikalle sijoitettiin noin 123 tonnia. Loput (9 788 tonnia) vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista hyödynnettiin suoraan sellaisenaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla (7 038 tonnia) tai otettiin käsiteltäviksi PIMA-hallille (2 750 tonnia).

Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin 30–50 prosentin tuntumaan (kuva 5 ja taulukko 29). Kaikista vuonna 2019 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista (noin 5 536 tonnia) valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat muutamaa kohdetta lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia.

Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2019 siirtyi / käsittelyssä vuonna 2019 jatkoi noin 2 790 tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2019 aikana käsitellyistä maa-aineksista (5 003 tonnia) siirrettiin hyödynnettäväksi kaatopaikalle 2 696 tonnia ja vanhalle kaatopaikalle 2 307 tonnia. Rejektiä (akuutista öljyvahingosta poiseroteltua rakennus- ja purkujätettä) siirrettiin lajittelukentälle 0,32 tonnia. Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maa-aineksista on hyödynnetty kaatopaikalla (kuva 6 ja taulukko 30). Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin 3 323 tonnia.

Prosessi- ja laitehäiriöt

PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa.

Päästötarkkailu

Ilma

PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt -seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-hallissa oleva ilmanvaihdon valvontaohjelman tietokone uusittiin maaliskuussa.

PIMA-hallin yleisilmanvaihto on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden esisuodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi).

Vuonna 2019 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maaeriä, eikä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ollut tarpeen ilmastaa koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei käytetty maiden käsittelyssä. Näin ollen ei päästömittausaineistoakaan kertynyt.

Vesi

PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu on vuoden 2014 alusta lähtien toteutettu 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti.

HSY:n jäte- ja vesihuollon välinen teollisuusjätevesisopimus päivitettiin 18.3.2019. Aikaisemman sopimuksen tavoin myös päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle.

PIMA-käsittelyn vesientarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta 2017–2019 on esitetty taulukoissa 31 (jokaisella näytteenottokerralla analysoitavat parametrit) ja 32 (tarvittaessa analysoitavat parametrit). Vuoden 2019 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteessä 8.

Yleistä toiminnasta

Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä noin 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä eri hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia (liite 9). Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo.

Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sisäiseen käyttöön otettiin loppuvuodesta 2019 karttapalvelu, joka on tehty avoimen lähdekoodin Oskari-ohjelmistolla kuten HSY:n avoin karttapalvelukin. Ämmässuon karttapalvelun tiedot ovat käytettävissä ainoastaan HSY:n verkossa erillisillä käyttäjätunnuksilla. Karttapalvelun avulla saadaan kerättyä alueella yleisesti tarvittavia paikkatietoja yhteen palveluun ja näin helpotettua sijaintitiedon jakamista esimerkiksi massoihin, turvallisuuteen ja vesienhallintaan liittyen.

Maa-aines

Kiviainespitoinen jäte

Jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi 30 745 tonnia, joka oli 64 prosenttia viime vuonna vastaavana ajanjaksona vastaanotetusta määrästä. Sisäisiä maa ja jätekuormia on käsitelty 119 tonnia. Katujen puhdistusjätettä vastaanotettiin yhteensä 2 945 tonnia, jota oli 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Sisäisesti kiviainespitoista jätettä muodostui 119 tonnia. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite kiviaines ja betoni murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa.

Jätteenkuljetusauton hydrauliikkaa hajosi ja hydrauliöljyä valui vastaanottokentälle 24.6.2019. Öljyvuoto imeytettiin imeytysturpeella.

Kiviainespitoinen liete

Kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi noin 1 282 tonnia, joka oli 24 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona vastaanotettu määrä. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa.

8.2.3. Vieraslajipitoinen maa-aines

Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on aloitettu koetoiminta, jonka tarkoituksena on selvittää parhaat työmenetelmät vieraskasvilajeja sisältävien maa-aineskuormien käsittelyyn. Vieraskasvilajeja sisältäviä maa-aineskuormia on vastaanotettu pääkaupunkiseudun alueelta. Maa-aineskasoista on kaivinkoneen lajittelukouralla poistettu kokonaisia kasvustoja. Kaivinkoneen välppäkauhalla on poistettu kiviä, juuria ja oksia maa-aineksen seasta. Vieraskasvilajien juurenpalat puhdistetaan maa-aineksen joukosta erikokoisilla seuloilla. Puhdistetut maa-ainekset hyödynnetään kaatopaikan pintarakenteissa.

Rakennuskiviaines

Yli 150 mm:n betonia vastaanotettiin 5 160 tonnia. Sortti-asemien ja rakennustoiminnan betonipitoista kiviainesjätettä vastaanotettiin 11 662 tonnia. Sisäisesti muodostui rakennuskiviaineksia 139 tonnia. Materiaalit otettiin vastaanottokentälle käsiteltäväksi. Ne murskattiin ja käytetään kaatopaikan rakenteissa. Betonia vastaanotettiin noin 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja Sortti-aseman betonia vastaanotettiin 10 770 tonnia, joka on 25 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Betonikappaleet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen kouralla sekä magneettierottimella.

Asfaltti

Asfalttia vastaanotettiin 4 112 tonnia. Määrä oli noin kaksinkertainen verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Asfaltti pääosin murskataan ja hyödynnetään kaatopaikan liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi.

Kipsi

Kipsiä vastaanotettiin lajittelukatokseen 57 tonnia ja lajiteltiin muun jätteen seasta 33 tonnia. Kipsi toimitettiin jatkojalostukseen.

Puu

Pinnoitettu puu

Pinnoitettua puuta vastaanotettiin 4 145 tonnia. Sisäisesti jätteen lajittelusta muodostui 224 tonnia puuta. Puumäärä on noin 37 prosenttia edellisen vuoden määrästä. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilta erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin polttoaineeksi.

Puhdas puu

Puhdasta eli pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin 3 952 tonnia. Sisäisesti muodostui 19 tonnia puuta. Puuta tuli 60 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Puu murskattiin ja hake käytettiin kompostin tukiaineena (lue lisää tämän raportin luvusta 6.3.)

Jätteenkuljetusauton hydrauliikkaa hajosi ja hydrauliöljyä valui puhtaanpuun kentälle 25.2.2019. Öljyvuoto imeytettiin imeytysturpeella.

Lajiteltava jäte

Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin lajittelukatokseen 13 135 tonnia. Sisäisesti lajittelukatoksen vastaanotettiin 217 tonnia muusta toiminnasta muodostunutta jätettä.

Lajittelukatoksen jäte lajiteltiin materiaalinkäsittelykoneella. Jätettä tuli 47 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2019 vastaanotetuista ja varastossa käsittelemättöminä olevista jäteistä oli poltettavaa jätettä 12 215 tonnia, metallia 390 tonnia, betonia 125 tonnia, puuta 185 tonnia, kantoja 3,6 tonnia, kipsiä 91 tonnia, kiviainesrejektiä 170 tonnia, loppusijoitettavaa jätettä 432 tonnia, SER 4 tonnia, kylmälaitteita 6,1 tonnia, auton renkaita 10,4 tonnia, kyllästettyä puuta 3,8 tonnia ja maa-aineksia 26 tonnia.

Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainesrejekti varastoidaan kentällä ja kerran vuodessa murskataan ja erotellaan polttoon kelpaava osuus energiahyödynnettäväksi.

Poltettava jäte toimitettiin jätevoimalaan, metalli hyötykäyttöön ja kiviainesjäte käytetään kaatopaikkarakenteissa.

Kuona

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskukseen aloitettiin 3.4.2014. Kuona vastaanotetaan laajennusalueen S2-alueen kuonakentälle. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 30 000–80 000 tonnin erissä.

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan vuonna 2019 yhteensä 71 794 tonnia. Kuonaa käsiteltiin yhdessä jaksossa viikoilla 36–51 yhteensä 70 842 tonnia.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa käsiteltiin kuonaa poikkeuksellisesti kahtena lauantaina vuonna 2019 (lue lisää tämän raportin luvusta 4.3).

Magneettinen metalli toimitetaan kotimaiselle metallinkierrättäjälle, joka jalostaa siitä uusioraaka-ainetta. Käsittelyurakoitsija toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini, kupari ja muita jalometalleja uudelleen käytettäväksi.

Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seulotaan eri raekokoihin ja niistä otetaan osanäytteet MARA-kelpoisuuden määritystä varten. Kaikki vuonna 2019 syntyneet mineraaliaineserät ovat kaikki MARA-kelpoisia vähintään päällystettyihin väyliin sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteisiin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Vuonna 2019 kuonan mineraaliaineksia on käytetty muun muassa molempien kaatopaikkojen tiiviskerroksen alapuolisissa rakenteissa ja R1-alueen uuden materiaalinkäsittelykentän pohjarakenteissa. Mineraaliainesta on toimitettu myös toiselle jätehuoltolaitokselle kaatopaikkarakenteissa hyödynnettäväksi. Kuonan perusmäärittelyraportti, jossa todetaan jakeiden olevan tavanomaista jätettä, on tämän raportin liitteenä 10.

Kuonan mineraaleja muodostui viittä eri jaetta 0-50 mm:n väliltä. Jakeita muodostui 58 424 tonnia. Yli 50 mm:n kokoinen jae murskattiin pienemmäksi ja käsitellään seuraavana vuonna uudestaan. Kuonan mineraaleja käytetään kenttä- ja kaatopaikkarakenteissa.

Tämän raportin luvussa 22.2 on kerrottu HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia.

Hävityskuormat

Hävityskuormat ohjataan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan.

Raadot

Kuolleita eläimiä toimitettiin käsiteltäväksi 1,1 tonnia. Raadot vastaanotettiin kannelliselle vaihtolavalle. Raatojen valtakunnallinen käsittelijä nouti eläimet käsiteltäväksi Honkajoen käsittelylaitokseen.

Renkaat

Renkaita muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat kerätään vaihtolavalle, josta tuottajayhteisö noutaa renkaat jatkokäsittelyyn. Renkaita toimitettiin alkuvuoden aikana jatkokäsittelyyn 10,4 tonnia.

Bio- ja puutarhajäte

Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6.

Pilaantuneet maat

Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 7.

Sekajätteen palaus

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokki oli 20.5.–23.6.2019 välisenä aikana. Paalaukseen vastaanotettiin jätettä 19 888 tonnia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Ennen huoltoseisokkia paalattiin kompostin rejektiä 1 124 tonnia välivarastoitavaksi.

Hajunsyöjänä käytettävää kemikaalia käytetään sekajätteen aiheuttamien hajupäästöjen vähentämiseen.

Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte

Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä 7 307 tonnia. Jäte murskattiin ja seulottiin, jotta materiaalista saatiin eroteltua erikseen kiviainespitoinen jäte, poltettava jäte ja metalli.

Lajittelukatoksen vireisellä kentällä polttoon kelpaamattoman jätteen kasa syttyi palamaan 29.5.2019. Palon alkusammutus aloitettiin omatoimisesti ja palokunta suoritti sammutuksen loppuun.

Vanha kaatopaikka

Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta pinnan muotoilua tehdään lakialueella noin 3 hehtaarin alueella. Pinnan muotoiluun käytettäville massoille on tilavuutta noin 60 000 kuutiometriä.

Vanhan kaatopaikan pinnan muotoiluun vastaanotettiin 12 488 tonnia kiviainespitoisia materiaaleja: betonimursketta 606 tonnia, maata 6 868 tonnia, lievästi pilaantuneita maita 4 945 tonnia ja rakennuskiviainesta 69 tonnia. Sisäisestä käsittelystä muotoiluun sijoitettiin materiaaleja 88 549 tonnia: maa- ja kiviainesta 35 741 tonnia, lievästi pilaantuneita maita 492 tonnia, käsiteltyä voimalakuonaa 31 898 tonnia, kiviainespitoista rakennusjäterejektiä 4 308 tonnia, asfalttirouhetta 250 tonnia sekä betonimursketta 15 860 tonnia. Vanhan kaatopaikan kalvon yläpuolisiin pintarakenteisiin käytettiin maa-aineksia 64 536 tonnia.

Vanhan kaatopaikan jätetäytön tilasta voi lukea tämän raportin luvusta 19.3.1 ja painumatarkkailun sekä inklinometrien vuoden 2019 mittaustuloksista voi lukea tämän raportin luvusta 19.4.

Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on 520 000 kuutiometriä.

Kaatopaikalle sijoitettiin polttoon kelpaamatonta jätettä 2 039 tonnia, asbestijätettä 1 044 tonnia ja tuhkaa 121 tonnia. Sisäisiä jätteenkäsittelyrejektejä loppusijoitettiin 885 tonnia. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnettiin kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia kaatopaikan liikennealueilla ja pintarakenteissa 3 987 tonnia. Sisäisesti jätteen käsittelyssä muodostui kaatopaikan pinnan tiivistyksessä, kaasunkeräyslinjojen kunnostamisessa ja liikennealueiden ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa hyödynnettäviä maita, betonimurskeita, kuonaa ja asfalttirouhetta 14 173 tonnia. Hyödynnettävillä kiviainespitoisilla materiaaleilla tiivistettiin ja muotoiltiin kaatopaikan pintoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin kaatopaikan liikennealueita.

Kaatopaikan jätetäytön tilasta voi lukea tämän raportin luvusta 19.3.2.

Vaarallisen jätteen kaatopaikka

Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön 1.4.2014. Tuhkalokeron pinta-ala on hieman yli 0,25 hehtaaria. Vuoden 2019 alusta otettiin käyttöön uusi tuhkan stabilointilaitteisto. Syksyllä 2019 tuhkalokeron avoimeen päätyyn rakennettiin päätyseinä. Tämän jälkeen koko tuhkalokeron pinta-ala pystytään ottamaan kaatopaikkakäyttöön. Tuhkalokeroon loppusijoitettiin vuonna 2019 stabiloitua jätevoimalatuhkaa 5 834 tonnia. Vuoden loppuun mennessä tuhkalokeroon oli sijoitettu yhteensä 34 412 tonnia stabiloitua jätevoimalatuhkaa, josta vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa jätevoimalatuhkaa on 23 434 tonnia. Tuhkalokeron täyttötilan arvioidaan riittävän vuoden 2024 loppuun.

Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin 40 000 m³. Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa 18.12.2009 asetut vaatimukset.

Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 10.

Yleistä toiminnasta

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensi sijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon.

Tuhkan käsittely

Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin 4 186 tonnia vuonna 2019. Loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0–2 tai 0–5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa maakostean betonin kaltaiseksi tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Vuoden 2019 aikana tuhkaa on käsitelty 4 071 tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon 5 834 tonnia. Stabiloinnissa on käytetty 949 tonnia vettä, 415 tonnia Plussementtiä ja 399 tonnia kuonan mineraaliainesta. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Jätteenpolton lentotuhkasta on tehty perusmäärittelylausunto 24.10.2019 ja se on toimitettu sähköpostitse viranomaisille 4.11.2019.

Päästötarkkailu

Ilma

Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa seurataan huolto-ohjelman mukaisesti määräajoin. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.1 ja liitteessä 4.

Vesi

Tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoden 2019 kevätkierroksella vesi oli tavallista heikompilaatuista (kemiallinen hapenkulutus sekä kadmiumin, kromin ja elohopea pitoisuudet) mutta syksyn näytteenottokierroksella pitoisuudet olivat palautuneet tavanomaisiksi.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 6.

Kemikaalit

Tuhkan stabilointiin on käytetty 415 tonnia Plussementtiä vuonna 2019. Laitteiston huollossa käytettiin laakerirasvaa 3 kiloa ja laitteistoöljyä 100 litraa.

Yleistä toiminnasta

Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta 8.1.

Jätepaalit ja välivarasto

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokin aikana jätteitä vastaanotettiin paalattavaksi 19 888 tonnia. Paalaukseen kelpaamattomia jätteitä ajettiin välivarastoon 2 824 tonnia.

Jätepaaleja ajettiin jätevoimalalle 34 503 tonnia vuonna 2019. Paaleja jäi varastoon noin 17 000 tonnia vuoden lopussa.

Välivarastoon vastaanotettiin paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä 1 258 tonnia ja muuta lajiteltavaa jätettä 1 566 tonnia. Välivarasto ajettiin voimalalle voimalaseisokin päätyttyä.

Kipsi

Kipsiä muodostui jätteen lajittelusta 33 tonnia. Kipsi kerättiin vaihtolavaan, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Sortti-asemien kipsiä varastoitiin noin 371 tonnia, joka toimitettiin myös jatkojalostukseen. Loppuvuonna oli noin 5 tonnia kipsiä varastossa.

Painekyllästetty puu

Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin 1 663 tonnia. Painekyllästettyä puuta toimitettiin jatkokäsittelyyn 1 192 tonnia. Käsittelijän varastointipulan vuoksi varastossa oli vuodenvaihteessa noin 500 tonnia puuta. Varastoidut puut toimitettiin käsittelijälle seuraavan vuoden tammikuussa.

Lasi

HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen lasia vastaanotettiin 3 876 tonnia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisö Ringin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa olevaan terminaaliin, josta se meni jatkojalostukseen. Yrityksiltä tuli lasia 1 189 tonnia. Tuottajayhteisö Rinki ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Lasin varastointikasan keskimääräinen koko oli 50–200 tonnia. Loppuvuonna oli noin 100 tonnia lasijätettä varastossa.

Metalli

HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin 1 765 tonnia. Metallit kerättiin lasinkeräyksen yhteydessä. Metalli siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoille. Metallin varastointikasan keskimääräinen koko oli noin 20 tonnia. Vuodenvaihteessa oli noin 10 tonnia metallia varastossa.

Jätteiden käsittelyn yhteydessä kerättiin ja lajiteltiin 687 tonnia metallia. Metallit toimitettiin jalostukseen vaihtolavoilla käsittelyn yhteydessä. Metalleja muodostui lajittelukatoksesta, puun murskauksesta, maiden käsittelystä, sortin polttoon kelpaamattoman jätteen käsittelystä ja betonin murskauksesta. Metalleja oli noin 15 tonnia varastossa vuodenvaihteessa.

Kuonan käsittelystä muodostui rautametalleja 3 384 tonnia. Ei rautametallipitoisia jakeita, jotka menivät jatkojalostukseen, muodostui 1 739 tonnia. Rautametalleja oli noin 80 tonnia varastossa vuodenvaihteessa.

Kuona

Jätevoimalakuonaa vastaanotettiin 71 794 tonnia vuonna 2019. Kuonaa jäi käsittelyn jälkeen varastoon noin 30 000 tonnia. Kuonan laatu on pysynyt vuosien saatossa hyvin samankaltaisena pisto- ja kokoomanäytteiden perusteella. Kuonan mineraaleja on varastossa noin 55 000 tonnia.

Louhe

Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi 25.9.2015. Blominmäen louhetta on otettu vastaan yhteensä noin 1 554 000 tonnia. Uutta louhetta vastaanotettiin 1 846 tonnia. Louhetta ja mursketta on varastossa yhteensä noin 580 000 tonnia.

Bio- ja puutarhajäte

Bio- ja puutarhajätteen varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6.

Pilaantuneet maat

Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 7.

Kiviainespitoinen materiaali

Kiviainespitoisia materiaaleja on varastoitu vuoden vaihteessa noin 67 000 tonnia. Asfalttia noin 4 000 tonnia. Betonia ja betonimursketta noin 30 000 tonnia. Käsittelemättömiä ja käsiteltyjä maa-aineksia noin 33 000 tonnia.

Yleistä toiminnasta

Jätevesien tasausaltaan TAL2 yhteyteen toteutettiin tulvapumppaamo, jonka toteuttaminen edellytti pienimuotoista louhintatyötä.

Louhinta

Tasausaltaan TAL2 tulvapumppaamon rakentamisen yhteydessä suoritettu louhinta tehtiin mekaanisesti kiilaamalla ilman räjähdysaineita. Räjähdysainepitoista louhintajätettä ei muodostunut. Louheen määrä oli vähäinen ollen noin 15 tonnia.

Kivenmurskaus

Vuonna 2019 jätteenkäsittelykeskuksen alueen rakennustöiden yhteydessä ei ole murskattu kiviaineksia.

Alueen ulkopuolelta tuodun louheen murskaus käsitellään tämän raportin luvussa 15.2.6.

Päästötarkkailu

Ilma

Laitteiston pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja kivenmurskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.1 ja liitteessä 4.

Vesi

Toiminnassa ei muodostunut haitallisia jätevesiä. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 6.

Melu ja tärinä

Louhinnan ja murskauksen melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.5 ja liite 7).

Yleistä toiminnasta

HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002.

Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2019 aikana 44 286 asiakasta (taulukko 33). Asiakkaita oli 721 vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2018. Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot.

Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli aikaisempien vuosien tapaan keväällä auki kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.3.

Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 31.5.2017.

Jätteen määrä

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle 14.12.2012/1.2.2019 myönnetyn ympäristöluvan lupamääräyksen F.1. mukaan Ämmässuon Sortti-asemalla saa ottaa vastaan, lajitella ja varastoida tavanomaisia jätteitä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua yhteensä enintään 30 000 tonnia vuodessa ja lupamääräyksen F.2. mukaan Ämmässuon Sortti-asemalla saa ottaa vastaan, lajitella ja varastoida etupäässä kotitalouksista muodostuneita vaarallisia jätteitä yhteensä enintään 5 000 tonnia vuodessa.

Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville Sortti-asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2019 aikana vastaanotetut on esitetty taulukossa 34. Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia ja nestekartonkipakkauksia.

Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden vaihteessa varastossa olleet jätemäärät on esitetty taulukossa 35. Taulukossa ilmoitettujen määrien lisäksi varastossa oli pieniä määriä paperi- ja kartonkipakkauksia (15 01 01), pakkauslasia (15 01 07) ja uudelleen käytettäviä tavaroita.

Jätteiden vastaanotto ja laadunvalvonta

Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet ja opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille.

Sekajäte on toimitettu hyötykäyttöön Vantaan Energian jätevoimalaan ja jätevoimalan käyttöseisokkien aikana sekajäte on toimitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa sekajätteestä hyödynnetään materiaalina.

Ämmässuon Sortti-asemalla asiakkaiden lajittelumahdollisuuksia on laajennettu palamattoman aineksen keräämisellä erillisille jätelavoille (rakennuskiviaines eli betoni sekä rakennus- ja purkujäte eli lasi, villa ja posliini). Lisäksi Sortti-asemalla vastaanotetaan kodin käyttökelpoista pientavaraa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa. Kierrätyskeskuksen uudelleenkäytettävälle kodin pientavaralle on hankittu erillinen vastaanottoon soveltuva kontti elokuussa 2019. Ämmässuon Sortti-asemalla erilliskerätään myös puhdasta (maalaamatonta) puuta, pinnoitetun puun lisäksi.

Ämmässuon Sortti-asemalla vuonna 2017 aloitettu kokeilu, jossa saniteettikalusteet kerätään erilliselle lavalle, jatkui vuonna 2019. Posliini käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Tarkoituksena on erotella posliinijätteestä muut materiaalit ja toimittaa puhdas posliini tiilitehtaalle materiaalihyötykäyttöön.

Ämmässsuon Sortti-asemalla aloitettiin muovin erilliskeräys joulukuussa 2019 sekä poistotekstiilin keräyskokeilu marraskuussa 2019. Muovijäte toimitetaan kierrätykseen Wimao Oy:lle Lappeenrantaan. Poistotekstiili toimitetaan esilajittelun jälkeen kierrätykseen Lounais-Suomen jätehuolto Oy:lle.

Alkuvuonna 2019 Ämmässuon Sortti-asemalla aloitettiin pienten, alle 1 m³:n elintarvikejätekuormien vastaanotto, jotta pientuojan ei tarvitse asioida biojätteen käsittelylaitoksen vastaanottotiloissa, jotka ovat suunniteltu raskaalle jätteenkuljetuskalustolle. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi järjestelyn kannanotollaan 24.10.2018. Kuormat toimitetaan Ämmässuon Sortti-asemalta viipymättä biojätteen käsittelylaitokselle.

Ämmässuon Sortti-aseman alueella on käytössä tallentava kameravalvonta.

Alueen hoito

Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1–2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan.

Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita.

Päästötarkkailu

Ilma

Sortti-aseman ilmanlaadun tarkkailu tehdään yhdessä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen muun ilmanlaadun tarkkailun kanssa (tämän raportin luku 19.1 ja liite 4).

Vesi

Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa (tämän raportin luku 19.2.1) tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet päätyvät.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 6.

Melu

Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.5 ja liite 7).

Haittaeläimet

Ämmässuon Sortti-asema on mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin luvussa 19.9 ja liitteessä 23.

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus

Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota.

Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta.

Yleistä toiminnasta

Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta, järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä.

Kaatopaikan S1-alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa.

Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnan käytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011.

Kaasun keräys

Kaatopaikkakaasun keräys alkoi vuonna 1996. Vuonna 2019 kerättiin kaatopaikoilta kaasua yhteensä 20,24 milj. Nm³ (95,2 GWh). Kerätyn kaasun polttoaineteho oli 21,7 prosenttia pienempi kuin vuonna 2018. Vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaasua 11,62 milj. Nm³ (53,6 GWh), kaasunkeräysaste 96 prosenttia. Kaatopaikalta kerättiin kaasua 8,62 milj. Nm³ (41,6 GWh), kaasunkeräysaste 69 prosenttia. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot vuosina 2017–2019 on esitetty taulukoissa 36 ja 37.

Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun (CH₄ 50 %) kumulatiiviset määrät vuosina 2018 ja 2019 on esitetty kuvassa 7 ja taulukossa 38.

Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea; 98,6 prosenttia. Kerätystä kaasusta 97,3 prosenttia (19,68 milj. Nm³) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2018 ja 2019 on esitetty kuvassa 8 ja taulukossa 39.

Kaasuvoimala

Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen alkoi vuonna 2004. Vuonna 2019 kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikkakaasua 19,68 milj. Nm³ (93 GWh) (kuva 9 ja taulukko 40), kaasun hyödyntämisasteen ollessa 97,3 prosenttia. Kaasusta tuotettiin sähköä 41,2 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 6 791 MWh. Kerättävä kaatopaikkakaasu riittää pitämään käynnissä enää kaksi kaasumoottoria ja ORC:n, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina.

Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasumoottorien 1–4 osalta vuonna 2019 on esitetty taulukoissa 41–44. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasuvoimalaan syötetyn kaasun osalta vuonna 2019 on esitetty taulukossa 45. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista ORC:n ja kaasuvoimalan lämmön tuotannon osalta vuonna 2019 on esitetty taulukossa 46.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Kaatopaikkojen hitaasta painumisesta johtuen kaasunkeräysjärjestelmiä on korjattu aikaisempien vuosien tapaan, muun muassa kaasukaivoja on korotettu, kaasukaivojen imulinjojen kaltevuuksia on korjattu vedenpoiston mahdollistamiseksi, samoin kaasupumppaamo 3 siirtolinjojen kaltevuutta on korjattu. Kaasuvoimalassa kaasunkäsittelyn suodatusmassat vaihdettiin toukokuussa 2019. Kaasumoottoreiden sylinterikansissa on esiintynyt alkuvuodesta normaalia enemmän kulumaa, joka on aiheuttanut lisääntyneitä korjaustoimenpiteitä, myös useita sylinterikansia on jouduttu vaihtamaan. Kaasumoottoreille suoritettiin lisäksi normaaleja huolto-ohjelman mukaisia huoltoja.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Edelleen kaatopaikkakaasun ajoittain alhainen metaanipitoisuus on vaikeuttanut kaasumoottoreiden käyttöä, varsinkin käynnistämistä. Kevään 2019 aikana metaanipitoisuutta on saatu nostettua kaasun pumppausjärjestelyjä muuttamalla ja vedenpoistoa parantamalla.

Päästötarkkailu

Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Ilma

Ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m³ muunnettuna 15 prosentin happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet mitattiin ensimmäisen kerran syksyllä 2018 ja sen jälkeen mittaukset tehdään 5 vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 47 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuonna 2019.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.1 ja liitteessä 4.

Vesi

Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 6.

Melu

Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.5 ja liite 7).

Kemikaalit

Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 268 tonnia ja ravinneliuosta 1 210 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä 8 402 kg ja jäähdytysnestettä 890 kg.

Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Vuonna 2019 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 5 769 kg, käytettyä moottorin jäähdytysnestettä 890 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 100 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 15 kg, öljynerotuskaivon tyhjennyksestä 2 500 kg lievästi öljyistä jätevettä, 1 100 kg kaasunkäsittelyn käytettyä suodatusmassaa. Moottoreiden öljyn- ja jäähdytysnesteidenvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet jätteen polttoon.

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota kutsutaan viestinnässä nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy kiertotaloutta edistävää innovaatio- ja yritystoimintaa, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Toiminta tähtää materiaalien hyödyntämisen ja resurssiviisauden edistämiseen mahdollistamalla siihen liittyvää liiketoimintaa sekä uusien innovaatioiden, teknologioiden ja ratkaisujen syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tarjota kehittämisalusta koetoiminnalle sekä edistää avoimen ja osallistavan toimintaympäristön ja kokeilukulttuurin syntymistä.

Syksyllä 2019 on otettu käyttöön Microsoft Teams-pohjainen Resurssipörssi, joka on alueen Ekomo-toimijoiden yhteistyöalusta. Resurssipörssin käyttöönoton helpottamiseksi Teamsin käytöstä järjestettiin käyttökoulutus.

Ekoteollisuuskeskusta tukevaa kehitystyötä on käsitelty tämän raportin kappaleessa 22.3.

Vuonna 2019 Ekomo-yhteistyökumppaneita oli Ämmässuolla 13 kappaletta, Seutulassa kaksi ja Kivikossa neljä. Ämmässuon kumppanit ja heidän toimintansa Ämmässuolla on lueteltu taulukossa 48.

Vuonna 2019 HSY:n ympäristöluvilla toimineiden yritysten sijainnit alueella on esitetty kuvassa 10 ja tiedot luvussa 15.2.

HSY:n ympäristöluvilla toimivat Ekomo-yritykset

Delete Demolition Oy

Yleistä toiminnasta

Delete Demolition Oy käsittelee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella Deleten purkukohteista tuotua betonijätettä. Betonijätteestä jalostetaan betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Delete Demolition Oy on vastaanottanut 20 637 tonnia betonijätettä vuoden 2019 aikana.

Delete varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN 13242+A1 (2008) ja valtioneuvoksen asetuksen 843/2017 nk. MARA-asetuksen mukaisesti.

Delete Finland Oy teki 30.11.2019 sopimuksen liiketoiminnan siirrosta kokonaan omistamansa tytäryhtiön Delete Demolition Oy:n kanssa, jolloin 1.1.2020 alkaen päivitetty Ekomo-yhteistyösopimus jatkuu Delete Demolition Oy:n nimissä.

Deleten betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty liitteessä 11.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2019 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

Betonijätteen jalostuksesta ei muodostunut hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. Työkoneiden huollosta syntyneet jäteöljyt ja öljynsuodattimet on toimitettu Deleten kokonaispurun huoltotiloihin Tuusulaan.

Toiminnassa on käytetty kevytpolttoöljyä 17 603 litraa vuoden 2019 aikana. Alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2,5 m³. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen ja lukittu.

Espoon Maansiirtopalvelut Oy

Yleistä toiminnasta

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2019 aikana.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2019 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

Toiminnasta ei muodostunut jätteitä.

Laitteiden ja koneiden rasvaukseen käytettiin toimintajakson aikana 2 kg keskusvoitelurasvaa. Käsittelyn aikana käytettiin koneissa yhteensä 1 125 litraa moottoripolttoöljyä.

Fortum Power and Heat Oy

Yleistä toiminnasta

Fortum Power and Heat Oy vastaanottaa ja jalostaa hevostallien puupohjaista kuivikelantaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Kuivikelanta toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta Fortumin biopolttolaitokselle Järvenpäähän energiahyödynnettäväksi.

Fortum on vuoden 2019 aikana vastaanottanut 12 689 tonnia kuivikelantaa ja noin 132 tonnia puupölyä ja noin 43 tonnia puuhaketta. Vuoden 2019 aikana on toimitettu Ämmässuolta energiahyödynnettäväksi HorsePower kuivikelantaa 14 200 tonnia. Vuoden 2019 lopussa varastossa oli kuivikelantaa 5 120 tonnia.

Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt 1.3.2019 Fortumin koetoimintaesityksen metsätähdehakkeen ja SRF-kierrätyspolttoaineen sekoituskokeen Ämmässuon laajennusalueella. Fortum toteutti koetoiminnan 19.3.2019 – 29.3.2019 välisenä aikana ja viimeiset kokeen jakeet toimitettiin 5.4.2019 Fortumin Järvenpään voimalaitokseen. Kokeen aikana sekoitettiin 351 tonnia metsätähdehaketta ja 188 tonnia kierrätyspolttoainetta. Kokeilu oli onnistunut ja Fortum aloitti muista toimipisteistään säännölliset polttoainesekoituksen toimitukset syksyllä 2019.

Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi 26.3.2019 pienimuotoisen HorsePower kuivikelannan ja SRF-kierrätyspolttoaineen sekoituskokeen. HorsePower kuivikelannan ja SRF-kierrätyspolttoaineen sekoituskoetta ei toteutettu vuoden 2019 aikana.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Fortum Power and Heat Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2019 aikana.

Fortum Power and Heat Oy:n ajoja tapahtui vuonna 2019 tammi–toukokuussa viitenätoista lauantaina (katso tämän raportin luku 4.3)

Jätteet ja polttoaineet

Fortum Power and Heat Oy:llä ei ole alueella omia työkoneita tai laitteita, jonka takia toiminnassa ei ole erikseen raportoitavia polttoaine tai jätemääriä.

Fortum Waste Solutions Oy

Yleistä toiminnasta

Fortum Waste Solutions Oy vastaanottaa ja käsittelee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella puujätettä ja toimittaa käsitellyn puun lämmön- ja energiantuotannossa hyödynnettäväksi.

Fortum on vuoden 2019 aikana vastaanottanut 257 tonnia puujätettä.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Fortum Waste Solutions Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2019 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

Fortum Waste Solutions Oy:llä ei ole alueella omia työkoneita tai laitteita, jonka takia toiminnassa ei ole erikseen raportoitavia polttoaine tai jätemääriä.

Lassila & Tikanoja Oyj

Yleistä toiminnasta

Lassila & Tikanoja Oyj on toiminut 1.1.–21.1.2019 välisenä aikana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan puitteissa. Lassila & Tikanoja Oyj raportoi siirtokuormausaseman osalta suoraan viranomaisille saamansa ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti.

Lassila & Tikanoja Oyj siirtokuormaa ja lajittelee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella energia-, puu-, pahvi-, ja rakennusjätettä. Lajittelu tapahtuu mekaanisesti kaivinkoneella kevyenä konelajitteluna, jonka jälkeen lajitellut jätejakeet toimitetaan Lassila & Tikanojan Keravan käsittelylaitokselle.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Lassila & Tikanoja Oyj:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2019 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

Lassila & Tikanoja Oyj raportoi toiminnassaan käytetyt polttoaineet ja hyödyntämiseen kelpaamattomat muodostuneet jätejakeet suoraan valvovalle viranomaiselle saamansa ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti.

NCC Industry Oy

Yleistä toiminnasta

NCC Industry Oy jalostaa HSY:n palveluntuottajana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella louhetta. HSY vastaanottaa ja punnitsee louheen sen tullessa alueelle, jonka jälkeen NCC Industry Oy varastoi louheen sekä murskaa sen kiviainestuotteiksi.

Vuonna 2019 louhetta on vastaanotettu yhteensä 1 846 tonnia.

Kiviainesta on käsitelty murskaamalla: 7.1.–19.3.2019 ja 27.5.–19.11.2019. Ylisuurien louheiden rikotusta on suoritettu yhteensä noin 300 tuntia vuoden 2019 aikana.

NCC Industry Oy:n tuotantotiedot on esitetty liitteessä 11.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

NCC Industry Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2019 aikana.

Tärinämittausta ei ole suoritettu, koska NCC Industry Oy ei louhi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella.

Jätteet ja polttoaineet

Louheen jalostuksen yhteydessä on syntynyt 9 tonnia metalliromua, 1,9 tonnia sekajätettä ja 1 500 litraa jäteöljyä. Jätteet on toimitettu käsittelijöille, joilla on ympäristölupa ko. jätteen käsittelyyn.

Toiminnassa on käytetty 257 000 litraa kevytpolttoöljyä ja 1 700 litraa voiteluainetta vuoden 2019 aikana. Alueella on kaksoisvaipallinen ja lukittava polttoainesäiliö ja lisäksi polttoainesäiliön alusta on suojattu vuotojen varalta.

Tarpaper Recycling Finland Oy

Yleistä toiminnasta

Tarpaper Recycling Finland Oy vastaanottaa ja välivarastoi kattohuopajätettä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Katohuopajäte varastoidaan myöhempää murskausta ja materiaalihyötykäyttöä varten.

Vuoden 2019 aikana Tarpaper Recycling Finland Oy ei ole vastaanottanut, käsitellyt tai toimittanut kattohuopajätettä jatkojalostettavaksi. Kattohuopajätettä oli varastossa 10 091 tonnia vuoden 2019 lopussa.

Remeo Oy

Yleistä toiminnasta

Remeo Oy perusti vuoden 2019 alussa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle siirtokuormausaseman, jossa se vastaanottaa, välivarastoi ja käsittelee rakennus- ja energiajätettä sekä puuta ja toimittaa materiaalit jatkohyödyntämiseen Ämmässuon alueen ulkopuolelle.

Ämmässuon siirtokuormausasemalla on vastaanotettu ja murskattu puuta 5 440 tonnia. Kaikki murskattu puu on toimitettu energiahyötykäyttöön vuoden 2019 aikana.

Ämmässuon siirtokuormausasemalle on vastaanotettu 809 tonnia rakennus- ja purkujätettä. Osa vastaanotetusta rakennus- ja purkujätteestä on käsitelty Ämmässuolla mobiililaitteistolla ja loput kuljetettu suoraan Viikkiin laitokselle käsiteltäväksi. Kaikki vastaanotettu rakennus- ja purkujäte on toimitettu jatkokäsittelyyn vuoden 2019 aikana.

Remeo vastaanotti alueelle vuoden 2019 aikana yhteensä 6 278 tonnia rakennus-, energia- ja puujätettä.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Remeo Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2019 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

Remeo Oy:llä ei ole alueella omia työkoneita tai laitteita, jonka takia toiminnassa ei ole erikseen raportoitavia polttoaine tai jätemääriä.

Pörriäisbaari

HSY ja NCC Industry Oy tekivät talkoilla yhdessä muiden Ekomo-toimijoiden kanssa Pörriäisbaari-alueen Ämmässuon lounaisosaan 8.5.2019. Alueen suunnittelu perustui NCC KieloTM -ohjelmaan, jolla edistetään luonnon monimuotoisuutta. Rakennettu koealue on kooltaan 3 500 m², jossa maasto vaihtelee paahteisesta kalliosta niittyjen kautta lampeen. Paahteisesta kalliosta kosteikkoon vaihtelevalle alueelle tehtiin pölyttäjille otollisia pesimäympäristöjä muun muassa kannoista, kävyistä ja ruo’oista. Alueelle kylvettiin myös mesipitoisia niittykukkia.

Niittyalueet on tehty sektoreittain peittämällä vanha maaperä eri paksuisilla kivituhkakerroksilla. Kivituhkakerroksen levittämisen tarkoitus on peittää alueella kasvavat lupiinikasvustot. Koetoiminnalla testataan eripaksuisten kivituhkakerrosten toimivuutta vieraslaji lupiinin torjunnassa. Ensimmäisten havaintojen pohjalta näyttää siltä, että vähintään 10 cm kivituhkakerros tukahduttaa lupiinin kasvun juurakoista ja maaperässä olevista siemenpankeista. Kivituhkakerroksen päälle joutuneet siemenet kuitenkin itävät. Kasvukauden lopussa 2019 havaittiin biodiversiteetin kannalta kiinnostavimmat kivituhkalla itäneet kasvilajit keltamaite ja ketoneilikka. Niityn ensimmäinen kunnon kukinta on odotettavissa kesällä 2020. Koealueen kasvillisuuden seurantaa suoritetaan säännöllisesti tulevina kasvukausina NCC:n toimesta.

Ympäristötarkkailu

Ilma

Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin ja tarvittaessa pölynsidonnassa käytettiin vesitykkiä. Ekomo-toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.1 ja liitteessä 4.

Vesi

Ekomo-toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 6.

Melu

Ekomo-toiminnan aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.5 ja liite 7).

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen käsittely- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä.

Käyttötarkkailu

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja ojien vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuutta mittaavien laitteiden avulla.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan. Vuonna 2019 pestiin ja tarkastettiin suurin osa alueen altaista. Vuosittain pestään jätevesien tasausaltaat niihin laskeutuvan ja kertyvän kiintoaineksen takia. Puhtaiden hulevesien tasausaltaat pestään parin vuoden välein tai tarpeen mukaan. Pesuissa altaista poistetaan kiintoaines ja altaan kunto tarkastetaan silmämääräisesti.

Loppuvuodesta 2019 tehtiin vuosihuolto vesienhallinnan kaikille pumpuille sekä korjattiin vuosihuolloissa havaitut viat ja puutteet.

Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.2.2.

Pintavedet

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan kaatopaikkojen viimeisteltyjen osien sekä kenttä- ja ajoalueiden puhtaita hulevesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista jäte- ja kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn.

Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2.1.

Pohjavesipumppaamo PVP5 on eteläisen laajennusalueen pohjavesipumppaamo. Vuonna 2016 kohonneiden ja edelleen koholla olevien typpipitoisuuksien takia PVP5:n vedet ohjattiin jätevedenpuhdistamolle vuonna 2019. Aikaisemmin pumppaamon PVP5 pohjavettä on käytetty teknisenä vetenä ja loput vedestä on päästetty laaduntarkkailun jälkeen lounaiseen avo-ojaan hulevesiallas HVA3:n kautta. HVA3 altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6.

Vuoden vaihteessa 2019–2020 PVP5:n vesiä jouduttiin juoksuttamaan maastoon pitkään jatkuneiden sateiden takia. Juoksutuksesta on kerrottu lisää tämän raportin luvussa 19.2.1.

Jätevedet

Jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteiset vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin.

HSY:n jäte- ja vesihuollon välinen teollisuusjätevesisopimus päivitettiin 18.3.2019. Aikaisemman sopimuksen tavoin myös päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 19.2.4.

Kemikaalit

Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Syötettävä kemikaali on kalsiumnitraattipohjainen Nutriox-tuote. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Ämmässuolta lähtevän painelinjan purkupäässä Hansakalliossa sekä Kauklahden jätevedenpumppaamolla. Kesäkuun alussa rikkivetypitoisuudet olivat koholla painelinjan purkupäässä ja jätevedenpumppaamolla. Kemikaalin syöttöä lisättiin asteittain, kunnes pitoisuudet saatiin alas.

Vuonna 2019 kemikaalia kului 191 220 kg, joka on noin 160 m³.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Merkittäviä prosessi- tai laitehäiriöitä ei ollut.

Kemikaalit

Jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna 2019 käytetyt merkittävimmät kemikaalit ilmoitetaan YLVA-järjestelmään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin 2019 yhteydessä.

Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 6.12, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 10.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 14.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 16.6.

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus

Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti.

HSY on toimittanut 27.10.2014 viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijainnista.

Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa 13.7. Ämmässuon Ekomo -toimijoiden polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on keskitetty piste öljyntorjuntatarvikkeille. Konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kaikkien jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimivien työntekijöiden ja urakoitsijoiden käytettävissä öljynvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen polttoainesäiliöt tarkastetaan vuosittain vuodenvaihteessa. Vuoden 2019 polttoainesäiliöiden tarkastusraportti on liitteenä 12.

Yleistä toiminnasta

Vuonna 2019 merkittävimmät rakennusinvestoinnit ovat kohdistuneet viimeistelyrakenteisiin, biojätteen käsittelyyn sekä alueiden ja infran kehittämiseen. Lisäksi rakennusinvestointeja on tehty muun muassa vesien ja kaasujen hallintaan liittyen.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna 2019 toteutetut rakennusurakat on esitetty liitteessä 13 olevalla kartalla.

Ympäristövaikutusten hallinta

Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen

Kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää on ylläpidetty ja saneerattu vuoden 2019 aikana. Kaatopaikalla on kaasunimulinjojen saneeraustarvetta, jotka johtuvat kaatopaikan muodonmuutoksista ja painumista. Uusia kaasunimulinjoja rakennettiin vanhalla kaatopaikalla säätöasemien numero 5 ja 6 yläpuolisilla alueilla. Lisäksi tehtiin kondenssivesisäiliön ja tämän edellyttämien imulinjojen asennustöitä säätöasemalla numero 12. Kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää rakennettiin myös alueen pintarakenneurakan töiden yhteydessä.

Vesien keräys ja johtaminen

Koska pohjavesipumppaamolle PVP5 kertyviä lievästi kuormittuneita pohjavesiä jouduttiin juoksuttamaan maastoon 22.11.2017–10.1.2018, käynnistettiin vuonna 2018 suunnittelu pohjavesipumppaamon vesien käsittelemiseksi. Pohjavesien käsittelyssä tutkittiin kalvosuodatusmenetelmää pilot-kokein loppuvuoden 2018 aikana. Kalvosuodatuksen todettiin soveltuvan kyseessä olevien vesien käsittelyyn ja laitteistohankinta tehtiin vuoden 2019 keväällä. Laitteistoasennukset tehtiin loppuvuonna 2019.

Huoltotunnelissa uusittiin kevään aikana suotoveden keruuputkistoja, koska teräksiset putkistot olivat osittain pahasti syöpyneitä. Uudet putkistot ovat antistaattista PE-muovia mitkä kestävät syövyttäviä olosuhteita.

Jätevesien tasausaltaan TAL2 yhteyteen toteutettiin tulvapumppaamo, jolla varaudutaan rankkasateisiin ja poikkeuksellisen pitkäkestoisiin sateisiin.

Viimeistelyrakenteet

Tuhkalokeron T1-päätyyn rakennettiin päätyseinä vuonna 2019.

Kaatopaikalle toteutettiin pintarakenne noin yhden hehtaarin alueelle kaatopaikan lounaisalueella vuonna 2019 (liite 14). Pintarakenne tehtiin yhdistelmärakenteena, jossa on bentoniittimatto ja LLDPE-kalvo. Pintarakenteen kaasunkeräyskerroksessa hyödynnettiin jätevoimalan kuonaa. Urakkaan sisältyi myös olemassa olevien kaasukaivorakenteiden kohdalle pintarakenteeseen toteutettavat läpivientirakenteet sekä urakka-alueella olevien kaasukaivojen ja niiden imulinjojen muutostyöt.

Vanhalle kaatopaikalle toteutettiin kasvukerroksen rakennusurakka noin 2,3 hehtaarin alueelle (liite 15). Työ tehtiin alkukesästä 2019. Kasvukerroksessa käytetty multa jalostettiin Ämmässuolla ja siinä hyödynnettiin kompostia. Kasvukerros rakennettiin vuosien 2017 ja 2018 aikana rakennettujen pintamaakerrosten päälle vanhan kaatopaikan läntisellä alueella. Kasvukerroksen teoreettinen paksuus on 200 mm.

Vanhan kaatopaikan itäpuolella rakennettiin kaatopaikan pintarakennetta noin 1,9 hehtaarin alueella. Alue rakennettiin kesällä 2019. Pintarakenne tehtiin yhdistelmärakenteena, jossa käytettiin bentoniittimattoa ja LLDPE-kalvoa. Kaasunkeräyskerroksessa hyödynnettiin jätevoimalan kuonaa. Kaasunkeräyskerroksen yhteispaksuus on 500 mm.

Vanhan kaatopaikan eteläpuolella rakennettiin kaatopaikan pintamaakerrosta noin 2,7 hehtaarin alueella syksyllä 2019. Pintamaakerros rakennettiin muualla rakentamisessa vaikeasti hyödynnettävästä, mutta pintamaakerroksen rakentamiseen soveltuvasta ”Helsinki-moreenista”. Lisäksi hyödynnettiin erilliskerättyä hiekoitushiekkaa imulinjojen ympärysrakenteissa. Pintamaakerroksen teoreettinen paksuus on 800 mm. Alueen päälle rakennetaan myöhemmin kasvukerros (paksuus 200 mm).

Kussakin urakassa toteutettiin myös olemassa olevien kaasu- ja/tai vesijärjestelmärakenteiden kohdalle pintarakenteeseen toteutettavat läpivientirakenteet sekä urakka-alueella olevien kaasukaivojen ja niiden imulinjojen muutostöitä.

Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit

Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen

Kompostointilaitoksen tunnelintäyttölaite saneerattiin alkuvuonna ja saneerattu laitteisto otettiin käyttöön huhtikuussa.

Tukiainehallissa rakennettiin ilmankeruujärjestelmä, jolla tukiainehallissa muodostuva hajupitoinen ilma voidaan johtaa vanhaan kompostointilaitokseen käsiteltäväksi laitoksen poistoilmanpuhdistusjärjestelmällä. Järjestelmä otettiin käyttöön kesäkuussa.

Kompostointilaitoksen ilmanvaihtojärjestelmiä saneerattiin vuoden 2019 aikana.

Pyrolyysin koetoimintalaitoksen hankesuunnitelma hyväksyttiin helmikuussa HSY:n hallituksen kokouksessa. Tämän jälkeen tehtiin laitoksen pääprosessien hankinnat ja solmittiin urakkasopimukset.

Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit

Kaasuvoimalaan toteutettiin kevään aikana aluelämpöjärjestelmän paineentasaussäilö, minkä avulla aluelämpöjärjestelmään kohdistuvia paineenvaihteluita voidaan pienentää ja näin ollen parantaa itse aluelämpöjärjestelmän sekä kaasuvoimalan ja biokaasuvoimalan käyttövarmuutta.

S1-alueella tehtiin läntisen tulotien siirto kaatopaikan päältä kaatopaikan ulkopuolella olevalle kalliokannakselle. Tierakenteen kerrosrakenteissa käytettiin betonimursketta. Uusi tie toimii tieyhteytenä muun muassa kuonan käsittelyalueelle S2. Lisäksi tien yhteydessä on varapoistumistie huoltotunnelille. Urakan yhteydessä toteutettiin myös huoltotie kaatopaikan jyrävarikolle.

Alueen ympärystien pohjoisosassa tehtiin ympärystien muutosjärjestelyjä kesällä 2019. Tieurakassa suoristettiin nykyisessä ympärystiessä ollut mutka. Tierakenteessa hyödynnettiin betonimursketta.

Laajennusalueen R1-alueella toteutettiin kuonan varastoalueen kenttärakenne noin 1,3 hehtaarin kokoiselle alueelle. Kenttärakenne oli R1-alueen rakentamisen vaiheen 2 toteutusalue. Alueen kenttärakenteissa hyödynnettiin jätevoimalan kuonaa jakavassa kerroksessa.

R1-alueen reunalle rakennettujen väliaikaisten pintarakenteiden koekenttien seurantaa on jatkettu vuonna 2019.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten, tarkkailuohjelmien sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 3). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti.

Ilma

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 11). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sääparametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi. Ämmässuon ilmanlaadun vuosiraportti 2019 on esitetty tämän raportin liitteessä 4.

Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO₂, CH₄, O₂ ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 19.1.4).

Biojätteen käsittelyn ilman päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 6.10.1, pilaantuneiden maiden ilman päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 7.4.1, tuhkien käsittelyn ilman päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 10.3.1, kivenmurskauksen ja louhinnan ilman päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 12.4.1 ja kaasuvoimalan ilman päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 14.6.1.

Sää

Vuoden 2019 helmi-, huhti-, kesä- ja joulukuu olivat tarkkailujakson 2008–2018 keskiarvoa lämpimämpiä (kuva 12 ja taulukko 49) Ämmässuolla. Vuosi 2019 oli huhti- ja kesäkuuta lukuun ottamatta tarkkailujakson 2012–2018 keskiarvoa sateisempia Ämmässuolla (kuva 13 ja taulukko 50). Tiedonsiirtovian takia Ämmässuon sääasemalta ei saatu sadantatietoja loppuvuodesta syyskuusta alkaen, jonka vuoksi vertailuun on otettu myös Ilmatieteen laitoksen Nuuksion sääaseman sadantatiedot vuonna 2019.

Hiukkaset

Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitatuista hiukkasista voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteestä 4.

Vuonna 2019 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli ilmanlaadun mittausasemalla 10 µg/m³, joka oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m³) alapuolella.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 70 µg/m³ ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 55 µg/m³ mitattiin marraskuussa, eikä PM10-pitoisuus täten ylittänyt ohjearvoa vuoden 2019 aikana. PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti kuutena vuorokautena raja-arvon numeroarvon (50 µg/m³) vuonna 2019. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM10-pitoisuuden korkein kuukausipitoisuus 19 µg/m³ mitattiin huhtikuussa.

Vuonna 2019 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo (4,6 µg/m³) oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m³) alapuolella. Korkein PM2,5-pitoisuuden korkein kuukausipitoisuus 8,4 µg/m³ mitattiin huhtikuussa.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 2019 on esitetty taulukossa 51. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien vuosikeskiarvot vuonna 2011–2019 on esitetty kuvassa 14 ja taulukossa 52.