Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2019

Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen (viestinnässä kutsutaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus) alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja ympäristölupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin.

Ekoteollisuuskeskus Ekomo on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Vuonna 2019 Ekomo-yhteistyökumppaneita oli Ämmässuolla 13 kappaletta.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2019 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeuksia ja häiriöitä oli aiempien vuosien tapaan useampia. Niistä ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Rikkihappokuorma purettiin väärän putkiyhteen kautta vanhalla kompostointilaitoksella 13.2.2019. Rikkihappoa suihkusi vanhan kompostointilaitoksen konehuoneeseen, mikä aiheutti materiaalivahinkoja. Pitkään jatkuneiden sateiden vuoksi PVP5-altaan lievästi kuormittuneita vesiä jouduttiin juoksuttamaan noin 10 000 m³ HVA3-hulevesialtaan kautta hulevesien kanssa lounaisen avo-ojan kautta maastoon 20.12.2019–3.1.2020. Biojätteen käsittelyn toiminnassa oli useita kytöpaloja. Kompostointilaitoksen tunnelissa oli 14.4.2019 ja lajittelukentällä 29.5.2019 palot. Palokunta avusti palojen sammutuksessa. Vantaan Energian jätevoimalan vuosihuollon takia sekajätettä vastaanotettiin laajennusalueen kentälle 20.5.–23.6.2019. Jätteenkuljetusautojen hydrauliikkaa hajosi useamman kerran kevään aikana ja hydrauliöljyä valui puhtaan puun kentälle 25.2.2019, vastaanottokentälle 24.6.2019 sekä risukentälle 27.6.2019 ja 28.6.2019. Öljyvuodot imeytettiin imeytysturpeella. Kompostilaitoksen omavalvontamittauksissa havaittiin kohonneita ammoniakkipitoisuuksia syksyllä 2019.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 356 791 tonnia vuonna 2019. Vuoden 2019 loppuun mennessä loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi 4089 tonnia jätettä ja lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 20 822 tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin 4 186 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 71 794 tonnia vuonna 2019. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla yhteensä noin 5 536 tonnia. Bio- ja jätevesilietteen jätteen käsittelyyn vastaanotettiin 69 532 tonnia biojätettä sekä 2 015 tonnia jätevesiliettä vuonna 2019. Vuoden 2019 aikana valmistettiin yhteensä 4 290 tonnia multatuotteita. Kiviainespitoisia materiaaleja sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun yhteensä 101 037 tonnia. Vanhan kaatopaikan kalvon yläpuolisiin pintarakenteisiin käytettiin maa-aineksia 64 536 tonnia. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnettiin kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia yhteensä 18 160 tonnia.

Kaatopaikkakaasua (CH₄ 50 %) kerättiin 19,1 milj. Nm³ vuonna 2019. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 97,3 prosenttia hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Vuoden 2019 aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 41,2 GWh. Kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 6 791 MWh. Biokaasuvoimalalla tuotettiin 5,9 milj. Nm³ biokaasua (CH₄ 50 %). Sähköä biokaasuvoimala tuotti 11 919 MWh ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella 10 151 MWh. Vuoden 2019 aikana Ämmässuolla on yhteensä tuotettu sähköä 53,1 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja energiatuotannon oma kulutus oli 16,6 GWh, loput sähköstä myytiin.

Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätteenkäsittelykeskuksesta jätevettä 705 550 m³ vuonna 2019. TAL1/TAL11-tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ylitti teollisuusjätevesisopimuksessa asetetun sulfaatin raja-arvon kahdesti vuonna 2019. Vuosikuormat ylittivät E-PRTR:n eli Euroopan päästörekisterin raportoinnin kynnysarvot arseenin, kokonaistypen ja orgaanisen kokonaishiilen osalta.

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehtyjen melumittausten mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Laitamaan ja Råbackan mittauspisteiden keskiäänitasot mittausepävarmuus huomioiden alittivat ympäristöluvassa määritellyn 55 dB raja-arvon muiden paitsi joulukuun 2019 mittauskerran osalta. Kolmperän mittauspisteellä mittausepävarmuus huomioiden ei voida todeta onko mittausten ja täten koko vuoden mittausten keskiäänitaso yli tai alle ympäristöluvassa määritellyn 55 dB raja-arvon. Kolmperän mittauspisteessä merkittävin melulähde oli Turunväylän melu.

Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla vuonna 2019. Myöskään haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskevia asiakaspalautteita vastaanotettiin 374 kappaletta vuonna 2019.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan vuonna 2019. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Vuonna 2019 on kiinnitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa erityisesti huomiota haitallisten vieraskasvilajien torjuntaan.

HSY jätehuollolla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset (ISO 9001:2015, ISO 14001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset (ISO 45001:2018). Viimeisein ulkoinen auditointi oli joulukuussa 2019, jolloin tarkastelun kohteena olivat johtaminen ja turvallisuusasiat, jätteen jalostaminen ja loppusijoitus sekä tukitehtävistä alueiden ja kiinteistöjen kunnossapito. Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat säännöllisesti. Vuonna 2019 jätteenkäsittelykeskuksessa sattui kuusi työtapaturmaa, raportoitiin yhteensä 169 turvallisuushavaintoa ja suoritettiin eri toimintojen osalta yhteensä 20 turvallisuuskävelyä.

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden 2019 aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Lisäksi HSY on pitänyt Nuuksio-seuran kanssa kaksi yhteistyöpalaveria vuonna 2019. Lähialueen asukkaille järjestettiin avoimet ovet -tilaisuus Ämmässuolla 8.6.2019. HSY:lla on käytössään tekstiviestipalvelu ja uutiskirje Ämmässuon lähiseudun asukkaille. HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Jätteenkäsittelykeskukseen tehdään myös paljon asiantuntijavierailuja.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät rakennusinvestoinnit ovat kohdistuneet viimeistelyrakenteisiin, biojätteen käsittelyyn sekä alueiden ja infran kehittämiseen vuonna 2019. Lisäksi rakennusinvestointeja on tehty muun muassa vesien ja kaasujen hallintaan liittyen. Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin kuten jätevesilietteen käsittelyyn ja kuonan hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin sekä ekoteollisuuskeskusta tukevaan kehittämistyöhön. Lisäksi on jatkettu muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin sekä biojätteen käsittelyyn liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.

HSY:n strategisena tavoitteena on vähentää oman toiminnan ja tuottamiensa palvelujen kasvihuonekaasupäästöjä. Tätä työtä tehdään jätteenkäsittelykeskuksessa muun muassa vähentämällä kaatopaikkojen metaanin hajapäästöjä, energiansäästötoimilla sekä lisäämällä oman uusiutuvan energian tuotantoa. Uusiutuvaa energiaa tuotetaan biokaasusta sekä kaatopaikkakaasusta. Vuoden 2020 aikana jatketaan selvittelyjä energian tuottamiseksi tuulivoimalla.

Jätelain 1.1.2020 voimaan tulleessa muutoksessa täsmennettiin kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua (TSV) koskevaa sääntelyä. Muutoksen seurauksena jätteen haltijan tulee jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa (ns. Materiaalitori) läpikäytävän menettelyn avulla osoittaa, ettei yksityistä palvelutarjontaa ole kohtuullisesti saatavilla ja, että edellytykset kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden nojalla antamalle palvelulle ovat näin ollen olemassa. Vuosi 2020 näyttää mihin suuntaan jätevirrat Ämmässuolla kääntyvät ja miten kiertotalous tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan jätteiden käsittelyyn.