Ämmäs­suon eko­teol­li­suus­kes­kuk­sen toi­min­ta vuon­na 2025

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuolle jäi pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka.

Noin 200 hehtaarin laajuisen ekoteollisuuskeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, kuonan käsittely ja hyötykäyttö, biojätteen laitosmainen käsittely ja lannoitetuotanto, rakennusjätteen esikäsittely, sekajätteen paalaus, tuhkien loppusijoitus, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus sekä alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun ja biojätteen käsittelyssä muodostuvan biokaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnot keskittyvät ensi sijassa jalostamiseen ja vain hyvin pieni osa jätteestä loppusijoitetaan. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä putosi merkittävästi vuonna 2014 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton jälkeen. Ekoteollisuuskeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien vastaanottoon. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaan voi tutustua tarkemmin sivulta www.hsy.fi/ammassuo.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen keskeisimpien rakennusten ja kenttäalueiden sijoittuminen alueelle on esitetty kuvassa 1 ja taulukossa 1. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1.

Taulukko 1. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen keskeisimmät rakennukset ja kenttäalueet. Numerot viittaavat kuvaan 1.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteiden mukaisesti. Nykyisin ekoteollisuuskeskus on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tätä yritysyhteistyötä kutsutaan Ekomo-toiminnaksi.

Ekomo-toimintojen osalta ympäristövaikutuksia on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko ekoteollisuuskeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Osa Ekomo-toimijoista toimii HSY:n ympäristöluvalla, osalla toimijoista on oma ympäristölupa tai ympäristösuojelulain mukainen toiminnan rekisteröinti. Ekomo-toiminnasta on kerrottu tarkemmin tämän raportin luvussa 13.

Aluetta ja sen infrastruktuuria kehitetään jatkuvasti. Eri puolilla Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta tehtiin vuoden aikana erilaisia urakoita, joissa parannettiin alueen yleistä infraa kuten valaistusta, vesienjohtamisjärjestelyjä, liikennejärjestelyjä, kaivorakenteita ja päällysteitä. Lisäksi tehtiin urakoita, joilla parannettiin alueen kemikaalien ja polttoaineiden purkua, vastaanottoa ja varastointia. Ekoteollisuuskeskuksessa vuonna 2025 toteutetut rakennushankkeet on esitetty liitteessä 2 olevalla kartalla.

Ekoteollisuuskeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Jätehuollon kehittäminen koostaa vuosittain TKI-ohjelman, jonka tarkoituksena on auttaa HSY:tä saavuttamaan strategiset tavoitteensa ja päämääränsä jätehuollon toimialalla. TKI-ohjelma toteuttaa toimialan tarpeiden mukaista kehittämistoimintaa ja tukee sen järkevää suunnittelua, resursointia ja seurantaa. TKI-ohjelmalla pyritään lisäksi ennakoimaan alan kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia kehityssuuntia sekä yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia. TKI-ohjelmalla parannetaan jätehuollon resurssitehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämistä

HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa ja tutustua sen toimintaan. Ekoteollisuuskeskuksessa tehdään myös asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita ja toimittajia. Osa vierailijoista tulee ulkomailta ympäri maailman. Vierailijat ovat kiinnostuneet ekoteollisuuskeskuksen ja Ekomon toiminnasta muun muassa uusio- ja kierrätysmateriaalien käytöstä sekä käsittelystä, biojätteen käsittelystä, kaatopaikka- ja biokaasun keräyksestä sekä kaatopaikkarakentamisesta.

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista etäyhteydellä (Teams) 26.3.2025 ja 24.9.2025. Tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon ja Kulmakorven toiminnoissa tapahtuvista muutoksista.

HSY:lla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset (ISO 9001:2015, ISO 14001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset (ISO 45001:2018).

Toiminnan jatkuvaa parantamista seurataan muun muassa sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla sekä viranomaistarkastuksilla (katso tämän raportin luku 3.5). Yhtenä keskeisenä menettelynä turvallisuuden parantamiseksi on alueella toteutettavat turvallisuuskävelyt, joissa on edustus organisaation eri tasoilta sekä työsuojeluorganisaatiosta. Lisäksi alueella tehdään erillisiä siisteyskierroksia. Merkittävät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja päivitetään säännöllisesti.

Vuonna 2025 toteutettiin yksi sisäinen auditointi ekoteollisuuskeskuksen toimintaan liittyen. Auditoinnin kohteena oli mädäte maatalouteen -hanke. Siinä kirjattiin Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen liittyen kolme poikkeamaa ja kaksi kehitysehdotusta.

HSY:n toimintajärjestelmän ulkoinen auditointi toteutettiin DNV Business Assurancen toimesta marraskuussa 2025. Ekoteollisuuskeskuksen osalta auditointi kohdistui 11.11.2025 operatiiviseen HSEQ-johtamiseen, kaasun ja vesien hallintaan ja Sortti-aseman toimintaan. Auditoinnissa raportoitiin näihin liittyen kaksi lievää poikkeamaa, neljä havaintoa ja kaksi parannusmahdollisuutta.

Vuonna 2025 ei kirjattu yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmailmoitusta.  Alueella toimivat palveluntarjoajat ovat ilmoittaneet yhden tapaturman mutta siitäkään ei aiheutunut poissaoloa.  Ympäristöhavaintoihin liittyviä kirjauksia oli 25 kappaletta, joista on aiheutunut korkeintaan vähäisiä vaikutuksia ympäristöön (kuten pieni tulipalo, pieni öljyvuoto). Yksittäisiä turvallisuushavaintoja alueelta tehtiin ennätykselliset 199 kappaletta. Turvallisuushavainnot kohdistuivat pääasiassa koneisiin/laitteisiin, menetelmiin, toimintatapoihin sekä ulkopuolisten toimintaan alueella. RISKI-järjestelmään kirjattuihin havaintoihin perustuen on päätetty turvallisuutta parantavista toimenpiteistä, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

Työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyviä asioita on käsitelty vuoden aikana HSY:n sisäisissä kokouksissa sekä alueella toimivien palveluntarjoajien kanssa pidetyissä kokouksissa.

Kaksi samansisältöistä turvallisuuspäivää koko jätehuollon henkilöstölle järjestettiin syyskuussa Blomminmäen jätevedenpuhdistamolla. Päivien ohjelmassa oli ensiavun, alkusammutuksen ja kemikaalivahingon käytännön harjoittelua ajankohtaisten turvallisuusasioiden käsittelyn lisäksi. Alueen kesätyöntekijöille järjestettiin oma Ämmässuon toimintoihin tutustumispäivä. Päivään kuului luento-osuus sisältäen ympäristö- ja turvallisuusasioita sekä tutustumiskäynnit eri toiminnoissa. Vuoden aikana järjestettiin ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta henkilöstölle. Kemikaalivuodon torjuntaa harjoiteltiin kaksi kertaa.

Pelastuslaitos teki alueella yleisen palotarkastuksen 6.–7.10.2025 Tarkastuksessa keskityttiin vesienhallinnan toimintoihin.  Ekoteollisuuskeskuksen työsuojelu- ja palotarkastukset on koottu tämän raportin lukuun 3.5. 

HSY on mukana ekotukitoiminnassa ja kaikissa toimipisteissä, mukaan lukien Ämmässuon ekoteollisuuskeskus, on ekotukihenkilö. Tavoitteena on työntekijöiden ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen toiminnan lisääminen. Ekotukitoiminta tukee HSY:n ympäristöjohtamista ja ympäristöjärjestelmän käytännön toteutusta.

Ekoteollisuuskeskuksen toiminta on mukana HSY:n GRI G4 -ohjeistuksen mukaisessa vastuullisuusraportoinnissa. Raportointi kattaa ympäristövastuun lisäksi myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmat.

HSY:n merkittävimpiä tavoitteita HSY:n yhtymäkokouksen (18.11.2022) hyväksymän HSY:n strategian mukaan vuoteen 2030 mennessä ovat muun muassa toimintavarmuuden parantaminen, kiertotalouden edistäminen, kehittyvät palvelut ja ympäristövastuu. Toimintaa ohjaa ympäristövastuun lisäksi hiilineutraaliustavoite vuoteen 2030 mennessä.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristöluvat

Yhteenveto Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevista, voimassa olevista ympäristölupapäätöksistä ja niihin vuoden 2025 aikana tehdyistä muutoksista on esitetty taulukossa 2. Yhteenveto voimassa olevista koetoimintaa koskevista päätöksistä ja niihin liittyvistä muutoksista on esitetty taulukossa 3.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevat viranomaisselvitykset ja -kannanotot 

Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevia viranomaisselvityksiä ja -kannanottoja vuonna 2025 on esitetty taulukossa 4.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevat kemikaaliturvallisuusluvat

Yhteenveto Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) myöntämistä luvista on taulukossa 5.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella voimassa olevat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat sekä teollisuusjätevesisopimus

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaa koskevat, viranomaisten hyväksymät tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat:

• Jätelain (646/2011) 120 §:n mukainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma 17.6.2025 (ei erillistä hyväksyntää, 2025 korjattu muutama virhe). Ko. suunnitelma pitää sisällään myös seuraavat erilliset käyttö- ja päästötarkkailu suunnitelmat:
  • Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla: ympäristöluvan mukainen näytteenotto- ja testaussuunnitelma
    • Viimeisin päivitys 11.10.2023.
  • Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla: ympäristöluvan mukainen näytteenotto- ja testaussuunnitelma
    • Suunnitelman päiväys 28.10.2014.

• Pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt: seurantasuunnitelma
• Viimeisin päivitys 27.2.2015.
• Pilaantuneiden maiden käsittely: Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma (HSY)
• Suunnitelman päiväys 30.8.2013.

• Ympäristönsuojelulain (527/2014) 15 §:n mukainen jätteenkäsittelykeskuksen ennaltavarautumissuunnitelma (HSY: ennaltavarautumis- ja pelastussuunnitelma 8.10.2024).
• Biojätteen käsittelylaitoksen ja sen kaasunhyödyntämisyksikön tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015, täydennetty 13.5.2016. ESAVI:n suunnitelmasta antama päätös (nro 74/2016/1) 31.3.2016. Suunnitelma päivitetty 6.5.2020 lupahakemuksen yhteydessä.
• Kaasuvoimalan ympäristöluvan mukainen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun suunnitelma (Pöyry, 16X274160) 4.6.2015.
• Ämmässuon-Kulmakorven vesien yhteistarkkailuohjelma, josta Uudenmaan ELY-keskuksen päätös (dnro UUDELY/8930/2015) 18.5.2018. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt 21.12.2022 tarkkailuohjelman täydennykset ja muutokset. Ohjelman viimeisin päivitys 30.8.2024. Esitys tarkkailuohjelman päivittämisestä toimitettu ELY-keskukselle 2.12.2025.
• Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittaussuunnitelma (4.10.2013), jonka Uudenmaan ELY-keskus hyväksynyt (dnrot UUDELY/574/07.00/2010 ja UUDELY/819/07.00/2010) 19.2.2014. Uudenmaan ELY-keskus on 10.1.2023 hyväksynyt (dnro UUDELY/14012/2022) mittaussuunnitelman muutoksen.
• Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelma (22.12.2014, muutokset 26.5.2016, 7.7.2017 ja 14.11.2017), jonka Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt (dnro UUDELY/5273/2015) 27.11.2017.

HSY:n jätehuollon toimiala on tehnyt 18.3.2019 teollisuusjätevesisopimuksen (77/2019) Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon.

Viranomaistarkastukset

Vuonna 2025 Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen kohdistuivat seuraavat viranomaistarkastukset:

• Uudenmaan ELY-keskus 16.5.2025 (kierros laitoksella 13.6.2025): Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus, jossa käsiteltiin vaarallisen jätteen loppusijoitukseen liittyvät toiminnot.
• Uudenmaan ELY-keskus 23.5.2025 (kierros laitoksella 13.6.2025): Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus, jossa käsiteltiin tavanomaisen jätteen kaatopaikkatoiminnot (loppusijoitusalue ja vanha kaatopaikka) sekä kenttäalueilla tapahtuvat jätteenkäsittelytoiminnot.
• Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 6.–7.10.2025: Yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus.
• Tukes 22.10.2025: Ämmässuon kaasuvaraston käyttöönottotarkastus.
• Ruokavirasto 12.11.2025: Laitostarkastus.

Kaavoitus

​Maakuntakaava​

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus sijoittuu Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 22.6.2010. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä.

Uusimaa-kaavassa 2050 Ämmässuon alueella on kaavamerkintä “Kiertotalouden ja jätehuollon alue”.  Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuus on lainvoimainen (korkeimman hallinto-oikeuden päätös 13.3.2023). Helsingin seudun kaavaan ei tullut oikeuskäsittelyssä muutoksia.

​Yleiskaavat​

Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa ekoteollisuuskeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi.

Espoon kaupunginvaltuusto on 15.11.2021 osittain hyväksynyt Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan, johon Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen aluekin kuuluu. Kulmankorven ja Ämmässuon alueesta on tehty luonnosvaiheen jälkeen erillinen vaikutustenarviointi. Vaikutusten arvioinnista saatujen tietojen pohjalta kaavaehdotukseen on yhdyskuntateknisen huollon alueen eteläpuolelle sekä erityisalueen etelä- ja itäpuolelle merkitty suojaviheralue. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan osittain 15.11.2021.

Espoon yleiskaava 2060 Espooseen laaditaan koko kaupungin kattava yleiskaava, joka tähtää vuoteen 2060. Kaava on tullut vireille 7.9.2022 ja sen tavoitteet hyväksyttiin 13.3.2023. Espoon yleiskaava 2060:n luonnos oli nähtävillä 3.6.–3.9.2024. Kaavaluonnoksessa ekoteollisuuskeskuksen kohdalla oli merkintä: ”ET, Yhdyskuntateknisen huollon alue. Alue varataan yhdyskuntateknisen huollon toiminnoille. Alueen toimintojen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristöhaittojen torjuntaan. Toiminnan kehittämisessä tulee ottaa huomioon kaavassa osoitettu ympäröivä maankäyttö. ”Etelä- ja itäpuolelle on merkitty: EV, Suojaviheralue. Alue varataan Ämmässuon yhdyskuntateknisen huollon ja Kulmakorven erityisalueen suojaviheralueeksi. Alueella tulee turvata riittävä suojapuusto ja muu suojakasvillisuus. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 §:ssä on säädetty.”

Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva ekoteollisuuskeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi (kaavamerkintä EK) ja yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (kaavamerkintä ET).

​Asemakaavat​

Espoon kaupungin puoleisella alueella on voimassa Ämmässuo 640100-asemakaava, joka on hyväksytty 13.11.2006 (lainvoimainen 18.6.2008). Kirkkonummen kunnan puoleisella alueella on voimassa Kauhala, Ämmässuo 2859-asemakaava, joka on hyväksytty 2.3.2006 (lainvoimainen 8.2.2008).

Ekoteollisuuskeskuksen alue on edellä mainituissa, voimassa olevissa asemakaavoissa osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (kaavamerkintä EJ/VR) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueiksi (kaavamerkinnät ET, ET-1 ja ET-2). Lisäksi ekoteollisuuskeskuksen ympärille on osoitettu suojaviheralue (kaavamerkintä EV/VR). Kirkkonummen asemakaavassa on varaus meluvalleille: ”Alueelle voidaan asutuksen suojaksi rakentaa maisemaan sopeutuvia meluvalleja”.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.8.2022 Ämmässuon asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa yhden tuulivoimalan sijoittamisen alueelle. Kaavasta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja korkein hallinto-oikeus kumosi kaavan kesällä 2024. Kaavoitustyö on päättynyt 26.8.2024. KHO katsoi, ettei asemakaavaa varten ollut laadittu alueen erityisolosuhteisiin liittyvää lintujen törmäysriskiarviointia siten, että arviointi olisi luotettava ja antaisi perusteen pitää törmäysriskiä merkityksettömänä tai muutoinkaan selvästi pienenä. KHO katsoi, että kaavaratkaisua varten laadittujen selvitysten perusteella ei voitu riittävästi varmistua siitä, että luonnonympäristön vaalimista koskeva kaavan sisältövaatimus täyttyy.

Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristölupien mukaiset vastaavat hoitajat on esitetty taulukossa 6 ja muut yhteyshenkilöt on esitetty taulukossa 7. Ilmoitus vastaavien hoitajien ja muiden yhteyshenkilöiden muutoksista tehdään viranomaisille yhteystietojen päivittyessä. Tiedot päivitetään tarvittavin osin myös YLVA-järjestelmää.

Yleistä toiminnasta

Vuoden 2025 kaikki tulevat, lähtevät ja kenttien väliset sisäiset siirrot punnittiin mScales-punnitusjärjestelmällä. Punnitusjärjestelmässä voi käyttää järjestelmän omaa sähköistä siirtoasiakirjaa, josta on integraatio SIIRTO-rekisteriin. Asiakkaat voivat käyttää myös omaa sähköistä siirtoasiakirjaa, jolloin siirtoasiakirjan PDF-tiedosto liitetään HSY:n punnitusjärjestelmään.

Poikkeukselliset aukioloajat

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen vaaka-asema oli avoinna maanantaista perjantaihin kello 8.00–16.00.   Ekoteollisuuskeskuksen alueella oli kuorma-autoliikennettä arkisin kello 6.00–22.00 välisenä aikana. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus oli avoinna kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä tai niiden korvaamisesta johtuen poikkeuksellisesti vuonna 2025 taulukon 8 mukaisesti. 

HSY:n omaan toimintaan liittyvien jätteenkäsittelyjen ja kuljetuksien osalta aloitettiin toimimaan elokuussa 2021 ympäristöluvan 14.12.2012 olennaisen muutoksen ESAVI:n päätöksen nro 147/2021 (19.5.2021) mukaisesti. Ympäristöluvan muutos mahdollistaa sen, että muun muassa sekajätteen paalausta, kuonan seulontaa sekä muuta melua aiheuttavaa toimintaa, mukaan lukien melua aiheuttavat huoltotoimenpiteet ja koneidenkorjaus, saa harjoittaa arkisin kello 6.00–22.00 ja viikonloppuisin kello 7.00–18.00.

Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli keväällä auki kolmena lauantaina 26.4.2025, 3.5.2025 ja 10.5.2025.

HSY vesihuollon päivystyskuormia, jätevoimalan kuonakuormia ja Sortti-asemien viikonloppu kuormia tuotiin Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen viikonlopun tai pyhäpäivän aikana 8 päivänä (1.1.2025, 2.2.2025, 9.3.2025, 21.4.2025, 29.5.2025, 20.6.2025, 29.6.2025, 26.12.2025) ja arkisin klo 21.00–7.00 välillä 70 päivänä (4.1.2025, 10.1.2025, 11.1.2025,18.1.2025, 24.1.2025, 25.1.2025, 27.1.2025, 1.2.2025, 7.2.2025, 8.2.2025, 15.2.2025, 4.3.2025, 8.3.2025, 15.3.2025, 22.3.2025, 26.3.2025, 29.3.2025, 5.4.2025, 12.4.2025, 19.4.2025, 26.4.2025, 3.5.2025, 10.5.2025, 17.5.2025, 29.5.2025, 31.5.2025, 3.6.2025, 7.6.2025 12.6.2025, 14.6.2025, 20.6.2025, 23.6.2025, 28.6.2025, 3.7.2025, 4.7.2025, 12.7.2025, 17.7.2025, 18.7.2025, 19.7.2025, 26.7.2025, 2.8.2025, 9.8.2025,  7.8.2025, 8.8.2025, 16.8.2025, 23.8.2025, 30.8.2025, 6.9.2025, 11.9.2025, 12.9.2025, 13.9.2025, 19.9.2025, 20.9.2025, 27.9.2025, 4.10.2025, 11.10.2025, 17.10.2025, 18.10.2025, 25.10.2025, 30.10.2025, 8.11.2025, 12.11.2025, 4.12.2025, 9.12.2025, 10.12.2025, 11.12.2025, 13.12.2025, 15.12.2025, 20.12.2025, 30.12.2025).

Jätteiden vastaanottomäärät

Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen otettiin vuonna 2025 vastaan yhteensä 25 721 kuormaa (taulukko 9) eli yhteensä 234 206 tonnia jätettä ja maata (taulukko 10). Jätemäärä pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Taulukossa 10 on esitetty Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vastaanotetut jätemäärät tonneina vastaanottopaikoittain vuosina 2023–2025. Tarkemmat jätemäärätiedot vastaanottopaikoittain löytyvät taulukoista 11–19.

HSY:n ympäristöluvalla toimivien Ekomo-yritysten vastaanottamat jätemäärät löytyvät taulukoista 20 ja 21. HSY:n ympäristöluvalla toimivien Ekomo-yritysten vastaanottamat jätemäärät vaihtelevat vuosittain. Vaihteluun vaikuttavat muun muassa yritysten lukumäärä, toiminnan luonne sekä mahdolliset muutokset ympäristölupien myöntämisessä. Vuonna 2025 vastaanotettujen jätemäärien merkittävä muutos johtui pääosin Ekomo-toimintojen siirtymisestä toimijan oman ympäristöluvan alaisuuteen. Ekomo-toiminnasta on kerrottu tarkemmin tämän raportin luvussa 13.

Jätemääräsuoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain.

Käsiteltyjä ja vuodenvaihteessa varastossa olleita jätemääriä on esitelty tämän raportin luvuissa 5–7 toiminnoittain ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 8. 

Vastaanotettavan jätteen laadun valvonta

Vastaanotettavien jätteiden sisältöä ja laatua valvotaan ja siten varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ekoteollisuuskeskuksen ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei sovellu sille aiottuun käsittelyyn, ohjataan ja/tai lastataan kuorma kuljetettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan ekoteollisuuskeskuksen alueella. Jos jäte ei sovellu käsiteltäväksi ekoteollisuuskeskuksessa, esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että jätteen alkuperäkunnan ympäristöviranomaisille.  

Vuoden 2025 aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormia tarkastettiin yhteensä 585 kappaletta (kuva 2). Jätteen laatu- ja hinnanmuutoksia oli 34 kappaletta, asbestikuormiin liittyviä huomautuksia yksi kappaletta, lajittelemattomia jätekuormia kolme kappaletta ja siivousmaksuja kaksi kappaletta. Tarkastetuista kuormista 545 kappaletta ei tarvinnut muutosta.  

Ekoteollisuuskeskuksesta käännytettiin vuonna 2025 kokonaan pois neljä jätekuormaa. Yhdeltä kuormalta puuttui laskutustiedot, toiselta asiakkaalta puuttui jätteen kaatopaikkakelpoisuuslausunto ja kolmas kuorma ei soveltunut HSY:lle käsittelyyn ja neljäs asiakas yritti tuoda jätettä poikkeusaukioloaikana, jolloin vastaanotettiin vain HSY:n omia kuormia. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadunvalvonta on esitetty tämän raportin luvussa 8.3.

Huolto ja korjaustoimet

Ämmässuon vaaka-asemalla on neljä ajoneuvosiltaa. Vaaoille suoritetaan vuosittain määräaikaishuollot ja kolmen vuoden välein tehdään määräaikaisvarmennukset. Syksyllä 2025 tehtiin vaakasiltojen vuosihuolto sekä päätelaitteet uusittiin ja vaakasilloille tehtiin ensivarmenteet.

Huollon aikana vaakasilloista tarkistetaan muun muassa seuraavat asiat: vaakasillan puhtaus, vaakasillan kulumat, vaakasillan kunto/taipuma, betonisillan päätyraudat, vaakakuopan kunto sekä antureiden kunto (sinetöinti).

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemille sekä Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vastaanotettua viherjätettä ja osa HSY:n jätevedenpuhdistamoilta syntyvästä jätevesilietteestä.

Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Pyrolyysin koetoimintalaitosta ei ole käytetty vuonna 2025. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa, osa kompostoidaan kentällä ja osa toimitetaan energiahyödyntämiseen.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena tai maaparannusaineena maataloudessa.

Elokuussa aloitettiin mädätteen lannoitetuotanto mädätejalostuslaitoksessa, jossa biojätteestä valmistetaan nestemäistä lannoitetta maatalouteen. Biokaasulaitokseen syötettävän biojätteen osuutta on saatu nostettua huomattavasti uuden laitoksen käyttöönoton myötä. Samalla tuotettu biokaasun määrä on kasvanut. Biojätteen kompostointiin ohjattu osuus oli hyvin pientä ja elokuusta lähtien myös biokompostien kenttäkäsittely aumoissa väheni. 

Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnettiin Ämmässuon biokaasu- ja kaasuvoimalassa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Kompostointilaitoksen poikkeukselliset aukioloajat on esitetty luvussa 4.2.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät

Vuosien 2023–2025 aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät ja -jakeet on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 22. Muutama biojätteen käsittelyyn toimitettu, mutta kompostointiin soveltumatonta jätettä sisältävä kuorma, siirrettiin kompostointitoiminnan rejektin kanssa jätevoimalaan.

Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista ja vieraslajikuormista käsitellään laitosmaisesti. Jätteenä ekoteollisuuskeskukseen toimitettu puu, kannot ja risut murskataan pääosin kompostien tukiaineeksi. Risumursketta toimitetaan myös muualle energiahyödyntämiseen.

Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä ja pieniä määriä vieraslajikuormia. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä ja osa käytetään seosaineena kompostoinnissa.

Viherjätteen käsittely

Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 23.

Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti komposti- ja multakentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin kolme kertaa, pinnoittamatonta puuta neljä ja lehtirisuja kolme kertaa vuonna 2025. Risuhaketta toimitettiin myös muualle energiahyödyntämiseen.

Lehdet käsitellään viherjätekentällä ja hevostallien kuivikkeet pääasiassa jälkikypsytyskentällä tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja. Aumoissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kahden–kolmen viikon välein huhti–joulukuun aikana. Kääntökautta voidaan jatkaa läpi talven, jos sää pysyy leutona. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 °C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla.

Joulukuun 2025 lopussa viherjätekentällä oli varastossa noin 6 000 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä noin 2 400 tonnia.

Laitosmainen käsittely

Biojätteen käsittely

Biojäte käsitellään ekoteollisuuskeskuksessa jatkossa pääasiassa biokaasulaitoksessa. Kompostoinnissa käsitellään seulonnasta ja puristimesta syntyvät rejektit. Biokaasulaitoksessa biojäte mädätetään, jolloin biojätteen sisältämä energia saadaan biokaasuna talteen. Biokaasu käytetään polttoaineena biokaasu- ja kaasuvoimalassa, joissa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Biokaasulaitos tuotti 200 normikuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden vuonna 2025. Biokaasun hyödyntämisestä on kerrottu tarkemmin luvussa 5.6.

Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio ennen mädätejalostuslaitoksen käyttöönottoa. Kuvan 5 prosessikaavio kuvaa toimintaa käyttöönoton jälkeen. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden käsittelymenetelmät ja -määrät on esitetty taulukossa 24. Taulukossa 25 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitoksen toimintaan liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2025.

Vastaanotettu biojäte murskataan ja seulotaan kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2025 mädätykseen meni noin 45 prosenttia kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin viisi viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista.

Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitettiin keskenään, jonka jälkeen massa syötettiin kompostointitunneliin. Tämä prosessi on kuvattu virtauskaaviossa kuvassa 4.

Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti vuonna 2025 noin seitsemän vuorokautta. Vuonna 2025 tehtiin 234 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen osa kompostista kierrätetään takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulottiin ja hieno jae siirrettiin seuraavaan tunneliin, jossa varmistettiin panoksen hygieenisyys. Tämä vaihe kesti vuonna 2025 keskimäärin seitsemän vuorokautta. Vuonna 2025 syntyi 49 hygienisoitua panosta. Hygienisoituneiden panosten jälkikompostointi jälkikompostointilaitoksessa kesti keskimäärin 11 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirrettiin kentälle aumakompostointiin.

Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta erotellaan ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta materiaalia. Vuonna 2025 tämän rejektin määrä oli noin 9 445 tonnia ja se toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia ja kompostointilaitoksien rikkimenneitä osia yhteensä noin 69 tonnia.

Tukiainehallissa kuivataan erilaisia kompostoinnin tukiaineina käytettäviä massoja, kuten kierrätys- ja kenttäylitettä, risu- ja kantomursketta. Lisänä kuivauksessa voidaan käyttää myös kuivaa puumursketta parantamaan ilman kulkua massassa. Halliin mahtuu kaikkiaan viisi koko hallin pituista tukiaineaumaa. Kutakin aumaa kuivataan puhaltamalla aumojen alle lämmitettyä ilmaa. Ilman puhallusta ja lämmitystä voidaan säätää automaation avulla. Vuoden 2025 aikana tukiainehallissa kuivattiin kaikkiaan noin 12 000 tonnia murskemateriaaleja kompostoinnin tukiaineiksi. Tämän lisäksi kompostointilaitoksella lisättiin suoraan prosessiin puhdasta puumursketta 450 tonnia.

Heinäkuusta lähtien kaikki biojäte muovista rejektiä lukuun ottamatta on käsitelty biokaasulaitoksessa ja edelleen mädätejalostuslaitoksessa laitoksen koeajovaiheen aikana. Tämä prosessi on kuvattu virtauskaaviossa kuvassa 5. Mädätettä jalostukseen meni 8 652 tonnia. Mädätyksen jälkeen mädätteestä puristetaan kiintoainetta pois. Tähän puristejäännökseen jää myös suurin osa epäpuhtauksista, kuten muovi. Tämä materiaali kuivataan kompostointilaitoksen tunnelissa kompostoimalla yhdessä esikäsittelyssä erotetun muovipitoisen biojäteylitteen kanssa. Tämä kuivausrejekti menee energiahyödyntämiseen Vantaan Energialle.

Varsinainen mädäte hygienisoidaan hygienisointireaktoreissa. Tämän jälkeen mädätteestä erotetaan vielä osa kiintoaineesta, niin että saadaan maatalouteen sopivaa lannoitetta. Tämä erotettu kiintoaine eli linkousjäännös kompostoidaan jälkikompostointilaitoksessa käyttäen puumursketta tukiaineena. Tämän jälkeen se on valmista biokompostia, jota käytetään multatuotannossa. Varsinainen mädäte varastoidaan säiliössä ja se käytetään suoraan pelloille sellaisenaan. Se on luomulannoitetta.

Jätevesilietteen käsittely

Jätevesilietettä kompostoitiin jälkikompostointilaitoksessa 90 panosta, yhteensä 4 524 tonnia ja viipymä oli kaksi viikkoa. Lisäksi syötettiin 160 tonnia jätevesilietettä biojätteen mädätykseen rikkivedyn sidontaan.

Loppuvuodesta jätevesilietettä käsiteltiin myös kompostointilaitoksessa (8 panosta, noin 720 tonnia) ja tämä toiminta tulee jatkumaan. Kompostointilaitoksissa jätevesilietteeseen sekoitetaan lehtirisumursketta, risumursketta ja puumursketta sopivalla seossuhteella ja tämä seos ensin hygienisoidaan ja sitten kompostoidaan. Kompostointilaitoksessa prosessi kestää noin kolme viikkoa ja jälkikompostointilaitoksessa kaksi viikkoa. Kompostointilaitoksen jälkeen komposti seulotaan ja siirretään kentälle varastointiin. Kypsät jätevesilietekompostit käytetään multatuotannossa lannoitteena.

Jätevesilietteen virtauskaavio on esitetty kuvassa 6.

Pyrolyysin koetoimintalaitos

Pyrolyysilaitoksen koetoimintalupa päättyi vuoden 2024 lopussa. Koetoiminnasta laadittiin loppuraportti, joka toimitettiin viranomaisille 28.2.2025. Laitos ei ollut käytössä vuoden 2025 aikana. Mahdollinen jatkokäyttö on vielä selvityksessä.

Tutkimushankkeet ja selvitykset

HSY oli mukana erilaisissa hankkeissa. Biokierto ry:n PlastLife-hankkeessa, joka päättyi 2025, tutkittiin biohajoavan muovin käyttäytymistä kompostoinnissa. HSY on mukana Luke:n koordinoimassa HIILIKETJU-hankkeessa, jossa bioperäisen hiilidioksidin (BioCO2) hyödyntämismahdollisuuksia kartoitetaan (mm. talteenotto, puhdistus, varastointi ja logistiikka). Lisäksi hankkeessa luodaan arvoketjuja ja tarkastellaan liiketoimintapotentiaalia sekä ympäristövaikutuksia. Lisäksi olemme mukana SBB:n Laadukas biojäte -hankkeessa, jossa kehitetään keinoja, millä biojätteestä tuotettujen kierrätyslannoitteiden laatua parannetaan.

Vuonna 2025 valmistui kolme opinnäytetyötä. Yhdessä Metropolian kanssa toteutettiin opinnäytetyö, jossa selvitettiin biokaasureaktorin kuormituksen vaikutusta biokaasuntuottoon, biokaasun laatuun sekä mädätteen laatuun. Yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa valmistui diplomityö, jossa selvitettiin, miten pyrolyysiprosessilla jätevesilietteestä valmistettu lietehiili vaikuttaa kaatopaikan pintarakenteen kasvukerrokseen sekä siitä muodostuvien valumavesien ja pintavalunnan laatuun. Työn kokeellinen osuus toteutettiin Tampereen yliopiston laboratoriossa kahden kuukauden lysimetrikokeena. Lisäksi valmistui opinnäytetyö, jossa tehtiin taloudellinen ja agronominen kokonaisarvio siitä, miten mädätteen käyttö voi korvata mineraalilannoitteita suomalaisilla maatiloilla.

Kompostien jälkikypsytys

Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2025 yhteensä 12 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi/biojatteenkasittely sekä ryhmätekstiviestipalvelun kautta kompostointiaumojen käännöstä. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kastellaan tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä.

Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa keskimäärin 2–8 kuukautta ennen kuin kompostin todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Kompostin selonnasta syntyy alitetta (valmis komposti) ja ylitettä. Ylite on suurelta osin puuainesta, joka voi sisältää pienen määrän roskaa (muovi ja metalli). Ylitteen palakoko on liian pientä käytettäväksi kompostin tukiaineena.  Seulotusta kompostista muodostetaan eriä, joista lähetetään näyte (1 näyte/1 000 tonnin erä) Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena.

Kompostin seulonnan yhteydessä syntyvä ylitettä hyödynnetään energiana. Vuonna 2025 ylitettä ajettiin polttolaitoksiin 5 938 tonnia.

Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasuvoimala tuottaa sähköä ja lämpöä biokaasulaitoksessa muodostuvasta biokaasusta (katso taulukko 25). Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytetään vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdetaan aluelämpöverkkoon ja käytetään muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen.

Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat vuonna 2025:

• moottori 1: 4 430 h
• moottori 2: 3 478 h
• ORC: 1 959 h.

Vuonna 2025 biokaasuvoimala tuotti sähköä 7 689 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 7 048 MWh.

Prosessien tarkkailu

Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosesseja seurataan ja tiedot tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin.

Hygienisointivaiheen toimivuutta tarkastellaan HSY:n laatukäsikirjan mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla. Vuonna 2025 otettiin biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta seitsemän omavalvontanäytettä ja jälkikompostointilaitoksesta 13 omavalvontanäytettä. Yhdessä lietekomposti erässä kuukausittaisessa omavalvontanäytteessä todettiin E. colia yli 1 000 mpn/g. Kyseisen erän käsittelyä jatketaan alueella, kunnes bakteerien pitoisuus alittaa vaatimuksen. Tämä varmistetaan uusintanäyttein. Erissä ei todettu salmonellaa.

Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2025 mädätenäyte otettiin kuusi kertaa ja biokaasunäyte kolme kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja pH-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 58 prosenttia. 

Jälkikypsytysvaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella.

Ruokaviraston toimesta otettiin biokompostista valvontanäytteet 22.9.2025.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Vuoden 2025 aikana ilmeni seuraavia prosessi- ja laitehäiriöitä:

• Jälkikompostointilaitoksen happopesuri 1 häiriöllä 23.1.–14.2.2025 ja happopesuri 2 29.1.–7.2.2025. Pesurilla 3 poistettiin häiriöiden aikana ammoniakki poistoilmasta.
• Jälkikompostointilaitoksen biosuotimien puurakenteista osa romahti alla olevaan tilaan sisään 30.1.2025. Biosuotimet olivat koko ajan toiminnassa. Biosuotimien rakenteet korjattiin yksi kerrallaan kesän aikana ja viimeinen valmistui elokuussa.
• Biokaasupumppaamon kaasulaadun analysaattori (metaanimittaus) meni häiriölle 27.8.2025. Se saatiin toimimaan 15.10.2025. Varaosien saatavuuden vuoksi korjaaminen kesti tavanomaista kauemmin. Tällä välin olimme pelkän käsimittarin varassa metaanipitoisuuden osalta.
• Elisan nettiyhteys oli poikki 25.9.2025 muutaman tunnin ja se aiheutti osan valvomo-ohjelmiston toimimattomuuden sekä puhelimien toimimattomuuden.
• Varallaolijan etäkäyttö ei toiminut 12.10.2025, koska Elisan verkkoyhteys oli poikki. Varallaolija joutui operoimaan paikan päällä.
• Biokaasuvoimalan muuntaja meni oikosulkuun 31.10.2025 ja sen aiheuttama sähkökatko aiheutti muiden prosessien häiriöitä ja laiterikkoja, kuten taajuusmuuntajarikkoja kompostointilaitoksella. Kaasut ohjattiin CHP1:lle.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia. Vuoden 2025 aikana tehtiin seuraavia huolto- ja korjaustoimenpiteitä:

• Liikkuvan lattian 32.1 ja 32.2 huolto 20.–28.1.2025 välisenä aikana.
• Mashmasterin huoltoa 20.–23.1.2025 välisenä aikana.
• Piippupuhaltimen puhaltimen vaihto 27.3–28.3.2025 välisenä aikana.
• Terminaattorin rummun vaihto uuteen 22.–26.5.2025 välisenä aikana.
• Jälkikompostointilaitoksen biosuodatin materiaalin vaihto osa 1 (2.–13.6.2025 välisenä aikana).
• Jälkikompostointilaitoksen biosuodatin materiaalin vaihto osa 2 (7.–11.7.2025 välisenä aikana).
• Jälkikompostointilaitoksen biosuodatin materiaalin vaihto osa 3 (15.–19.9.2025 välisenä aikana.).
• Täyttökäytävän tunneleiden kannet uusittiin 17.11.–19.12.2025 välisenä aikana kuitenkaan aiheuttamatta katkoja normi toimintaan.
• Seulonta-asemalla tehtiin korjaus töitä 17.11.–19.12.2025 välisenä aikana tähtiseulaan ja muovin keräysnoppaan. Seulonta poissa käytöstä.
• Jälkikompostointilaitoksen tunneleiden peräpoteroiden kunnostusta 1.12.2025 alkaen koko joulukuun ajan. Työ jatkuu vuonna 2026.
• Liikkuvan lattian hydraulilaitteiston korjausta 8.9.–4.10.2025 välisenä aikana.

Rakentaminen

Biokaasulaitoksen mädätteen jalostus maatalouteen -hankkeen rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2024. Hankkeen rakennustekniset työt vastaanotettiin joulukuussa 2024, ja laitoksen prosessitekniset asennustyöt valmistuivat siten, että laitoksen koeajot voitiin aloittaa heinäkuussa 2025 ja mädätteen koeajot lannoitetuotantoon elokuussa 2025. Koska laitos on ainutlaatuinen (ainakin Euroopan mittakaavassa) ja edustaa uutta tekniikkaa, laitoksen kehitystä ja optimointia jatketaan vuoden 2026 kuluessa.

Kompostointilaitoksella tehtiin prosessitekninen saneerausurakka vuonna 2025, jossa uusittiin esimerkiksi kompostointitunneleiden täyttöluukut.

Kompostointitunnelien nro. 4 ja 12 lattiat korjattiin kevään 2025 aikana asentamalla lattioihin teräksiset kulutuslevyt. Kaksi tunnelia oli viisi kuukautta korjauksen ajan poissa käytöstä.

Jälkikompostointilaitoksella rakennettiin uusi rikkihappokuljetuksen purkupaikka osana kemikaali- ja TUKES-projektia.

Päästötarkkailu

Ilma

Tarkkailua tehdään ympäristölupamääräysten mukaisesti (ESAVI:n päätös käsittelyyn palautetusta asiasta (biojätteen käsittelylaitoksen ympäristöluvan tarkistamisesta ja muuttamisesta (WT-BAT-päätelmien johdosta) nro 321/2023). Ilmapäästömittaukset toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kompostointilaitoksessa sekä jälkikompostointilaitoksessa 5.3.2025 ja 8.10.2025. Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään taulukossa 26 ja yksittäiset analyysitulokset löytyvät tämän raportin liitteestä 3.

Biojätteen käsittelyn ympäristölupapäätöksen nro 321/2023 lupamääräyksen A.14. mukaan ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman ammoniakkipitoisuus saa laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa olla enintään 10 mg/Nm³ ja hajupitoisuus enintään 2 000 hajuyksikköä/Nm³.

Kompostointilaitoksen 8.10.2025 suoritetussa mittauksessa hajupitoisuus ylitti ympäristöluvan päästöraja-arvon. Uusintamittauksissa 2.12.2025 kompostointilaitoksen poistoilman keskimääräinen haju- ja ammoniakkipitoisuus ylitti edelleen ympäristölupapäätöksen mukaisen enimmäispitoisuuden. Sen vuoksi selvitettiin, mistä aiempaa suurempi hajukuorma tulee ja huomattiin, että päälähde on todennäköisesti poistoilma mädätejalostuslaitoksesta. Hajua aiheuttavat yhdisteet ovat biologisesti hajoavia. Tämän takia poistoilmakanavisto päätettiin muuttaa vuoden 2026 alussa niin, että mädätejalostuslaitoksen poistoilmaa ei johdeta enää suoraan poistoilmakäsittelyyn. Mädätejalostuslaitoksen poistoilma johdetaan ennen poistoilmakäsittelyä kompostointiprosessiin, missä hajuyhdisteet saadaan hajotettua.

Kompostointilaitoksen poistoilman ammoniakkipitoisuus oli alle analyysimenetelmän määritysrajan ja täten jälkikompostointilaitokselle ei voitu laskea vuodessa ilmaan pääsevän ammoniakin määrää. Laskennallinen määrä (mittauksen alimman määritysrajan mukaan) on vuodessa 152 kg ammoniakkia. Jälkikompostointilaitoksen osalta vuosittainen määrä on 59 kg ammoniakkia.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun sekä hajujen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 14.2 ja liitteessä 4.

Biojätteen käsittelyn aiheuttamien hajupäästöjen vähentämiseksi on toimintasuunnitelma ja sitä toteutettiin toimintasuunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti.

Jätevesi

Kompostointikenttien hulevedet johdetaan tasausaltaisiin TAL2 ja TAL8. Altaiden vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuusmittauksilla. Altaista vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai käytetään teknisenä vetenä, esimerkiksi kompostien kastelussa.

Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee jälkikompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Jälkikompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamosta (neutralointiasema) viemäriin johdettiin vuonna 2025 yhteensä 5 276 m³ jätevettä. Vuoden 2025 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteissä 5 ja 6.

Biojätteen käsittelyn kaasun hyödyntämisestä syntyvän jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2023–2025 on esitetty taulukossa 27.

Jälkikompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina 2023–2025 on esitetty taulukossa 28. Pumppaamossa yhdistyvät sekä kompostointilaitoksen että jälkikompostointilaitoksen viemäriin johdettavat jätevedet.

Kaikki biojätteen käsittelyn alueella muodostuvat vedet johdetaan tasausaltaisiin (TAL1, TAL11 ja TAL12) ja edelleen Blominmäen jätevedenpuhdistamolle.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 14.3 ja liitteessä 7.

Mädätteen jalostuslaitoksesta on tehty kertaluontoinen näytekeräys toiminnan testauksen yhteydessä 10.9.2025. Näytteenotolla selvitettiin mädätteen kuivauksesta syntyvän jäteveden haitta-aineet. Tuloksista on tehty erillinen raportti, joka toimitettu 13.1.2026 Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristösuojeluviranomaisille.

Melu

Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 14.6 ja liite 8).

Haittaeläimet

Jyrsijöitä torjuttiin sekä myrkyttämällä että pyydyksillä vuonna 2025 (liite 9). Biokierrätyksen rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehtiin kahden viikon välein. Rottien torjunnassa käytettävällä vaahdotuksella pyrittiin estämään muun muassa kaapelivaurioita.

Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein maalis–marraskuussa vuonna 2025 (liite 9). Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja deltametriini-liuosta.

Kemikaalit

Jälkikompostointilaitoksessa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) 51 tonnia poistoilmapesureissa ammoniakin poistoon vuonna 2025.

Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä noin 1,2 tonnia, glykolia 0,11 tonnia ja tolueenia 0,02 tonnia.

Mädätteen jalostuslaitoksessa käytettiin mädätteen kuivaamiseen 12,4 tonnia ferrikloridia.

Valmiin kompostin ja luomumädätteen käyttö

Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 12 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2025 luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 29.

Multatuotanto

Ämmäsuon ekoteollisuuskeskuksessa voidaan valmistaa kahta erilaista multatuotetta: bio- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään biojäte-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuoden 2025 aikana ei ole valmistettu ollenkaan multatuotteita.

Yleistä toiminnasta

Ekoteollisuuskeskuksen alueella on yhteensä yli 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä eri hyötykäyttötarkoituksia varten. Ekoteollisuuskeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat pääosin asfalttipintaisia (liite 10). Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo.

Kenttien vedet johdetaan pääosin ekoteollisuuskeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä.

Varastoitavia ja käsittelyä vaativia jätteitä ovat muun muassa kuona, maa-ainekset, puujätteet, asfaltti ja betoni (taulukko 30). Kiviainespitoiset jätteet hyödynnetään Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella tai ulkopuolella rakentamiskohteissa. Pinnoitetut puujätteet murskataan ja toimitetaan energiahyötykäyttöön.

Käsiteltäviä jätteitä varastoidaan kasoissa, jotta saadaan kerättyä riittävä materiaalimäärä käsittelyä tai poiskuljetusta varten. Muualle käsittelyyn toimitettavia jätteitä varastoidaan sen verran kuin on tarpeellista kuljetuksen kannalta tai käsittelypaikassa on mahdollisuus vastaanottaa materiaalia.

Ulkopuolelle käsittelyyn toimitettavia jätteitä ovat jätepaalit, metalli, lasi, kyllästetty puu, renkaat, SER-jätteet, kylmälaitteet, kipsi, posliini, muoviputket ja eläinten raadot.

Bio- ja puutarhajätteen kenttäkäsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5.

Asfaltti

Vastaanotettu asfaltti pääosin murskataan. Asfalttirouhe hyödynnetään loppusijoitusalueen liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Lisäksi asfalttirouhetta käytettiin muun muassa ekoteollisuuskeskuksen kivimurskepintaisten teiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi. Materiaalia hyödynnettiin ekoteollisuuskeskuksessa 1 379 tonnia.

Eläinten raadot

Eläinten raadot, pääasiassa peurat ja hirvet, vastaanotetaan ja varastoidaan kannellisessa vaihtolavassa. Ne noudetaan kolmen päivän sisällä vastaanotosta käsiteltäväksi Honkajoki Oy:n käsittelylaitokseen. 

Jätepaalit, muovipaalit ja välivarasto

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa oli suunniteltu huoltoseisokki 4.–29.8.2025. Yllättävä laiterikosta johtuva voimalaseisokki oli 5.–11.6.2025.

Jätteen paalaus alkoi heti suunnitellun huoltoseisokin alkaessa ja jatkui, kunnes kaikki jäte oli paalattu. Jätettä paalattiin 4.8.–10.9.2025 välisenä aikana. Jätettä paalattiin myös viikonloppuisin 23.–31.8.2025 välisenä aikana ja yöllä 11.8.–4.9.2025 välisenä aikana. Yllättävän seisokin takia tehtiin hätäpaalausta 9.6.–1.7.2025. Jätettä paalattiin viikonloppuna 14.6.–15.6.2025 ja 21.6.–22.6.2025 sekä yöllä 13.6.–25.6.2025.

Jätevoimalan suunnitellun seisokin aikana paalattiin 13 762 tonnia jätettä. Paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä otettiin välivarastoon 709 tonnia ja muuta paalaukseen kelpaamatonta lajiteltavaa jätettä 229 tonnia. Yllättävän seisokin aikana jätettä paalattiin 5 323 tonnia.

Jätepaaleja ajettiin jätevoimalalle 26 548 tonnia. Paalit ajettiin pääasiassa vuoden 2025 alku- ja loppupuolella lämmityskauden aikana.

Jätevoimalan jätteen vastaanottoon liittyvien ongelmien vuoksi ekoteollisuuskeskukseen vastaanotettiin 18.–19.12.2025 HSY:n keräämää sekajätettä 562 tonnia. Tätä irtojätettä ajettiin sellaisenaan ilman paalausta vuoden loppuun mennessä jätevoimalalle 496 tonnia.

Kuona

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto ekoteollisuuskeskukseen on aloitettu vuonna 2014. Kuona vastaanotetaan laajennusalueen S2-alueen kuonakentälle.

Kuona varastoidaan ja ikäännytetään varastokasassa. Käsittely alkaa keväällä ja kestää siihen asti, kunnes kuona on käsitelty. Kuonamäärä vaihtelee vuosittain. Kuonan laatu on pysynyt vuosien saatossa hyvin samankaltaisena.

Kuonan käsittelystä syntyvät jakeet ovat käsittelystä vastaavan palveluntarjoajan omaisuutta. Palveluntarjoaja toimittaa magneettiset ja ei-magneettisen metallit jatkojalostettavaksi. Ei-magneettisista metalleista erotellaan alumiini, kupari ja muita arvometalleja uudelleen käytettäväksi.

Kuonan käsittelyprosessissa syntyy 0–50 mm:n välillä eri raekokoihin seulottuja mineraalisia jakeita. Myös nämä jakeet ovat käsittelystä vastaavan palveluntarjoajan omaisuutta ja HSY:llä on oikeus hyödyntää niitä tarvitsemiansa määriä. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Kuonan mineraaliaineksia toimitettiin tuhkan stabilointiin 712 tonnia, Ämmässuon rakennuskohteeseen väliaikaiseen pintarakenteeseen 2 006 tonnia ja ulkopuolisille toimijoille 50 686 tonnia. Koska palveluntarjoaja on mineraaliaineksen omistaja ja vastaa sen hyödyntämisestä, se vastaa myös materiaalin ympäristökelpoisuuden tutkimisesta ja raportoinnista muihin kuin HSY:n kohteisiin. HSY on teettänyt vastaanottamastaan raakakuonasta jäteluokituslausunnon, joka on liitteenä 11.

Jätteen vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2, jolloin myös jätevoimalakuonaa toimitettiin Ämmässuolle.

Tutkimushankkeet

HSY on kokeillut kuonan hienoaineksien hyödyntämistä kuonabetonipalikoiden valmistuksessa kesästä 2023 lähtien. Kokeiluun liittyen Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon tehtiin vuosille 2023–2024 koetoimintailmoitus, jolle saatiin jatkoaikaa vuoden 2025 loppuun. Vuonna 2025 valmistettiin yhteensä 115 kuonapalikkaa ja selvitettiin haitta-aineiden liukoisuuksia. Tehtyjen liukoisuustestien perusteella kuonapalikat soveltuvat ympäristökelpoisuutensa osalta vastaavaan käyttöön ja vastaaviin käyttökohteisiin kuin vastaavat, ilman jätteenpolton kuonaa valmistetut betoniblokit. Yhteensä koko kokeilun aikana palikoita valmistettiin 343 kappaletta ja niitä hyödynnetään tällä hetkellä kentillä ja lajittelukatoksessa eri toimintojen rajauksessa, Ämmässuonsolassa tien ja huoltokanaalin välissä sekä vanhalla kaatopaikalla säätöaseman ympärillä maapenkeremuurina. Loppuraportti koetoiminta-ajalta valmistuu kevään 2026 aikana.

Kuonan hyödyntämisen tutkimisessa on lisäksi tehty yhteistyötä mm. Helsingin kaupungin ja Väyläviraston kanssa. HSY on myös mukana CEWEP:in Residues-ryhmässä Kivon edustajana.

Kyllästetty puu

Kyllästettyä puuta tulee kuorma-autoilla suoraan ekoteollisuuskeskukseen sekä Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemilta. Kyllästetyt puut noudetaan hyödynnettäväksi ulkopuoliselle toimijalle. Nouto tapahtuu varastosta tarpeen mukaan kuukausittain.

Lajiteltava jäte

Lajiteltava jäte vastaanotetaan lajittelukatokseen, jossa se lajitellaan materiaalinkäsittelykoneella. Jätteistä lajiteltiin poltettavaa jätettä, metallia, kiviainespitoista rejektiä, maata, lasia, puuta, kipsiä, loppusijoitettavaa jätettä ja muoviputkia (taulukko 31). Lajitellut jätejakeet toimitetaan hyödynnettäväksi.

Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainespitoinen rejekti varastoidaan kentällä Sortti-aseman palamattoman jätteen kanssa. Käsittelystä kerrotaan luvussa 6.13.

Lasi

Ämmässuolle vastaanotettiin HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen lasia ja Suomen pakkaustuottajat Oy:n toimittamaa lasia. Lasi vastaanotetaan ja välivarastoidaan lajittelukatoksessa. Suomen pakkaustuottajat Oy ostaa HSY:ltä terminaalipalvelun ja toimittavat välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Verdis Oy ostaa myös HSY:ltä terminaalipalvelun laivoista kerätyn lasin vastaanottoon. HSY toimittaa laivalasin jatkojalostukseen.

Kiinteistölasin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Maa-ainekset

Jätepitoiset ja pilaantumattomat maa-ainekset

Jätepitoiset maat vastaanotettiin asfaltoidulle vastaanottokentälle.  Maa-ainekset seulottiin ja ylitekivistä poistettiin jätteet. Ylitekivet murskattiin pienempään raekokoon.

Pilaantumaton maa-aines käsiteltiin murskepintaisella materiaalienkäsittelykentällä. Maa-ainekset seulottiin ja ylitekivet murskataan myöhemmin.

Vuonna 2025 maiden käsittelyn ylitekiviä murskattiin 2 201 tonnia. Loppusijoitusalueen jätteen peitoksi ja väliaikaiseen pintarakenteeseen käytettiin maa-aineksia 12 865 tonnia. Seulotut maa-ainekset käytettiin loppusijoitusalueen pintarakenteessa, joista kerrotaan lisää luvuissa 7.2.

Kiviainespitoinen liete

Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikkarakenteissa. Allas on jaettu kahteen osaan ja yhteen osaan mahtuu noin 200 kuutiota kiviainespitoista kiintoainesta.

Vieraslajipitoinen maa-aines

Vieraslajipitoisia maita on vastaanotettu vuodesta 2020 alkaen. Maa-aineskasasta poistetaan kaivinkoneen lajittelukouralla kokonaisia kasvustoja. Loput vieraslajikasvien juuristot ja kasvustot poistetaan maa-aineksen joukosta seulomalla. Kasvien osat toimitetaan biokierrätyksen käsiteltäviksi. Puhdistetut maa-ainekset hyödynnettiin vuonna 2025 loppusijoitusalueen väliaikaisen pintarakenteen muotoilussa.

Metalli

Lajittelukatokseen vastaanotettiin metallikuormia ja metallia sisältävää lajiteltavaa jätettä. Metallia muodostui lajittelukatoksesta, puun murskauksesta, Sortti-aseman polttoon kelpaamattoman jätteen käsittelystä, biokierrätyksestä, jätepitoisen maan seulonnasta sekä rakennuskiviaineksen ja betonin murskauksista (taulukko 32). Metallit kuormattiin vaihtolavoille ja toimitettiin jatkojalostukseen.

Kuonan käsittelystä muodostui rautametallia ja ei-rautametallia. Kuonan käsittelijä NG Nordic Finland Oy toimitti metallit jatkojalostukseen.

Pinnoitettu puu

Pinnoitettua puuta vastaanotetaan kuorma-autokuormina ekoteollisuuskeskukseen. Lisäksi Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemilla vastaanotettu pinnoitettu puu toimitetaan ekoteollisuuskeskukseen käsiteltäväksi. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilla erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin energiahyödynnettäväksi. Murskauksen yhteydessä poistettiin magneettierottimella metallit ja ne toimitettiin jatkohyödynnettäväksi.

Rakennuskiviaines

Rakennuskiviaines on pääosin kotitalouksista ja rakentamisesta muodostunutta betonipitoista materiaalia kuten piikkausjätettä, laattoja, posliinia, laastia, harkkoja, tiilijätettä ja maa-ainesta. Pääosa materiaalista tulee Sortti-asemilta. Rakennuskiviaines vastaanotetaan vastaanottokentälle, jossa se murskataan ja puhdistetaan muusta jätteestä.

Betonijätteestä rautoja erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä pulveroinnin yhteydessä ja murskauksen jälkeen magneettierottimella. Raudat toimitetaan hyödynnettäväksi. Käsitelty rakennuskiviaines ja betonimurske hyödynnettiin loppusijoitusalueen rakenteissa.

Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte ja posliinijäte

Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä.  Jäte murskattiin ja seulottiin kiviainespitoisen jätteen, poltettavan jätteen ja metallin erottelemiseksi. Poltettava jäte toimitettiin energiahyödynnettäväksi ja metalli jatkojalostukseen. Käsittelyssä syntyvä mineraalinen jae hyödynnettiin loppusijoitusalueen rakenteissa.

Saniteettiposliinia on kerätty koeluontoisesti Ämmässuon Sortti-asemalla. Materiaali on toimitettu jatkojalostukseen.

Vanha kaatopaikka

Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria. Pintarakenteiden rakentamisen vaiheistuksesta on toimitettu suunnitelma viranomaiselle.

Vanhan kaatopaikan ympäristöluvan mukainen muotoilu päättyi vuonna 2020. Lakialueen painumia muotoiltiin vuoteen 2023 asti jatkoluvan mukaisesti. Vanhan kaatopaikan lopullinen tiivis pintarakenne valmistui vuonna 2023 ja kattaa koko alueen. Metrin paksuinen pintamaakerros puuttuu noin 9,5 hehtaarin alueelta. Pintakerros rakennetaan ekoteollisuuskeskukseen tulevilla mailla, jotka käsitellään rakennekerroksiin sopiviksi. Rakentaminen tehdään osissa sitä mukaan, kun saadaan kerättyä tarvittava määrä maa-ainesta. Vanhan kaatopaikan toteutuneet pintarakenteet on kuvattu liitteessä 12.

Vanhan kaatopaikan jätetäytön tilasta voi lukea kappaleesta 14.4.1 ja painumatarkkailun mittaustuloksista voi lukea kappaleesta 14.5.1.

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalue 

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalueen kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on vuoden 2025 lopussa 5 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 490 000 kuutiometriä.  Loppusijoitettavaa jätettä sijoitettiin 981 tonnia.

Jätetäytön sisäisen vedenpinnan nousua pyritään estämään vesienhallinnan peittorakenteella, jolla estetään sadevesien imeytyminen jätetäyttöön (lue lisää luvusta 11.5). Vesienhallinnan peittorakennetta rakennettiin 1,5 hehtaarin alueelle ja sen pohjamuotoilussa ja jätteen peittomateriaalina hyödynnettiin 37 252 tonnia mineraalipitoisia materiaaleja, joista suoraan ulkopuolelta vastaanotettiin 133 tonnia.

Luvun 4 taulukossa 11 on ilmoitettu loppusijoitusalueelle ekoteollisuuskeskuksen ulkopuolelta vastaanotetut ja alla olevassa taulukossa 33 sisäisistä käsittelyistä toimitetut loppusijoitettavat ja hyödynnettävät jätteet.

Kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen osalta 1.1.2016 ja rakennus- ja purkujätteitä osalta 1.1.2020. Rajoitukset koskevat jätteitä, jotka sisältävät yli 10 prosenttia orgaanista ainesta. HSY voi poikkeuslupapäätöksellä (ESAVI 5479/2024, 14.8.2024, voimassa 1.3.2029 saakka) loppusijoittaa kaatopaikalle eräitä jätejakeita, joiden orgaanisen aineksen määrä ylittää edellä mainitun 10 prosenttia. Vuonna 2025 loppusijoitettiin poikkeuslupien mukaisia biohajoavia jätteitä 9,34 tonnia. Materiaali oli kuonan mukana tullutta orgaanista jätettä, jota jätevoimala ei pysty polttamaan.

Loppusijoitusalueen toteutuneet pintarakenteet on kuvattu liitteessä 13.

Loppusijoitusalueen jätetäytön tilasta voi lukea luvusta 14.4.2 ja painumatarkkailun mittaustuloksista voi lukea luvusta 14.5.2.

Tutkimushankkeet ja selvitykset

Kuonan, erilaisten bentoniittiseosten ja rakentamisessa muodostuvien kaivuumaiden hyötykäyttöä loppusijoitusalueen väliaikaisessa pintarakenteessa selvitetään erillisessä projektissa. Vuoden 2025 aikana jatkettiin aiemmin toteutettujen pintarakenteiden seurantaa ja loppuraportin arvioidaan valmistuvan kesällä 2026.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalue

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla ekoteollisuuskeskuksen vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen loppusijoitusalueeksi rakennettuun tuhkasoluun. Nykyinen tuhkan stabilointilaitteisto on otettu käyttöön vuoden 2019 alusta.

Tuhkasolu T1 on otettu käyttöön vuonna 2014. Tuhkasolun pinta-ala on 4 000 m². Tuhkasolun täyttösuunnitelmaa päivitettiin 2024 niin, että tuleva tuhka saatiin mahtumaan tuhkasoluun T1 uuden solun T2 käyttöönottoon saakka. Maaliskuun lopussa 2025 täyttyneeseen soluun on loppusijoitettu yhteensä noin 42 100 m³ stabiloitua tuhkaa.

Loppusijoitus siirtyi 3.4.2025 uuteen tuhkasoluun T2. Solun pinta-ala on 4 150 m².

Tuhkan käsittely

Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen siiloihin 4 212 tonnia. Tuhkaa tuli 338 tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Loppusijoitettava tuhka on stabiloitu 3.3.2022 alkaen kuonan käsittelystä syntyvän 0–2 ja 2–5 mm mineraaliaineksen sekä veden kanssa maakostean betonin kaltaiseksi tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla niukkaliukoisemmaksi. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti.

Tuhkaa käsiteltiin 4 117 tonnia ja stabiloitua massaa loppusijoitettiin tuhkasoluihin 6 160 tonnia. Stabiloinnissa käytettiin 1 072 tonnia vettä ja 972 tonnia kuonan mineraaliainesta. Käsitellyn tuhkan kaatopaikkakelpoisuuden vastaavuustestaus on tämän raportin liitteenä 14.

Tuhkasolu T1 täyttyi maaliskuun lopussa. Tämän jälkeen tuhkan vastaanotto siirtyi tuhkasoluun T2. Tuhkasoluun T1 on sijoitettu yhteensä 65 243 tonnia stabiloitua tuhkaa, josta vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa jätevoimalatuhkaa on 44 375 tonnia.

Tuhkasoluun T2 sijoitettiin 4 188 tonnia stabiloitua tuhkaa, josta vaaralliseksi luokiteltavaa jätevoimalatuhkaa on 2 797 tonnia. Stabiloitua massaa oli vuoden lopussa solussa T2 noin 3 000 m³.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Tuhkankäsittelyn stabiloidun massan siirtokuljetin huollettiin ja siirrettiin T1-solusta T2-soluun elokuussa 2025, jolloin oli myös jätevoimalan huoltoseisokki. Tänä aikana tuhkaa toimitettiin 83,94 tonnia NG Nordic Finland Oy:lle Kouvolaan käsittelyyn.

Rakentaminen

T2-solun sääsuojakatos valmistui vuoden 2025 helmikuun alussa. Elokuussa siirrettiin stabiloidun massan kuljetin tuhkasolusta T1 tuhkasoluun T2 ja paikattiin kuljettimen jalkojen aukot solun T1 kaarevassa etuseinässä.

T1-solun sulkeminen on tarkoitus toteuttaa kesäkaudella 2026 ja suunnitelmat on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tarkastettavaksi lokakuussa 2025.

Päästötarkkailu

Ilma

Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa seurataan huolto-ohjelman mukaisesti määräajoin. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan ekoteollisuuskeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 14.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Pisteellä T1 (vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen 1 suoto- ja valumavedet) kuormitus näkyy suurena sähkönjohtavuutena ja kloridin, sulfaatin, kemiallisen hapenkulutuksen ja useiden metallien pitoisuuksina. Todennäköinen syy kohonneille pitoisuuksille on tuhkan stabilointiprosessin muutos, jossa sementti korvattiin kuonan mineraaliaineksella. Pisteen virtaama on ollut niin pieni, että sitä ei voida luotettavasti mitata (noin 5 l/vrk) ja viemäröitävän suotoveden määrä vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelta on hyvin pieni, joten kohonneilla pitoisuuksilla ei ole merkittävää vaikutusta Blominmäkeen johdettavan jäteveden laatuun.

Pisteeltä T2 (vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen 2 suoto- ja valumavedet) otettiin vuonna 2025 viisi näytettä, joista kaksi kuvasivat vedenlaatua ennen toiminnan aloittamista ja kolme vedenlaatua toiminnan alettua huhtikuussa. Toiminnan alettua rikkipitoisuus, sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet nousivat selvästi. Kokonaisuudessaan pisteen vesi ei kuitenkaan ollut merkittävästi kuormittunutta verrattuna pisteeseen T1.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen edustan tuhkankäsittelyalueen hulevesiä edustavassa havaintopisteessä TKN ei havaittu merkittäviä poikkeuksia vedenlaadussa vuonna 2025.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 14.3 ja liitteessä 7.

Kemikaalit

Laitteiston huollossa käytettiin betonimuottiöljyä 30 kiloa, voitelurasvaa 8 kiloa ja laitteistoöljyä 250 litraa.

Tutkimushankkeet

Vuonna 2025 VOKUS-hankkeessa jatkettiin selvityksiä liittyen vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavan tuhkan termiseen käsittelyn, mahdolliseen haitta-aineiden talteenottoon ja mineraaliaineksen hyödyntämiseen. Hanke jatkuu vuonna 2026.

Yleistä toiminnasta

HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat, joista yksi on sijoitettu ekoteollisuuskeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002.

Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2025 aikana 31 265 asiakasta (taulukko 34). Asiakkaita oli 11 580 vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2024. Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot.

Ämmässuon Sortti-asema oli avoinna vuonna 2025 maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli auki kolmena kevätlauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 16.5.2025.

Sortti-aseman tukikohta ja yläkenttäalue olivat suljettuina 2.6.–4.8.2025 tukikohdan talotekniikan modernisoinnin vuoksi. Samaan aikaan alakenttäalueella vastaanotettiin Pop-up-Sortilla risu- ja puutarhajätettä, kiviainesta sekä asbestijätettä.

Jätteiden vastaanottomäärät

Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville Sortti-asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2025 aikana vastaanotetut jätteet on esitetty taulukossa 35.

Vuoden 2025 aikana Ämmässuon Sortti-asemalla otettiin vastaan hyötyjätteitä, sekajätteen pieneriä sekä SE-romua yhteensä 5 101,4 tonnia (ympäristöluvan mukainen enimmäisvastaanottomäärä vuodessa 30 000 tonnia) ja vaarallista jätettä 63 tonnia (ympäristöluvan mukainen enimmäisvastaanottomäärä vuodessa 5 000 tonnia).

Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2025 lopussa varastossa olleet jätemäärät on esitetty taulukossa 36. Taulukossa ilmoitettujen määrien lisäksi varastossa oli pieniä määriä pakkauslasia (15 01 07) ja uudelleen käytettäviä tavaroita.

Jätteiden vastaanotto ja laadunvalvonta

Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet, opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille jätteen vastaanottopisteille, kuten lavoille, sekä valvovat lavoille lajiteltujen jätteiden laatua ja lavojen täyttöastetta. Sortti-aseman alueella on käytössä tallentava kameravalvonta.

Sortti-asemilla otettiin käyttöön eSortti‑palvelu lokakuussa 2020. Palvelussa asiakkaat voivat ilmoittaa ja maksaa jätteet etukäteen, minkä jälkeen Sortti‑asemalle voi ajaa sujuvasti eSortti‑kaistaa pitkin rekisterikilven tunnistuksen tai QR‑koodin avulla.

Sekajäte toimitettiin hyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan ja jätevoimalan käyttöseisokkien aikana ekoteollisuuskeskuksen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsiteltiin ekoteollisuuskeskuksessa ja osa sekajätteestä hyödynnettiin materiaalina.

Asiakkaat lajittelevat Sortti-asemalla betoni- ja kiviainekset ja muut palamattomat jätteet erikseen jätteen vastaanottopisteille (rakennuskiviaines eli betoni sekä rakennus- ja purkujäte eli lasi, villa ja posliini). Lisäksi Sortti-asemalla vastaanotetaan kodin käyttökelpoista pientavaraa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa. Kierrätyskeskuksen uudelleenkäytettävä kodin pientavara ohjataan erilliseen konttiin, joka tyhjennetään viikoittain. Sortti-asemalla erilliskerätään myös puhdasta (maalaamatonta) puuta, pinnoitetun puun lisäksi.

Sortti-asemalla on vuodesta 2017 alkaen kerätty saniteettikalusteet erilliseen vastaanottopisteeseen, jossa 2,5 m³:n astioihin kerätty materiaali kipataan lavalle. Posliini käsitellään ekoteollisuuskeskuksessa. Tarkoituksena on erotella posliinijätteestä muut materiaalit ja toimittaa puhdas posliini tiilitehtaalle materiaalihyötykäyttöön. Vuonna 2025 posliinijätettä otettiin vastaan 14,4 tonnia.

Sortti-asemalla erilliskerätty muovijäte toimitettiin käsittelyyn Salpakierto Oy:lle.

Sortti-asemalla aloitettiin syksyllä 2024 kokeilu POP-yhdisteitä sisältävien jätteiden erilliskeräyksestä, joka jatkui vuonna 2025. POP-jäte toimitettiin hyödynnettäväksi energiana Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. POP jätteen määrä on raportoitu sekajätteen ja vaarallisen jätteen määrien yhteydessä.

Ämmässuon Sortti-asemalla on pieni, alle 1 m³:n, elintarvikejätekuormien vastaanottopiste, jotta pientuojan ei tarvitse asioida biojätteen käsittelylaitoksen vastaanottotiloissa, jotka ovat suunniteltu raskaalle jätteenkuljetuskalustolle. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt järjestelyn kannanotollaan 24.10.2018. Vuonna 2025 biojätettä otettiin vastaan 13,1 tonnia. Kuormat toimitetaan Sortti-asemalta viipymättä biojätteen käsittelylaitokselle.

Alueen hoito

Sortti-aseman piha-alueet pestään Sortti-aseman työnjohdon pyynnöstä. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1–2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan.

Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Rollpackerin huollon yhteydessä 6.3.2025 maahan valui pieni määrä öljyä. Öljyinen hiekoitushiekka kerättiin talteen ja toimitettiin vaarallisen jätteen keräykseen. Loput öljystä imeytettiin imeytysmattoon, joka toimitettiin asianmukaiseen jatkokäsittelyyn.

Päästötarkkailu

Sortti-aseman ilmanlaadun tarkkailu tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen muun ilmanlaadun tarkkailun kanssa (tämän raportin luku 14.2 ja liite 4).

Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa (tämän raportin luku 14.3.1) tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet päätyvät.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 14.3 ja liitteessä 7.

Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 14.6 ja liite 8).

Haittaeläimet

Sortti-asema on mukana ekoteollisuuskeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin luvussa 14.9 ja liitteessä 9.

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus

Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota.

Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta.

Yleistä toiminnasta

Ekoteollisuuskeskuksen alueella ei tehdä louhintaa ja murskausta kuin materiaalien käsittelyn tai rakennusurakoiden yhteydessä. Tässä luvussa käsitellään alueella vuoden aikana toteutettu louhinta- ja murskausurakat.

Louhinta

Ekoteollisuuskeskuksen alueella ei tehty varsinaista louhintaa vuonna 2025. Valaisimastojen asennuksen yhteydessä kiviainesta irrotettiin kiilaamalla noin 15 tonnia ja ET2-kentän kallioseinän lujituksessa rusnauksessa kiviainesta irtosi noin 45 tonnia.

Kivenmurskaus

Vuonna 2025 maiden käsittelyn ylitekiviä murskattiin 2 201 tonnia. Jätteiden käsittelyyn liittyvästä kivenmurskauksesta on kerrottu luvussa 6.9.1.

Rakennushankkeiden osalta kivenmurskausta ei ollut.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Louhintatoiminnoissa ei esiintynyt prosessi- tai laitehäiriöitä.

Päästötarkkailu

Ilma

Porauslaitteiston pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 14.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 14.3 ja liitteessä 7.

Melu ja tärinä

Ämmässuon Ekoteollisuuskeskuksessa ei tehty sellaisia louhintoja vuonna 2025, jotka olisivat vaatineet alueen ulkopuolisia tärinämittauksia.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen melumittauksista voi lukea tämän raportin luvusta 14.6 ja liitteestä 8.

Yleistä toiminnasta

Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta ja järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä.

Loppusijoitusalueen eli S1-alueen kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä koostuu kaasukaivoista, joita on 83 kappaletta sekä tiiviin pintarakenteen alueella lisäksi olevasta vaakakeruujärjetelmästä.

Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu kolmesta kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnan käytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC-prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011.

Vuonna 2025 kaasuvoimalan läheisyyteen rakennettiin 10 000 m³:n kaasuvarasto. Kerätty kaatopaikkakaasu johdetaan kaasun esikäsittelyn (rikkivedynpoisto, suodatus) jälkeen kaasuvarastoon ja edelleen kaasuvoimalaan hyödynnettäväksi. Kaasuvarastoon voi ohjata myös biokaasulaitoksella tuotettua biokaasua.

Kaasun keräys

Kaatopaikkakaasun keräys alkoi vuonna 1996. Vuonna 2025 kerättiin kaatopaikoilta kaasua yhteensä 9,35 milj. Nm³ (46 GWh). Kerätty kaasumäärä jakaantuu vanhan kaatopaikan ja loppusijoitusalueen välillä suhteessa 30/70. Kerätyn kaasun polttoaine-energia oli vuonna 205 noin 8 prosenttia pienempi kuin vuonna 2024. Kaasun muodostuminen ja samalla kerätyn kaasun määrä vähenee vuosittain orgaanisen aineksen hajotessa, osin epäsuotuisien prosessiolosuhteiden vuoksi esim. jätetäytön kuivuus ja tiivistyminen, jolloin huokostilavuutta kaasulle ja vedelle ei ole. Vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaatopaikkakaasua 2,81 milj. Nm³ (14 GWh). Loppusijoitusalueelta kerättiin kaatopaikkakaasua 6,54 milj. Nm³ (32 GWh). Kaasunkeräysaste oli 96 prosenttia. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot vuosina 2023–2025 on esitetty taulukoissa 37 ja 38.

Kerätyn kaatopaikkakaasun, biokaasulaitokselta CHP1:lle pumpatun biokaasun ja hyödynnetyn kaasun (CH₄ 50 %) kumulatiiviset määrät vuosina 2024 ja 2025 on esitetty kuvassa 7 ja taulukossa 39.

Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea; 99,2 prosenttia. Kerätystä kaasusta 94,6 prosenttia (8,85 milj. Nm³) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa (0,5 milj. Nm³).

Kaasuvoimala

Vuonna 2025 kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikkakaasua ja biokaasua yhteensä 9,86 milj. Nm³ (49 GWh) (kuva 8 ja taulukko 40), kaasun hyödyntämisasteen ollessa 95 %. Kaasusta tuotettiin sähköä 19,2 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin ekoteollisuuskeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 4 779 MWh. Kaatopaikkakaasu ja biokaasu hyödynnettiin pääosin yhden kaasumoottorin ja ORC:n ollessa käynnissä, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina. Marraskuussa 2025 käyttöönotettu kaasuvarasto mahdollisti myös kahden kaasumoottorin rinnakkaisajon.

Kaasua hyödynnettiin kaasumoottoreilla 1–3. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasumoottorien 1–3 osalta vuonna 2025 on esitetty taulukoissa 41–43. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasuvoimalaan syötetyn kaasun osalta vuonna 2025 on esitetty taulukossa 44. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista ORC:n ja kaasuvoimalan lämmön tuotannon osalta vuonna 2025 on esitetty taulukossa 45.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Kaasunkeräyksessä ja kaasuvoimalassa on tuotantokapasiteettia kolminkertainen määrä saatavissa olevaan kaasumäärään nähden, joten tuotantoon vaikuttavia prosessi- ja laitehäiriöitä ei juurikaan ole.

Kaasumoottori 1 oli ja on edelleen poissa tuotannosta, moottorilla pystytään edelleen ajamaan vain minimitehoa, syyn selvittely jatkuu.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Kaasunkeräys oli osittain poissa käytöstä 19.–21.5.2025 kaasun siirtolinjojen pääsulkuventtiilien uusinnan ajan.

Kaasuvoimala oli poissa käytöstä 1.–8.9.2025 kaasuvarasto urakassa tehtyjen kaasuputkiliitosten vuoksi. Kaasuvoimalan ORC oli poissa käytöstä 30.9.–22.10.2025 järjestelmään kuuluvien rekisteröityjen painelaitteiden pesun ja tarkastuksen ajan.

Vanhalla kaatopaikalla kaasun säätöasemien liitynnät kaasunkeräyksen runkolinjoihin uusittiin joulukuussa 2025.

Rakentaminen

Kaasuvoimalan läheisyyteen rakennettu kaatopaikka- ja –biokaasun kaasukaasuvarasto, tilavuudeltaan 10 000 m³, otettiin käyttöön marraskuussa. Kaasuvarastoa käytetään tasaamaan muodostuvia kaasumääriä ja siten nostamaan kaatopaikka- ja biokaasun sähkön- ja lämmöntuotannon hyötykäyttöastetta, sekä varmistamaan ympäristöystävällinen kaasunkeräys ja hyötykäyttö. Kaasuvarasto mahdollistaa myös sähköntuotannon optimoinnin pörssisähkön hintavaihtelujen mukaan.

Loppusijoitusalueella rakennettiin noin 1,5 hehtaarin kokoinen vesienhallinnan peittorakenne. Peittorakenne ohjaa kaatopaikkakaasua paremmin hyötykäyttöön, ja hillitsee sadeveden imeytymistä jätetäyttöön.

Päästötarkkailu

Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Ilma

Ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m³ muunnettuna 15 prosentin happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet mitattiin ensimmäisen kerran syksyllä 2018 ja sen jälkeen mittaukset tehdään viiden vuoden välein. Seuraavat mittaukset tehdään vuonna 2028.

Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 46 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuonna 2025.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 14.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan vuosittain.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 14.3 ja liitteessä 7.

Melu

Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen melumittauksen kanssa (luku 14.6 ja liite 8).

Kemikaalit

Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 25 tonnia ja ravinneliuosta 100 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä 5 430 kg, jäähdytysnestettä 490 kg.

Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Vuonna 2025 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; käytettyjä kaasunsuodattimia 50 kg, kaasumoottorien käytettyjä öljynsuodattimia 120 kg, öljynerottimen öljyinen vesi 1 880 kg. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin jatkokäsittelyyn Lassila & Tikanoja Oyj:n toimesta ja öljynerottimen öljyinen vesi Delete Finland Oy toimesta. Käytetyt kaasusuodattimet toimitettiin jätteen polttoon.

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia jätevesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Jätevesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen käsittely- ja varastointikenttien hulevesistä. Jätevedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Blominmäen jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon veden jatkuvatoimisen laaduntarkkailun jälkeen, tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä.

Maastoon johdettavat vedet

Ekoteollisuuskeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään laitosten prosesseihin, kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa tulipalojen sammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan kaatopaikkojen viimeisteltyjen osien sekä kenttä- ja ajoalueiden puhtaita hulevesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista jätevesistä. Puhtaat hulevedet johdetaan veden jatkuvatoimisen laaduntarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn.

Ekoteollisuuskeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 14.3.1. 

Ämmässuon laajennusalueelle on toteutettu biosuodatukseen perustuva hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka otettiin käyttöön loppukesällä 2021. Järjestelmä on HSY:n lisätoimenpide vesipäästöjen hallinnan tehostamiseksi. Biosuodatuksessa hulevesiä käsitellään luonnonmukaisin menetelmin, järjestelmällä tutkitaan lisäksi lietebiohiilen tehoa hulevesien suodatuksessa.

Vuoden 2023 loppupuolella suodatusrakenteeseen tehtiin korjauksia veden jakautumisen parantamiseksi, ja alue aidattiin kasvuston suojaamiseksi peuroilta. Biosuodatusalueen toimintaa on seurattu vuonna 2024, ja seurantaa jatkettiin vuonna 2025 korjausten vaikutusten todentamiseksi ja tiedon keräämiseksi rakenteen vaikutuksesta, lopulliset tulokset saadaan alkuvuodesta 2026.

Jätevedet

Ekoteollisuuskeskuksen kuormitteiset vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin.

HSY jätehuollolla on teollisuusjätevesisopimus (18.3.2019) ekoteollisuuskeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon. Sopimuksessa on asetettu raja-arvot sekä jäteveden tarkkailua koskevat kriteerit viemäriin johdettavalle vedelle. Ekoteollisuuskeskuksesta Blominmäen jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 14.3.4.

Vanhan kaatopaikan kierrätysvesijärjestelmä otettu käyttöön korjausten jälkeen ja vuonna 2025 vettä kierrätettiin 18 016 m³.

Käyttötarkkailu

Ekoteollisuuskeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä. Alueella muodostuvien vesien määrää ja laatua tarkkaillaan jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla. Kriittisten mittausten toiminta varmistetaan vertailumittauksilla kahden viikon välein.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Loppusijoitusalueen sisäinen vedenpinta on korkealla. Kaatopaikan pohjan kuivatuskerros ja suotovesien keruujärjestelmät tukkeutuvat kumimaisesta aineksesta. Jätetäyttöön loppusijoitettujen vaippojen ja hygieniatuotteiden sisältämät SAP-yhdisteet (natriumpolyakrylaatti) muodostavat kumimaista ainesta kaatopaikka olosuhteissa. Jätetäytön sisäisen vedenpinnan nousua pyritään estämään vesienhallinnan peittorakenteella, jolla estetään sadevesien imeytyminen jätetäyttöön. Vuonna 2025 pintarakennetta rakennettiin 1,5 ha.

Salama rikkoi useita laitteita ja automaatiokortteja 15.7.2025. Viat saatiin korjattua vuoden 2025 aikana.

Tutkimushankkeet

Kaatopaikan suotovesien tahmaongelmaa selvitettiin yhteistyössä VTT:n kanssa. VTT kokosi yhteen taustatiedot ja mahdolliset tekijät, jotka vaikuttavat tahman muodostumiseen. Työ perustui kirjallisuudesta saatuihin tietoihin ja asiantuntijahaastatteluihin, jotka yhdistettiin kaatopaikan rakennetietoihin, jätetäyttöhistoriaan ja tehtyihin analyyseihin. Selvityksen aikana oltiin yhteydessä myös Wisconsin yliopistoon, joka analysoi HSY:n lähettämät tahmanäytteet.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan. 

Vuonna 2025 pestiin ja tarkastettiin lähes kaikki alueen jäte- ja hulevesialtaat. Jätevesien tasausaltaat pestään vuosittain niihin laskeutuvan ja kertyvän kiintoaineksen takia. Puhtaiden hulevesien tasausaltaat pestään vähintään kahden vuoden välein tai tarpeen mukaan. Pesuissa altaista poistetaan kiintoaines ja altaan kunto tarkastetaan silmämääräisesti.

Tasausaltaan TAL8 pinnoitteessa havaittiin halkeamia kesän tarkastuksessa. Altaan betonirakenteet ovat kunnossa. Pinnoitteelle laaditaan korjaussuunnitelma.

Kesän aikana tehtiin vuosihuollot vesienhallinnan kaikille pumpuille sekä korjattiin vuosihuolloissa havaitut viat ja puutteet.

Rakentaminen

Vanhan kaatopaikan kierrätysvesijärjestelmää korjattiin keväällä 2025. Korjausten jälkeen vanhan kaatopaikan vesien kierrätys otettiin käyttöön kaasun tuotannon ylläpitämiseksi.

Alueelta pois johtavaan jätevesilinjaan asennettiin uusi tehokkaampi pumppu keväällä. Tehokkaammalla pumpulla saadaan nostettua jätevesien pumppauskapasiteettia rankkasateiden aikana.

Kemikaalit

Blominmäen jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Syötettävä kemikaali on kalsiumnitraattipohjainen Nutriox-tuote. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Ämmässuolta lähtevän painelinjan purkupäässä Hansakalliossa, sekä Kauklahden jätevedenpumppaamolla. Vuonna 2025 rikkivetypitoisuudet olivat ajoittain koholla elokuun ja lokakuun välillä. Muuten pitoisuudet pysyivät alhaisina.

Vuonna 2025 kemikaalia kului 84 340 kg, joka on noin 70 m³.

Kemikaalit

Ekoteollisuuskeskuksessa vuonna 2025 käytetyt merkittävimmät kemikaalit ilmoitetaan YLVA-järjestelmään ekoteollisuuskeskuksen vuosiraportoinnin 2025 yhteydessä.

Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty luvussa 5.13, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit luvussa 7.3.5, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit luvussa 10.8 ja ekoteollisuuskeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit luvussa 11.8.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus sai TUKES:lta luvan vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin toiminnan laajuuden muutoksesta 3.4.2023 eli ekoteollisuuskeskuksesta tuli lupalaitos kemikaalien osalta.  Kaatopaikkakaasun varastointiin kaasuvarastossa haettiin TUKES-lupaa ja lupa saatiin 22.5.2024, jolloin TUKES-luvan laajuus muuttui toimintaperiaateasiakirjalaitokseksi. Alueella on käytössä vaarallisen jätteen kontti pois toimitettavia vaarallisia jätteitä varten.

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus

Kaikki ekoteollisuuskeskuksen polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään lainsäädännön vaatimat tarkastukset.

Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu luvussa 8.8 ja Ekomo-toimijoiden polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta luvussa 13.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen polttoainesäiliöt tarkastetaan HSY toimesta vuosittain.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa on käytössä keskitetty öljyntorjuntatarvikekontti, joka on sijoitettu vastaanottokentän viereen. Konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kaikkien ekoteollisuuskeskuksen alueella toimivien työntekijöiden ja palveluntarjoajien käytettävissä öljyvahingon tai tulipalon sattuessa. Kaikkien polttoaine- ja kemikaalitankkauspaikkojen välittömässä läheisyydessä on niille soveltuva torjuntavälineistö.

Yleistä toiminnasta

Vuonna 2025 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella toimi yhteensä 10 Ekomo-yhteistyökumppania, joiden toiminta on esitetty taulukossa 47. Muista yhteistyökumppaneista poiketen NG Nordic Finland Oy:llä on ollut alueella neljä erillistä yhteistyösopimusta ja Stena Recycling Oy:llä kaksi erillistä yhteistyösopimusta.

Taulukossa 47 mainittujen Ekomo-yhteistyökumppanuuksien lisäksi HSY on tarjonnut vuonna 2025 Verdis Oy:lle lasin vastaanottoa, välivarastointia ja kuljetusta koskevaa Ekomo-terminaalipalvelua. Ekoteollisuuskeskuksen viereisellä kiinteistöllä (49-75-1-1) toimii lisäksi Asfalttikallio Oy:n asfalttiasema (rekisteröity asema), jonka toiminta ei sisälly tämän kyseessä olevan Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen vuosiraportin piiriin. 

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella toimineet Ekomo-yhteistyökumppanit ovat harjoittaneet toimintaansa joko HSY:n ympäristölupien nojalla, oman ympäristöluvan alaisuudessa tai siten, ettei toiminta ole edellyttänyt erillistä ympäristölupaa (taulukko 47). Vuonna 2025 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella HSY:n ympäristöluvalla toimineiden Ekomo-yhteistyökumppaneiden sijainnit on esitetty kuvassa 9, ja yritysten tiedot luvuissa 13.2.1–13.2.5.

HSY suorittaa turvallisuuskävelyjä kaikkien Ämmässuon Ekomo-yhteistyökumppaneiden vuokraamilla alueilla. Turvallisuuskävelyjen painopisteinä ovat alueen siisteys, työturvallisuus sekä polttoaineiden ja kemikaalien varastointikäytännöt. HSY:n ympäristöluvalla toimineiden yritysten toiminnassaan käyttämät kemikaalit ja toiminnassa syntyneet jätteet on raportoitu YLVAan.

HSY:n ympristöluvilla toimivat Ekomo-yritykset

Lotus Demolition Oy

Lotus Demolition Oy käsittelee Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella omista purkukohteistaan tuotua betonijätettä (LoW-koodi 17 01 01). Betonijätteestä jalostetaan murskaamalla betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Purkubetonista erotellaan murskauksen aikana metallit ja mahdolliset epäpuhtaudet.

Lotus Demolition Oy varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN 13242+A1 (2008) ja valtioneuvoston asetuksen 843/2017 nk. MARA-asetuksen mukaisesti.

Lotus Demolition Oy vastaanotti 6 675 tonnia betonijätettä vuoden 2025 aikana Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueelle. Betonijätteen käsittelyyn liittyvää murskausta on toteutettu sopimusalueella vuoden 2025 aikana. Lotus Demolition Oy:n betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty liitteessä 15.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2025 aikana.

Neova Oy

Neova Oy välivarastoi 1.1.–31.12.2025 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella hevosenlantaa (LoW-koodi 02 01 06), joka materiaalihyödynnetään alueen ulkopuolella.

Vuoden 2025 aikana vastaanotetun hevosenlannan määrä oli 2 985 tonnia. Vuoden aikana alueelta poiskuljetetun hevosenlannan määrä oli 2 608 tonnia. Vuoden lopussa ekoteollisuuskeskuksessa varastossa olevien jätejakeiden määrä oli 377 tonnia.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2025 aikana.

NG Nordic Finland Oy

Fortum Oyj on myynyt vuonna 2024 kierrätys- ja jäteliiketoiminnan sijoitusyhtiö Summa Equitylle. Yritysjärjestelyiden myötä Fortum Recycling & Waste ja NG Group ovat toimineet yhteisellä yritysnimellä NG Nordic vuodesta 2025 alkaen. NG Nordic -konserniin kuuluu myös tytäryhtiö NG Nordic Finland Oy.

​​​​HSY:n kuonankäsittelytoiminnasta syntyvän mineraaliaineksen välivarastointi ET2-alueella

Vuonna 2025 NG Nordic Finland Oy on harjoittanut Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ET2-alueella sijaitsevalla sopimusalueella kuonan välivarastointia aluksi oman ympäristölupansa alaisuudessa. Yritys on siirtynyt harjoittamaan kuonan välivarastointitoimintaa 9.6.2025 alkaen HSY:n ympäristöluvan nojalla, ja toiminta on koskenut ainoastaan HSY:n kuonankäsittelytoiminnasta syntyvän mineraaliaineksen välivarastointia.

NG Nordic Finland Oy aloitti ET2-alueella kuonan ja pohjatuhkan välivarastoinnin oman ympäristöluvan alaisuudessa aloitusilmoituksella 3.6.2024. Vaasan hallinto-oikeus kumosi 8.4.2025 Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) 15.11.2023 GRK Infra Oy:lle myöntämän ympäristöluvan kuonan ja pohjatuhkan käsittelylle sekä toiminnan aloittamista ilman lupaa koskevan oikeuden ja palautti asian ESAVI:lle uudelleen käsiteltäväksi. Vaasan hallinto-oikeuden kumoaman ympäristöluvan tarkoittama toiminta on liiketoimintakauppojen myötä siirtynyt NG Nordic Finland Oy:lle. Ympäristöluvan kumoutumisen seurauksena ET2-alueella sijaitseva kenttäalue tyhjennettiin kaikista materiaaleista. NG Nordic Finland Oy raportoi vuoden 2025 osalta erillisessä vuosiraportissa toiminnasta, joka on toteutettu yhtiön oman ympäristöluvan alaisuudessa.

Aloitusoikeuden kumoamisen jälkeen kyseinen ET2-kenttäalue on otettu käyttöön erillisellä sopimuksella HSY:n kuonankäsittelytoiminnasta syntyvän mineraaliaineksen (LoW-koodi 19 12 09) välivarastointiin 9.6.2025 alkaen. NG Nordic Finland Oy on toteuttanut HSY:n kuonankäsittelytoiminnasta syntyvän mineraaliaineksen välivarastointia ET2-alueella Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristöluvan nojalla. ET2-alueella on välivarastoitu HSY:n ympäristöluvalla HSY:n kuonankäsittelytoiminnasta syntyviä mineraaliaineksia yhteensä 10 000 tonnia. Mineraaliaineksia oli vuoden vaihteessa varastossa 10 000 tonnia. Sopimusalueella ei ole HSY:n ympäristöluvan alaisuudessa vastaanotettu tai välivarastoitu muita kuonamateriaaleja.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2025 aikana

​​​​Vantaan Energia Oy:n kaupallisen linjan jätteenpolton pohjakuonan välivarastointi

GRK Suomi Oy on aloittanut 25.5.2022 Vantaan Energia Oy:n omalla vastuulla olevan jätteenpolttolinjan pohjakuonan välivarastoinnin Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella. Liiketoimintakauppojen myötä kuonankäsittelyä koskeva Ekomo-sopimus on siirtynyt 1.8.2023 kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen GRK Suomi Oy:ltä Fortum Waste Solutions Oy:lle. Fortum Oyj on vastaavasti myynyt vuonna 2024 kierrätys- ja jäteliiketoiminnan Summa Equitylle.

Sopimusalueella ei ole suoritettu vuoden 2025 aikana Vantaan Energia Oy:n kaupallisen linjan kuonan käsittelyä eikä välivarastoitu käsittelemätöntä kuonamateriaalia. Vuonna 2025 NG Nordic Finland Oy:n Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueelle vastaanottaman Vantaan Energia Oy:n kaupallisen linjan jätteenpolton pohjakuonan määrä (VE2) oli 0 tonnia.

Toimintaa koskeva sopimus on päättynyt Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella 28.2.2025, ja kaikki Vantaan Energia Oy:n omalla vastuulla olevan jätteenpolttolinjan (VE2) kuonamateriaalit on kuljetettu pois alueelta. Vuoden aikana alueelta poiskuljetetun kuonamateriaalin (VE 2) määrä oli 17 545 tonnia.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2025 aikana.

​​Rakennusjätteen välivarastointi

NG Nordic Finland Oy on aloittanut 1.9.2024 yritysasiakkailta kerättävän rakennusjäterejektin (LoW-koodi 17 09 04) vastaanoton ja välivarastoinnin Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella. Välivarastoitava jäte on peräisin pääkaupunkiseudun rakennusjätteen käsittelystä.

Vuonna 2025 NG Nordic Finland Oy:n Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueelle vastaanottaman rakennusjäterejektin määrä oli 5 070 tonnia. Vuoden aikana alueelta poiskuljetetun rakennusjäterejektin määrä oli 3 948 tonnia. Vuoden lopussa ekoteollisuuskeskuksessa varastossa olevien jätejakeiden määrä oli 3 880 tonnia.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2025 aikana.

​​​​Perheyhtiö R. Ajalin Oy

Perheyhtiö R. Ajalin Oy on suorittanut Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa kasvualustojen valmistusta kaupalliseen toimintaansa, ja on toimijana HSY:n kompostien hyötykäytölle ja seulonnalle. Kasvualustan valmistuksen raaka-aineina ovat HSY:n seulotut kompostit, HSY:n kompostoima hevosenlanta sekä vastaanotettu ja seulottu moreeni.

Vuonna 2025 vastaanotetun kompostoitavan hevosenlannanmäärä oli 1 787 tonnia. Vastaanotetun kiviaineksen määrä oli 43 tonnia. Alueella valmistettavissa kasvualustoissa hyödynnettiin 3 320 tonnia HSY:n komposteja. Ämmässuon alueelle on vuoden 2025 aikana lisäksi vastaanotettu ja välivarastoitu 122 tonnia kierrätys Leca-soraa (LoW-koodi 17 01 07). Alueella välivarastoidusta ja poiskuljetetusta Leca-sorasta on suoritettu Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa -asetuksen (Vna 843/2017) mukainen ympäristökelpoisuusraportti (liite 16). Vuoden 2025 aikana vastaanotetun hevosenlannan, kompostin, kiviaineksen ja Leca-soran määrä oli yhteensä 5272 tonnia.

Toiminta on päättynyt Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella 31.12.2025, ja kaikki materiaalit on kuljetettu pois alueelta. Vuoden 2025 aikana alueelta pois kuljettiin kasvualustoja 17 585 tonnia.

Toiminnassa ei ollut ympäristöpäästöjä aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2025 aikana.

Verdis Oy

Verdis Oy on toteuttanut vuonna 2025 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa kaksi erillistä sekajätteen koostumustutkimusta (taulukko 48). Ensimmäinen koostumustutkimus suoritettiin huhtikuussa yhteistyössä Verdis Oy:n asiakkaan, Aalto yliopiston kanssa, ja toinen tutkimus lokakuussa yhteistyössä ABB Oy kanssa.

Molemmat koostumustutkimukset suoritettiin sekajätteen koostumuksen selvittämiseksi sekä kierrätyksen edistämiseksi. Koostumustutkimusten jälkeen jätejakeet on palautettu takaisin normaaliin jätehuoltoketjuun ja toimitettu Vantaan Energian jätteenpolttolaitokseen energiahyötykäyttöön.

Ympäristötarkkailu

Ekomo-toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin ekoteollisuuskeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 14.2 ja liitteessä 4.

Ekomo-toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 14.3 ja liitteessä 7.

Ekomo-toiminnan aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen melumittauksen kanssa (luku 14.6 ja liite 8).

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnasta syntyy ympäristövaikutuksia muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, kiviaineksen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten, tarkkailuohjelmien sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä luvusta 3). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan ekoteollisuuskeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Ekoteollisuuskeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti.

Ilma

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 1). Sääasemalla mitataan sääparametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa (kuva 1). Ilmanlaadun mittausasema 1 siirrettiin vuoden 2023 alussa uuteen sijaintiin sääaseman yhteydestä. Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) ja pienhiukkasten (PM_2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta.

Ämmässuon ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/ilmanlaatu-nyt/ammassuon-ilmanlaatu-ja-saaolot/.

Ämmässuon ilmanlaadun vuosiraportti 2025 on liitteenä 4.

Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO₂, CH₄, O₂ ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti. Ekoteollisuuskeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 14.2.4).

Biojätteen käsittelyn ilmapäästöjen tarkkailusta on kerrottu luvussa 5.10.1, tuhkien käsittelyn ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 7.3.4.1, kivenmurskauksen ja louhinnan ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 9.5.1 ja kaasuvoimalan ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 10.7.1

Sää

Ämmässuolla vuonna 2025 tammi-, maalis-, heinä- ja joulukuu olivat selvästi tarkkailujakson 2014–2024 keskiarvoa lämpimämpiä, kesä- ja elokuun ollessa tarkkailujakson 2014–2024 keskiarvoa kylmempiä (kuva 10 ja taulukko 49). Vuoden 2025 tammi- ja kesäkuu olivat tarkkailujakson 2014–2024 keskiarvoa selvästi sateisempia, kun taas varsinkin helmi- ja maaliskuu jäivät selvästi tarkkailujakson 2014–2024 keskiarvon alle (kuva 11 ja taulukko 50). Myös touko-, elo-, marras- ja joulukuu olivat tarkkailujaksoa 2014–2024 vähäsateisempia. Vuonna 2025 vuoden sadesumma oli 755 mm. Vuoden 2025 sääoloista voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteistä 4, 18 ja 19.

Hiukkaset

Hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) mittaukset aloitettiin ekoteollisuuskeskuksen alueella vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM₁₀-mittaus siirrettiin laajennusalueen louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin ekoteollisuuskeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM_2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Ekoteollisuuskeskuksen alueella mitatuista hiukkasista voi lukea tarkemmin liitteestä 4.

Vuonna 2025 hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli ilmanlaadun mittausasemalla 8 µg/m³, joka oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m³) alapuolella.

Hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) vuorokausipitoisuudelle on annettu kansallinen ohjearvo 70 µg/m³, johon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (30 µg/m³) mitattiin maaliskuussa, eikä PM₁₀-pitoisuus täten ylittänyt ohjearvoa vuoden 2025 aikana. PM₁₀-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo (63 µg/m³) ylitti yhtenä vuorokautena raja-arvon (50 µg/m³) vuonna 2025. Raja-arvotason ylitys tapahtui maaliskuussa. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM₁₀-pitoisuuden korkein kuukausipitoisuus (11,7 µg/m³) mitattiin maalis- ja heinäkuussa.

Vuonna 2025 pienhiukkaspitoisuuksien (PM_2,5) vuosikeskiarvo (4,2 µg/m³) oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m³) alapuolella. Korkein PM_2,5-pitoisuuden kuukausipitoisuus (6,8 µg/m³) mitattiin helmikuussa.

Hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) sekä pienhiukkasten (PM_2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 2025 on esitetty taulukossa 51. Hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) sekä pienhiukkasten (PM_2,5) pitoisuuksien vuosikeskiarvot vuonna 2015–2025 on esitetty kuvassa 12 ja taulukossa 52.

Hajut

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa hajujen pääasiallisiksi lähteiksi on tunnistettu biojätteen ja mädätetyn jätevesilietteen käsittely. Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen otetaan vastaan ja paalataan sekajätettä Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltojen aikana. Huoltoseisokkien aikana muodostuneen jätepaalivaraston purku aiheuttaa hajuja. Paaleja ajetaan Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksesta jätevoimalaan aina, kun jätevoimalan polttokapasiteetti sallii vastaanoton. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kaatopaikkojen pintarakenteiden valmistumisen myötä kaatopaikkojen merkitys hajulähteenä on vähentynyt ja muiden hajulähteiden merkitys kasvanut.

Jätevoimalan huoltoseisokeista ja kompostiaumojen käännöstä aiheutuu väliaikaisesti hajupäästöä, josta HSY ilmoittaa etukäteen. HSY ilmoittaa tiedossa olevista hajuja mahdollisesta aiheuttavista toiminnoista verkkosivuillaan osoitteissa www.hsy.fi/ammassuo ja www.hsy.fi/biojatteenkasittely sekä ryhmätekstiviestipalvelun kautta. Jäteveteen syötettävästä kemikaalista, joka vähentää hajupäästöjä viemärissä, on kerrottu tämän raportin luvussa 11.8.

Loppusijoitusalueelta sekä biojätteen ja jätevesilietteen käsittelystä vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajupäästöä voi esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRS-pitoisuuksia. TRS-mittaus ilmanlaadun mittausasemalla 1 muuttui uuteen sijaintiin vuoden 2023 alusta kun mittausaseman sijaintia muutettiin. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella mitatuista haisevista rikkiyhdisteistä voi lukea tarkemmin liitteestä 4.

TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 2025 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) on esitetty taulukossa 51. TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot vuosilta 2015–2025 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) on esitetty kuvassa 13 ja taulukossa 52.

Vuonna 2025 TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 0,1 µg/m³ ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja 0,2 µg/m³ mittausasemalla 2. TRS-pitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 10 µg/m³, johon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. On huomioitava, että ekoteollisuuskeskuksen alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on teollisuusalue ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle. Vuonna 2025 ilmanlaadun mittausasemilla korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus mitattiin tammikuussa ilmanlaadun mittausasemalla 1 (0,8 µg/m³) ja ilmanlaadun mittausasemalla 2 (0,4 µg/m³). Korkein vuorokausipitoisuus oli 25,4 μg/m³, ja se mitattiin marraskuussa mittausasemalla 2.

Hajupäästöjen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m³. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohje- tai raja-arvoa. Vuonna 2025 hajutunteja mitattiin seitsemän kappaletta ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja viisi kappaletta ilmanlaadun mittausasemalla 2.

HSY:n toimintajärjestelmään kirjattiin vuoden 2025 aikana yhteensä 127 ekoteollisuuskeskuksen ympäristöä koskevaa hajupalautetta (taulukko 52). HSY:n asiakaspalaute- ja toimintajärjestelmään kirjattujen Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevien hajupalautteiden lukumäärä kuukausittain vuosina 2021–2025 on esitetty kuvassa 14 ja taulukossa 53.

Enwin TOM hajujen leviämisen mallinnustyökalun avulla arvioidaan ekoteollisuuskeskuksen mahdollisten hajupäästöjen leviämistä lähiympäristöön sekä mallinnetaan hajun esiintyvyyttä ympäristössä. Työkalu perustuu leviämismalliin ja päästölähteistä olfaktometrisesti standardin SFS-EN 13725 mukaisesti analysoituihin hajunäytteisiin hajuyksikköinä (odor unit=hajuyksikkö, OU_E/m³=HY/m³).

Hajun esiintyvyyttä Ämmässuon ympäristössä on arvioitu mallintamalla Enwin TOM -järjestelmällä hajupäästöjen leviämistä vuoden 2025 sääolosuhteissa. Kuvassa 15 on esitetty hajufrekvenssit aluejakaumina, kun hajun esiintyvyys on yli 2 prosenttia vuoden tunneista vuonna 2025 erilaisilla hajun voimakkuuksissa 1 OU_E/m³, 3 OU_E/m³ ja 5 OU_E/m³. Hajukynnyksen ylittävää hajua (≥ 1 OU_E/m³) oli noin 1 km:n säteellä alueen ympärillä, selvää hajua (≥ 3 OU_E/m³) ja melko voimakasta hajua (≥ 5 OU_E/m³) pääasiassa ekoteollisuuskeskuksen alueelle.