Ämmäs­suon eko­teol­li­suus­kes­kuk­sen toi­min­ta vuon­na 2025

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemille sekä Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vastaanotettua viherjätettä ja osa HSY:n jätevedenpuhdistamoilta syntyvästä jätevesilietteestä.

Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Pyrolyysin koetoimintalaitosta ei ole käytetty vuonna 2025. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa, osa kompostoidaan kentällä ja osa toimitetaan energiahyödyntämiseen.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena tai maaparannusaineena maataloudessa.

Elokuussa aloitettiin mädätteen lannoitetuotanto mädätejalostuslaitoksessa, jossa biojätteestä valmistetaan nestemäistä lannoitetta maatalouteen. Biokaasulaitokseen syötettävän biojätteen osuutta on saatu nostettua huomattavasti uuden laitoksen käyttöönoton myötä. Samalla tuotettu biokaasun määrä on kasvanut. Biojätteen kompostointiin ohjattu osuus oli hyvin pientä ja elokuusta lähtien myös biokompostien kenttäkäsittely aumoissa väheni. 

Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnettiin Ämmässuon biokaasu- ja kaasuvoimalassa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Kompostointilaitoksen poikkeukselliset aukioloajat on esitetty luvussa 4.2.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät

Vuosien 2023–2025 aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät ja -jakeet on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 22. Muutama biojätteen käsittelyyn toimitettu, mutta kompostointiin soveltumatonta jätettä sisältävä kuorma, siirrettiin kompostointitoiminnan rejektin kanssa jätevoimalaan.

Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista ja vieraslajikuormista käsitellään laitosmaisesti. Jätteenä ekoteollisuuskeskukseen toimitettu puu, kannot ja risut murskataan pääosin kompostien tukiaineeksi. Risumursketta toimitetaan myös muualle energiahyödyntämiseen.

Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä ja pieniä määriä vieraslajikuormia. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä ja osa käytetään seosaineena kompostoinnissa.

Viherjätteen käsittely

Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 23.

Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti komposti- ja multakentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin kolme kertaa, pinnoittamatonta puuta neljä ja lehtirisuja kolme kertaa vuonna 2025. Risuhaketta toimitettiin myös muualle energiahyödyntämiseen.

Lehdet käsitellään viherjätekentällä ja hevostallien kuivikkeet pääasiassa jälkikypsytyskentällä tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja. Aumoissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kahden–kolmen viikon välein huhti–joulukuun aikana. Kääntökautta voidaan jatkaa läpi talven, jos sää pysyy leutona. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 °C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla.

Joulukuun 2025 lopussa viherjätekentällä oli varastossa noin 6 000 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä noin 2 400 tonnia.

Laitosmainen käsittely

Biojätteen käsittely

Biojäte käsitellään ekoteollisuuskeskuksessa jatkossa pääasiassa biokaasulaitoksessa. Kompostoinnissa käsitellään seulonnasta ja puristimesta syntyvät rejektit. Biokaasulaitoksessa biojäte mädätetään, jolloin biojätteen sisältämä energia saadaan biokaasuna talteen. Biokaasu käytetään polttoaineena biokaasu- ja kaasuvoimalassa, joissa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Biokaasulaitos tuotti 200 normikuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden vuonna 2025. Biokaasun hyödyntämisestä on kerrottu tarkemmin luvussa 5.6.

Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio ennen mädätejalostuslaitoksen käyttöönottoa. Kuvan 5 prosessikaavio kuvaa toimintaa käyttöönoton jälkeen. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden käsittelymenetelmät ja -määrät on esitetty taulukossa 24. Taulukossa 25 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitoksen toimintaan liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2025.

Vastaanotettu biojäte murskataan ja seulotaan kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2025 mädätykseen meni noin 45 prosenttia kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin viisi viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista.

Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitettiin keskenään, jonka jälkeen massa syötettiin kompostointitunneliin. Tämä prosessi on kuvattu virtauskaaviossa kuvassa 4.

Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti vuonna 2025 noin seitsemän vuorokautta. Vuonna 2025 tehtiin 234 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen osa kompostista kierrätetään takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulottiin ja hieno jae siirrettiin seuraavaan tunneliin, jossa varmistettiin panoksen hygieenisyys. Tämä vaihe kesti vuonna 2025 keskimäärin seitsemän vuorokautta. Vuonna 2025 syntyi 49 hygienisoitua panosta. Hygienisoituneiden panosten jälkikompostointi jälkikompostointilaitoksessa kesti keskimäärin 11 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirrettiin kentälle aumakompostointiin.

Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta erotellaan ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta materiaalia. Vuonna 2025 tämän rejektin määrä oli noin 9 445 tonnia ja se toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia ja kompostointilaitoksien rikkimenneitä osia yhteensä noin 69 tonnia.

Tukiainehallissa kuivataan erilaisia kompostoinnin tukiaineina käytettäviä massoja, kuten kierrätys- ja kenttäylitettä, risu- ja kantomursketta. Lisänä kuivauksessa voidaan käyttää myös kuivaa puumursketta parantamaan ilman kulkua massassa. Halliin mahtuu kaikkiaan viisi koko hallin pituista tukiaineaumaa. Kutakin aumaa kuivataan puhaltamalla aumojen alle lämmitettyä ilmaa. Ilman puhallusta ja lämmitystä voidaan säätää automaation avulla. Vuoden 2025 aikana tukiainehallissa kuivattiin kaikkiaan noin 12 000 tonnia murskemateriaaleja kompostoinnin tukiaineiksi. Tämän lisäksi kompostointilaitoksella lisättiin suoraan prosessiin puhdasta puumursketta 450 tonnia.

Heinäkuusta lähtien kaikki biojäte muovista rejektiä lukuun ottamatta on käsitelty biokaasulaitoksessa ja edelleen mädätejalostuslaitoksessa laitoksen koeajovaiheen aikana. Tämä prosessi on kuvattu virtauskaaviossa kuvassa 5. Mädätettä jalostukseen meni 8 652 tonnia. Mädätyksen jälkeen mädätteestä puristetaan kiintoainetta pois. Tähän puristejäännökseen jää myös suurin osa epäpuhtauksista, kuten muovi. Tämä materiaali kuivataan kompostointilaitoksen tunnelissa kompostoimalla yhdessä esikäsittelyssä erotetun muovipitoisen biojäteylitteen kanssa. Tämä kuivausrejekti menee energiahyödyntämiseen Vantaan Energialle.

Varsinainen mädäte hygienisoidaan hygienisointireaktoreissa. Tämän jälkeen mädätteestä erotetaan vielä osa kiintoaineesta, niin että saadaan maatalouteen sopivaa lannoitetta. Tämä erotettu kiintoaine eli linkousjäännös kompostoidaan jälkikompostointilaitoksessa käyttäen puumursketta tukiaineena. Tämän jälkeen se on valmista biokompostia, jota käytetään multatuotannossa. Varsinainen mädäte varastoidaan säiliössä ja se käytetään suoraan pelloille sellaisenaan. Se on luomulannoitetta.

Jätevesilietteen käsittely

Jätevesilietettä kompostoitiin jälkikompostointilaitoksessa 90 panosta, yhteensä 4 524 tonnia ja viipymä oli kaksi viikkoa. Lisäksi syötettiin 160 tonnia jätevesilietettä biojätteen mädätykseen rikkivedyn sidontaan.

Loppuvuodesta jätevesilietettä käsiteltiin myös kompostointilaitoksessa (8 panosta, noin 720 tonnia) ja tämä toiminta tulee jatkumaan. Kompostointilaitoksissa jätevesilietteeseen sekoitetaan lehtirisumursketta, risumursketta ja puumursketta sopivalla seossuhteella ja tämä seos ensin hygienisoidaan ja sitten kompostoidaan. Kompostointilaitoksessa prosessi kestää noin kolme viikkoa ja jälkikompostointilaitoksessa kaksi viikkoa. Kompostointilaitoksen jälkeen komposti seulotaan ja siirretään kentälle varastointiin. Kypsät jätevesilietekompostit käytetään multatuotannossa lannoitteena.

Jätevesilietteen virtauskaavio on esitetty kuvassa 6.

Pyrolyysin koetoimintalaitos

Pyrolyysilaitoksen koetoimintalupa päättyi vuoden 2024 lopussa. Koetoiminnasta laadittiin loppuraportti, joka toimitettiin viranomaisille 28.2.2025. Laitos ei ollut käytössä vuoden 2025 aikana. Mahdollinen jatkokäyttö on vielä selvityksessä.

Tutkimushankkeet ja selvitykset

HSY oli mukana erilaisissa hankkeissa. Biokierto ry:n PlastLife-hankkeessa, joka päättyi 2025, tutkittiin biohajoavan muovin käyttäytymistä kompostoinnissa. HSY on mukana Luke:n koordinoimassa HIILIKETJU-hankkeessa, jossa bioperäisen hiilidioksidin (BioCO2) hyödyntämismahdollisuuksia kartoitetaan (mm. talteenotto, puhdistus, varastointi ja logistiikka). Lisäksi hankkeessa luodaan arvoketjuja ja tarkastellaan liiketoimintapotentiaalia sekä ympäristövaikutuksia. Lisäksi olemme mukana SBB:n Laadukas biojäte -hankkeessa, jossa kehitetään keinoja, millä biojätteestä tuotettujen kierrätyslannoitteiden laatua parannetaan.

Vuonna 2025 valmistui kolme opinnäytetyötä. Yhdessä Metropolian kanssa toteutettiin opinnäytetyö, jossa selvitettiin biokaasureaktorin kuormituksen vaikutusta biokaasuntuottoon, biokaasun laatuun sekä mädätteen laatuun. Yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa valmistui diplomityö, jossa selvitettiin, miten pyrolyysiprosessilla jätevesilietteestä valmistettu lietehiili vaikuttaa kaatopaikan pintarakenteen kasvukerrokseen sekä siitä muodostuvien valumavesien ja pintavalunnan laatuun. Työn kokeellinen osuus toteutettiin Tampereen yliopiston laboratoriossa kahden kuukauden lysimetrikokeena. Lisäksi valmistui opinnäytetyö, jossa tehtiin taloudellinen ja agronominen kokonaisarvio siitä, miten mädätteen käyttö voi korvata mineraalilannoitteita suomalaisilla maatiloilla.

Kompostien jälkikypsytys

Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2025 yhteensä 12 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi/biojatteenkasittely sekä ryhmätekstiviestipalvelun kautta kompostointiaumojen käännöstä. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kastellaan tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä.

Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa keskimäärin 2–8 kuukautta ennen kuin kompostin todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Kompostin selonnasta syntyy alitetta (valmis komposti) ja ylitettä. Ylite on suurelta osin puuainesta, joka voi sisältää pienen määrän roskaa (muovi ja metalli). Ylitteen palakoko on liian pientä käytettäväksi kompostin tukiaineena.  Seulotusta kompostista muodostetaan eriä, joista lähetetään näyte (1 näyte/1 000 tonnin erä) Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena.

Kompostin seulonnan yhteydessä syntyvä ylitettä hyödynnetään energiana. Vuonna 2025 ylitettä ajettiin polttolaitoksiin 5 938 tonnia.

Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasuvoimala tuottaa sähköä ja lämpöä biokaasulaitoksessa muodostuvasta biokaasusta (katso taulukko 25). Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytetään vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdetaan aluelämpöverkkoon ja käytetään muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen.

Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat vuonna 2025:

• moottori 1: 4 430 h
• moottori 2: 3 478 h
• ORC: 1 959 h.

Vuonna 2025 biokaasuvoimala tuotti sähköä 7 689 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 7 048 MWh.

Prosessien tarkkailu

Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosesseja seurataan ja tiedot tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin.

Hygienisointivaiheen toimivuutta tarkastellaan HSY:n laatukäsikirjan mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla. Vuonna 2025 otettiin biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta seitsemän omavalvontanäytettä ja jälkikompostointilaitoksesta 13 omavalvontanäytettä. Yhdessä lietekomposti erässä kuukausittaisessa omavalvontanäytteessä todettiin E. colia yli 1 000 mpn/g. Kyseisen erän käsittelyä jatketaan alueella, kunnes bakteerien pitoisuus alittaa vaatimuksen. Tämä varmistetaan uusintanäyttein. Erissä ei todettu salmonellaa.

Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2025 mädätenäyte otettiin kuusi kertaa ja biokaasunäyte kolme kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja pH-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 58 prosenttia. 

Jälkikypsytysvaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella.

Ruokaviraston toimesta otettiin biokompostista valvontanäytteet 22.9.2025.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Vuoden 2025 aikana ilmeni seuraavia prosessi- ja laitehäiriöitä:

• Jälkikompostointilaitoksen happopesuri 1 häiriöllä 23.1.–14.2.2025 ja happopesuri 2 29.1.–7.2.2025. Pesurilla 3 poistettiin häiriöiden aikana ammoniakki poistoilmasta.
• Jälkikompostointilaitoksen biosuotimien puurakenteista osa romahti alla olevaan tilaan sisään 30.1.2025. Biosuotimet olivat koko ajan toiminnassa. Biosuotimien rakenteet korjattiin yksi kerrallaan kesän aikana ja viimeinen valmistui elokuussa.
• Biokaasupumppaamon kaasulaadun analysaattori (metaanimittaus) meni häiriölle 27.8.2025. Se saatiin toimimaan 15.10.2025. Varaosien saatavuuden vuoksi korjaaminen kesti tavanomaista kauemmin. Tällä välin olimme pelkän käsimittarin varassa metaanipitoisuuden osalta.
• Elisan nettiyhteys oli poikki 25.9.2025 muutaman tunnin ja se aiheutti osan valvomo-ohjelmiston toimimattomuuden sekä puhelimien toimimattomuuden.
• Varallaolijan etäkäyttö ei toiminut 12.10.2025, koska Elisan verkkoyhteys oli poikki. Varallaolija joutui operoimaan paikan päällä.
• Biokaasuvoimalan muuntaja meni oikosulkuun 31.10.2025 ja sen aiheuttama sähkökatko aiheutti muiden prosessien häiriöitä ja laiterikkoja, kuten taajuusmuuntajarikkoja kompostointilaitoksella. Kaasut ohjattiin CHP1:lle.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia. Vuoden 2025 aikana tehtiin seuraavia huolto- ja korjaustoimenpiteitä:

• Liikkuvan lattian 32.1 ja 32.2 huolto 20.–28.1.2025 välisenä aikana.
• Mashmasterin huoltoa 20.–23.1.2025 välisenä aikana.
• Piippupuhaltimen puhaltimen vaihto 27.3–28.3.2025 välisenä aikana.
• Terminaattorin rummun vaihto uuteen 22.–26.5.2025 välisenä aikana.
• Jälkikompostointilaitoksen biosuodatin materiaalin vaihto osa 1 (2.–13.6.2025 välisenä aikana).
• Jälkikompostointilaitoksen biosuodatin materiaalin vaihto osa 2 (7.–11.7.2025 välisenä aikana).
• Jälkikompostointilaitoksen biosuodatin materiaalin vaihto osa 3 (15.–19.9.2025 välisenä aikana.).
• Täyttökäytävän tunneleiden kannet uusittiin 17.11.–19.12.2025 välisenä aikana kuitenkaan aiheuttamatta katkoja normi toimintaan.
• Seulonta-asemalla tehtiin korjaus töitä 17.11.–19.12.2025 välisenä aikana tähtiseulaan ja muovin keräysnoppaan. Seulonta poissa käytöstä.
• Jälkikompostointilaitoksen tunneleiden peräpoteroiden kunnostusta 1.12.2025 alkaen koko joulukuun ajan. Työ jatkuu vuonna 2026.
• Liikkuvan lattian hydraulilaitteiston korjausta 8.9.–4.10.2025 välisenä aikana.

Rakentaminen

Biokaasulaitoksen mädätteen jalostus maatalouteen -hankkeen rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2024. Hankkeen rakennustekniset työt vastaanotettiin joulukuussa 2024, ja laitoksen prosessitekniset asennustyöt valmistuivat siten, että laitoksen koeajot voitiin aloittaa heinäkuussa 2025 ja mädätteen koeajot lannoitetuotantoon elokuussa 2025. Koska laitos on ainutlaatuinen (ainakin Euroopan mittakaavassa) ja edustaa uutta tekniikkaa, laitoksen kehitystä ja optimointia jatketaan vuoden 2026 kuluessa.

Kompostointilaitoksella tehtiin prosessitekninen saneerausurakka vuonna 2025, jossa uusittiin esimerkiksi kompostointitunneleiden täyttöluukut.

Kompostointitunnelien nro. 4 ja 12 lattiat korjattiin kevään 2025 aikana asentamalla lattioihin teräksiset kulutuslevyt. Kaksi tunnelia oli viisi kuukautta korjauksen ajan poissa käytöstä.

Jälkikompostointilaitoksella rakennettiin uusi rikkihappokuljetuksen purkupaikka osana kemikaali- ja TUKES-projektia.

Päästötarkkailu

Ilma

Tarkkailua tehdään ympäristölupamääräysten mukaisesti (ESAVI:n päätös käsittelyyn palautetusta asiasta (biojätteen käsittelylaitoksen ympäristöluvan tarkistamisesta ja muuttamisesta (WT-BAT-päätelmien johdosta) nro 321/2023). Ilmapäästömittaukset toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kompostointilaitoksessa sekä jälkikompostointilaitoksessa 5.3.2025 ja 8.10.2025. Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään taulukossa 26 ja yksittäiset analyysitulokset löytyvät tämän raportin liitteestä 3.

Biojätteen käsittelyn ympäristölupapäätöksen nro 321/2023 lupamääräyksen A.14. mukaan ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman ammoniakkipitoisuus saa laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa olla enintään 10 mg/Nm³ ja hajupitoisuus enintään 2 000 hajuyksikköä/Nm³.

Kompostointilaitoksen 8.10.2025 suoritetussa mittauksessa hajupitoisuus ylitti ympäristöluvan päästöraja-arvon. Uusintamittauksissa 2.12.2025 kompostointilaitoksen poistoilman keskimääräinen haju- ja ammoniakkipitoisuus ylitti edelleen ympäristölupapäätöksen mukaisen enimmäispitoisuuden. Sen vuoksi selvitettiin, mistä aiempaa suurempi hajukuorma tulee ja huomattiin, että päälähde on todennäköisesti poistoilma mädätejalostuslaitoksesta. Hajua aiheuttavat yhdisteet ovat biologisesti hajoavia. Tämän takia poistoilmakanavisto päätettiin muuttaa vuoden 2026 alussa niin, että mädätejalostuslaitoksen poistoilmaa ei johdeta enää suoraan poistoilmakäsittelyyn. Mädätejalostuslaitoksen poistoilma johdetaan ennen poistoilmakäsittelyä kompostointiprosessiin, missä hajuyhdisteet saadaan hajotettua.

Kompostointilaitoksen poistoilman ammoniakkipitoisuus oli alle analyysimenetelmän määritysrajan ja täten jälkikompostointilaitokselle ei voitu laskea vuodessa ilmaan pääsevän ammoniakin määrää. Laskennallinen määrä (mittauksen alimman määritysrajan mukaan) on vuodessa 152 kg ammoniakkia. Jälkikompostointilaitoksen osalta vuosittainen määrä on 59 kg ammoniakkia.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun sekä hajujen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 14.2 ja liitteessä 4.

Biojätteen käsittelyn aiheuttamien hajupäästöjen vähentämiseksi on toimintasuunnitelma ja sitä toteutettiin toimintasuunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti.

Jätevesi

Kompostointikenttien hulevedet johdetaan tasausaltaisiin TAL2 ja TAL8. Altaiden vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuusmittauksilla. Altaista vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai käytetään teknisenä vetenä, esimerkiksi kompostien kastelussa.

Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee jälkikompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Jälkikompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamosta (neutralointiasema) viemäriin johdettiin vuonna 2025 yhteensä 5 276 m³ jätevettä. Vuoden 2025 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteissä 5 ja 6.

Biojätteen käsittelyn kaasun hyödyntämisestä syntyvän jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2023–2025 on esitetty taulukossa 27.

Jälkikompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina 2023–2025 on esitetty taulukossa 28. Pumppaamossa yhdistyvät sekä kompostointilaitoksen että jälkikompostointilaitoksen viemäriin johdettavat jätevedet.

Kaikki biojätteen käsittelyn alueella muodostuvat vedet johdetaan tasausaltaisiin (TAL1, TAL11 ja TAL12) ja edelleen Blominmäen jätevedenpuhdistamolle.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 14.3 ja liitteessä 7.

Mädätteen jalostuslaitoksesta on tehty kertaluontoinen näytekeräys toiminnan testauksen yhteydessä 10.9.2025. Näytteenotolla selvitettiin mädätteen kuivauksesta syntyvän jäteveden haitta-aineet. Tuloksista on tehty erillinen raportti, joka toimitettu 13.1.2026 Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristösuojeluviranomaisille.

Melu

Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 14.6 ja liite 8).

Haittaeläimet

Jyrsijöitä torjuttiin sekä myrkyttämällä että pyydyksillä vuonna 2025 (liite 9). Biokierrätyksen rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehtiin kahden viikon välein. Rottien torjunnassa käytettävällä vaahdotuksella pyrittiin estämään muun muassa kaapelivaurioita.

Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein maalis–marraskuussa vuonna 2025 (liite 9). Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja deltametriini-liuosta.

Kemikaalit

Jälkikompostointilaitoksessa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) 51 tonnia poistoilmapesureissa ammoniakin poistoon vuonna 2025.

Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä noin 1,2 tonnia, glykolia 0,11 tonnia ja tolueenia 0,02 tonnia.

Mädätteen jalostuslaitoksessa käytettiin mädätteen kuivaamiseen 12,4 tonnia ferrikloridia.

Valmiin kompostin ja luomumädätteen käyttö

Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 12 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2025 luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 29.

Multatuotanto

Ämmäsuon ekoteollisuuskeskuksessa voidaan valmistaa kahta erilaista multatuotetta: bio- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään biojäte-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuoden 2025 aikana ei ole valmistettu ollenkaan multatuotteita.