Ämmäs­suon eko­teol­li­suus­kes­kuk­sen toi­min­ta vuon­na 2025

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Markku Ala-Pantti, Toni Andersin, Christoph Gareis, Heikki Hämäläinen, Hannu Juntunen, Tarja Juntunen, Eetu Järvelä, Tea Järvinen, Kirsi Karhu, Eetu Keinänen, Sauli Kopalainen, Tiila Korhonen, Sirkka Kuisma-Granvik, Seppo Laitinen, Markku Latva-Koivisto, Taru Leskelä, Mervi Lumikumpu, Anna Nevalampi, Henna Pedersen, Antti Porvali, Juha Pursiainen, Renja Rautiainen, Linda Röman, Liisa Suhonen, Jukka Taskinen, Johanna Virtanen
Päivämäärä:
23.2.2026
Julkaisun nimi:
Ämmäs­suon eko­teol­li­suus­kes­kuk­sen toi­min­ta vuon­na 2025
Asiasanat: Ekomo, HSY, biojäte, biokaasu, biokaasulaitos, ekoteollisuuskeskus, haju, ilmanlaatu, jätehuolto, jätepaali, jätevesi, jätevesiliete, jätevoimala, jätteen määrä, kaasu, kaasuvoimala, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, metaani, mädätys, pyrolyysi, päästötarkkailu, rakennusinvestointi, sekajäte, sidosryhmä, sähkö, tarkkailusuunnitelma, tuhka, tutkimus, vesi, ympäristöjärjestelmä, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo
Kieli: fi
Sivuja: 17
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
www.hsy.fi
Lisätietoja
Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen
Ympäristöpäällikkö Liisa Suhonen
Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik
etunimi.sukunimi@hsy.fi
Copyright:
HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

Ve­sien­hal­lin­ta

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia jätevesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Jätevesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen käsittely- ja varastointikenttien hulevesistä. Jätevedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Blominmäen jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon veden jatkuvatoimisen laaduntarkkailun jälkeen, tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä.

Maastoon johdettavat vedet

Ekoteollisuuskeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään laitosten prosesseihin, kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa tulipalojen sammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan kaatopaikkojen viimeisteltyjen osien sekä kenttä- ja ajoalueiden puhtaita hulevesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista jätevesistä. Puhtaat hulevedet johdetaan veden jatkuvatoimisen laaduntarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn.

Ekoteollisuuskeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 14.3.1. 

Ämmässuon laajennusalueelle on toteutettu biosuodatukseen perustuva hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka otettiin käyttöön loppukesällä 2021. Järjestelmä on HSY:n lisätoimenpide vesipäästöjen hallinnan tehostamiseksi. Biosuodatuksessa hulevesiä käsitellään luonnonmukaisin menetelmin, järjestelmällä tutkitaan lisäksi lietebiohiilen tehoa hulevesien suodatuksessa.

Vuoden 2023 loppupuolella suodatusrakenteeseen tehtiin korjauksia veden jakautumisen parantamiseksi, ja alue aidattiin kasvuston suojaamiseksi peuroilta. Biosuodatusalueen toimintaa on seurattu vuonna 2024, ja seurantaa jatkettiin vuonna 2025 korjausten vaikutusten todentamiseksi ja tiedon keräämiseksi rakenteen vaikutuksesta, lopulliset tulokset saadaan alkuvuodesta 2026.

Jätevedet

Ekoteollisuuskeskuksen kuormitteiset vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin.

HSY jätehuollolla on teollisuusjätevesisopimus (18.3.2019) ekoteollisuuskeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon. Sopimuksessa on asetettu raja-arvot sekä jäteveden tarkkailua koskevat kriteerit viemäriin johdettavalle vedelle. Ekoteollisuuskeskuksesta Blominmäen jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 14.3.4.

Vanhan kaatopaikan kierrätysvesijärjestelmä otettu käyttöön korjausten jälkeen ja vuonna 2025 vettä kierrätettiin 18 016 m3.

Käyttötarkkailu

Ekoteollisuuskeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä. Alueella muodostuvien vesien määrää ja laatua tarkkaillaan jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla. Kriittisten mittausten toiminta varmistetaan vertailumittauksilla kahden viikon välein.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Loppusijoitusalueen sisäinen vedenpinta on korkealla. Kaatopaikan pohjan kuivatuskerros ja suotovesien keruujärjestelmät tukkeutuvat kumimaisesta aineksesta. Jätetäyttöön loppusijoitettujen vaippojen ja hygieniatuotteiden sisältämät SAP-yhdisteet (natriumpolyakrylaatti) muodostavat kumimaista ainesta kaatopaikka olosuhteissa. Jätetäytön sisäisen vedenpinnan nousua pyritään estämään vesienhallinnan peittorakenteella, jolla estetään sadevesien imeytyminen jätetäyttöön. Vuonna 2025 pintarakennetta rakennettiin 1,5 ha.

Salama rikkoi useita laitteita ja automaatiokortteja 15.7.2025. Viat saatiin korjattua vuoden 2025 aikana.

Tutkimushankkeet

Kaatopaikan suotovesien tahmaongelmaa selvitettiin yhteistyössä VTT:n kanssa. VTT kokosi yhteen taustatiedot ja mahdolliset tekijät, jotka vaikuttavat tahman muodostumiseen. Työ perustui kirjallisuudesta saatuihin tietoihin ja asiantuntijahaastatteluihin, jotka yhdistettiin kaatopaikan rakennetietoihin, jätetäyttöhistoriaan ja tehtyihin analyyseihin. Selvityksen aikana oltiin yhteydessä myös Wisconsin yliopistoon, joka analysoi HSY:n lähettämät tahmanäytteet.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan. 

Vuonna 2025 pestiin ja tarkastettiin lähes kaikki alueen jäte- ja hulevesialtaat. Jätevesien tasausaltaat pestään vuosittain niihin laskeutuvan ja kertyvän kiintoaineksen takia. Puhtaiden hulevesien tasausaltaat pestään vähintään kahden vuoden välein tai tarpeen mukaan. Pesuissa altaista poistetaan kiintoaines ja altaan kunto tarkastetaan silmämääräisesti.

Tasausaltaan TAL8 pinnoitteessa havaittiin halkeamia kesän tarkastuksessa. Altaan betonirakenteet ovat kunnossa. Pinnoitteelle laaditaan korjaussuunnitelma.

Kesän aikana tehtiin vuosihuollot vesienhallinnan kaikille pumpuille sekä korjattiin vuosihuolloissa havaitut viat ja puutteet.

Rakentaminen

Vanhan kaatopaikan kierrätysvesijärjestelmää korjattiin keväällä 2025. Korjausten jälkeen vanhan kaatopaikan vesien kierrätys otettiin käyttöön kaasun tuotannon ylläpitämiseksi.

Alueelta pois johtavaan jätevesilinjaan asennettiin uusi tehokkaampi pumppu keväällä. Tehokkaammalla pumpulla saadaan nostettua jätevesien pumppauskapasiteettia rankkasateiden aikana.

Kemikaalit

Blominmäen jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Syötettävä kemikaali on kalsiumnitraattipohjainen Nutriox-tuote. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Ämmässuolta lähtevän painelinjan purkupäässä Hansakalliossa, sekä Kauklahden jätevedenpumppaamolla. Vuonna 2025 rikkivetypitoisuudet olivat ajoittain koholla elokuun ja lokakuun välillä. Muuten pitoisuudet pysyivät alhaisina.

Vuonna 2025 kemikaalia kului 84 340 kg, joka on noin 70 m3.