Ämmäs­suon eko­teol­li­suus­kes­kuk­sen toi­min­ta vuon­na 2025

Yleistä toiminnasta

Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta ja järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä.

Loppusijoitusalueen eli S1-alueen kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä koostuu kaasukaivoista, joita on 83 kappaletta sekä tiiviin pintarakenteen alueella lisäksi olevasta vaakakeruujärjetelmästä.

Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu kolmesta kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnan käytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC-prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011.

Vuonna 2025 kaasuvoimalan läheisyyteen rakennettiin 10 000 m³:n kaasuvarasto. Kerätty kaatopaikkakaasu johdetaan kaasun esikäsittelyn (rikkivedynpoisto, suodatus) jälkeen kaasuvarastoon ja edelleen kaasuvoimalaan hyödynnettäväksi. Kaasuvarastoon voi ohjata myös biokaasulaitoksella tuotettua biokaasua.

Kaasun keräys

Kaatopaikkakaasun keräys alkoi vuonna 1996. Vuonna 2025 kerättiin kaatopaikoilta kaasua yhteensä 9,35 milj. Nm³ (46 GWh). Kerätty kaasumäärä jakaantuu vanhan kaatopaikan ja loppusijoitusalueen välillä suhteessa 30/70. Kerätyn kaasun polttoaine-energia oli vuonna 205 noin 8 prosenttia pienempi kuin vuonna 2024. Kaasun muodostuminen ja samalla kerätyn kaasun määrä vähenee vuosittain orgaanisen aineksen hajotessa, osin epäsuotuisien prosessiolosuhteiden vuoksi esim. jätetäytön kuivuus ja tiivistyminen, jolloin huokostilavuutta kaasulle ja vedelle ei ole. Vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaatopaikkakaasua 2,81 milj. Nm³ (14 GWh). Loppusijoitusalueelta kerättiin kaatopaikkakaasua 6,54 milj. Nm³ (32 GWh). Kaasunkeräysaste oli 96 prosenttia. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot vuosina 2023–2025 on esitetty taulukoissa 37 ja 38.

Kerätyn kaatopaikkakaasun, biokaasulaitokselta CHP1:lle pumpatun biokaasun ja hyödynnetyn kaasun (CH₄ 50 %) kumulatiiviset määrät vuosina 2024 ja 2025 on esitetty kuvassa 7 ja taulukossa 39.

Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea; 99,2 prosenttia. Kerätystä kaasusta 94,6 prosenttia (8,85 milj. Nm³) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa (0,5 milj. Nm³).

Kaasuvoimala

Vuonna 2025 kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikkakaasua ja biokaasua yhteensä 9,86 milj. Nm³ (49 GWh) (kuva 8 ja taulukko 40), kaasun hyödyntämisasteen ollessa 95 %. Kaasusta tuotettiin sähköä 19,2 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin ekoteollisuuskeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 4 779 MWh. Kaatopaikkakaasu ja biokaasu hyödynnettiin pääosin yhden kaasumoottorin ja ORC:n ollessa käynnissä, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina. Marraskuussa 2025 käyttöönotettu kaasuvarasto mahdollisti myös kahden kaasumoottorin rinnakkaisajon.

Kaasua hyödynnettiin kaasumoottoreilla 1–3. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasumoottorien 1–3 osalta vuonna 2025 on esitetty taulukoissa 41–43. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasuvoimalaan syötetyn kaasun osalta vuonna 2025 on esitetty taulukossa 44. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista ORC:n ja kaasuvoimalan lämmön tuotannon osalta vuonna 2025 on esitetty taulukossa 45.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Kaasunkeräyksessä ja kaasuvoimalassa on tuotantokapasiteettia kolminkertainen määrä saatavissa olevaan kaasumäärään nähden, joten tuotantoon vaikuttavia prosessi- ja laitehäiriöitä ei juurikaan ole.

Kaasumoottori 1 oli ja on edelleen poissa tuotannosta, moottorilla pystytään edelleen ajamaan vain minimitehoa, syyn selvittely jatkuu.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Kaasunkeräys oli osittain poissa käytöstä 19.–21.5.2025 kaasun siirtolinjojen pääsulkuventtiilien uusinnan ajan.

Kaasuvoimala oli poissa käytöstä 1.–8.9.2025 kaasuvarasto urakassa tehtyjen kaasuputkiliitosten vuoksi. Kaasuvoimalan ORC oli poissa käytöstä 30.9.–22.10.2025 järjestelmään kuuluvien rekisteröityjen painelaitteiden pesun ja tarkastuksen ajan.

Vanhalla kaatopaikalla kaasun säätöasemien liitynnät kaasunkeräyksen runkolinjoihin uusittiin joulukuussa 2025.

Rakentaminen

Kaasuvoimalan läheisyyteen rakennettu kaatopaikka- ja –biokaasun kaasukaasuvarasto, tilavuudeltaan 10 000 m³, otettiin käyttöön marraskuussa. Kaasuvarastoa käytetään tasaamaan muodostuvia kaasumääriä ja siten nostamaan kaatopaikka- ja biokaasun sähkön- ja lämmöntuotannon hyötykäyttöastetta, sekä varmistamaan ympäristöystävällinen kaasunkeräys ja hyötykäyttö. Kaasuvarasto mahdollistaa myös sähköntuotannon optimoinnin pörssisähkön hintavaihtelujen mukaan.

Loppusijoitusalueella rakennettiin noin 1,5 hehtaarin kokoinen vesienhallinnan peittorakenne. Peittorakenne ohjaa kaatopaikkakaasua paremmin hyötykäyttöön, ja hillitsee sadeveden imeytymistä jätetäyttöön.

Päästötarkkailu

Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Ilma

Ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m³ muunnettuna 15 prosentin happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet mitattiin ensimmäisen kerran syksyllä 2018 ja sen jälkeen mittaukset tehdään viiden vuoden välein. Seuraavat mittaukset tehdään vuonna 2028.

Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 46 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuonna 2025.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 14.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan vuosittain.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 14.3 ja liitteessä 7.

Melu

Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen melumittauksen kanssa (luku 14.6 ja liite 8).

Kemikaalit

Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 25 tonnia ja ravinneliuosta 100 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä 5 430 kg, jäähdytysnestettä 490 kg.

Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Vuonna 2025 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; käytettyjä kaasunsuodattimia 50 kg, kaasumoottorien käytettyjä öljynsuodattimia 120 kg, öljynerottimen öljyinen vesi 1 880 kg. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin jatkokäsittelyyn Lassila & Tikanoja Oyj:n toimesta ja öljynerottimen öljyinen vesi Delete Finland Oy toimesta. Käytetyt kaasusuodattimet toimitettiin jätteen polttoon.