Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminta vuonna 2024

Vanha kaatopaikka

Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria. Pintarakenteiden rakentamisen vaiheistuksesta on toimitettu suunnitelma viranomaiselle.

Vanhan kaatopaikan ympäristöluvan mukainen muotoilu päättyi vuonna 2020. Lakialueen painumia muotoiltiin vuoteen 2023 asti jatkoluvan mukaisesti. Vanhan kaatopaikan lopullinen tiivis pintarakenne valmistui vuonna 2023 ja kattaa koko alueen. Metrin paksuinen pintamaa- ja kasvukerros puuttuu noin 9,5 hehtaarin alueelta. Pintakerros rakennetaan tulevina vuosina ekoteollisuuskeskukseen tulevilla mailla, jotka käsitellään rakennekerroksiin sopiviksi. Vanhan kaatopaikan viimeistelytöissä rakennettiin noin 3,3 hehtaaria kaatopaikan puuttuvaan ylintä metrin paksuista pintamaa- ja multakerrosta. Alueella tehtiin niittysiemenkylvö. Viimeistelytöiden yhteydessä tehtiin muutoksia- ja lisäyksiä vanhan kaatopaikan kaasunimulinjoihin urakka-alueella. Vanhan kaatopaikan toteutuneet pintarakenteet on kuvattu liitteessä 13.

Vanhan kaatopaikan jätetäytön tilasta voi lukea kappaleesta 15.4.1 ja painumatarkkailun vuoden 2024 mittaustuloksista voi lukea kappaleesta 15.5.1.

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalue 

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalueen kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 520 000 kuutiometriä. Jätettä sijoitettiin vuoden aikana loppusijoitusalueelle alle 7 500 tonnia jolloin käytetty tilavuus ei ole merkittävästi muuttunut aiemmista vuosista. Luvun 4 taulukossa 9 on ilmoitettu loppusijoitusalueelle ekoteollisuuskeskuksen ulkopuolelta vastaanotetut ja alla olevassa taulukossa 33 sisäisistä käsittelyistä toimitetut loppusijoitettavat ja hyödynnettävät jätteet.

Kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen osalta 1.1.2016 ja rakennus- ja purkujätteitä osalta 1.1.2020. Rajoitukset koskevat jätteitä, jotka sisältävät yli 10 prosenttia orgaanista ainesta. HSY voi poikkeuslupapäätöksellä (ESAVI 5479/2024, 14.8.2024, voimassa 1.3.2029 saakka) loppusijoittaa kaatopaikalle eräitä jätejakeita, joiden orgaanisen aineksen määrä ylittää edellä mainitun 10 prosenttia. Vuonna 2024 ei loppusijoitettu poikkeuslupien mukaisia biohajoavia jätteitä.

Loppusijoitusalueen jätetäytön tilasta voi lukea luvusta 15.4.2 ja painumatarkkailun vuoden 2024 mittaustuloksista voi lukea luvusta 15.5.2.

Tutkimushankkeet ja selvitykset

Kuonan, erilaisten bentoniittiseosten ja rakentamisessa muodostuvien kaivumaiden hyötykäyttöä loppusijoitusalueen väliaikaisessa pintarakenteessa selvitetään erillisessä projektissa. Vuoden 2024 aikana jatkettiin aiemmin toteutettujen pintarakenteiden seurantaa.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalue

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla ekoteollisuuskeskuksen vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen loppusijoitusalueeksi rakennettuun tuhkasoluun.

Käytössä oleva tuhkasolu T1 on otettu käyttöön vuonna 2014. Tuhkasolun pinta-ala on 4 000 m². Nykyinen tuhkan stabilointilaitteisto on otettu käyttöön vuoden 2019 alusta. Tuhkasolun täyttösuunnitelmaa päivitettiin 2024 niin, että tuleva tuhka saadaan mahtumaan nykyiseen soluun ennen uuden solun käyttöönottoa. Suunnitelman mukaan tuhkasoluun tulee stabiloitua tuhkaa 41 200 m³. Uusi tuhkasolu T2 otetaan käyttöön helmikuussa 2025.

HSY:n vaarallisen jätteen kaatopaikan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen (Nro 90/2018/1, Dnro ESAVI/4176/2017, 7.6.2018) lupamääräyksessä 30 edellytetään, että toiminnanharjoittajan tulee viiden vuoden välein vuosiraportoinnin yhteydessä esittää ympäristöluvan valvontaviranomaiselle selvitys vakuuden riittävyydestä. Selvitys vakuuden riittävyydestä on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukselle 13.2.2024.

Tuhkan käsittely

Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen siiloihin 4 550 tonnia. Edellisenä vuonna tuhkaa tuli 996 tonnia vähemmän. Loppusijoitettava tuhka on stabiloitu 3.3.2022 alkaen kuonan käsittelystä syntyvän 0–2 ja 2–5 mm mineraaliaineksen sekä veden kanssa maakostean betonin kaltaiseksi tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla niukkaliukoisemmaksi. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti.

Vuoden 2024 aikana tuhkaa käsiteltiin 4 591 tonnia ja stabiloitua massaa loppusijoitettiin tuhkasoluun 6 946 tonnia. Stabiloinnissa käytettiin 1 248 tonnia vettä ja 1 107 tonnia kuonan mineraaliainesta. Jätteenpolton lentotuhkan perusmäärittelylausunto on tämän raportin liitteenä 14.

Vuoden loppuun mennessä tuhkasoluun on sijoitettu yhteensä 63 267 tonnia stabiloitua tuhkaa, josta vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa jätevoimalatuhkaa on 45 246 tonnia.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Tuhkankäsittelyssä ei ollut häiriöitä, joiden vuoksi tuhkasiilot olisivat täyttyneet ja tuhkan vastaanotto häiriintynyt. Kaikki toimitetut tuhkat stabiloitiin käsittelylaitteistolla.

Rakentaminen

Ämmäsuon vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen tuhkasolu T1 täyttyy keväällä 2025. Elokuussa 2022 on käynnistetty tuhkasolu T2:n rakentaminen ja syksyllä 2024 tehtiin vesien seurantaan liittyviä muutostöitä sekä aloitettiin T2 solun katoksen rakentaminen. Katos valmistuu helmikuussa 2025, jonka jälkeen on mahdollista siirtää stabiloidun tuhkan vastaanotto T2 soluun.

Päästötarkkailu

Ilma

Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa seurataan huolto-ohjelman mukaisesti määräajoin. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan ekoteollisuuskeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 15.2 ja liitteessä 4.

Vesi

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Pisteellä T1 (vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suoto- ja valumavedet) havaittiin erittäin suurta sähkönjohtavuutta sekä muun muassa reilusti kohonneita kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia vuoden 2023 näytteenotoissa. Tämän jälkeen tehdyissä näytteenotoissa pitoisuudet ovat olleet aikaisempaan tasoon nähden koholla. Todennäköinen syy kohonneille pitoisuuksille on tuhkan stabilointiprosessin muutos, jossa sementti korvattiin kuonan mineraaliaineksella. Pisteen virtaama on ollut niin pieni, että sitä ei voida luotettavasti mitata ja viemäröitävän suotoveden määrä vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelta on hyvin pieni, joten kohonneilla pitoisuuksilla ei ole merkittävää vaikutusta Blominmäkeen johdettavan jäteveden laatuun.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen edustan tuhkankäsittelyalueen hulevesiä edustavassa havaintopisteessä TKN kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet olivat koholla huhtikuun näytteessä, mutta olivat syyskuuhun mennessä laskeneet aiempien vuosien tasolle.

Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 15.3 ja liitteessä 7.

Kemikaalit

Laitteiston huollossa käytettiin betonimuottiöljyä 60 kiloa, voitelurasvaa 5 kiloa ja laitteistoöljyä 250 litraa.

Tutkimushankkeet

Vuonna 2024 VOKUS-hankkeessa jatkettiin selvityksiä liittyen vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavan tuhkan termiseen käsittelyn, mahdolliseen haitta-aineiden talteenottoon ja mineraaliaineksen hyödyntämiseen. Hanke jatkuu vuonna 2025.