Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminta vuonna 2024

Yleistä toiminnasta

Ekoteollisuuskeskuksen alueella on yhteensä yli 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä eri hyötykäyttötarkoituksia varten. Ekoteollisuuskeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat pääosin asfalttipintaisia (liite 11). Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo.

Kenttien vedet johdetaan pääosin ekoteollisuuskeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä.

Varastoitavia ja käsittelyä vaativia jätteitä ovat muun muassa kuona, maa-ainekset, puujätteet, asfaltti ja betoni (taulukko 30). Kiviainespitoiset jätteet käytetään Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella tai ulkopuolella rakentamiskohteissa. Pinnoitetut puujätteet murskataan ja toimitetaan energiahyötykäyttöön.

Käsiteltäviä jätteitä varastoidaan kasoissa, jotta saadaan kerättyä riittävä materiaalimäärä käsittelyä tai poiskuljetusta varten. Muualle käsittelyyn toimitettavia jätteitä varastoidaan sen verran kuin on tarpeellista kuljetuksen kannalta tai käsittelypaikassa on mahdollisuus vastaanottaa materiaalia.

Ulkopuolelle käsittelyyn toimitettavia jätteitä ovat jätepaalit, metalli, lasi, kyllästetty puu, renkaat, SER-jätteet, kylmälaitteet, kipsi, posliini, muoviputket ja eläinten raadot.

Bio- ja puutarhajätteen kenttäkäsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5 ja pilaantuneiden maiden kenttäkäsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6.

Asfaltti

Vastaanotettu asfaltti pääosin murskataan. Asfaltti/asfalttirouhe hyödynnetään loppusijoitusalueen liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Lisäksi asfalttirouhetta käytettiin muun muassa ekoteollisuuskeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi.

Eläinten raadot

Eläinten raadot, pääasiassa peurat ja hirvet, vastaanotetaan ja varastoidaan kannellisessa vaihtolavassa. Ne noudetaan kolmen päivän sisällä vastaanotosta käsiteltäväksi Honkajoki Oy:n käsittelylaitokseen. 

Jätepaalit, muovipaalit ja välivarasto

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan suunniteltu huoltoseisokki oli 5–30.8.2024. Yllättäviä Vantaan Energian jätevoimalan huoltoseisokkeja vuonna 2024 olivat 6.–20.9., 24.9.–11.10. ja 14.–15.10.

Jätteen paalaus alkoi heti suunnitellun huoltoseisokin alkaessa ja jatkui, kunnes kaikki jäte oli paalattu. Jätettä paalattiin 5.8.–9.11.2024 välisenä aikana. Jätettä paalattiin myös viikonloppuisin 19.10.2024 alkaen ja 5.–9.11.2024 paalattiin jätettä myös yöllä.

Jätevoimalan suunnitellun seisokin aikana paalattavaksi ajettiin 13 321 tonnia jätettä. Paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä otettiin välivarastoon 1 094 tonnia ja muuta paalaukseen kelpaamatonta lajiteltavaa jätettä 185 tonnia. Yllättävien ylimääräisten seisokkien aikana tuli jätteitä yhteensä 10 673 tonnia.

Jätettä tuli paalaukseen kaikkiaan 23 994 tonnia. Paalaukseen vastaanotetusta jätteestä paalattiin 22 620 tonnia ja loput 1 374 tonnia ajettiin voimalalle sellaisenaan ilman paalausta jätevoimalan seisokin päätyttyä.

Paalaukseen kelpaamatonta jätettä vastaanotettiin välivarastoihin kaikkiaan 3 475 tonnia. Välivarastoitavat jätteet ajettiin jätevoimalalle seisokin päätyttyä vuoden loppuun mennessä.

Edellisvuoden jätepaaleja ajettiin jätevoimalalle 14 608 tonnia. Paalit ajettiin pääasiassa 2024 alkuvuoden lämmityskauden aikana.

Kuona

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto ekoteollisuuskeskukseen on aloitettu vuonna 2014. Kuona vastaanotetaan laajennusalueen S2-alueen kuonakentälle.

Kuona varastoidaan ja ikäännytetään varastokasassa. Käsittely alkaa keväällä ja kestää siihen asti, kunnes kuona on käsitelty. Kuonamäärä vaihtelee vuosittain. Kuonan laatu on pysynyt vuosien saatossa hyvin samankaltaisena.

Kuonan käsittelystä syntyvät jakeet ovat käsittelystä vastaavan palveluntarjoajan omaisuutta. Palveluntarjoaja toimittaa magneettiset ja ei-magneettisen metallit jatkojalostettavaksi. Ei-magneettisista metalleista erotellaan alumiini, kupari ja muita arvometalleja uudelleen käytettäväksi.

Kuonan käsittelyprosessissa syntyy 0–50 mm:n välillä eri raekokoihin seulottuja mineraalisia jakeita. Myös nämä jakeet ovat käsittelystä vastaavan palveluntarjoajan omaisuutta ja HSY:llä on oikeus hyödyntää niitä tarvitsemiansa määriä. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Kuonan mineraaliaineksia toimitettiin tuhkan stabilointiin 1 096 tonnia ja hyödynnettäväksi Ämmässuon ulkopuolelle HSY:n astiahallin kentälle Seutulaan 36 784 tonnia sekä ulkopuolisille toimijoille 9 133 tonnia. Koska palveluntarjoaja on mineraaliaineksen omistaja ja vastaa sen hyödyntämisestä, se vastaa myös materiaalin ympäristökelpoisuuden tutkimisesta ja raportoinnista muihin kuin HSY:n kohteisiin. HSY on teettänyt vastaanottamastaan raakakuonasta jäteluokituslausunnon, joka on liitteenä 12.

Kuonan vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Tutkimushankkeet

HSY on kokeillut kuonan hienoaineksien hyödyntämistä kuonabetonipalikoiden valmistuksessa kesästä 2023 lähtien. Palikoita valmistetaan 1200x600x600 mm muoteilla. Kuonabetonin sekoitus tapahtuu HSY:n omana työnä omalla tuhkankäsittelylaitteistolla. Kokeiluun liittyen on tehty Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon koetoimintailmoitus vuosille 2023–2024. Koetoimintaan on saatu valvojalta jatkoaikaa vuoden 2025 loppuun, koska hyödynnetty kuonamäärä on toistaiseksi ollut vähäinen.

Vuonna 2024 valmistettiin yhteensä 126 kuonapalikkaa ja ne hyödynnettiin vanhan kaatopaikan rinteessä rakennuksen suojavallina. Haitta-aineiden liukoisuuksien selvittämiseksi tehdään lisää näytteitä sekä kuonabetoniseoksesta että normaalista betoniseoksesta, jotka lähetetään analysoitavaksi MetropoliLabin laboratorioon. Näin saadaan kattavampi vertailuaineisto kuonapalikoiden ja betonipalikoiden välisistä eroista haitta-aineiden liukoisuuksissa.

Kyllästetty puu

Kyllästettyä puuta tulee kuorma-autoilla suoraan ekoteollisuuskeskukseen sekä Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemilta. Kyllästetyt puut noudetaan hyödynnettäväksi ulkopuoliselle toimijalle.  Nouto tapahtuu varastosta tarpeen mukaan kuukausittain.

Lajiteltava jäte

Lajiteltava jäte vastaanotetaan lajittelukatokseen, jossa jäte lajitellaan materiaalinkäsittelykoneella. Jätteistä lajiteltiin poltettavaa jätettä, metallia, kiviainespitoista rejektiä, maata, lasia, puuta, kipsiä, loppusijoitettavaa jätettä ja muoviputkia (taulukko 31). Lajitellut jätejakeet toimitetaan hyödynnettäväksi.

Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainespitoinen rejekti varastoidaan kentällä Sortti-aseman palamattoman jätteen kanssa. Käsittelystä kerrotaan tarkemmin luvussa 7.13.

Lasi

Ämmässuolle vastaanotettiin HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen lasia ja Suomen pakkaustuottajat Oy:n toimittamaa lasia. Lasin vastaanotto siirrettiin vuoden alusta vastaanottokentältä lajittelukatokseen, jossa se välivarastoidaan. Suomen pakkaustuottajat Oy ostaa HSY:ltä terminaalipalvelun ja toimittavat välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Verdis Oy ostaa myös HSY:ltä terminaalipalvelun laivoista kerätyn lasin vastaanottoon. HSY toimittaa laivalasin jatkojalostukseen.

Kiinteistölasin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Maa-ainekset

Jätepitoiset ja pilaantumattomat maa-ainekset

Jätepitoiset maat vastaanotettiin asfaltoidulle vastaanottokentälle. Maa-ainekset seulottiin ja ylitekivistä poistettiin jätteet. Ylitekivet murskattiin pienempään raekokoon.

Pilaantumaton maa-aines käsiteltiin maapintaisella materiaalienkäsittelykentällä. Maa-ainekset seulottiin ja ylitekivet murskataan myöhemmin.

Vuonna 2024 maiden käsittelyn ylitekiviä murskattiin 3 872 tonnia. Kaikki seulotut maa-ainekset käytettiin kaatopaikkojen pintarakenteessa, joista kerrotaan lisää luvuissa 8.1 ja 8.2.

Kiviainespitoinen liete

Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikkarakenteissa. Allas on jaettu kahteen osaan ja yhteen osaan mahtuu noin 200 kuutiota kiviainespitoista kiintoainesta.

Vieraslajipitoinen maa-aines

Vieraslajipitoisia maita on vastaanotettu vuodesta 2020 alkaen. Maa-aineskasasta poistetaan kaivinkoneen lajittelukouralla kokonaisia kasvustoja. Loput vieraslajikasvien juuristot ja kasvustot poistetaan maa-aineksen joukosta seulomalla. Kasvien osat toimitetaan biokierrätyksen käsiteltäviksi. Puhdistetut maa-ainekset toimitetaan maankaatopaikalle asianmukaiseen loppusijoitukseen.

Metalli

HSY:n erilliskerätty kiinteistöjen metalli tulee kaksikammioautolla erilliskerätyn lasin kanssa Ämmässuolle. Vuoden 2024 alusta alkaen kiinteistömetallin vastaanotto siirtyi ekoteollisuuskeskuksen alueella toimivalle Stena Recycling Oy:lle, joka toimittaa metallin jatkojalostettavaksi.

Lajittelukatokseen vastaanotettiin metallikuormia ja metallia sisältävää lajiteltavaa jätettä. Metallia muodostui lajittelukatoksesta, puun murskauksesta, Sortin polttoon kelpaamattoman jätteen käsittelystä, biokierrätyksestä sekä rakennuskiviaineksen ja betonin murskauksista (taulukko 32). Metallit kuormattiin vaihtolavoille ja toimitettiin jatkojalostukseen.

Kuonan käsittelystä muodostui rautametallia ja ei-rautametallia. Kuonan käsittelijä Fortum Waste Solution Oy toimitti metallit jatkojalostukseen.

Kiinteistömetallin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.

Pinnoitettu puu

Pinnoitettua puuta tulee kuorma-autoilla suoraan ekoteollisuuskeskukseen sekä Ämmässuon että Jorvaksen Sortti-asemilta. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilla erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin polttoaineeksi muualle. Murskauksen yhteydessä poistettiin magneettierottimella metallit ja ne toimitettiin jatkohyödynnettäväksi.

Rakennuskiviaines

Rakennuskiviaines on pääosin kotitalouksista ja rakentamisesta muodostunutta pääosin betonipitoista materiaalikuten piikkausjätettä, laastia, maata, harkkoja ja tiilijätettä. Pääosa materiaalista tulee Sortti-asemilta. Rakennuskiviaines vastaanotetaan vastaanottokentälle, jossa se murskataan ja puhdistetaan muusta jätteestä.

Betonijätteestä rautoja erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä pulveroinnin yhteydessä ja murskauksen jälkeen magneettierottimella. Raudat toimitetaan hyödynnettäväksi. Betonimurske hyödynnetään loppusijoitusalueen liikennealueiden rakentamisessa.

Käsiteltyä rakennuskiviainesta toimitettiin ulkopuolelle hyödynnettäväksi 13 766 tonnia.

Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte ja posliinijäte

Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä.  Jäte murskattiin ja seulottiin kiviainespitoisen jätteen, poltettavan jätteen ja metallin erottelemiseksi. Poltettava jäte toimitettiin polttoon ja metalli jatkojalostukseen. Ulkopuolelle toimitettiin mineraalimursketta hyödynnettäväksi 5 793 tonnia.

Saniteettiposliinia on kerätty koeluontoisesti Ämmässuon Sortti-asemalla.