Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminta vuonna 2024

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemille sekä Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vastaanotettua viherjätettä ja osa HSY:n jätevedenpuhdistamoilta syntyvästä jätevesilietteestä.

Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Pyrolyysin koetoimintalaitosta käytetään eri biomassojen käsittelyyn. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa, osa kompostoidaan kentällä sekä osa toimitetaan energiahyödyntämiseen.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena tai maaparannusaineena maataloudessa. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään Ämmässuon biokaasu- ja kaasuvoimalassa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Kompostointilaitoksen poikkeukselliset aukioloajat on esitetty kappaleessa 4.2.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät

Vuosien 2022–2024 aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät ja -jakeet on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 21. Muutama biojätteen käsittelyyn toimitettu, mutta kompostointiin soveltumatonta jätettä sisältävä kuorma, siirrettiin kompostointitoiminnan rejektin kanssa jätevoimalaan.

Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista ja vieraslajikuormista käsitellään laitosmaisesti. Jätteenä ekoteollisuuskeskukseen toimitettu puu, kannot ja risut murskataan pääosin kompostien tukiaineeksi. Risuhaketta toimitetaan myös muualle energiahyödyntämiseen.

Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä ja pieniä määriä vieraslajikuormia. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä.

Viherjätteen käsittely

Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 22.

Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti komposti- ja multakentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin viisi kertaa, pinnoittamatonta puuta viisikertaa ja lehtirisuja kolme kertaa vuonna 2024. Risuhaketta toimitettiin myös muualle energiahyödyntämiseen. Kantohake käytettiin kokonaisuudessa biopesurin huoltamiseen.

Lehdet käsitellään viherjätekentällä ja hevostallien kuivikkeet pääasiassa jälkikypsytyskentällä tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja. Aumoissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kahden–kolmen viikon välein huhti–joulukuun aikana. Kääntökautta voidaan jatkaa läpi talven, jos sää pysyy leutona. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 °C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla.

Joulukuun 2024 lopussa viherjätekentällä oli varastossa noin 5 716 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä noin 800 tonnia.

Laitosmainen käsittely

Biojätteen käsittely

Biojäte käsitellään ekoteollisuuskeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn haju- ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuotti 209 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden vuonna 2024.

Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden käsittelymenetelmät ja -määrät on esitetty taulukossa 23. Taulukossa 24 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitoksen toimintaan liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2024.

Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on hyödynnetty biokaasu- ja kaasuvoimaloissa, joissa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5.6.

Vastaanotettu biojäte murskataan ja seulotaan kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2024 mädätykseen meni noin 36 prosenttia kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin viisi viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitetaan keskenään, jonka jälkeen massa syötetään kompostointitunneliin.

Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti vuonna 2024 noin kahdeksan vuorokautta. Vuonna 2024 tehtiin 433 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen osa kompostista kierrätetään takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulotaan ja hieno jae siirretään seuraavaan tunneliin, jossa varmistetaan panoksen hygieenisyys. Tämä vaihe kesti vuonna 2024 keskimäärin kahdeksan vuorokautta. Vuonna 2024 syntyi 87 hygienisoitua panosta. Hygienisoituneiden panosten jälkikompostointi vanhassa kompostointilaitoksessa kesti keskimäärin 15 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirrettiin kentälle aumakompostointiin.

Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta erotellaan ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta materiaalia. Vuonna 2024 tämän rejektin määrä oli noin 4 983 tonnia ja se toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia ja kompostointilaitoksien rikkimenneitä osia yhteensä noin 25 tonnia.

Tukiainehallissa kuivataan erilaisia kompostoinnin tukiaineina käytettäviä massoja, kuten kierrätys- ja kenttäylitettä, risu- ja kantomursketta. Lisänä kuivauksessa voidaan käyttää myös kuivaa puumursketta parantamaan ilman kulkua massassa. Halliin mahtuu kaikkiaan viisi koko hallin pituista tukiaineaumaa. Kutakin aumaa kuivataan puhaltamalla aumojen alle lämmitettyä ilmaa. Ilman puhallusta ja lämmitystä voidaan säätää automaation avulla. Vuoden 2024 aikana tukiainehallissa kuivattiin kaikkiaan noin 27 000 tonnia murskemateriaaleja kompostoinnin tukiaineiksi. Tämän lisäksi kompostointilaitoksella lisättiin suoraan prosessiin puhdasta puumursketta 3 300 tonnia.

Jätevesilietteen käsittely

Jätevesilietettä kompostoitiin vanhassa kompostointilaitoksessa 52 panosta, yhteensä 2 364 tonnia ja viipymä oli kaksi viikkoa. Lisäksi syötettiin 322 tonnia jätevesilietettä biojätteen mädätykseen rikkivedyn sidontaan. Jätevesilietettä käsiteltiin 196 tonnia pyrolysoimalla.

Pyrolyysin koetoimintalaitos

Vuonna 2020 valmistunut pyrolyysin koetoimintalaitos on askel kohti kestävämpää jätevesilietteen käsittelyä. Vuonna 2024 laitoksessa tuotettiin biohiiltä erilaisista biomassamateriaaleista sekä lietehiiltä jätevesilietteestä erilaisilla koeolosuhteissa. Pyrolyysilaitoksen koetoimintalupa päättyi vuoden 2024 lopussa. Koetoiminnasta tehdään loppuraportti vuoden 2025 aikana.

Kompostin jälkikypsytys

Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2024 yhteensä 12 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi/biojatteenkasittely sekä Hopealuoti-ryhmätekstiviestipalvelun kautta kompostointiaumojen käännöstä. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kastellaan tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä.

Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa keskimäärin 2–8 kuukautta ennen kuin kompostin todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Kompostin selonnasta syntyy alitetta (valmis komposti) ja ylitettä. Ylite on suurelta osin puuainesta, joka voi sisältää pienen määrän roskaa (muovi ja metalli). Ylitteen palakoko on liian pientä käytettäväksi kompostin tukiaineena. Seulotusta kompostista muodostetaan eriä, joista lähetetään näyte (1 näyte/1 000 t erä) Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena.

Kompostin seulonnan yhteydessä syntyvä ylitettä hyödynnetään energiaksi. Vuonna 2024 ylitettä ajettiin polttolaitoksiin 3 786 tonnia.

Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasuvoimala tuottaa sähköä ja lämpöä biokaasulaitoksessa muodostuvasta biokaasusta (katso taulukko 24). Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytetään vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdetaan aluelämpöverkkoon ja käytetään muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen. .

Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat vuonna 2024:
-moottori 1: 3 529 h
-moottori 2: 3 712 h
-ORC: 1 292 h.

Vuonna 2024 biokaasuvoimala tuotti sähköä 6 606 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 5 877 MWh.

Prosessien tarkkailu

Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan ja tiedot tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin.

Hygienisointivaiheen toimivuutta tarkastellaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla. Vuonna 2024 otettiin biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta 12 omavalvontanäytettä ja vanhasta kompostointilaitoksesta 20 omavalvontanäytettä. Yhdessä lietekomposti erässä kuukausittaisessa omavalvontanäytteessä todettiin E. colia yli 1 000 mpn/g. Kyseisen erän käsittelyä jatketaan alueella, kunnes bakteerien pitoisuus alittaa vaatimuksen. Tämä varmistetaan uusintanäyttein. Erissä ei todettu salmonellaa.

Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2024 mädätenäyte otettiin neljä kertaa ja biokaasunäyte neljä kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja pH-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 58 prosenttia.

Jälkikypsytysvaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella.

Ruokaviraston toimesta otettiin mullasta ja biokompostista valvontanäytteet 18.11.2024.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Vuoden 2024 aikana ilmeni seuraavia prosessi- ja laitehäiriöitä:

• Vanhan kompostointilaitoksen kaikki prosessit pysähtyivät 15.–16.1.2024 palohälyttimen häiriön takia. Häiriö pysäytti automaattisesti kaikki puhaltimet.

• Biokaasuvoimalassa tehtiin huolto 26.1.2024, jonka aikana voimala oli pois käytöstä.

• Biopesurin iso vuosihuolto tehtiin 8.–19.4.2024. Ensin pysäytettiin pesurit 1 ja 2 ja niiden kammiot puhdistettiin, suuttimet vaihdettiin ja alakammioiden hakkeet vaihdettiin.

• Kaasuvaraston pinnanmittaus 5.5.–12.8.2024 ei antanut todellisia arvoja ja tämä johti välillä tarpeettomiin soihdutuksiin. Kaasuvaraston sisäpallo ja pinnan mittaus vaihdettiin uusiin 12.–14.8.2024, jonka jälkeen kaikki toimi jälleen.

• Biopesureiden 3 ja 4 vuosihuollot tehtiin 6.–24.5.2024. Tällöin ilmat ohjattiin kammioiden 1 ja 2 kautta, koska kammiot 3 ja 4 olivat pois käytöstä.

• Kompostilaitoksesta tulevan jätevesilinjan ja kaivon liityntäkohtaan syntyi vuoto 21.5.2024, kun liitos oli kaivettuna auki työmaan takia. Liitos korjattiin.

• Biokaasuvoimalan huolto suoritettiin 13.–14.6.2024, jolloin voimala oli pois käytöstä.

• Biopesuri oli osittain pois käytöstä 18.6.–15.7.2024 perkolaattisäiliöiden huollon vuoksi, joka liittyi koko biopesurin vuosihuoltoon.

• Biokaasuvoimala oli pois käytöstä venttiilirikon vuoksi 3.–10.7.2024.

• Biokaasulaitoksen ohjauksen muuntaja rikkoutui 18.7.2024. Saman päivän aikana saatiin asennettua uusi muuntaja rikkoutuneen tilalle.

• Kuljetusliikkeen kalustosta aiheutui öljyvuoto multakentällä risujen vastaanotossa 22.7.2024. Öljy imeytettiin imeytysaineeseen.

• Kesän aikana reaktori 2:sta tyhjennetty normaalireittiä kompostointiin. Reaktorin katolta avattiin 8.5.2024 varoventtiili. Reaktori 2:n murtolevyt avattiin ja reaktorin tehokkaampi tuuletus aloitettiin 30.7.2024. Reaktori tyhjennettiin imuauton ja pienen pyöräkuormaajan avulla sekä puhdistettiin ja reaktorin sekoittajat korjattiin ja huollettiin. Reaktori 2:n täyttö aloitettiin 29.10.2024 siirtämällä ymppiä reaktorista 1, kunnes pinta oli riittävän korkea normaali syötön aloittamiseen 28.11.2024.

• Suunniteltu sähkökatko sähkökeskuksen laajennuksen käyttöönoton vuoksi toteutettiin 4.9.2024. Sähkökatkon ajan kompostointilaitoksen esikäsittely ja biopesuri olivat koko päivän pois käytöstä. Soihtu ei lähtenyt toimimaan sähkökatkon aikana, jolloin biokaasut pääsivät varoventtiilistä neljän tunnin ajan ulos. Biokaasulaitos toimi varavoimageneraattorin varassa iltaan asti, jolloin sähköt palautettiin.

• Ylitteen seulonnasta syntyneessä alite kasassa oli pieni kytöpalo 9.9.2024.

• Toinen suunniteltu sähkökatko sähkökeskuksen laajennuksen käyttöönoton vuoksi toteutettiin 11.9.2024. Vanhan laitoksen poistoilmakoneet olivat tällöin pois käytöstä, kompostointilaitoksen prosessit ja biokaasuvoimala olivat alhaalla. Kaasut johdettiin soihdutukseen.

• Kolmas suunniteltu sähkökatko toteutettiin 17.9.2024. Biokaasulaitos toimi varavoimageneraattorin avulla ja biokaasut johdettiin soihdutukseen.

• Biokaasuvoimalan automaatiolaitteisto rikkoontui ja laitos oli poissa käytössä 9.–16.10.2024. Kaasut ohjattiin ensin soihtuun ja sen jälkeen kaasuvoimalalle.

• Reaktori 2:n varoventtiili suljettiin ja reaktorin kaasut johdettiin normaalia reittiä kaasuvarastoon 3.12.2024.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia. Vuoden 2024 aikana tehtiin seuraavia huolto- ja korjaustoimenpiteitä:

• Seulonta-aseman tähtiakseleiden huolto 8.–21.1.2024 välisenä aikana.

• Varaseulontalinjan Mashmaster-murskaimen terien vaihtoa ajalla 15.–28.3.2024.

• Reaktori 2 agitaattoreiden huoltoa laitetoimittajan toimesta 8.–19.1.2024 välisenä aikana ei aiheuttanut käyttökatkoksia.

• Reaktori 2 agitaattoreiden huoltoa laitetoimittajan toimesta 5.–16.2.2024 välisenä aikana ei aiheuttanut käyttökatkoksia.

• Biopesurin iso vuosihuolto tehtiin 8.–19.4.2024. Ensin pysäytettiin pesurit 1 ja 2 ja niiden kammiot puhdistettiin, suuttimet vaihdettiin ja alakammioiden hakkeet vaihdettiin.

• Reaktori 2 tyhjennettiin huoltoa varten ja oli huollossa 5.8.–25.10.2024 välisenä aikana.

• Kuljetinruuveihin suoritettiin kulutusmuovien vaihto aina kulumisen mukaan (koko vuoden toistuva työ).

• Kuljetin hihnoja ja ruuveja huolletaan ja korjataan aika ajoin. Yhden kuljetin huollon huoltokatko keskimäärin 1 vrk.

• Tähtiseula remontti 11.–15.10.2024. Seula pois käytöstä.

• Soihtu remontissa 14.–23.8.2024. Soihtu pois käytöstä.

• Kaasuvaraston (kaasupallo) sisäpallon vaihtotyö välillä 12.–14.8.2024.

Rakentaminen

Biokaasulaitoksen mädätteen jalostus maatalouteen hankkeen rakennustyöt alkoivat maaliskuussa. Hankkeen rakennustekniset työt vastaanotettiin joulukuussa, ja rakennustyöt jatkuvat vuonna 2025 prosessiteknisillä asennustöillä. Hanke valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kompostointilaitoksilla ja biokaasulaitoksella saneerattiin paloilmoitinjärjestelmä ja uusittiin prosessien valvontakamerajärjestelmä vuonna 2024. Kompostointilaitoksen ja biokaasulaitoksen automaation valvomojärjestelmän uusintaurakka on käynnissä, ja se valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. Vanhalla kompostointilaitoksella saneerattiin laitoksen sosiaalitilat käsittäen mm. naisten sosiaalitilojen rakentamisen ja LVI-järjestelmien uusinnan.

Kompostointitunnelin nro. 14 lattian ja kompostointilaitoksen esikäsittelytilan lattian vuoden 2023 syksyllä käynnistynyt korjausurakka valmistui huhtikuussa 2024.

Biokaasulaitoksen vieressä tehtiin muutoksia muuntaja- öljytilahuoneisiin Ämmässuon sähköjärjestelmän varmennustöiden myötä. Vanha öljykattila muutettiin uusille 20 kV:n kojeistoille ja laitteistoille. Vanhan muuntajahuoneen kojeistot poistettiin. Uusi öljysäiliö sijoitettiin uuteen tilaan.

Päästötarkkailu

Ilma

Tarkkailua tehdään ympäristölupamääräysten mukaisesti (ESAVI:n päätös käsittelyyn palautetusta asiasta (biojätteen käsittelylaitoksen ympäristöluvan tarkistamisesta ja muuttamisesta (WT-BAT-päätelmien johdosta) nro 321/2023). Ilmapäästömittaukset toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kompostointilaitoksessa 5.6.2024, 27.11.2024 ja 17.12.2024 sekä vanhassa kompostointilaitoksessa 25.4.2024 ja 27.11.2024. Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään taulukossa 25 ja yksittäiset analyysitulokset löytyvät tämän raportin liitteestä 3.

Biojätteen käsittelyn ympäristölupapäätöksen nro 321/2023 lupamääräyksen A.14. mukaan ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman ammoniakkipitoisuus saa laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa olla enintään 10 mg/Nm³ ja hajupitoisuus enintään 2 000 hajuyksikköä/Nm³.

Kompostointilaitoksen 27.11.2024 suoritetussa mittauksessa hajupitoisuus ylitti ympäristöluvan päästöraja-arvon. Laitos ei ollut mittausaikana normaalitoiminnassa, koska mädätettä ei sekoitettu kompostointipanoksiin. Tämän takia kompostointitunneleissa oleva massa oli raaempi kuin tavallisesti. Uusintamittauksissa poistoilman keskimääräinen haju- ja ammoniakkipitoisuus alitti ympäristölupapäätöksen mukaisen enimmäispitoisuuden. Vanhan kompostointilaitoksen poistoilman ammoniakkipitoisuus oli alle analyysimenetelmän määritysrajan ja täten vanhalle kompostointilaitokselle ei voitu laskea vuodessa ilmaan pääsevän ammoniakin määrää. Laskennallinen määrä (mittauksen alimman määritysrajan mukaan) on vuodessa 165 kg ammoniakkia. Kompostointilaitoksen osalta vuosittainen määrä on laskettu yhden mittaustuloksen perusteella, jossa saatiin mitattavia arvoja. Vuodessa ammoniakki päästöjä syntyi 986 kg.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun sekä hajujen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.2 ja liitteessä 4.

Biojätteen käsittelyn aiheuttamien hajupäästöjen vähentämiseksi on toimintasuunnitelma ja sitä toteutettiin toimintasuunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti.

Jätevesi

Kompostointikenttien hulevedet johdetaan tasausaltaisiin TAL2 ja TAL8. Altaiden vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuusmittauksilla. Altaista vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai käytetään teknisenä vetenä, esimerkiksi kompostien kastelussa.

Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamosta (neutralointiasema) viemäriin johdettiin vuonna 2024 yhteensä 1 872 m³ jätevettä. Vuoden 2024 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteissä 5 ja 6.

Biojätteen käsittelyn kaasun hyödyntämisestä syntyvän jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2022–2024 on esitetty taulukossa 26.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina 2022–2024 on esitetty taulukossa 27. Pumppaamossa yhdistyvät sekä kompostointilaitoksen että vanhan kompostointilaitoksen viemäriin johdettavat jätevedet.

Kaikki biojätteen käsittelyn alueella muodostuvat vedet johdetaan tasausaltaisiin (TAL1, TAL11 ja TAL12) ja edelleen Blominmäen jätevedenpuhdistamolle.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.3 ja liitteessä 7.

Melu

Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 15.6 ja liite 8).

Haittaeläimet

Jyrsijöitä torjuttiin sekä myrkyttämällä että pyydyksillä vuonna 2024 (liite 9). Biokierrätyksen rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehtiin kuukausittain ja loppuvuodesta tehotorjunnalla viikoittain. Rottien torjunnassa käytettävällä vaahdotuksella pyrittiin estämään muun muassa kaapelivaurioita.

Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein maalis–marraskuussa vuonna 2024 (liite 9). Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriini ja deltametriini-liuosta.

Kemikaalit

Vanhassa kompostointilaitoksessa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) 40 tonnia poistoilmapesureissa ammoniakin poistoon vuonna 2024.

Pyrolyysin koetoimintalaitoksessa käytettiin propaania laitoksen käynnistyksissä yhteensä 10 tonnia. Hallin lämmitykseen kului 6 tonnia lämmitysöljyä.

Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä noin 4,2 tonnia, glykolia 0,7 tonnia ja tolueenia 0,17 tonnia.

Valmiin kompostin käyttö

Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 12 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2024 luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 28.

Multatuotanto

Ämmäsuon ekoteollisuuskeskuksessa valmistetaan kahta erilaista multatuotetta: bio- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään biojäte-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuoden 2024 aikana valmistettiin arviolta 2 080 tonnia inframultaa  ja biomultaa 2 100 tonnia.

Tutkimushankkeet ja selvitykset

Lietehiilihankkeen toisen koetoimintaohjelman toteutus jatkui vuoden 2024 loppuun, jolloin ohjelma päättyi pyrolyysin koetoimintaluvan umpeutumiseen. Hankkeen aikana on tutkittu eri prosessiolosuhteilla tuotetun lietebiohiilen laatua ja sen hyödyntämistä eri sovelluskohteissa. Vuoden 2024 aikana pyrolysoitiin eri olosuhteissa lietehiiltä ja jatkettiin yhteistyötä eri tutkimustahojen kanssa.

Mädäte maatalouteen -hankeen osalta teetettiin opinnäytetyö, jossa selvitettiin hankkeen vaikutuksia. Työssä tarkasteltiin Ämmässuon biojätteen käsittelyprosessin tehostamisen vaikutuksia prosessin kestävyyteen ympäristöllisistä ja taloudellisista näkökulmista.

HSY on mukana Luke:n koordinoimassa HIILIKETJU- hankkeessa, jossa bioperäisen hiilidioksidin (BioCO2) hyödyntämismahdollisuuksia kartoitetaan (mm. talteenotto, puhdistus, varastointi ja logistiikka). Lisäksi hankkeessa luodaan arvoketjuja ja tarkastellaan liiketoimintapotentiaalia sekä ympäristövaikutuksia. HSY on mukana myös Biokierto ry:n PlastLife-hankkeessa, jossa tutkitaan biohajoavan muovin käyttäytymistä kompostoinnissa.