Tiedot
Ämmässuon ekoteollisuuskeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus (aikaisempi nimitys Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus) otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuolle jäi pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä putosi merkittävästi vuonna 2014 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton jälkeen.
Noin 200 hehtaarin laajuisen ekoteollisuuskeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, kuonien käsittely ja hyötykäyttö, biojätteen laitosmainen käsittely, rakennusjätteen esikäsittely ja sekajätteen paalaus, tuhkien loppusijoitus, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus sekä alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun ja biojätteen käsittelyssä muodostuvan biokaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnot keskittyvät ensi sijassa jalostamiseen ja vain hyvin pieni osa jätteestä loppusijoitetaan. Ekoteollisuuskeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien vastaanottoon. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaan voi tutustua tarkemmin sivulta www.hsy.fi/ammassuo.
Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen keskeisimpien rakennusten ja kenttäalueiden sijoittuminen alueelle on esitetty kuvassa 1 ja taulukossa 1. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1.
Numero | Nimike |
---|---|
1 | Toimistorakennukset |
2 | Ämmässuon Sortti-asema |
3 | Vaaka-asema |
4 | Viherjätekenttä |
5 | Vanha kompostointilaitos |
6 | Biokaasulaitos |
7 | Biokaasuvoimala |
8 | Kompostointilaitos |
9 | Biopesuri |
10 | Tukiainehalli |
11 | Pyrolyysin koetoimintalaitos |
12 | Jälkikypsytyskenttä |
13 | PIMA-halli |
14 | PIMA-kenttä |
15 | Komposti- ja multakenttä |
16 | Risujen vastaanotto |
17 | Eteläinen hyötykäyttöalue |
18 | Vesiasema |
19 | Kaasuvoimala |
20 | Materiaalienkäsittelykenttä |
21 | Lajittelukatos |
22 | Kuonakenttä |
23 | Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas |
24 | Läntinen hyötykäyttöalue |
25 | Vaarallisen jätteen loppusijoitusalue |
26 | Loppusijoitusalue |
27 | Vanha kaatopaikka |
28 | Vastaanottokenttä |
29 | Öljyntorjuntakontti |
Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteiden mukaisesti. Nykyisin ekoteollisuuskeskus on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tätä yritysyhteistyötä kutsutaan Ekomo-toiminnaksi.
Ekomo-toimintojen osalta ympäristövaikutuksia on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko ekoteollisuuskeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset ovat toimineet toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta Eltel Networks Oy:n voimalinjatyömaan rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden välivarastointitoimintaa, Espoon Hunajan mehiläistarhausta, Fortum Waste Solutions Oy:n ET2 alueella suorittamaa kuonan välivarastointia ja käsittelyä (oma ympäristölupa), L&T Ympäristöpalvelut Oy:n siirtokuormausasemaa (oma ympäristölupa), Stena Recycling Oy:n metalli- ja SE-romun sekä vaarallisten jätteiden välivarastointi- ja käsittelytoimintaa (oma ympäristölupa), Väyläviraston rakennusmateriaaliksi luokiteltavien kiviainesmateriaalien välivarastointitoimintaa sekä ekoteollisuuskeskuksen viereisellä kiinteistöllä sijaitsevaa Asfalttikallio Oy:n asfalttiasemaa (rekisteröity asema). (Lue lisää Ekomo-toiminnasta tämän raportin luvusta 14).
Aluetta ja sen infrastruktuuria kehitetään jatkuvasti. Eri puolilla Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta tehtiin vuoden aikana erilaisia urakoita, joissa parannettiin alueen yleistä infraa kuten valaistusta, vesienjohtamisjärjestelyjä, liikennejärjestelyjä, kaivorakenteita ja päällysteitä. Ekoteollisuuskeskuksessa vuonna 2024 toteutetut rakennushankkeet on esitetty liitteessä 2 olevalla kartalla.
Ekoteollisuuskeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Jätehuollon kehittäminen koostaa vuosittain tutkimusohjelman, jonka tavoitteena on varmistaa TKI-ohjelman toteutuminen jätehuollon osalta. Tutkimusohjelma toteuttaa toimialan tarpeiden mukaista kehittämistoimintaa ja tukee sen järkevää suunnittelua, resursointia ja seurantaa. Tutkimusohjelmalla pyritään lisäksi ennakoimaan alan kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia kehityssuuntia sekä yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia. Tutkimusohjelmalla parannetaan jätehuollon resurssitehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämistä.
HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. Vierailun aikana tutustutaan ekoteollisuuskeskuksen toimintaan. Ekoteollisuuskeskuksessa tehdään myös asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita ja toimittajia. Osa vierailijoista on ulkomaalaisia. Vierailijat ovat kiinnostuneet ekoteollisuuskeskuksen ja Ekomon toiminnasta muun muassa uusio- ja kierrätysmateriaalien käytöstä sekä käsittelystä, biojätteen käsittelystä, kaatopaikka- ja biokaasun keräyksestä sekä kaatopaikkarakentamisesta.
Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista, Teams-kokous 13.3.2024 ja läsnä tapaaminen 25.9.2024 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. Tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon ja Kulmakorven toiminnoissa tapahtuvista muutoksista.