Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminta vuonna 2023

Vanha kaatopaikka

Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria. Pintarakenteiden rakentamisen vaiheistuksesta on toimitettu suunnitelma viranomaiselle.

Vanhan kaatopaikan ympäristöluvan mukainen muotoilu päättyi loppuvuonna 2020. Lakialueen painumia muotoiltiin 2023 jatkoluvan mukaisesti. Lopullinen tiivis pintarakenne valmistui vuonna 2023. Vanhalla kaatopaikalla on nyt kokonaisuudessa tiivis pintarakenne. Metrin paksuinen pintamaa-aineskerros puuttuu 12,5 hehtaarin alueelta. Pintarakennekerros rakennetaan tulevina vuosina ekoteollisuuskeskukseen tulevilla mailla, jotka käsitellään rakennekerroksiin sopiviksi. Vanhan kaatopaikan toteutuneet pintarakenteet on kuvattu liitteessä 15.

Vanhan kaatopaikan jätetäytön tilasta voi lukea kappaleesta 15.4.1 ja painumatarkkailun vuoden 2023 mittaustuloksista voi lukea kappaleesta 15.5.1.

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalue

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalueen kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 520 000 kuutiometriä.  Jätettä sijoitettiin vuoden aikana loppusijoitusalueelle alle 15 000 tonnia (taulukko 9 ja 33), jolloin tilavuus ei ole merkittävästi muuttunut aiemmista vuosista.

Kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen osalta 1.1.2016 ja rakennus- ja purkujätteitä osalta 1.1.2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY voi ESAVI:n 25.10.2019 antaman päätöksen nro 414/2019 mukaisesti loppusijoittaa kaatopaikalle eräitä jätejakeita, joiden orgaanisen jätteen määrä ylittää edellä mainitun 10 prosenttia. Poikkeus on voimassa 1.1.2024 saakka. Vuonna 2023 ei loppusijoitettu ympäristöluvassa nro 414/2019 tarkoitettuja biohajoavia jätteitä.

Ekoteollisuuskeskuksen ulkopuolelta toimitettiin loppusijoitettavaa jätettä 919 tonnia, muu loppusijoitettava jäte on peräisin jätteen käsittelyprosesseista. Taulukon 33 materiaalit muodostuivat alueella tehdystä jätteen käsittelystä. Materiaaleista 155 tonnia rakennusjätteen kiviainespitoista rejektiä ja 22 tonnia ikkunalasia loppusijoitettiin. Muu materiaali hyödynnettiin loppusijoitusalueella.

Loppusijoitusalueen toteutuneet pintarakenteet on kuvattu liitteessä 16.

Loppusijoitusalueen jätetäytön tilasta voi lukea luvusta 15.4.2 ja painumatarkkailun vuoden 2023 mittaustuloksista voi lukea luvusta 15.5.2.

Tutkimushankkeet ja selvitykset

Jätehuollon kehittäminen toteutti vuonna 2023 Ämmässuon loppusijoitusalueen kaasukaivojen asennuksen yhteydessä näytteenottoa ja tiedonkeruuta. Jätenäytteiden keräämisen ja analysoinnin tarkoituksena oli selvittää loppusijoitusalueen tilaa kaasuntuoton ja suotovesien muodostumisen suhteen, sekä kartoittaa alustavasti alueelta löytyvän materiaalin hyödynnettävyyttä.

Kuonan, erilaisten bentoniittiseosten ja rakentamisessa muodostuvien kaivumaiden hyötykäyttöä loppusijoitusalueen väliaikaisessa pintarakenteessa selvitetään erillisessä projektissa. Vuoden 2023 aikana jatkettiin aiemmin toteutettujen pintarakenteiden seurantaa.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalue

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla ekoteollisuuskeskuksen vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen loppusijoitusalueeksi rakennettuun tuhkasoluun.

Käytössä oleva tuhkasolu T1 on otettu käyttöön vuonna 2014. Tuhkasolun pinta-ala on 4 000 m². Tuhkasolun täyttötilavuus on noin 40 000 m³ ja sen arvioidaan riittävän vuoden 2025 alkuun. Nykyinen tuhkan stabilointilaitteisto on otettu käyttöön vuoden 2019 alusta.

Uuden tuhkasolun T2 rakentaminen käynnistyi vuonna 2022 ja valmistui 30.9.2023.

HSY:n vaarallisen jätteen kaatopaikan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen (Nro 90/2018/1, Dnro ESAVI/4176/2017, 7.6.2018) lupamääräyksessä 30 edellytetään, että toiminnanharjoittajan tulee viiden vuoden välein vuosiraportoinnin yhteydessä esittää ympäristöluvan valvontaviranomaiselle selvitys vakuuden riittävyydestä. Selvitys vakuuden riittävyydestä on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukselle 13.2.2024.

Tuhkan käsittely

Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen siiloihin 3 544 tonnia. Vastaanotetun tuhkan määrä on lisääntynyt 1,3 % verran edellisvuodesta. Loppusijoitettava tuhka on stabiloitu 3.3.2022 alkaen kuonan käsittelystä syntyvän 0–2 ja 2–5 mm mineraaliaineksen sekä veden kanssa maakostean betonin kaltaiseksi tiivistettäväksi massaksi. Aiemmin stabiloinnin sideaineena on käytetty kuonan mineraaliaineksen lisäksi sementtiä. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla niukkaliukoisemmaksi. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Vuonna 2023 reseptiä jouduttiin muuttamaan 15 tuhkaerän kohdalla, jolloin käsiteltiin 443 tonnia tuhkaa.

Vuoden 2023 aikana tuhkaa käsiteltiin 3 455 tonnia ja stabiloitua massaa loppusijoitettiin tuhkasoluun 5 080 tonnia. Stabiloinnissa käytettiin 914 tonnia vettä, 10 tonnia sementtiä ja 701 tonnia kuonan mineraaliainesta. Jätteenpolton lentotuhkan vastaavuustestauslausunto on tämän raportin liitteenä 17.

Vuoden loppuun mennessä tuhkasoluun on sijoitettu yhteensä 56 321 tonnia stabiloitua tuhkaa, josta vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa jätevoimalatuhkaa on 38 300 tonnia. 

Prosessi- ja laitehäiriöt

Tuhkankäsittelyssä ei ollut häiriöitä, joiden vuoksi tuhkasiilot olisivat täyttyneet ja tuhkaan vastaanotto häiriintynyt. Kaikki toimitetut tuhkat stabiloitiin käsittelylaitteistolla.

Rakentaminen

Ämmäsuon vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen tuhkasolu T1:n arvioidaan täyttyvän vuoden 2024 lopulla tai 2025 alussa. Elokuussa 2022 on käynnistetty tuhkasolu T2:n rakentaminen. AVI on hyväksynyt solun toteutussuunnitelmat 1.9.2022. Solulle on saatu rakennuslupa 9.9.2022. Työ on edennyt aikataulun mukaan ja urakka on valmistunut 30.9.2023. T2 solun betonirakenteiden valmistuttua solun päälle rakennetaan sääsuojakatos. Katoksen valmistuminen on suunniteltu vuoden 2024 loppupuolelle. Hihnakuljetin siirretään T1 solulta T2 solulle T1 solun täytyttyä vuodenvaihteen 2024–2025 aikaan.

Päästötarkkailu

Ilma

Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa seurataan huolto-ohjelman mukaisesti määräajoin. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan ekoteollisuuskeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu luvussa 15.2 ja liitteessä 5.

Vesi

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Pisteellä T1 (vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suoto- ja valumavedet) havaittiin erittäin suurta sähkönjohtavuutta sekä muun muassa reilusti kohonneita kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia vuoden 2023 näytteenotoissa. Viemäröitävän suotoveden määrä vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelta on hyvin pieni. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen edustan tuhkankäsittelyalueen hulevesiä edustavassa havaintopisteessä TKN sulfaatti- ja kloridipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat koholla huhtikuun näytteessä, mutta olivat syyskuuhun mennessä laskeneet lähemmäs vuosien 2020–2022 tasoa. Ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu luvussa 15.3 ja liitteessä 8.

Kemikaalit

Tuhkan stabilointiin käytettiin 10,6 tonnia sementtiä vuonna 2023. Laitteiston huollossa käytettiin betonimuottiöljyä 60 kiloa, laakerirasvaa 3 kiloa ja laitteistoöljyä 250 litraa.

Tutkimushankkeet

Vuonna 2023 jatkettiin selvityksiä liittyen vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavan tuhkan termiseen käsittelyn, mahdolliseen haitta-aineiden talteenottoon ja mineraaliaineksen hyödyntämiseen. Selvitystyö jatkuu vuonna 2024 VOKUS-hankkeessa.