Tiedot
Ekoteollisuuskeskuksen alueella on yhteensä yli 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä eri hyötykäyttötarkoituksia varten. Ekoteollisuuskeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat pääosin asfalttipintaisia (liite 13). Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo.
Kenttien vedet johdetaan pääosin ekoteollisuuskeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä.
Varastoitavia ja käsittelyä vaativia jätteitä ovat muun muassa kuona, maa-ainekset, puujätteet, asfaltti ja betoni (taulukko 30). Kiviainespitoiset jätteet käytetään pääasiassa alueen rakentamiskohteissa ja puujätteet kompostoinnin tukiaineena tai energiana.
Käsiteltäviä jätteitä varastoidaan kasoissa, jotta saadaan kerättyä riittävä materiaalimäärä käsittelyä tai poiskuljetusta varten. Muualle käsittelyyn toimitettavia jätteitä varastoidaan sen verran, kun on tarpeellista kuljetuksen tai käsittelypaikan kapasiteetin mukaisesti.
Ulkopuolelle käsittelyyn toimitettavia jätteitä ovat jätepaalit, metalli, lasi, kyllästetty puu, renkaat, SER-jätteet, kylmälaitteet, kipsi, posliini, muoviputket ja eläinten raadot.
Bio- ja puutarhajätteen kenttäkäsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5 ja pilaantuneiden maiden kenttäkäsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6.
Jätelaji | Jätenimike (LoW-koodi) | Käsitelty vuonna 2021 | Käsitelty vuonna 2022 | Käsitelty vuonna 2023 | Muutos vuodesta 2022, t | Muutos vuodesta 2022, % | Varastossa 12/2023 |
Asfaltti | 17 03 02 | - | 5 088 | - | -5 088 | -100,0 | 9 391 |
Eläinten raadot | 18 02 03 | 2,8 | 2,5 | 0,6 | -1,9 | -76,0 | - |
Jätepaalit | 19 12 10 | 14 307 | 12 919 | 13 465 | 546 | 4,2 | 13 240 |
Kuona | 19 01 12 | 69 433 | 76 143 | 54 450 | -21 693 | -28,5 | 91 107 |
Kyllästetty puu | 17 02 04 | - | - | - | - | - | 10 |
Lajiteltava jäte | 17 09 04 | 7 416 | 3 666 | 4 773 | 1 107 | 30,2 | 30 |
Lasi | 20 01 02 | - | - | - | - | - | 100 |
Maa-aines | 17 05 04 | 55 000 | 30 000 | 30 000 | 0 | 0 | 42 106 |
Metalli | 20 01 40 | - | - | - | - | - | 20 |
Pinnoitettu puu | 17 02 01 | 5 715 | 4 249 | 2 915 | -1 334 | -31,4 | 2 285 |
Rakennuskiviaines | 17 01 07 | 14 000 | 15 000 | 15 428 | 428 | 2,9 | 12 740 |
Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte | 17 09 04 | 7 500 | 1 500 | 14 855 | 13 355 | 890,3 | 5 207 |
Tuleva asfaltti pääosin murskataan ja hyödynnetään loppusijoitusalueen liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa ekoteollisuuskeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi.
Eläinten raadot, pääasiassa peurat ja hirvet, vastaanotetaan ja varastoidaan kannellisessa vaihtolavassa. Ne noudetaan kolmen päivän sisällä tilauksesta käsiteltäväksi Honkajoki Oy:n käsittelylaitokseen.
Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan suunniteltu huoltoseisokki oli 4.9–29.9.2023. Jätteen paalaus alkoi heti seisokin alkaessa. Jätettä paalattiin 4.9.–3.11.2023 välisenä aikana.
Jätepaaleja ajettiin jätevoimalalle 12 370 tonnia. Paalit ajettiin pääasiassa talven lämmityskauden aikana.
Jätevoimalan seisokin aikana paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä otettiin välivarastoon 558 tonnia ja muuta paalaukseen kelpaamatonta lajiteltavaa jätettä 394 tonnia. Välivarasto ajettiin jätevoimalalle seisokin päätyttyä.
Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto ekoteollisuuskeskukseen aloitettiin vuonna 2014. Kuona vastaanotetaan laajennusalueen S2-alueen kuonakentälle.
Kuona varastoidaan ja ikäännytetään varastokasassa. Se käsitellään 20 000–50 000 tonnin erissä käsittelykertojen lukumäärästä riippuen. Kuonamäärä on vähentynyt viime vuosien aikana. Tänä vuonna käsitettiin kuonaa 21 693 tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käsittelemätöntä kuonaa jäi varastoon noin 30 000 tonnia. Kuonan laatu on pysynyt vuosien saatossa hyvin samankaltaisena.
Kuonasta eroteltu magneettinen metalli toimitetaan metallinkäsittelijälle Suomeen, joka toimittaa sen jatkokäsittelyyn. Käsittelystä vastaava palveluntarjoaja toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini, kupari ja muita arvometalleja uudelleen käytettäväksi.
Kuonan käsittelyprosessissa syntyy eri raekokoihin 0–50 mm:n välillä seulottuja mineraalisia jakeita, joista analysoidaan MARA-kelpoisuus. Kaikki mineraaliaineserät olivat MARA-kelpoisia vähintään päällystettyihin väyliin sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteisiin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Vuonna 2023 kuonan mineraaliaineksia toimitettiin hyödynnettäväksi Ämmässuolla vanhan kaatopaikan sulkemiseen 4 500 tonnia, loppusijoitusalueelle 6 314 tonnia, pesupaikan kenttäalueen rakentamiseen 7 432 tonnia ja tuhkan käsittelyyn 684 tonnia. Ulkopuolelle toimitettiin hyödynnettäväksi 25 903 tonnia kuonan mineraaliaineksia. Jätteenpolton kuonan kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuuslausunto on liitteenä 14.
Kuonan vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.
HSY on kokeillut kuonan hienoaineksien hyödyntämistä kuonabetonipalikoiden valmistuksessa kesän 2023 aikana. Palikoita valmistetaan 1200x600x600 mm muoteilla, kuonabetonin sekoitus tapahtuu HSY:n omalla tuhkankäsittelylaitteistolla. Kokeiluun liittyen on tehty Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon koetoimintailmoitus vuosille 2023–2024. Vuoden 2023 aikana valmistettiin yhteensä 250 kuonapalikkaa ja niitä hyödynnetään nyt ekoteollisuuskeskuksen kenttäalueilla. Mahdollisten kuonapalikoista liukenevien haitta-aineiden liukoisuuksien selvittämiseksi massasta valettiin koekappaleet, joista liuotettu vesi ja yksi koekappale lähetettiin tutkittaviksi laboratorioon Metropolilabille.
HSY on mukana myös UUMA4-hankkeessa, jossa edistetään muun muassa kuonien hyötykäyttöä maarakentamisessa.
Kyllästettyä puuta tulee kuorma-autoilla suoraan ekoteollisuuskeskukseen sekä Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemilta. Kyllästetyt puut noudetaan hyödynnettäväksi ulkopuoliselle toimijalle. Nouto tapahtuu varastosta tarpeen mukaan kuukausittain.
Lajiteltava jäte vastaanotetaan lajittelukatokseen, jossa jäte lajitellaan materiaalinkäsittelykoneella. Jätteistä lajiteltiin poltettavaa jätettä, metallia, kiviainespitoista rejektiä, maata, lasia, puuta, kipsiä, loppusijoitettavaa jätettä ja muoviputkia (taulukko 31).
Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainespitoinen rejekti varastoidaan kentällä Sortti-aseman palamattoman jätteen kanssa. Käsittelystä kerrotaan tarkemmin luvussa 7.13.
Jätelaji | Jätenimike (LoW-koodi) | Määrä, t |
Eläinjäte | 18 02 03 | 0,6 |
Ikkunalasi | 17 09 04 | 22 |
Kipsi | 17 08 02 | 43 |
Kiviainespitoinen rejekti, hyödynnettävä | 19 12 12 | 775 |
Kiviainespitoinen rejekti, loppusijoitettava | 19 12 12 | 155 |
Maa | 17 05 04 | 46 |
Metalli | 17 04 07 | 226 |
Muoviputket | 17 02 03 | 55 |
Poltettava jäte | 19 12 10 | 3 332 |
Posliini | 17 09 04 | 63 |
Puu | 17 02 01 | 48 |
Puu kyllästetty | 17 02 04 | 3,3 |
SER | 16 02 14 | 4 |
Yhteensä | - | 4 772,9 |
Muoviputket eroteltiin lajittelukatokseen tulleista jätteistä. Muoviputket toimitetaan ulkopuolelle jatkokäsittelyyn.
Renkaita ja kumimattoja muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat ja kumimatot kerätään vaihtolavoille, joista ne toimitetaan jatkokäsittelyyn.
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä kylmälaitteita kerätään noin 30 kuution vaihtolavoille. Lavan täytyttyä materiaali toimitetaan jatkokäsittelyyn.
Ämmässuolle tuli HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen lasia ja Ringin toimittamaa lasia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisö Ringin ekoteollisuuskeskuksessa sijaitsevaan terminaaliin, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Tuottajayhteisö Rinki ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn.
Kiinteistölasin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.
Jätepitoiset maat vastaanotettiin asfaltoidulle vastaanottokentälle. Maa-ainekset seulottiin ja ylitekivistä poistettiin jätteet. Yli 120 mm:n kokoinen kiviainespitoinen rejektiä murskattiin 11 318 tonnia. Maa-aines hyödynnetään vanhan kaatopaikan pintarakenteissa.
Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikkarakenteissa. Altaita on kaksi kappaletta ja yhteen altaaseen mahtuu noin 200 kuutiota kiviainespitoista kiintoainesta.
Pilaantumaton maa-aines käsiteltiin maapintaisella materiaalinkäsittelykentällä. Maa-ainekset seulottiin ja ylitekivet murskataan myöhemmin. Seulottuja maa-aineksia käytettiin kaatopaikkojen pintarakenteessa, joista kerrotaan lisää luvuissa 8.1 ja 8.2.
Vieraslajipitoisia maita on vastaanotettu vuodesta 2020 alkaen. Maa-aineskasasta poistetaan kaivinkoneen lajittelukouralla kokonaisia kasvustoja. Loput vieraslajikasvien juuristot ja kasvustot poistetaan maa-aineksen joukosta seulomalla. Kasvien osat toimitetaan biokierrätyksen käsiteltäviksi. Puhdistetut maa-ainekset toimitetaan maankaatopaikalle.
HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen metallia vastaanotettiin vastaanottokentälle siirtokuormattavaksi. Metallit kuormataan vaihtolavoille kuljetettavaksi ja niitä ajetaan useita kuormia viikossa hyötykäyttöön.
Lajittelukatokseen vastaanotettiin metallikuormia ja metallia sisältävää lajiteltavaa jätettä. Metallia muodostui (taulukko 32) lajittelukatoksesta, puun murskauksesta, Sortti-aseman polttoon kelpaamattoman jätteen käsittelystä, biokierrätyksestä ja betonin murskauksesta. Metallit kuormattiin vaihtolavoille ja toimitettiin jatkojalostukseen.
Kuonan käsittelystä muodostui rautametallia ja ei-rautametallia. HSY toimitti rautametallit ja kuonan käsittelijä ei-rautametallit jatkojalostukseen.
Kiinteistömetallin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 4.2.
Käsittelytoiminto | Jätenimike (LoW-koodi) | Määrä, t |
Betonin murskaus | 17 04 07 | 5 |
Biokierrätys | 17 04 07 | 83 |
Kiinteistömetalli | 20 01 40 | 2 350 |
Kuonan metallit | 19 12 02 | 3 952 |
Lajittelukatos | 17 04 07 | 226 |
Sortti-aseman betonin murskaus | 17 04 07 | 50 |
Sortti-aseman polttoon kelpaamattoman jätteen käsittely | 17 04 07 | 206 |
Sortti-aseman puun murskaus | 17 02 01 | 5 |
Yhteensä | - | 6 877 |
Pinnoitettua puuta tulee kuorma-autoilla suoraan ekoteollisuuskeskukseen sekä Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemilta. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilla erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin polttoaineeksi muualle.
Rakennuskiviaines on pääosin kotitalouksista ja rakentamisesta muodostunutta pääosin betonipitoista materiaalia, kuten piikkausjätettä, laastia, maata, harkkoja ja tiilijätettä. Pääosa materiaalista tulee Sortti-asemilta. Rakennuskiviaines vastaanotetaan vastaanottokentälle, jossa se murskataan ja puhdistetaan muusta jätteestä.
Betonijäte on pääasiassa betonia, joka toimitetaan kuorma-autoilla. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen kouralla sekä magneettierottimella. Raudat toimitetaan hyödynnettäväksi. Betonimurske hyödynnetään kaatopaikan liikennealueiden rakentamisessa.
Vanhan kaatopaikan pintarakenteen pohjan tasauksessa käytettiin rakennuskiviainesmursketta 2 649 tonnia ja loppusijoitusalueen liikennealueilla betonimursketta 2 213 tonnia.
Rakennuskiviainesta toimitettiin ulkopuolelle hyödynnettäväksi 13 347 tonnia.
Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä. Jäte murskattiin ja seulottiin kiviainespitoisen jätteen, poltettavan jätteen ja metallin erottelemiseksi. Karkeaa mineraalipitoista mursketta käytettiin 4 785 tonnia vanhan kaatopaikan kaasunkeräyskerroksessa. Poltettava jäte toimitettiin polttoon ja metalli jatkojalostukseen. Ulkopuolelle toimitettiin mineraalimursketta hyödynnettäväksi 5 772 tonnia.
Saniteettiposliinia on kerätty koeluontoisesti Ämmässuon Sortti-asemalla. Posliinia toimitettiin 63 tonnia hyödynnettäväksi.