Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminta vuonna 2023

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemille sekä Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vastaanotettua viherjätettä ja osa HSY:n jätevedenpuhdistamoilta syntyvästä jätevesilietteestä.

Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Pyrolyysin koetoimintalaitosta käytetään eri biomassojen käsittelyyn. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa, osa kompostoidaan kentällä sekä osa toimitetaan energiahyödyntämiseen. Puu- ja kantomursketta saadaan tuotettua HSY:n omasta vastaanotetusta jätteestä.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena tai maaparannusaineena maataloudessa. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään Ämmässuon kaasuvoimaloissa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Kompostointilaitoksen poikkeukselliset aukioloajat on esitetty kappaleessa 4.2.

Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät

Vuosien 2021–2023 aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät ja -jakeet on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 21. Muutama biojätteen käsittelyyn toimitettu, ei kompostointiin soveltuvaa jätettä sisältävä, kuorma siirrettiin kompostointitoiminnan rejektin kanssa jätevoimalaan.

Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista ja vieraslajikuormista käsitellään laitosmaisesti. Jätteenä ekoteollisuuskeskukseen toimitettu puu, kannot ja risut murskataan pääosin kompostien tukiaineeksi. Risuhaketta toimitetaan myös muualle energiahyödyntämiseen.

Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä ja pieniä määriä vieraslajikuormia. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä.

Viherjätteen käsittely

Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 22.

Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti komposti- ja multakentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin viisi kertaa, pinnoittamatonta puuta viisikertaa ja lehtirisuja kolme kertaa vuonna 2023. Risuhaketta toimitettiin myös muualle energiahyödyntämiseen.

Lehdet käsitellään viherjätekentällä ja hevostallien kuivikkeet pääasiassa jälkikypsytyskentällä, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja. Aumoissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kahden–kolmen viikon välein huhti–joulukuun aikana. Kääntökautta voidaan jatkaa läpi talven, jos sää pysyy leutona. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 °C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla.

Joulukuun 2023 lopussa viherjätekentällä oli varastossa noin 5 300 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä noin 3 100 tonnia.

Laitosmainen käsittely

Biojätteen käsittely

Biojäte käsitellään ekoteollisuuskeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn haju- ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuotti 211 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden vuonna 2023.

Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 23. Taulukossa 24 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitoksen toimintaan liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2023.

Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on hyödynnetty biokaasu- ja kaasuvoimaloissa, joissa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5.6.

Vastaanotettu biojäte murskataan ja seulotaan kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2023 mädätykseen meni noin 40 prosenttia kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin viisi viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitetaan keskenään, jonka jälkeen massa syötetään kompostointitunneliin.

Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti vuonna 2023 noin yhdeksän vuorokautta. Vuonna 2023 tehtiin 421 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen osa kompostista kierrätetään takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulotaan ja hieno jae siirretään seuraavaan tunneliin, jossa varmistetaan panoksen hygieenisyys. Tämä vaihe kesti vuonna 2023 keskimäärin viisi vuorokautta. Vuonna 2023 syntyi 73 hygienisoitua panosta. Hygienisoituneiden panosten jälkikypsytys vanhassa kompostointilaitoksessa kesti keskimäärin 20 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirrettiin kentälle aumakompostointiin.

Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta erotellaan ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta materiaalia. Vuonna 2023 tämän rejektin määrä oli noin 1 854 tonnia ja se toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia ja kompostointilaitoksien rikkimenneitä osia yhteensä noin 89 tonnia.

Tukiainehallissa kuivataan erilaisia kompostoinnin tukiaineina käytettäviä massoja, kuten kierrätys- ja kenttäylitettä, risu- ja kantohaketta. Lisänä kuivauksessa voidaan käyttää myös kuivaa puuhaketta parantamaan ilman kulkua massassa. Halliin mahtuu kaikkiaan viisi koko hallin pituista tukiaineaumaa. Kutakin aumaa kuivataan puhaltamalla aumojen alle lämmitettyä ilmaa. Ilman puhallusta ja lämmitystä voidaan säätää automaation avulla. Vuoden 2023 aikana tukiainehallissa kuivattiin kaikkiaan noin 21 000 tonnia murskemateriaaleja kompostoinnin tukiaineiksi. Tämän lisäksi kompostointilaitoksella lisättiin suoraan prosessiin puhdasta puumursketta 2 200 tonnia.

Jätevesilietteen käsittely

Jätevesilietettä kompostoitiin vanhassa kompostointilaitoksessa 52 panosta kaikkiaan 2 987 tonnia ja viipymä oli kaksi viikkoa. Lisäksi syötettiin 412 tonnia jätevesilietettä biojätteen mädätykseen rikkivedyn sidontaan.

Pyrolyysin koetoimintalaitos

Vuonna 2020 valmistunut pyrolyysin koetoimintalaitos on askel kohti kestävämpää jätevesilietteen käsittelyä. Vuonna 2023 laitoksessa tuotettiin biohiiltä erilaisista biomassamateriaaleista kuten järviruokosta, jätevesilietteestä ja jätepuusta. Laitos on ollut osa Helsingin Biohiilihanketta (katso luku 5.16), joka pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistämään kiertotaloutta. Laitoksen kykyä prosessoida erilaisia biomassajakeita parannettiin vuoden aikana merkittävästi.

Kompostin jälkikypsytys

Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2023 yhteensä 14 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa sekä Hopealuoti-ryhmätekstiviestipalvelun kautta kompostointiaumojen käännöstä. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kastellaan tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä.

Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa keskimäärin 2–8 kuukautta ennen kuin kompostin todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan eriä, joista lähetetään näyte (1 näyte/1 000 t erä) Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena.

Kompostin seulonnan yhteydessä syntyvä ylitettä hyödynnetään energiaksi. Vuonna 2023 ylitettä ajettiin polttolaitoksiin 1 442 tonnia.

Biokaasun hyödyntäminen

Biokaasuvoimala tuottaa sähköä ja lämpöä biokaasulaitoksessa muodostuvasta biokaasusta (katso taulukko 24). Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytetään vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdetaan aluelämpöverkkoon ja käytetään muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen.

Biokaasuvoimalassa tapahtui 9.1.2023 tulipalo, joka aiheutti moottori 1:n sähkökaapin tuhoutumisen. Biokaasuvoimala oli poissa käytössä 5.6.2023 asti, jolloin aloitettiin moottori 2:n koeajot. Moottori 1:stä ei saatu koko vuonna käyntiin.

Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat vuonna 2023: moottorille 1; 0 h, moottorille 2; 3 872 h ja ORC:lle 968 h. Vuonna 2023 biokaasuvoimala tuotti sähköä 2 997 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 3 233 MWh.

Prosessien tarkkailu

Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan ja tiedot tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin.

Hygienisointivaiheen toimivuutta tarkastellaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla. Vuonna 2023 otettiin biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta 38 omavalvontanäytettä ja vanhasta kompostointilaitoksesta 53 omavalvontanäytettä. Kuukausittaisissa omavalvontanäytteissä ei todettu E. colia yli 1 000 mpn/g eikä niissä todettu salmonellaa.

Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2023 mädätenäyte otettiin neljä kertaa ja biokaasunäyte kaksi kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja pH-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 58 prosenttia.

Jälkikypsytysvaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella.

Ruokaviraston toimesta otettiin mullasta ja biokompostista valvontanäytteet 24.5.2023.

Prosessi- ja laitehäiriöt

Biojätteen vastaanotto siirtyi vanhaan kompostointilaitokseen 27.12.2022–13.2.2023 väliseksi ajaksi joulukuusien vastaanoton ja erottelun vuoksi. Tänä aikana biojäte kuljetettiin pyöräkuormaajalla vanhasta kompostointilaitoksesta kompostointilaitokseen käsiteltäväksi. Sama toiminta alkoi 21.12.2023, kun joulukuusia ryhdyttiin keräämään biojätekuormien mukana.

Biokaasuvoimalan (CHP2) sähkötilassa syttyi tulipalo 9.1.2023. Tulipalossa paloi kaasumoottoreiden sähkökaappeja käyttökelvottomaan kuntoon, joten koko laitos oli poissa käytöstä korjauksen ajan eli kesäkuuhun saakka. Tämän ajan biokaasut ohjattiin kaasuvoimalaan ja osa soihdutettiin. Biokaasuvoimalan käynnistämisen koeajot alkoivat 5.6.2023.

Biokaasupumppaamon puhaltimet rikkoutuivat ja biokaasu ohjattiin soihtuun 24.2.–3.3.2023.

Biokaasulaitoksen reaktori 2:n agitaattori 5 oli pois käytöstä 28.2.2023 alkaen. Sen epäillään törmäävän johonkin reaktorin sisällä, koska se ei pääse pyörimään kunnolla. Jos emme saa sitä toistuvista yrityksistä huolimatta pyörimään kevään aikana, joudumme tyhjentämään kesällä 2024 koko reaktorin.

Kompostointilaitoksen seulonta tähtiseulalla oli seis 2.–16.3.2023 Seulonnan hihnan 30 kulmavaihde ja moottori rikkoutuivat. Seulonta toteutettiin väliaikaisesti mobiiliseulalla.

Biokaasulaitoksen reaktorin 2 virtausmittari vikaantui 9.5.2023 Anturin vaihtotyö suoritettiin 12.5.2023 Tällöin biokaasut johdettiin varoventtiilistä ulos.

Kompostointilaitoksen seulontalinjan tuuliseulan hihnan moottori rikkoutui 8.5.2023. Mobiiliseulaa käytettiin 26.5.2023 saakka ja siitä edelleen varaseulontalinjaa 13.7.2023 saakka.

Kaasuvoimalassa (CHP1) huolto tapahtui 22.5.–2.6.2023. Tänä aikana kaikki biokaasu soihdutettiin.

Vanhalla kompostointilaitoksella rikkihappopesurien pH-anturit rikkoutuivat 27.9.2023. Pesurit saatiin kunnolla toimimaan 26.9.2023 alkaen.

Biokaasulaitoksen 20H14 pitkän syöttöruuvin kulmavaihde ja moottori hajosivat 4.8.2023. Syöttö reaktoreihin oli pysäytetty 8.8.2023 saakka. Tänä aikana biojätteet ohjautuivat pääasiassa kompostointiin.

Kaasuvoimalan (CHP1) määräaikaishuolto 2.–5.10.2023 aiheutti aluelämmön paineongelmia ja biokaasuvoimalassa ei pysynyt tästä syystä myöskään moottori päällä. Biokaasu soihdutettiin tuon ajan.

Vanhan kompostointilaitoksen rikkihapon syöttö lopetettiin rikkihapposäiliötarkastuksen vuoksi 28.11.2023. Samalla havaittiin, että pinnankorkeusanturi on rikkoutunut ja näyttää väärin. Tilattiin uusi anturi. Pesurit toimivat pelkällä vesipesulla.

Huolto- ja korjaustoimenpiteet

Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia. Edellisessä luvussa on mainittu lyhyempiä huolto/korjausajankohtia (katso luku 5.8).

Biokaasulaitoksen syöttökahmarin sähköjohtojen ja kaapelikiskojen uusiminen ajalla 12.–25.6.2023.

Seulonta-aseman tähtiakseleiden huolto 14.–18.9.2023 välisenä aikana.

Terminatorin rummun vaihtotyö tehtiin 13.–19.10.2023.

Kuljetinruuveihin suoritettiin kulutusmuovien vaihto aina kulumisen mukaan (koko vuoden jatkuva työ).

Kompostointilaitoksen seulontalinjan hihna 21B vaihdettiin 27.–30.10.2023 ja sen aikana käytettiin varaseulontalinjaa.

Kompostointilaitoksen seulonta tähtiseula oli pois käytöstä 2.–16.3.2023 koska seulonnan hihnan 30 kulmavaihde ja moottori olivat rikkoutuneet. Tilattiin uusi ja vaihdettiin rikkoutuneen tilalle.

Vanhan kompostointilaitoksen pH-antureiden vaihto ja happopumppujen huollot 25.–28.10.2023.

Rikkihapposäiliön tyhjennys ja pesu, samalla 10 v. tarkastus suoritettu 27.–30.11.2023.

Rakentaminen

Kompostointilaitoksien vuonna 2022 aloitettua prosessilaitesaneerausta viimeisteltiin keväällä 2023. Kompostointilaitoksen sosiaalitilojen saneeraus ja varaston laajennus valmistui kesäkuussa.

Vuoden kuluessa valmisteltiin biokaasulaitoksen Mädäte maatalouteen -hankkeeseen liittyviä hankintoja ja urakkatarjouspyyntöjä julkaistiin marraskuussa.

Vanhan kompostointilaitoksen sosiaalitilojen saneerausurakka kilpailutettiin loppuvuonna.

Kompostointitunnelin nro. 14 lattian ja kompostointilaitoksen esikäsittelytilan lattian korjausurakka käynnistyi syksyllä. Em. urakka jatkuu vuonna 2024.

Päästötarkkailu

Ilma

Tarkkailua tehdään ympäristölupamääräysten mukaisesti. Vaasan hallinto-oikeuden päätös 25.10.2022 (nro 1158/2022) kumosi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 4.3.2021 (nro 66/2021), mutta määräsi noudattamaan ko. päätöstä, kunnes aluehallintovirasto ratkaisee asian uudestaan. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tarkkailu ja vuosiraportointi toteutettiin ympäristöpäätöksen nro 66/2021 mukaisesti. Ilmapäästömittaukset toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kompostointilaitoksessa 8.3.2023, 16.6.2023 ja 29.9.2023 (liite 3) sekä vanhassa kompostointilaitoksessa 29.3.2023 ja 21.11.2023 (liite 4). Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään taulukossa 25 ja yksittäiset analyysitulokset löytyvät tämän raportin liitteistä 3 ja 4.

Biojätteen käsittelyn ympäristölupapäätöksen nro 66/2021 määräyksen A.14.a. mukaan ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman ammoniakkipitoisuus saa laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa olla enintään 20 mg/Nm³ ja hajupitoisuus enintään 2 000 hajuyksikköä/Nm³. Mikäli ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman hajupitoisuus ylittää 1 000 hajuyksikköä/Nm³, hajuyksilöiden reduktion on oltava vähintään 90 % ja mikäli ulkoilmaan johdettavan puhdistetun poistoilman ammoniakkipitoisuus ylittää 5 mg/Nm³, ammoniakin reduktion on oltava vähintään 90 %. Määräystä on pitänyt noudattaa 17.8.2022 alkaen.

Molempien laitosten poistoilman keskimääräinen hajupitoisuus alitti ympäristölupapäätöksen nro 66/2021 mukaisen enimmäispitoisuuden (2 000 hajuyksikköä/Nm³). Koska kompostointilaitoksen poistoilman mittauksissa ylittyi 1 000 hajuyksikköä/Nm³, olisi näissä mittauksissa reduktioprosenttien pitänyt olla vähintään 90 prosenttia. Syy raja-arvoa pienempään reduktioon oli tulokaasun alhainen pitoisuus. Ammoniakkipäästön osalta luvan mukainen reduktioprosentti täytyi molempien laitosten osalta. Kompostointilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen poistoilman ammoniakkipitoisuus oli alle analyysimenetelmän määritysrajan ja täten ei voitu laskea vuodessa ilmaan pääsevän ammoniakin määrää.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ilmanlaadun sekä hajujen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.2 ja liitteessä 5.

Biojätteen käsittelyn aiheuttamien hajupäästöjen vähentämiseksi on toimintasuunnitelma ja sitä toteutettiin toimintasuunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti.

Jätevesi

Kompostointikenttien hulevedet johdetaan tasausaltaisiin TAL2 ja TAL8. Altaiden vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuusmittauksilla. Altaista vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai käytetään teknisenä vetenä, esimerkiksi kompostien kastelussa.

Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamosta (neutralointiasema) viemäriin johdettiin vuonna 2023 yhteensä 2 746 m³ jätevettä. Vuoden 2023 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteissä 6 ja 7.

Biojätteen käsittelyn kaasun hyödyntämisestä syntyvän jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2021–2023 on esitetty taulukossa 26. Kesäkuussa 2023 otetusta kaasunkäsittelyn lauhdevesinäytteestä (taulukko 26) ei ole tehty BOD-määritystä inhimillisen virheen takia.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina 2021–2023 on esitetty taulukossa 27. Pumppaamossa yhdistyvät sekä kompostointilaitoksen että vanhan kompostointilaitoksen viemäriin johdettavat jätevedet.

Taulukoissa 26–27 on vertailun vuoksi esitetty HSY:n jäte- ja vesihuollon välisen teollisuusjätevesisopimuksen (18.3.2019) mukaiset raja-arvot pH:lle ja sulfaattipitoisuudelle. Raja-arvot eivät kuitenkaan ole ko. vesien osalta sitovia, koska vesiä ei johdeta suoraan jätevesienpuhdistamolle, vaan ne sekoittuvat ekoteollisuuskeskuksen alueelta kerättäviin muihin vesiin ennen puhdistamolle johtamista.

Kaikki biojätteen käsittelyn alueella muodostuvat vedet johdetaan tasausaltaisiin (TAL1, TAL11 ja TAL12) ja edelleen Blominmäen jätevedenpuhdistamolle.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 15.3 ja liitteessä 8.

Melu

Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 15.6 ja liite 9).

Haittaeläimet

Jyrsijöitä torjuttiin sekä myrkyttämällä että pyydyksillä vuonna 2023 (liitteet 10 ja 11). Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehtiin kuukausittain ja loppuvuodesta tehotorjunnalla viikoittain. Rottien torjunnassa käytettävällä vaahdotuksella pyrittiin estämään muun muassa kaapelivaurioita.

Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein maalis–marraskuussa vuonna 2023 (liitteet 10 ja 11). Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidin liuosta sekä deltametriini-liuosta. Lisäksi käytettiin Imidaklopridia, joka on maalityyppinen kärpästen torjunta-aine.

Kemikaalit

Vanhassa kompostointilaitoksessa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) 28 tonnia poistoilmapesureissa ammoniakin poistoon vuonna 2023.

Pyrolyysin koetoimintalaitoksessa käytettiin propaania laitoksen käynnistyksissä yhteensä 9,2 tonnia. Hallin lämmitykseen kului 5,3 tonnia lämmitysöljyä.

Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä noin 0,7 tonnia, glykolia 1,4 tonnia ja tolueenia 0,04 tonnia.

Valmiin kompostin käyttö

Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 12 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2023 luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 28. Luovutettujen kompostien määrät ovat pienemmät kuin vuonna 2022, johtuen seulonnan myöhästymisestä.

Multatuotanto

Ämmäsuon ekoteollisuuskeskuksessa valmistetaan kolmea erilaista multatuotetta: bio-, viher- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään biojäte-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuonna 2023 inframultaa valmistettiin arviolta noin 6 075 tonnia ja biomultaa 3 143 tonnia.

Tutkimushankkeet

Lietehiilihankkeessa jatkettiin toisen koetoimintaohjelman toteutusta ja ensimmäisen koetoimintajakson tulokset koostettiin yhteen jatkopäätöksenteon tueksi. Hankkeessa on tutkittu eri prosessiolosuhteilla tuotetun lietebiohiilen laatua ja sen hyödyntämistä eri sovelluskohteissa. Vuonna 2023 pyrolyysin koetoimintalaitoksella pyrolysoitiin erilaisia biomassoja yhteistyössä Helsingin kaupungin, Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa.

Biojätteen uudet tuotteet -hankkeessa biomädätteen lannoitekäytön selvitykset ovat valmistuneet ja Mädäte maatalouteen -hanke on siirtynyt investoinnin toteutussuunnitteluun rakennuttamisyksikölle.

HSY on mukana Luke:n koordinoimassa HIILIKETJU- hankkeessa, jossa bioperäisen hiilidioksidin (BioCO2) hyödyntämismahdollisuuksia kartoitetaan (mm. talteenotto, puhdistus, varastointi ja logistiikka). Lisäksi hankkeessa luodaan arvoketjuja ja tarkastellaan liiketoimintapotentiaalia sekä ympäristövaikutuksia. HSY on mukana myös Biokierto ry:n PlastLife-hankkeessa, jossa tutkitaan biohajoavan muovin käyttäytymistä kompostoinnissa.