Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminta vuonna 2023

Yleistä toiminnasta

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnasta syntyy ympäristövaikutuksia muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, kiviaineksen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten, tarkkailuohjelmien sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä luvusta 3). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan ekoteollisuuskeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Ekoteollisuuskeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti.

Ilma

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 9). Sääasemalla mitataan sääparametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasema 1 siirrettiin vuoden 2023 alussa uuteen sijaintiin sääaseman yhteydestä. Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta.

Ämmässuon ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa .

Ämmässuon ilmanlaadun vuosiraportti 2023 on liitteenä 5.

Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO₂, CH₄, O₂ ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti. Ekoteollisuuskeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 15.2.4).

Biojätteen käsittelyn ilmapäästöjen tarkkailusta on kerrottu luvussa 5.10.1, pilaantuneiden maiden ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 6.4.1, tuhkien käsittelyn ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 8.3.4.1, kivenmurskauksen ja louhinnan ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 10.5.1 ja kaasuvoimalan ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 11.7.1.

Sää

Ämmässuolla vuonna 2023 tammi-, helmi-, kesä, elo- ja syyskuu olivat tarkkailujakson 2012–2022 keskiarvoa lämpimämpiä, kun taas joulukuu oli paljon tavanomaista kylmempi (kuva 10 ja taulukko 51). Vuonna 2023 tammi- ja maaliskuu olivat hyvin runsasluminen ja elo- sekä lokakuu olivat runsassateisia (kuva 11 ja taulukko 52). Helmi-, huhti-, ja kesäkuussa satoi tarkkailujakson 2012–2022 keskiarvoa keskimääräistä vähemmän. Vuonna 2023 vuoden sadesumma oli 895 mm. Vuoden 2023 sääoloista voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteistä 5, 21 ja 22.

Hiukkaset

Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin ekoteollisuuskeskuksen alueella vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin laajennusalueen louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin ekoteollisuuskeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Ekoteollisuuskeskuksen alueella mitatuista hiukkasista voi lukea tarkemmin liitteestä 5.

Vuonna 2023 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli ilmanlaadun mittausasemalla 9 µg/m³, joka oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m³) alapuolella.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuudelle on annettu kansallinen ohjearvo 70 µg/m³, johon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (34 µg/m³) mitattiin kesä- ja heinäkuussa, eikä PM10-pitoisuus täten ylittänyt ohjearvoa vuoden 2023 aikana. PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti yhtenä vuorokautena (67 µg/m³) raja-arvon (50 µg/m³) vuonna 2023. Raja-arvotason ylitys tapahtui heinäkuussa. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM10-pitoisuuden korkein kuukausipitoisuus (14,8 µg/m³) mitattiin toukokuussa.

Vuonna 2023 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo (4,1 µg/m³) oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m³) alapuolella. Korkein PM2,5-pitoisuuden kuukausipitoisuus (5,1 µg/m³) mitattiin toukokuussa.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 2023 on esitetty taulukossa 53. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien vuosikeskiarvot vuonna 2013–2023 on esitetty kuvassa 13 ja taulukossa 54.

Hajut

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa hajujen pääasiallisiksi lähteiksi on tunnistettu biojätteen ja mädätetyn jätevesilietteen käsittely. Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen otetaan vastaan ja paalataan sekajätettä Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltojen aikana. Huoltoseisokkien aikana muodostuneen jätepaalivaraston purku aiheuttaa hajuja. Paaleja ajetaan Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksesta jätevoimalaan aina, kun jätevoimalan polttokapasiteetti sallii vastaanoton. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kaatopaikkojen pintarakenteiden valmistumisen myötä kaatopaikkojen merkitys hajulähteenä on vähentynyt ja muiden hajulähteiden merkitys kasvanut.

Jätevoimalan huoltoseisokeista ja kompostiaumojen käännöstä aiheutuu väliaikaisesti hajupäästöä, josta HSY ilmoittaa aina etukäteen. HSY ilmoittaa tiedossa olevista hajuja mahdollisesta aiheuttavista toiminnoista verkkosivuillaan osoitteissa ja sekä Hopealuoti-ryhmätekstiviestipalvelun kautta. Jäteveteen syötettävästä kemikaalista, joka vähentää hajupäästöjä viemärissä, on kerrottu tämän raportin luvussa 12.8.

Loppusijoitusalueelta sekä biojätteen ja jätevesilietteen käsittelystä vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajupäästöä voi esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRS-pitoisuuksia. TRS-mittaus ilmanlaadun mittausasemalla 1 muuttui uuteen sijaintiin vuoden 2023 alusta kun mittausaseman sijaintia muutettiin. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella mitatuista haisevista rikkiyhdisteistä voi lukea tarkemmin liitteestä 5.

TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 2023 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) on esitetty taulukossa 53. TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot vuosilta 2013–2023 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) on esitetty kuvassa 14 ja taulukossa 54.

Vuonna 2023 TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 0,2 µg/m³ ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja 0,1 µg/m³ mittausasemalla 2. TRS-pitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 10 µg/m³, johon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. On huomioitava, että ekoteollisuuskeskuksen alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on teollisuusalue ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle. Vuonna 2023 ilmanlaadun mittausasemalla 1 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (0,7 µg/m³) mitattiin marras- ja joulukuussa ja ilmanlaadun mittausasemalla 2 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (0,6 µg/m³) mitattiin joulukuussa. Korkein kuukausikeskiarvopitoisuus (0,22 µg/m³) mitattiin ilmanlaadun mittausasemalla 1 joulukuussa.

Hajupäästöjen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m³. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohje- tai raja-arvoa. Vuonna 2023 hajutunteja mitattiin yksi kappale ilmanlaadun mittausasemalla 1.

HSY:n toimintajärjestelmään kirjattiin vuoden 2023 aikana yhteensä 25 ekoteollisuuskeskuksen ympäristöä koskevaa hajupalautetta (taulukko 55). HSY:n asiakaspalaute- ja toimintajärjestelmään kirjattujen Ämmässuon ekoteollisuuskeskusta koskevien hajupalautteiden lukumäärä kuukausittain vuosina 2019–2023 on esitetty kuvassa 14 ja taulukossa 55.

Hajupalautteen tehneille henkilöille selvitettiin hajupäästön mahdollinen aiheuttaja. HSY:n henkilökunta käy aina mahdollisuuksien mukaan työaikana ekoteollisuuskeskuksen lähiympäristössä ja kyseessä olevassa palautteessa annetun kohteen läheisyydessä havainnoimassa hajuja. Hajupalautteet tutkitaan tapaus kerrallaan ja suunnitellaan hajua torjuvia toimenpiteitä. Kaikki hajupalautteet ja korjaavat toimenpiteet käsitellään eri prosessien asiantuntijat yhteen kokoavassa ympäristötiimissä.

Enwin TOM hajujen leviämisen mallinnustyökalun avulla arvioidaan ekoteollisuuskeskuksen mahdollisten hajupäästöjen leviämistä lähiympäristöön sekä mallinnetaan hajun esiintyvyyttä ympäristössä. Työkalu perustuu leviämismalliin ja päästölähteistä olfaktometrisesti standardin SFS-EN 13725 mukaisesti analysoituihin hajunäytteisiin hajuyksikköinä (odor unit=hajuyksikkö, OUE/m³=HY/m³).

Hajun esiintyvyyttä Ämmässuon ympäristössä on arvioitu mallintamalla Enwin TOM -järjestelmään vietyjen päivitettyjen hajupäästöjen leviämistä vuoden 2023 sääolosuhteissa. Kuvassa 15 on esitetty hajufrekvenssit aluejakaumina, kun hajun esiintyvyys on yli 2 prosenttia vuoden tunneista vuonna 2023 erilaisilla hajun voimakkuuksissa 1 OUE/m³, 3 OUE/m³ ja 5 OUE/m³. Vuonna 2023 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristössä hajua esiintyi yli 2 % vuoden tunneista lähes samoilla alueilla kuin edellisenä vuonna. Hajukynnyksen ylittävää hajua (≥ 1 OUE/m³) oli noin 1 km:n säteellä alueen ympärillä, selvää hajua (≥ 3 OUE/m³) ja melko voimakasta hajua (≥ 5 OUE/m³) pääasiassa ekoteollisuuskeskuksen alueelle.

Metaanimittaukset ja mikrometeorologiset mittaukset

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa on suoritettu metaanimittauksia vuosittain vuodesta 1998 alkaen. Nykyisellä loppusijoitusalueella metaanimittauksia on tehty vuodesta 2008 lähtien. Mittauksilla pyritään selvittämään kaatopaikkojen metaanin vuotokohdat ja pinnan tiiveys. Vanhan kaatopaikan lakialueen mahdolliset vuotokohdat, yksittäiset vuotavat kaasukaivot sekä loppusijoitusalue ovat suurimpia metaanipäästöjen lähteitä ekoteollisuuskeskuksen alueella. Vuotokohdat pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti muun muassa kaasukaivojen korjauksilla ja pintarakenteiden parannuksilla. Vuonna 2023 metaanimittaukset toteutettiin sekä vanhalla kaatopaikalla että loppusijoitusalueella (liite 20).

Kaatopaikkojen päästöjä on mitattu myös mikrometeorologisella mittausmenetelmällä yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Mittauksia on tehty vanhalla kaatopaikalla vuodesta 2003 alkaen ja loppusijoitusalueella jätteen loppusijoittamisen alkamisesta vuoden 2007 lopusta lähtien (liite 21). Mikrometeorologisella mittausmenetelmällä mitataan kuinka ilman pyörteet kuljettavat kaasuja kaatopaikan pinnan yläpuolella. Saatu mittaustulos edustaa alueellista keskiarvoa. Menetelmä tuottaa tiedon orgaanisesta jätteestä syntyvän kaatopaikkakaasun määrästä sekä sen jakaantumisesta metaanin ja hiilidioksidin välillä. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kaatopaikkojen yhteenlaskettu metaanipäästö vuonna 2023 oli 382 tonnia ja hiilidioksidipäästö 1 055 tonnia. Metaanipäästössä on tapahtunut 27 % lasku ja hiilidioksidin osalta 13 % laskua edellisvuoden päästöihin verrattuna.

Vanha kaatopaikka

Vanhan kaatopaikan metaanimittaukset suoritettiin 22.–25.5.2023, vuosien 2013–2022 tapaan, mittaukseen tarvittavalla näytteenottolaitteistolla varustetulla mönkijällä. Vuoden 2023 metaanimittausten reitille kertyi pituutta yhteensä noin 27 kilometriä. Vanhan kaatopaikan viimeistellyn alueen reunan mittauksia hankaloitti jyrkät rinteet ja pintarakenteena ollut sepeli. Mittauksissa mitattiin käsin mahdollisuuksien mukaan kaasunkeräyskaivojen lähiympäristöt.

Vuonna 2023 vanhalta kaatopaikalta löytyi 55 vuotokohtaa. Vuodoista 41 mitattiin kaasunkeräyskaivojen välittömästä läheisyydestä. Vuonna 2022 kolmessa mittauspisteessä metaanipitoisuus oli 10 000–100 000 ppm, 17 pisteestä 1 000–10 000 ppm, 23 mittauspisteessä mitattu metaanipitoisuus oli välillä 100–1 000 ppm ja 12 mittauspisteessä välillä 10–100 ppm. Alle 10 ppm olevia pitoisuuksia ei raportoida, koska niin pieniä pitoisuuksia ei voi erottaa alueen taustapitoisuudesta.

Mitattujen vuotokohtien määrä oli suurempi kuin viime vuosina. Vuonna 2023 vuotoja löytyi erityisesti tiiviin- ja tiivistämättömän alueen rajalta lakialueelta sekä alueen pohjois- ja koillisosasta kaivojen läheisyydestä. Poikkeuksellisesti isompia vuotoja löytyi nyt myös valmiin pintarakenteen alueilta. Metaanimittausten tuloksista voi lukea tarkemmin liitteestä 20.

Mikrometeorologisia metaanin ja hiilidioksidin päästömittauksia tehtiin vuonna 2023 vanhalla kaatopaikalla noin yhdeksän kuukautta. Mikrometeorologisten mittausten perusteella vuoden 2023 metaanin hajapäästö vanhalla kaatopaikalla oli 129 tonnia ja hiilidioksidin hajapäästö 313 tonnia. Nämä vuosipäästöluvut ovat arvioita, koska vanhalla kaatopaikalla ei mitattu kaikkia kuukausia. Vanhan kaatopaikan arvioitu metaanipäästö laski edellisvuoteen verrattuna noin 15 %. Kesäkaudella 2023 vanhalla kaatopaikalla tehtiin pintarakenneurakka laen pohjoispuolella, joka oli vanhan kaatopaikan viimeinen viimeistelemätön alue. Urakan aikana päästöt olivat koholla, mutta uuden pintarakenteen valmistuttua loppuvuoden päästöt olivat noin kolmasosa kevään päästöistä. Mikrometeorologisten mittauksien tuloksista voi lukea tarkemmin liitteestä 21.

Loppusijoitusalue

Loppusijoitusalueelta mitattiin kaivojen ja muiden rakenteiden ympäristöt 24.4.2023 ja 5.10.2023 kävellen. Alueella suoritettujen mittausten laajuus ja sijainti vaihtelevat eri vuosina, myös mittauspisteiden määrä vaihtelee. Näihin vaikuttavat loppusijoitusalueella tapahtuvat täytöt ja muut mittaamista hankaloittavat työt. Vuonna 2023 alueella tehtiin porauksia kaasukeräyskaivojen kunnostustöiden vuoksi, joten mittauksia tehtiin tiheämmin porausalueilta, jonka vuoksi keväällä mitattujen pisteiden yhteismäärä oli tavallista suurempi.

Mittauspisteistä keväällä (yhteensä 319 kappaletta 24.4.2023) 53 mittauspisteessä ja syksyllä (yhteensä 238 kappaletta 5.10.2023) 34 pisteessä mitattiin vähintään 10 ppm:n suuruinen metaanivuoto. Alle 10 ppm olevia pitoisuuksia ei raportoida, koska niin pieniä pitoisuuksia ei voi erottaa alueen taustapitoisuudesta. Vuotokohdista keväällä 17 ja syksyllä 14 löytyi kaasukaivojen välittömästä läheisyydestä. Vuotokohdat ovat jakautuneet tasaisesti loppusijoitusalueelle pääosin kaasukaivojen juureen, ja vuotoja oli myös tiiviin pintarakenteen alueilla. Tiiviin pintarakenteen reunoilta mitattiin myös pieniä vuotoja muualtakin kuin kaivojen läheisyydestä.

Loppusijoitusalueella todettiin aikaisempiin vuosiin verrattuna vähemmän mitattuja vuotokohtia, vaikkakin mitatut pitoisuudet ovat selvästi suurempia kuin vanhalla kaatopaikka-alueella. Havaittu ero johtuu toiminnasta loppusijoitusalueella sekä siitä, ettei tällä alueella ole tiiviitä pintarakenteita kuin alueen reunoilla, joten loppusijoitusaluetta ja vanhan kaatopaikan aluetta ei voi suoraan verrata toisiinsa. Metaanimittausten tuloksista voi lukea tarkemmin liitteestä 20.

Mikrometeorologisia metaanin ja hiilidioksidin päästömittauksia tehtiin vuonna 2023 loppusijoitusalueella koko vuoden. Mikrometeorologisten mittausten perusteella vuoden 2023 metaanin hajapäästö loppusijoitusalueella oli 253 tonnia ja hiilidioksidin hajapäästö 743 tonnia. Loppusijoitusalueen metaanipäästö laski edellisvuoteen verrattuna noin 31 %. Loppusijoitusalueen metaanipäästöissä ei havaittu kohoamista huhti-toukokuussa 2023 kun alueelle porattiin 11 uutta kaasunkeräyskaivoa ja urakan jälkeen metaanipäästöt olivat alle puolet sitä edeltävästä jaksosta. Mikrometeorologisten mittauksien tuloksista voi lukea tarkemmin liitteestä 21.

Vesi

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa vesien laatua seurataan ekoteollisuuskeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen vesienhallinnasta on kerrottu luvussa 12, bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn vesien päästötarkkailusta luvussa 5.10.2, pilaantuneiden maiden käsittelyn vesien päästötarkkailusta luvussa 6.4.2 ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen vesistä luvussa 8.3.4.2.

Ekoteollisuuskeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin tarkkaillaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Ämmässuo–Kulmakorpi alueen vesien yhteistarkkailua toteutetaan 22.12.2015 esitetyn ja Uudenmaan ELY-keskuksen 18.5.2018 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan (esimerkiksi uusien pisteiden lisäys); viimeisin päivitys on tehty 9.5.2023.

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraportti 2023 on tämän raportin liitteenä 8.

Näytteenottokierrokset toteutetaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua koskevan päätöksen 18.5.2018 mukaisesti pinta- ja pohjavesipisteille 1–4 kertaa vuodessa pisteen mukaan. Kevätnäytteet otetaan maalis–huhtikuussa, kesänäytteet touko–kesäkuussa, syksynäytteet syyskuussa ja talvinäytteet loka–marraskuussa. Joka toinen kuukausi otettavat näytteet otetaan tammi-, maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Vuoden 2023 näytteenotot pinta- ja pohjavesille tehtiin maalis-, huhti-, kesä-, elo-, syys-, ja marraskuussa ja viemäriin johdettavalle vedelle tammi-, maalis-, touko, heinä-, syys- ja marraskuussa. Vuonna 2023 näytteiden määritykset tehtiin pääosin normaalien ja suppeiden analyysivalikoimien mukaisesti. Blominmäen jätevedenpuhdistamolle johdettavasta vedestä tehtiin yhteistarkkailun näytteenottojen lisäksi HSY vesihuollon toimesta näytteenotot helmi- ja elokuussa.

Kuvissa 16 ja 17 on esitetty Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet. Tässä raportissa on esitetty luvussa 15.3.1 muutamien pintavesien, luvussa 15.3.2 muutamien pohjavesien ja luvussa 15.3.4 Blominmäen jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden osalta joitakin vuoden 2023 havaintoja. Kaatopaikkojen täyttöjen sisäisistä vesistä voi lukea tämän raportin luvusta 15.4 sekä liitteistä 8 ja 22.

Pintavedet

Ekoteollisuuskeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden vedenlaatua seurataan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan parin viikon välein suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät.

Havaintopisteet P2 ja P8/2021 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alin havaintopiste on P4 ja Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopiste on P6/2021 ja Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopiste on P3b. Laitamaanpurossa havaintopisteiden P6 ja P7 alapuolella sijaitsee havaintopiste Y3, josta valumavedet virtaavat edelleen Loojärveen (TL2).

Havaintopisteen P2 vedenlaadussa on näkynyt Ämmässuon maanläjitysalueen kuormitus kohonneina typpi-, barium-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksina sekä kohonneena sähkönjohtavuutena. Vuonna 2023 vedenlaatu pisteessä vastasi aikaisempia tarkkailuvuosia. Kesän näytteen sulfaattipitoisuus oli hieman koholla edellisvuosien tasoon nähden, mutta talven näytteessä se oli laskenut tavanomaiselle tasolle.

Havaintopisteen P8/2021 vedenlaadussa kuormitus on näkynyt hieman koholla olevina sähkönjohtavuuksina ja vastaavasti sulfaatti- ja kloridipitoisuuksissa. Myös pisteen kohonneet ammoniumtyppi- ja fosforipitoisuudet kuvastavat kuormitusta. Kesäkuussa 2023 pisteessä havaittiin aiempiin näytteenottokertoihin verrattuna noin viisinkertainen pitoisuus kiintoainetta, joka voi selittyä veden vähyydellä

Ämmässuonpuroon laskevassa pisteessä P16 vuonna 2022 havaitut kohonneet kloridin ja sulfaatin pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus lähtivät laskuun vuonna 2023. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen eteläisen hyötykenttäalueen päällystämisen jälkeen toukokuussa 2023 on kuormitus lähtenyt laskuun.

Havaintopisteen P3b vesi on tarkkailutulosten perusteella vähemmän kuormitteista kuin muissa reitin kuormituspisteissä; esimerkiksi bariumpitoisuudet ovat matalampia. Kesäkierroksella pisteessä havaittiin kohonneet pitoisuudet sulfaattia ja kloridia.

Havaintopisteen P4 vesi on ravinteikasta ja humuksista. Sulfaatti- ja kloridipitoisuuksissa on todettu paljon vaihtelua ja vuonna 2023sulfaatti- ja kloridipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus laskivat vuoden 2022 kohonneista pitoisuuksista. Pisteen vesi on ollut ajoittain lievästi emäksistä. Pisteessä metallipitoisuudet vastasivat pääsääntöisesti purovesien luonnollista tasoa, bariumpitoisuus oli aiempien vuosien tapaan koholla. Metallipitoisuuksissa ei vuonna 2023 todettu ympäristönlaatunormien ylityksiä.

Havaintopiste P7 toimii referenssipisteenä ilmentäen Laitamaanpuron vedenlaatua ennen ekoteollisuuskeskuksen laajennusalueelta tulevien vesien mahdollisia vaikutuksia. Pisteessä P7 havaittiin hieman kohonneet kloridi- ja sulfaattipitoisuudet. Syyskuussa havaittu kohonnut COD-pitoisuus oli marraskuussa laskenut lähemmäs pisteen tavanomaista tasoa. Pisteessä ei havaittu vuonna 2023 metallien ympäristönlaatunormin ylityksiä.

Havaintopisteelle P6/2021 johdetaan biosuodattimilla käsiteltyjä vesiä. Aiemmin piste edusti suoraan maastoon hulevesialtaasta HVA3 johdettavien hulevesien laatua. Kuormitus näkyy ajoittain kohonneina typpi- ja sulfaattipitoisuuksina sekä sähkönjohtavuuksina. Vuonna 2023 kloridipitoisuuksien keskiarvo oli suurempi kuin aiempina vuosina Loojärveen pisteen P6 kautta tulevan kuormituksen on todettu olevan merkityksetön verrattuna Loojärven kokonaiskuormitukseen.

Havaintopisteen Y3 vedenlaatu on huomattavasti pisteessä P6 todettua parempaa, eikä pisteessä ole ollut havaittavissa yhteistarkkailualueesta aiheutuvaa kuormitusvaikutusta. Vuoden 2023 syyskuussa pisteen kemiallinen hapenkulutus oli hieman koholla kuten pisteessä P7, joten kuormitus ei todennäköisesti ole peräisin tarkkailualueelta. Myös pisteellä ajoittain havaittu fosforikuormitus lienee peräisin pelloilta eikä yhteistarkkailualueelta. Pisteessä ei havaittu vuonna 2023 metallien ympäristönlaatunormien ylityksiä.

Loojärvi (TL2) on tyypiltään runsasravinteinen ja rehevä järvi. Valtaosan järven ulkoisesta kuormituksesta arvioidaan tulevan hajakuormituksena lähialueen pelloilta ja lisäksi järvi kärsii myös sisäisestä kuormituksesta. Loojärven tarkkailupisteestä TL2 elokuun näytteessä kadmiumin pitoisuus ylitti ympäristönlaatunormin sallitun enimmäispitoisuuden Loojärven pintavesikerroksessa. Pohjan näytteessä pitoisuus alitti analyysin määritysrajan. Vuosikeskiarvon ympäristönlaatunormi ylittyi kadmiumin, lyijyn ja nikkelin osalta. Kesä- ja syyskuussa pisteistä P4 ja Y3 mitatut pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla eivätkä selitä Loojärvestä näitä elokuussa mitattuja pitoisuuksia.

Pohjavedet

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden laatua seurataan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, ottamalla näytteitä havaintopisteistä yhdestä neljään kertaan vuodessa.

Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Ekoteollisuuskeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsee pohjavesipiste 31. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Ekoteollisuuskeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella sijaitsee kalliopohjavesipiste 106, johon saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös Asfalttikallion asfalttiaseman ja Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston alueilta. Piste 260/20 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä Asfalttikallion asfalttiaseman ja siirtoajoneuvovaraston alueelta. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen.

Pohjavesipisteen MV6 todettiin aiempien vuosien tapaan korkea ammoniumtypen pitoisuus vuonna 2023. Veden ammoniumtyppipitoisuus ylitti tarkkailuvuonna pohjaveden asetetun ympäristönlaatunormin (0,2 mg/l) kuten aikaisempinakin vuosina. Muilta osin ei vuoden 2023 tarkkailussa todettu merkittäviä poikkeamia.

Taittunut pohjavesipisteen havaintoputki 30A korvattiin vuonna 2023 syksyllä uudella havaintoputkella 30A/23. Pisteellä ylittyivät aikaisempien vuosien tapaan pohjavedelle asetetut ammoniumtypen (0,2 mg/l) ja kloridin (25 mg/l) ympäristönlaatunormit.

Pohjavesipisteessä 31 todettiin syksyn kierroksella poikkeuksellisen korkea sinkkipitoisuus, joka ylittää ympäristön-laatunormin mukaisen enimmäispitoisuuden. Kohonneille sinkkipitoisuuksille ei ole tiedossa selvää alueen toiminnoista johtuvaa syytä.

Pohjavesipisteessä 36 vuonna 2022 todettiin kuparipitoisuuden ympäristönlaatunormin ylitys, vuonna 2023 kuparin pitoisuus on laskenut alle ympäristölaatunormin. Muilta osin vedenlaatu vastaisi aikaisempia vuosia.

Pohjavesipisteessä 41 todettiin vuonna 2023 aikaisempien vuosien tapaan sinkkipitoisuuden ylittävän pohjaveden ympäristönlaatunormin (60 µg/l). Kohonneille sinkkipitoisuuksille ei ole tiedossa selvää alueen toiminnoista johtuvaa syytä.

Kalliopohjavesipisteen SK4B/09 pohjaveden laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia aikaisempien vuosien tarkkailutuloksiin.

Kalliopohjavesipisteen 257/07 vedenlaadussa ei vuonna 2023 todettu merkittäviä muutoksia aikaisempiin tarkkailutuloksiin.

Kalliopohjavesipisteessä 106 on ollut näytteenottopumppu jumissa ja sen tilalle asennettiin syksyllä uusi havaintoputki 106/23. Vedessä todettiin aikaisempien vuosien tapaan kloridin, ammoniumtypen ja kuparin pohjaveden ympäristönlaatunormien ylityksiä sekä lisäksi nikkeli- ja sinkkipitoisuus ylittivät ympäristönlaatunormin selvästi. Pisteen kloridin ja ammoniumtypen pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat vuonna 2023 selvästi alemmalla tasolla, kuin aiempina vuosina.

Pisteessä 101 todettiin vuonna 2023 aikaisempien vuosien tapaan sinkkipitoisuuden ylittävän pohjaveden ympäristönlaatunormin. Lisäksi kuparipitoisuus ylitti niukasti ympäristönlaatunormin. Muilta osin vedenlaatu vastasi aikaisempia vuosia.

Pisteessä 260/21 todettiin vuonna 2023 aikaisempien vuosien tapaan ammoniumtypen pitoisuuden ylittävän pohjaveden ympäristönlaatunormin. Lisäksi kloridipitoisuus ylitti juuri ympäristönlaatunormin. Muilta osin vedenladussa ei todettu muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Pisteessä 258/07 todettiin syksyllä aiempaa merkittävästi korkeampi sinkkipitoisuus, joka ylitti ympäristölaatunormin, sekä aiempaa korkeampi nikkelipitoisuus. Selvää syytä syksyllä yksittäisiin merkittävästi kohonneisiin metallipitoisuuksiin ei ole tiedossa.

Kalliopohjavesipisteellä 24B/05 kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat olleet viimevuosina nousussa, mutta pitoisuudet ovat edelleen matalia ja alle ympäristönlaatunormin mukaisten enimmäispitoisuuksien.

Kalliopohjavesipisteellä 256/07 sinkkipitoisuus ylitti aikaisempien vuosien tapaan pohjaveden ympäristölaatunormin (60 µg/l) vuonna 2023. Kohonneille sinkkipitoisuuksille ei ole tiedossa selvää alueen toiminnoista johtuvaa syytä. Muilta osin ei vuoden 2023 tarkkailussa todettu merkittäviä poikkeamia.

Täyttöjen sisäiset vedet

Kaatopaikkojen täyttöjen sisäisistä vesistä voi lukea luvusta 15.4 sekä liitteistä 8 ja 22.

Jätevedet

Kaikki Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaiden TAL1, TAL11 ja TAL12 kautta vesiasemalle ja sieltä edelleen Blominmäen jätevedenpuhdistamolle.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn vesien päästötarkkailusta on kerrottu luvussa 5.11.2 ja pilaantuneiden maiden käsittelyn vesien päästötarkkailusta luvussa 6.4.2. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen vesistä on kerrottu luvussa 8.3.4.2.

Jäteveteen lisätään ennen viemäriverkkoon johtamista kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen jätevedessä, jolloin hajuhaitat viemäriverkostossa vähenevät (lue lisää tämän raportin luvusta 12.8).

Vuonna 2023 vesiasemalta pumpattiin Blominmäen jätevedenpuhdistamolle jätevettä 524 491 m³ (taulukko 56). Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 2,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Vuoden 2023 lopulla vanhalle kaatopaikalle kierrätettiin vettä 2 915 m³.

Vuonna 2023 vesinäytteitä otettiin kahdeksan kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot ylittyivät kerran vuoden 2023 näytteenotoissa sulfaatin osalta. Jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2021–2023 on esitetty taulukossa 57. Vuoden 2023 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteissä 8 ja 23.

Vuosikuormat ylittivät vuonna 2023 E-PRTR:n eli Euroopan päästörekisterin raportoinnin kynnysarvot vuosien 2020–2022 tapaan arseenin, kokonaistypen ja orgaanisen kokonaishiilen osalta.

Jätetäyttöjen tila

Loppusijoitusalueen ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa sekä rakenteiden toimivuutta tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetäyttöjen tilasta. Jätetäyttöjen tilaa käsitellään tarkemmin liitteessä 22 ja painumatarkkailua luvussa 15.5 sekä liitteissä 24 ja 25.

Vanha kaatopaikka

Vanhalta kaatopaikalta keskimääräinen kerätyn metaanin määrä vuonna 2023 oli 316 m³/h ja kerätyn kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus 49 prosenttia, joka on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2022. Lue lisää kaasun keräyksestä tämän raportin luvusta 11.

Vanhalta kaatopaikalta kerätään ja mitataan suotovesiä aluekohtaisesti kolmelta alueelta (T1–T3). Alueilla T1 ja T2 on pohjasuojarakenteet, joiden alapuolisten vesien määrää ja kuormittuneisuutta tarkkaillaan jatkuvatoimisin mittauksin ja näytteenotoin. Alueet T1 ja T2 on myös suljettu kokonaan pintasuojarakentein. Alueella 3 toteutettiin pintarakenneurakka vuoden 2023 aikana, jolloin viimeiselle sulkemattomalle alueelle rakennettiin pintarakenne kuivatuskerrokseen saakka. Näin ollen koko vanha kaatopaikka on nyt suljettu tiivistysrakenteella, mikä voi tehostaa kaasunkeräystä ja vaikuttaa suotovesimääriin. Vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 sisäisen veden laatua seurataan tarkkailupisteistä VKP-T1 ja VKP-T2. Näytteet otetaan vesiaseman näytteenottohanoista. Alueen T1 vedet olivat vuonna 2023 edellisten vuosien tapaan vanhan kaatopaikan laimeimpia suotovesiä, mikä on havaittavissa sekä jatkuvatoimisissa johtokykymittauksissa että suotovesilinjasta otettujen vesinäytteiden tuloksissa. T1 alueen suotovesien pitoisuuksissa on havaittavissa laskeva trendi reilun kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Vuonna 2023 täyttöalueen T2 vesinäytteiden pitoisuudet olivat kaikkien mitattujen parametrien osalta samaa suuruusluokkaa kuin muutamalla aiemmalla mittauskerralla.

Alueen T3 suotovesilinjaan johdetaan myös muita kuormittuneita vesiä, mikä näkyy voimakkaana johtokyvyn vaihteluna jatkuvatoimisessa mittauksessa sekä suurena virtaamana ja virtaamavaihteluina. Täyttöalueen T3 sisäisen veden laatua on seurattu syksystä 2019 lähtien koontinäytteellä VKP-T3 suotovesipumppaamoista SVP6 ja SVP8, joihin kootaan täyttöalueen 3 suotovesiä. Aiemmin kyseinen vesinäyte otettiin vesiaseman kokoomalinjasta, johon johdettiin alueen T3 vesien lisäksi muita kuormittuneita vesiä. Alueen 3 suotoveden pitoisuudet ovat alueen 1 vesien pitoisuuksia korkeampia, mutta eivät kuitenkaan yllä alueen 2 tasolle. Suotovesien kierrätysrakenteet ovat suurimmalta osin alueella 3. Vuoden 2023 loppupuolella kierrätettiin suotovettä vanhan kaatopaikan jätetäyttöön noin 2 915 m³/d.

Vanhan kaatopaikan sisäisen veden pinnankorkeutta ja lämpötilaa tarkkaillaan HSY:n toimesta täytön läpäisevistä kaasukaivosta. Osa sisäisen veden pisteistä on poissa käytöstä tai niiden antamat tulokset eivät ole luotettavia. Sisäisen veden lämpötilamittaus on toimintakunnassa 21 kaasukaivossa ja pinnankorkeuden mittaus 14 kaasukaivossa. Lämpötiloissa ja sisäisen veden pinnan tasoissa ei ole todettu oleellista muutosta vuoden 2023 aikana.

Kalvon KAI ja KAII alapuolisissa vesissä ei ole viime vuosina todettu kuormituksen lisääntymiseen viittaavia havaintoja.

Pohjoisen padon toiminnassa ei havaittu vuoden 2023 tutkimuksissa merkittäviä muutoksia.

Loppusijoitusalue

Loppusijoitusalueelta kerätyn metaanin määrä oli vuonna 2023 keskimäärin 400 m³/h ja loppusijoitusalueelta kerättävän kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus oli keskimäärin 49 prosenttia, joka on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2022. Muodostuvan metaanin määrä on laskussa. Lue lisää kaasun keräyksestä tämän raportin luvusta 11.

Loppusijoitusalue koostui täytön alkuvaiheessa kahdesta täyttöalueesta (läntinen ja itäinen), jotka esitettiin aiemmin käyttötarkkailuissa omina erillisinä alueinaan täytön alkaessa itäpuolelta marraskuussa 2007 ja jatkuessa länsipuolelle helmikuussa 2009. Vuodesta 2011 lähtien molempia alueita on täytetty yhtenä täyttönä. Vuonna 2023 loppusijoitusalueella hyödynnettyjen ja loppusijoitettujen materiaalien kokonaismäärä oli hieman edellisvuotta suurempi. Lue lisää luvusta 8.

Loppusijoitusalueen suotovesilinjoja tutkitaan keväisin ja syksyisin kaatopaikkojen monitorointiohjelman mukaan. Suotovesien ominaisuudet kuvastavat metaanivaiheen hajoamistilaa ja ovat edellisvuosien kaltaisia. Itäisen puolen suotovesilinjoissa on viime vuosienaikana havaittu ajoittain linjoja tukkivaa kumi/hyytelömäistä ainetta, jota on poistettu putkien sisältä. Laboratoriossa aine on tunnistettu polykarboksyylihapon suolaksi, mutta syy kyseisen aineen kertymiseen suotovesilinjoihin ei ole tiedossa.

Läntisellä täyttöalueella on kolme erityyppistä suotosalaojarakennetta, joiden toimivuutta tarkkaillaan vesimäärien perusteella. Useamman vuoden tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että suodatinrakenteeton linja kerää suodatinrakenteellisia linjoja enemmän vesiä. Pohjarakenteiden alapuolisia vesiä tarkkaillaan tunnelin suuntaisista (TP2) ja sitä kohtisuoraan (TP1) olevista salaojalinjoista. Pohjarakenteiden alapuolisten vesien virtaama- ja johtokykymittauksissa ei ole viitteitä pohjarakenteiden vuodoista vuonna 2023.

Vuoden 2023 aikana loppusijoitusalueelle porattiin 11 kappaletta uusia kaasukaivoja, joihin asennettiin uudet pinta- ja lämpötila-anturit. Anturit otettiin käyttöön 25.10.2023. Uusien mittauskaivojen käyttöönoton jälkeen vanhat mittauspisteet poistettiin käytöstä. Jätetäytön sisäiset vesipinnat ovat korkealla.

Painumatarkkailu

Vanha kaatopaikka

Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003. Alun perin seurattavia mittauspisteitä on ollut 122 kappaletta. Vuonna 2023 painumamittaukset tehtiin 71 mittauspisteestä touko-, elo- ja joulukuussa. Mittauksissa tarkasteltiin painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen ja betonipaalujen painumista.

Vanhan kaatopaikan painuminen on hidastunut vuoteen 2022 verrattuna. Viime vuoden tapaan painuminen on ollut nopeinta vanhan kaatopaikan itäpuolella. Vuonna 2023 vanhan kaatopaikan eniten painuneet pisteet olivat painumakaivon numero 57 (painuma 4,4 cm) sekä viime vuoden tapaan painumalevy numero 9 (painuma 4,1 cm) ja painumakaivo numero 36 (painuma 8,0 cm). Vanhan kaatopaikan painumatarkkailun raportti vuodelta 2023 on esitetty liitteessä 24.

Loppusijoitusalue

Loppusijoitusalueen painumatarkkailu aloitettiin vuonna 2022. Painumatarkkailu, joka tehtiin toukokuussa, sisälsi 12 painumapisteen mittauksen vuonna 2023. Mittauksissa tarkasteltiin painumalevyjen painumista vuoden kestäneeltä seurantajaksolta.

Loppusijoitusalueella painui eniten viime vuoden tapaan painumalevy numero S19 (painuma 10,8 cm), joka sijaitsee loppusijoitusalueen itärinteellä. Loppusijoitusalueen painumatarkkailun raportti vuodelta 2023 on esitetty liitteessä 25.

Melu

Ympäristömelua valvotaan Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella ja lähiympäristössä Uudenmaan ELY-keskuksen 27.11.2017 hyväksymän (dnro UUDELY/5273/2015) meluntarkkailuohjelman mukaisesti. Melutason valvonnan tarkoituksena on havaita HSY:n Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnoista mahdollisesti aiheutuvat meluhaitat sekä ryhtyä tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Samalla valvotaan, ettei ympäristöluvissa ja lainsäädännössä asetettuja melutason ohje- ja raja-arvoja ylitetä.

Vuotuisten ympäristömelumittausten tueksi ekoteollisuuskeskuksen toiminnoista on laadittu melumallinnus, jota tarvittaessa päivitetään toimintojen merkittävästi muuttuessa tai kun uusia melua aiheuttavia toimintoja otetaan käyttöön. Mallinnuksessa on otettu huomioon paitsi Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa tapahtuvat toiminnot, myös ekoteollisuuskeskuksen ympäristössä merkittävästi melua aiheuttavat toiminnot, esimerkiksi kiviaineksen ottaminen, maa-ainesten vastaanotto ja valtatien 1:n liikenne. Melumallinnus on päivitetty viimeksi 1.7.2020 (Ramboll Finland). Ämmässuon tuulivoimalahankkeen liittyen on tehty erillinen melumallinnus 31.8.2020. Lisäksi vuonna 2021 Stena Recycling Oy teetätti uuden Ämmässuon jätteenkäsittely-yksikkönsä ympäristölupahakemukseen ympäristömeluselvityksen (Ramboll Finland Oy, 14.9.2021) uusien toimintojen mahdollisista meluvaikutuksista. Selvityksessä melumallin pohjana käytettiin em. Ämmässuon melumallinnusta. Vuonna 2023 GRK Infra Oy teetätti kuonankäsittelyn meluselvityksen (Ramboll Finland Oy, 27.3.2023, päivitetty 1.6.2023) ympäristölupahakemukseensa toiminnan päivitetyn ja aiemman sijaintinsa mukaisesti.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa on suoritettu vuonna 2023 tarkkailuohjelman mukaisesti ympäristömelun omavalvontamittaukset kolmessa mittauspisteessä 15.5.2023, 13.7.2023, 22.9.2023 ja 29.11.2023. Mittauspisteet sijaitsevat ekoteollisuuskeskuksen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristömelun omavalvontamittausten mittauspistekohtaiset pöytäkirjat jokaiselta mittauskerralta vuonna 2023 on koottu liitteeseen 9.

Melutasoa mitattiin kaikissa mittauspisteissä yhtäjaksoisesti noin 30 minuutin ajan mittaajan ollessa paikan päällä seuraamassa mittaustapahtumaa. Melumittaukset pyrittiin toteuttamaan Ympäristöministeriön mittausohjeen 1/1995 mukaisissa sääolosuhteissa. Ekoteollisuuskeskuksen ympäristössä tehtyjen melumittausten mitatut arvot eivät ylittäneet ekoteollisuuskeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa.

Kolmperän marraskuun 2023 mittauksien keskiäänitaso mittausepävarmuus huomioituna alitti ympäristölupien päiväajan raja-arvon. Mittausepävarmuus huomioiden, Kolmperän mittauspisteeltä ei voida todeta, onko toukokuun, heinäkuun ja syyskuun 2023 mittauksen keskiäänitaso yli tai alle ympäristöluvissa määritellyn päiväajan 55 dB raja-arvon. Kolmperässä vallitseva melun lähde on valtatie 1:n (Turunväylä) aiheuttama taustamelu.

Laitamaan ja Råbackan mittauspisteiden keskiäänitasot mittausepävarmuus huomioiden alittivat ympäristöluvissa määritellyn päiväajan 55 dB raja-arvon kaikkien vuoden 2023 mittauskertojen osalta. Laitamaan ja Råbackan mittauspisteissä merkittävin melulähde oli ekoteollisuuskeskuksen melu.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksesta kantautui mittauksien aikana mittauspisteille ajoittain kolahduksia ja työkoneiden ääniä. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen ympäristömelun omavalvontamittausten tulokset vuodelta 2023 eivät merkittävästi eroa aikaisempien vuosien ekvivalenttimelutason tuloksista (taulukko 58).

Viheralueiden hoito

Yleistä

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen viheralueiden hoidossa on pyritty lisäämään alueiden helppohoitoisuutta yhdistämällä lähekkäin sijaitsevia kasviryhmiä yhtenäisiksi kasviryhmiksi. Kasviryhmien väliin on levitetty peittävää risuhaketta vähentämään rikkakasvien lisääntymistä. Puiden ympärille on istutettu pensasryhmiä, joiden tarkoituksena on muodostaa monikerroksellinen kasviryhmä. Yhtenäisten kerroksellisten kasviryhmien lisäyksellä on parannettu ympäristön visuaalista ilmettä, lisätty hoidettavien alueiden helppohoitoisuutta ja tiheiden kasvillisuusryhmien pölyltä ja melulta suojaavia ominaisuuksia.

Viheralueiden rakentamisessa on käytetty Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa valmistettua kasvualustaa. Istutusalueille on lisätty kasvualustaa maan humuspitoisuuden lisäämiseksi. Humuspitoinen kasvualusta pidättää vettä ja estää ravinteiden huuhtoutumista ympäristöön. Kasvualustan lisääminen on lisännyt istutettujen kasvilajien kasvua ja rehevyyttä sekä selviytymistä vähäsateisista kasvukausista.

Niittyjen perustaminen ja hoito

HSY:n strategisena tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Tavoitteen toteuttamiseksi Ämmäsuon vanhan kaatopaikan alueella on aloitettu niittyjen perustaminen ja hoitotoimenpiteiden muuttaminen niittyjen kasvua tukevaksi vuoden 2022 aikana, jolloin kylvettiin ensimmäinen niittysiemenseos viimeistelyrakenteen pintaan nurmetuksen sijaan. Niittyä perustettiin vuoden 2023 kesällä pintakerrosta muokkaamalla, jolloin kylvettiin noin 2,5 ha kukkivaa niittyä entisen nurmetuksen tilalle. Myös hoitotoimenpiteitä muutettiin niittykasvillisuutta suosivaksi. Niittyjen perustaminen on hidasta vuosia aikaa vievää työtä. Vuoden 2024 aikana käynnistetään lähtötilanneseuranta kasvillisuuden ja hyönteisten osalta ja jatketaan niittysiemenkylvöjä valmistuvien viimeistelyrakenteiden pintaan.

Vieraslajikasvit

Ekoteollisuuskeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa on kiinnitetty erityisesti huomiota haitallisten vieraslajien lisääntymismahdollisuuksien ehkäisemiseen kasvualustojen valmistusalueiden ympäristössä, viheralueilla ja suojavihervyöhykkeellä. Haitallisten kasvilajien säännöllisellä tarkkailulla, hävittämisen suunnittelulla ja toteuttamisella on ennaltaehkäisty haitallisten kasvilajien lisääntymistä alueilla. Kasvukaudella 2023 on suoritettu alueen haitallisten kasvilajien torjuntaa. Kasvukauden aikana on poistettu kurtturuusuja, jättiukonputkia, jättipalsamia, ruttojuuria ja tatarkasvustoja sekä pensasmaisia seljoja.

Vieraslajien säännöllisillä tarkkaillulla on kiinnitetty huomiota kasvien lisäksi myös eläimiin. Kasvukaudella 2023 havaittiin alueella espanjansiruetanoita. Etanaesiintymän torjuntaa suoritettiin havaintoalueella säännöllisesti.

Metsän hoito

HSY jätehuollon omistamilla metsäalueilla on hoidossa noudatettu metsänhoitosuunnitelmaa, jonka laadinnassa on huomioitu suojaviheralueen hoitosuunnitelma.

Vuonna 2023 ekoteollisuuskeskuksen alueella jatkettiin teiden varsien ja aitalinjan raivauksia edellisten vuosien tapaan. Suojaviheralueilla jatkettiin raivauksia sekä taimikonhoitotöitä. Espoon kartanolta HSY:n alueen kautta kulkevan 110 Kwh voimalinjan rakentamisen aikaisen linjan hakkuiden yhteydessä poistettiin puustoa jonkin verran suojaviheralueen laitamilta voimalinjan rakentamisen tieltä. Vuonna 2023 ei suoritettu harvennushakkuita metsäalueilla.

Suojaviheralueella suoritettiin pellon metsitysprojekti yhdessä Helsingin Nuorkauppakamarin kanssa. Projekti oli suunniteltu alakouluikäisille nuorille, jotka pääsivät toteuttamaan ja tutustumaan metsänistutukseen omatoimisesti ohjaajien opastuksella. Koululaiset olivat Helsingin Kalasataman oppilaita, jotka pääsivät omatoimisesti istuttamaan metsikköä pottiputkilla Kirkkonummen Råbackanrajan peltoaukealle.

Pörriäisbaari

HSY ja NCC Industry Oy tekivät talkoilla yhdessä muiden Ekomo-toimijoiden kanssa Pörriäisbaari-alueen Ämmässuon lounaisosaan 8.5.2019. Alueen suunnittelu perustui NCC KieloTM -ohjelmaan, jolla edistetään luonnon monimuotoisuutta. Rakennettu koealue on kooltaan 3 500 m², jossa maasto vaihtelee paahteisesta kalliosta niittyjen kautta lampeen. Paahteisesta kalliosta kosteikkoon vaihtelevalle alueelle tehtiin pölyttäjille otollisia pesimäympäristöjä muun muassa kannoista, kävyistä ja ruo’oista. Vuosittaisten kylvöjen tarkoitus on saada alueelle monilajinen niittykasvikanta.

Niittyalueet on tehty sektoreittain peittämällä vanha maaperä eri paksuisilla kivituhkakerroksilla. Koetoiminnalla testataan eripaksuisten kivituhkakerrosten toimivuutta vieraslaji lupiinin kasvustojen torjunnassa. Havaintojen perusteella kivituhka on estänyt pääosin lupiinin kasvun kaikilla kivituhkakerroksen paksuuksilla, mutta 10 ja 20 cm kerrokset eivät riitä täysin tukahduttamaan kasvustoja. Muutamassa havaitussa tapauksessa lupiinin kasvusto on tunkeutunut pohjamaasta 20 cm kivituhkakerroksen läpi. Siksi 30 cm kerros kivituhkaa on suositeltava paksuus lupiinikasvustojen peittämiseen. Ohuemmatkin kerrokset vähentävät kasvustoja selkeästi ja toimivat torjunnassa, jos läpikasvaneet kasvustot kitketään ennen siementämistä.

Kivituhka on otollinen kasvualusta erityisesti paahdeympäristön kasveille. Lisäkylvöt ja niittykasvien luontainen kylväytyminen ovat runsastuttaneet kasvustoa. Biodiversiteetin kannalta kiinnostavimmat kivituhkalla itäneet kasvilajit ovat neidonkieli, masmalo, ukontulikukka, tummatulikukka, harmio, keltamaite, ketoneilikka ja päivänkakkara. Koealueen kasvillisuuden seurantaa suoritetaan säännöllisesti kasvukauden aikana.

Alueiden hoito ja kunnossapito

Ekoteollisuuskeskuksen alueella ja sen lähiympäristössä ehkäistään roskaantumista. Ekoteollisuuskeskuksen ympäristöön levinneitä roskia on kerätty tarpeen mukaan. Vuonna 2023 roskien keräystä alueella suorittivat HSY:n lisäksi muun muassa lähialueen urheiluseura.

Alueen hoitoon ja kunnossapitoon kuuluu talvisin alueiden auraus ja liukkauden torjunta. Kesäisin töihin kuuluu alueiden harjausta ja pesua sekä pölyämisen estäminen ja viheralueiden hoitoa.

Haittaeläimet

Ekoteollisuuskeskuksen alueelle on sijoitettu myrkkyä sisältäviä syöttiasemalaatikoita, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Jyrsijäasemien torjunta- ja tarkastuskäyntejä tehdään vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Syöttiasemalaatikot sijaitsevat sellaisilla alueilla, joissa oletetaan olevan jyrsijöitä ja niiden sijoittelua muutetaan tarpeen mukaan. Syöttiasemalaatikot ennalta ehkäisevät mahdollisen jyrsijäkannan kasvua alueella.

Vuoden 2023 jyrsijähavaintojen osalta ei merkittävää muutosta ollut havaittavissa. Ekoteollisuuskeskuksen jyrsijäasemien torjunta- ja tarkastuskäyntien vuosiraportit 2023 ovat tämän raportin liitteinä 10 ja 11.

Kompostointilaitokset ovat ekoteollisuuskeskuksen haastavin kohde haittaeläimien osalta. Kompostointilaitoksilla on vuoden 2023 aikana tehty säännöllisesti kärpästorjuntaa ja sijoitettu rottien kulkureiteille kontaktiainemyrkkyä. Kompostointilaitoksien jyrsijätorjunnasta sekä kärpäsmyrkytyksistä on kerrottu luvussa 5.11 ja liitteissä 10 ja 11.

Ekoteollisuuskeskuksen lokki- ja varislinnuista voi lukea luvusta 15.10 ja luvusta 2 lintuinfluenssasta.

Linnut

Lintulaskennat aloitettiin ekoteollisuuskeskuksen alueella vuonna 2003. Laskennoissa havainnoidaan ekoteollisuuskeskuksen alueella esiintyvää linnustoa, jonka esiintyminen liittyy suoraan jätteenkäsittelyyn. Alueen näkyvimmät linturyhmät ovat parvina esiintyvät lokki- ja varislinnut. Laskennat antavat yleiskuvan linnuston lajistosta ja lukumääristä. Ekoteollisuuskeskuksen lintulaskentojen havainnoista vuonna 2023 voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteestä 26.

Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena laskennoissa alusta alkaen. Vuonna 2023 ekoteollisuuskeskuksessa havaittiin lokkilajeista viime vuosien tapaan nauru-, kala-, selkä-, tuhkaselkä-, harmaa-, aroharmaa-, ja merilokki. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet ja joidenkin lajien oleskelukausi Ämmässuolla on lyhentynyt viime vuosina. Lokkien oleskelu painottuu biojätteen käsittelyalueelle sekä sekajätteen paalausalueelle.

Lokkien lisäksi ekoteollisuuskeskuksen alueella oleskelee pääasiassa varislintuja. Viime vuosina varislinnut ovat alkaneet, varsinkin talvikausina, muodostaa linnuston valtaosan, naakan ollessa niistä selkeästi runsaslukuisin. Kuten lokkilintujen niin myös varislintujen suosimat oleskelu- ja ruokailupaikat muuttuvat Ämmässuon maankäytön ja jätteenkäsittelyn muuttuessa.

Laskennoissa seurataan lokki- ja varislintujen lisäksi ekoteollisuuskeskuksen alueella esiintyvää muuta linnustoa kuten kottaraisia ja parvilintuja saalistavia petolintuja. Ämmässuolla havaittiin vuonna 2023 kaikkiaan 10 päiväpetolintulajia, joista yleisin oli kanahaukka. Ekoteollisuuskeskuksen kahlaaja-, vesi-, ja avomaalinnuston määrät ovat vähäisiä.