Urbaaneja ratkaisuja ruoantuotantoon ja ruokajärjestelmän kiertotalouteen

Tämän teeman alle on koottu artikkeleita, jotka käsittelevät urbaanin ruoantuotannon ja kaupunkiviljelyn edistämistä erityisesti taloyhtiöiden ja vuokratalojen näkökulmasta. Mitä hyötyjä taloyhtiöt ja asukkaat voivat kaupunkiviljelystä saada? Millaisiin haasteisiin kannattaa varautua? Artikkeleista löytyy käytännön vinkkejä yhteisöviljelmän perustamiseen kerrostaloon.

Yhteisöviljelmän ääressä – tavoitteista tuloksiksi

Kirjoittajat: Roosa Halonen (HSY), Julia Johansson ja Marja Roitto (Maataloustieteiden osasto, Helsingin yliopisto)

Oppilaitosyhteistyö: Sampsa Laine, Teemu Suominen, Sara Lahtinen ja Peetu Pennanen (Metropolia ammattikorkeakoulu)

Avainsanat: yhteisöviljelmä, kestävä kehitys, osallistaminen, palvelumalli, swot –analyysi, asukastoimikunnat, yhteisöllisyys, asukasviestintä

6Aika: CircularHoodFood -hankkeen yhtenä tavoiteena oli kerätään kokeilujen kautta oppeja ja toimivia ratkaisuja kaupunkiympäristössä tapahtuvaan ruoantuotantoon. Kokeilut kerrostaloissa osoittivat, että onnistuessaan kaupunkiviljely tarjoaa kerrostaloympäristöön lisäarvoa yhteisöllisyyden, viihtyisyyden ja pihan elävöittämisen sekä mukavan harrastuksen muodossa. Lisäksi viljely kerrostalossa on erinomainen tapa hyödyntää matalan käyttöasteen tiloja niin sisällä kuin ulkona. Kaupunkiviljely tarjoaa asukkaille mahdollisuuden luovaan ja vuorovaikutukselliseen toimintaan. Kauttaaltaan yhteisöviljelmän perustaminen kertoo taloyhtiön tai vuokrakiinteistön halusta kehittää asukaspalveluita, yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä asuinympäristössä. Kerrostalo voi siten erottautua edukseen ympäristöasioiden suunnannäyttäjänä (“vihreä taloyhtiö”), mikä voi lisätä alueellista vetovoimaa ja kilpailukykyä. Hankinnassa käytännön toteutuksessa huomioon otettavia asioita ovat järjestäytyminen, kustannukset ja asukkaiden sitoutuminen viljelmien hoitoon. Palveluntarjoajilla on myös viljelyä tukevia tuotteita ja palveluita, joita taloyhtiö voi hankkia kukkaistutusten tapaan. Viljelykokeilu palkittiin Osallisuustekona 2021 Vantaan kaupungin toimesta.

TIETOLAATIKKO: Pilottialustat

Viljelykokeilut toteutettiin kesän ja syksyn 2021 aikana kahdessa pilottitalossa, VAV Asunnot Oy:n vuokrakiinteistössä Vantaalla ja asunto- osakeyhtiössä Helsingissä. Hankkeen yhteistyöyritykset toivat kokeilun ajaksi pilottitaloille viljelyratkaisuja käyttöön sekä sisä- ja ulkotiloihin. Pilottitalojen toiveita ja odotuksia kuunneltiin kyselyin ja haastatteluin kokeilun ajan. Aluksi kysyttiin ennakko-odotuksista, toiveista ja motiiveista. Lopuksi kysyttiin mielipiteitä kokeilun hyödyistä, haasteista ja kehityskohteista Pilottitalojen asukkaiden lisäksi myös naapuritalojen asukkaat kutsuttiin mukaan viljelemään. Läpi kokeilun asukkaat saivat pilotin järjestäjältä neuvontapalvelua ja ohjeistusta.

Kaupunkiviljely kasvattaa yhteisöä ja kiinnostaa yleisöä

Monet viljelyyn osallistuneet asukkaat mielsivät yhteisöllisyyden kaupunkiviljelyn tarjoamana hyötynä. Naapureihin oli mahdollista tutustua yhdessä tekemisen kautta. Viljelypäivillä ja sadonkorjuutapahtumissa asukkaat kokoontuivat myös yhteen viljely-yrittäjien ja hankkeen toimijoiden kanssa. Taloyhtiöviljelmät tarjosivatkin asukkaita osallistavaa toimintaa, johon voivat osallistua niin lapset kuin aikuiset, aloittelijoista kokeneisiin viljelijöihin. Yhteisöviljelmä ilmiönä tukee siten sosiaalisen kestävyyden käsitettä, joka perustuu ajatukselle hyvinvoinnin edellytysten siirtymisestä sukupolvelta toiselle. (Brown & Jameton 2000). Yhteisöviljelmät toimivat ympäristöinä, joissa asukkaat voivat kehittää yhteisöllisten taitojen lisäksi kestäviä periaatteita ja käytännön taitoja hyötykasvien viljelyssä. Hankkeessa saatujen kokemusten mukaan kaupunkiviljelykokeilut edistivät asukkaiden innostusta ruoan tuottamiseen.

Hankkeen toteuttaman ulkoisen viestinnän perusteella ilmeni, että aihe kaupunkiviljely aiheena kiinnostaa laajasti kerrostaloasukkaita. Viljelykokeiluista tiedotettiin HSY:n eri somekanavissa. Vaikka ostettua mediatilaa ei käytetty, keräsivät postaukset huikean tavoittavuudet ja nousivat HSY:n Ilmastoinfon facebookhistorian suosituimmaksi postaukseksi ikinä. Tunnusomaista somejulkaisuille oli laadukas ja ihmisläheinen kuvasto sekä pitkähköt reportaasimaiset kuvailevat tekstit. Seuraajat pääsivät kuulemaan, melkein haistamaan ja maistamaan mitä viljelmillä tapahtui.

Kokeilussa tunnistettiin myös taloyhtiöviljelmien kulttuuriperintöarvo, jotka mahdollistivat viljelyn monelle asukkaalle ensimmäistä kertaa kotiseudulta lähdön jälkeen. Asukkaat arvostivat myös mahdollisuutta toteuttaa usealle lapsuudesta tuttua puuhaa kerrostaloympäristössä: ”Olen kotoisin Eritreasta. Siellä me viljelimme itse ruokaa ja nyt 17 vuoden tauon jälkeen pääsen taas tekemään samaa. Saa nähdä, onko pihatomaateissa erilainen maku kuin kaupasta ostetuissa.” Veenhuizen (2006) mukaan yhteisöviljelmät ovat sosiaalisia tiloja, joissa voidaan luoda uusia yhteyksiä ja vahvistaa sosiaalisia siteitä, mikä edelleen motivoi yhteisön kehittämistä.

Toimikunnat tuuppareina

Vuokrakiinteistössä toimiva asukastoimikunta osoittautui tärkeäksi linkiksi asukkaiden ja yhtiön välillä. Asukastoiminnalla on potentiaalia ohjata määrärahoja yhteisöviljelmiin. Esimerkiksi ARA-rahoitteisissa vuokrataloyhtiöissä on lakisääteistä asukastoimintaa, jossa kustannus sisällytetään kiinteistön asukastoiminnan vuosittaisiin määrärahoihin. Vuokratalolle asukastoimikuntavarojen ohjaaminen yhteiseen kaupunkiviljelmään voi ohjata toimintaa yhteisöllisyyttä rakentavaan suuntaan. Määrärahojen käytöstä päättää asukastoimikunta. Pilottitalojen hallitukset toivoivatkin kokeilulta uudenlaisia vaihtoehtoehtoisia yhteistoiminnan muotoja perinteisten talkoiden lisäksi.

Vuokratalon edustajat mainitsivatkin asukastoiminnan keskeiseksi elementiksi asukkaiden välisen avoimen kommunikaation, joka tekee viljelystä aidosti yhteisöllistä. Mahdollisuus matalan kynnyksen osallistumiseen on avainasemassa yhteisöviljelmien onnistumisen kannalta. Kokeilun aikana toimikuntaan osallistui viljelyiden vuoksi uusia jäseniä. Vuokratalon edustaja korosti, että tämän kaltainen yhdessä tekeminen tukee vuokratalon asukastoiminnan arvoja. Vuokrakiinteistön edustaja kertoi saaneensa myös hyviä havaintoja ja oppeja siitä, mitä vuokratalon tulisi ottaa huomioon kaupunkiviljelyn yhteydessä.

Asunto-osakeyhtiössä ei ollut valmiina vastaavanlaista erillistä toimikuntaa, vaan viljelykokeilun myötä perustettiin puutarhatoimikunta. Viljelmiä ohjasivat ja ylläpitivät aktiiviset asukkaat, joita yhdisti kiinnostus viljelyyn ja taloyhtiön kehittämiseen.

On huomionarvoista, että viljely toteutuu eri tavoin vuokra- ja omistusasumisessa. Vuokra-asumisessa oleellisessa roolissa on vuokratalon omistaja, joka luo edellytykset asukkaiden osallistumiselle. Asukastoimintaa tukevat toimikunnan määrärahat. Vuokratalon omistajalla on mahdollista toimia kannustajana, tukijana ja viestijänä. Taloyhtiössä, eli omistusasumisessa oleellista on As.Oy-hallinto, joka tarjoaa raamit asukkaiden omaehtoiselle toiminnalle. Kuten kaikessa, oleellisinta on kuitenkin asukkaiden aktiivisuus ja omaehtoisuus. Jotta asukkaat aktivoituvat ja ottavat vastuuta tasapuolisesti, tulisi ohjausta tulla selkeästi talon hallinnolta. Oli kyseessä sitten vuokratalo tai omistusasuminen.

Avoimuus ja toimivat viestintä- alustat parantavat sisäisen yhteistyön laatua ja vähentävät ilkivaltaa

Kokeilun perusteella todettiin, että asukkaisen keskinäinen viestintä vaatii paljon aktivointia ja toimivaa viestintäalustaa. Asukkaiden sitouttaminen ja keskinäinen tiedonkulku olivat paikoin haasteellisia kokeilun aikana. Vaikka hanke pilotin järjestäjänä otti käyttöönsä monet viestinnän muodot, koettiin viestintä riittämättömäksi asukkaiden mielestä. Asukkaille ei ollut esimerkiksi selvää, voiko viljelyyn osallistua ilman toimikuntaan kuulumista tai voiko esimerkiksi kastella ilman lupaa. Myös virhetulkintoja viljelmien omistajuudesta saattoi syntyä tilanteessa, jossa asukasviestintä ei ollut tavoittanut asukasta ja jossa yksittäinen asukas oli ottanut muita enemmän vastuuta viljelmistä. Vaikka on tavallista ja toivottavaa, että aktiivit ottavat päävastuun, sen ei kuitenkaan tulisi näyttää siltä, etteivätkö kaikki muut olisi tervetulleita. Kokeilun aikana aktiivisten asukkaiden rooli on tärkeä, mutta oleellisinta on talon sisäisen yhteistyön laatu.

Oikein toteutettuna ja viestittynä yhteistilojen ja -palveluiden käyttö tukee myös yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista taloyhtiössä ja vuokratalossa. Säännöllisen ja oikea- aikaisen viestinnän roolia taloyhtiön ja/tai vuokranantajan puolelta ei siis voi liikaa korostaa yhteisöviljelmien kohdalla. Yhteisöviljelmän onnistumisen kannalta onkin erittäin tärkeää, että toiminta esitellään heti alussa talon hallinnon puolelta yhteisölliseksi ja avoimeksi toiminnaksi. Toivottavaa olisi, että viljelyä koskeva säännöllinen tiedottaminen otetaan osaksi asukasviestintää. Talon hallinto ja viljely-yrittäjät voivat tehdä tässä yhteistyötä. Palveluntarjoaja voi tukea hallintoa viestimään tai asukkaita toteuttamaan selkeä työnjako viljelykäytäntöihin. Esimerkiksi perinteinen ilmoitustaulu osoittautui sähköisten kanavien, kuten taloyhtiön viestiryhmän lisäksi toimivaksi viestintäkanavaksi.

Yhteisöllisyyden toteutumiseen vaikuttaa edellä mainittu talon sisäinen yhteistyön laatu, joka muodostuu asukasviestinnästä ja -toiminnasta sekä talon hallinnon osallistumisesta. Mahdollisuus osallistumiseen sekä pääsy viljelmille ovat avainasemassa yhteisöviljelmien onnistumisen kannalta.

Yhteisöviljelyä rajoittava tekijä oli rajallinen pääsy viljelmille (tila lukittu, vain ajoittain auki), jolloin ilkivaltariskin vuoksi pääsyä yhteisiin tiloihin rajoitettiin pilottitalon toimesta. Viljelyille pääsy ilman rajoituksia (tai rajoitettuna vaikkapa tunnistukseen perustuva älylukituksen avulla) on kuitenkin tärkeää yhteisöviljelmän onnistumisen kannalta. Yhteistilojen käyttö onkin kerrostaloissa yleistyvä asumisen trendi. Ilkivaltaa voidaan pitää varteenotettavana riskinä yhteisöviljelmää perustettaessa. Kuitenkin yleisesti ilkivaltaa pelätään kaupunkiviljelmillä enemmän kuin sitä todellisuudessa esiintyy. Kaupunkiviljelykokeilujen perusteella kasvit saivat yleensä olla rauhassa. Vantaan ulkoviljelmät sijoittuivat yleisen tien kylkeen, joka herätti ajatuksia niiden alttiudesta ilkivallalle. Kokeilun alkukyselyissä esiin noussut huoli ilkivallasta ei kuitenkaan käynyt toteen kummassakaan pilottikohteessa. Hyvä keino ehkäistä ilkivaltaa on laittaa pieni tiedote viljelmille, jossa kerrotaan viljelmästä. Jos alueella on tallentava kameravalvonta, voi kuvaketta käyttää myös tässä yhteydessä.

Palvelua palvelumallilla

Pilotin havaintojen mukaan kaupunkiviljelymahdollisuuden järjestäminen voi tukea taloyhtiön/vuokrakiinteistön asukaspalveluarvoja. Viljelykokeiluissa mukana olleen testitalon edustajan mukaan päällimmäisiä tunnelmia viljelykokeiluista kuvaavat ilmaukset “innostava ja positiivinen asukaspalvelunäkökulma”. Taloyhtiöiden edustajat ja asukkaat toivoivat kuitenkin viljely-yrittäjiltä vielä pidemmälle vietyä palvelumallia, jossa puutarhuri kävisi määräajoin hoitamassa viljelmät ja ottaisi kokonaisvastuun. Tällainen laajennettu puutarhapalvelu toisi kaivattua huoltovapautta ja ylläpitoa viljelmille. Jossain määrin viljelyratkaisuja onkin jo mahdollista hankkia niin kutsutulla palvelumallisopimuksella, johon sisältyy ylläpitoa ja ohjeistusta. Viljelmien palvelumalli voisi tuoda lisäarvoa tavanomaiseen kiinteistöhuoltoon, jonka kiinnostus sijaitsee perinteisesti enemmän talotekniikassa kuin puutarhapalveluissa.

Kaupunkiviljely virkistää ja vihertää ympäristöä kestävän kehityksen periaattein

Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen (YM). Ekologinen kestävyys pilottikohteissa näyttäytyi ympäristön viihtyisyyden ja viherryttämisen kautta sekä lähiruoan tuottamisena. Yleisesti ottaen tiiviissä ja kaavoitetussa kaupunkirakenteessa taloyhtiöiden viheralueiden lisääminen saattaa kohdata rajoitteita, sillä maa-alaa viherryttämiselle on vähän. Tämäntapaisten kaupunkiviljelyhankkeiden avulla voidaan lisätä viheralueita kaupunkipihoille ja kaupunkiviljely voi siten tukea kaupunkien tavoitetta vihreään infraan siirtymisessä. Viheralueet turvaavat myös paikallisen lajiston elinvoimaa ja luovat uusia elinympäristöjä rakennetuissa ympäristöissä (van Veenhuizen 2006). Hyötypuutarha voikin rikastuttaa ympäristöä parantamalla pölyttäjien olosuhteita (Lin & Egerer 2017). Ekologisen kestävyyden kokonaisvaltainen tarkastelu edellyttäisi kuitenkin pitempiaikaisia kokemuksia kaupunkiviljelystä, jotta voitaisiin havaita esimerkiksi pölyttäjille suotuisia vaikutuksia.

Kaupunkiviljelyyn liittyvä ekologinen kestävä kehitys liittyy myös teknologisiin innovaatioihin, kuten suljettuun vesi- ja ravinnekiertoon sekä tehokkaaseen viljelyalan käyttöön. Hankkeessa testattiin myös ravinteiden paikallista kierrätystä viljelykäyttöön (kts. kohta Ravintolan ravinteet kiertoon -urbaani ratkaisu). Parhaimmillaan urbaanilla ruoantuotannolla on monia etuja myös ympäristön kannalta (kts. hankkeen esiselvitys).

Viherympäristöllä on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ihmisen fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille ja on tärkeää, että viheralueita sijoitetaan lähelle asuinpaikkoja (Asikainen & Viskari 2016). Viljelykokeilut osoittivat, että taloyhtiöiden yhteisöviljelmillä voidaan lisätä yhteisten tilojen virkistys- ja käyttöarvoja ja samalla parantaa tuoreen kasvisruuan saatavuutta asukkaille. Eräs taloyhtiön hallituksen jäsen totesi osallistuessaan kotitalonsa yhteisöviljelyyn, että viljelykokeilu synnytti viihtyvyyttä pihalle. Tätä näkökulmaa hän ei ollut tullut ajatelleeksi ennen kuin viljelmät oli asetettu paikoilleen. Helsingin taloyhtiöllä laatikot asetettiin nurmikolle talon seinustaa vasten, ja Vantaalla ne koristivat asfalttipäällysteistä piha-aluetta. Kummassakin kohteessa laatikoiden alue pääsi hyötykäyttöön sekä elävöittämään pihapiiriä, sen sijaan että aluetta olisi käytetty vain ohikulkuun.

TIETOLAATIKKO: Mehiläistarhaus on myös urbaania ruoantuotantoa

75 % maailman ruokakasveista on pölyttäjistä riippuvaisia. Ilman pölyttäjiä kolmasosa lautasella olevasta ruoasta katoaisi. Ilmastonmuutoksen on arvioitu nostavan Suomessa lämpötiloja ja lisäksi helleaallot voivat yleistyä. Pölyttäjätkin voivat joutua kuumuudessa ahdinkoon.
Pölyttäjillä on myös itseisarvoa osana luonnon monimuotoisuutta. Tärkeä pölyttäjäryhmä ovat mesipistiäiset, joita on yli 20 000 lajia. Näistä tutuimpia ovat tarhamehiläinen, kimalaiset ja erakkomehiläiset. Toisin kuin tutut tarhamehiläiset, erakkomehiläiset eivät tuota hunajaa eivätkä ole aggressiivisia, koska niillä ei ole puolustettavaa yhdyskuntaa. 6Aika: CircularHoodFood -hankkeessa autettiin toista hanketta laittamaan pölyttäjäpilotti aluilleen etsimällä tanskalaiselle Habeetats-yrityksen mehiläispesille sijoituskohteet. Nämä löytyivät vuokrataloympäristöstä Vantaalla. Tässä kesällä 2022 toteutettavassa pölyttäjäpilotissa tehdään havaintoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista pölyttäjien menestymiseen, sillä mukana on lämpöoloiltaan erilaisia pesiä. Pesien lämpötilat mukailevat siten ilmastonmuutoksen eri skenaarioita. Kokeilussa asukkaiden kaupunkiviljelmien läheisyyteen tuodaan kolme erityyppistä pesää erakkomehiläisille, joiden avulla luodaan hyvät olosuhteet kaupunkipölyttäjille.Kaupungeissakin on tarhattu mehiläisiä menestyksellä. Pölyttäjien läsnäolo on hyödyksi kaupunkiviljelmille. Kokeilu tuo myös digitaalisen oppimisympäristön kouluille, joissa opiskelijat voivat aktiivisesti seurata ilmastonmuutoksen vaikutuksia mehiläisiin. Pilotti on tarkoitus toteuttaa Forum Virium Helsingin koordinoimassa ja Nordic Smart City Networkin rahoittamassa Healthy Liveable Neighbourhood -hankkeessa, VAV:n asunnot Oy:n tontilla.

Kaupunkiviljelyn vahvuudet ja mahdollisuudet tukevat asumisviihtyvyyttä

Yhteisöllisyyden lisäksi yhteisöviljelmien hyödyiksi tunnistettiin viihtyisyys, uuden oppiminen, ulkoalueiden monipuolinen hyödyntäminen ja mahdollisuus harrastaa. Asukkaiden mielestä yhteisöviljelmien koettiin sopivan hyvin kerrostaloympäristöön. Yleishavaintona asukkaiden mielestä oli mukavaa, kun pihalla on muutakin, kun nurmikkoa. Kokeilun koettiin virkistävän piha- aluetta ja halukkuutta oli jatkaa myös seuraavana kesänä.

Kaupunkiviljelykokeilut tarjosivat mahdollisuuden sosiaalisen kestävyyden tukemiseen kaupunkitilassa muun muassa edistämällä asukkaiden yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista. Poikkisukupolvinen yhteistyö viljelmien äärellä tuki niin ikään sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteita ja hyvinvoinnin edellytysten siirtymistä sukupolvelle toiselle. Kauttaaltaan asuinympäristössä toteutetut viljelykokeilut toivat sisältöä omistusasumiseen ja asukaspalvelua vuokra-asumiseen. Asukkaiden käyttäjäkokemukset olivatkin tämän projektin ydin, sillä niiden avulla on mahdollista kehittää asukaspalvelua ja asumisviihtyisyyttä edistävään suuntaan. Yhteisöviljelmän onnistumisen on kannalta tärkeää, että toiminta esitellään heti alussa talon hallinnon puolelta yhteisölliseksi ja avoimeksi toiminnaksi.

Sosiaalinen kestävyys luo pohjan kansalaisten hyvinvoinnille, joka on edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle (YM). Kokeilut edistivät ekologista kestävyyttä lähiruoan tuottamisen muodossa. Kokeilujen perusteella voidaan tunnistaa kaupunkien potentiaali ruokaympäristön kehittäjänä. Etuja ja mahdollisuuksia ovat maankäytön tehostaminen, ruoan ympäristövaikutusten pienentäminen, kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisääminen sekä paikallisen ravinnekierron edistäminen. Kaupunkiviljelmillä on mahdollista edistää vihreään infrastruktuuriin siirtymistä kerrostaloympäristöissä.

Kokeilujen tulosten perusteella tehtiin SWOT-analyysi, jonka mukaan kaupunkiviljelyllä on paljon mahdollistavia tekijöitä, mutta myös kohdattavia haasteita (Taulukot 1 ja 2).

SWOTiin on koottu kerrostaloympäristössä toteutettavaan viljelyyn liittyviä vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Lisäksi taulukossa on viljelyn toteuttamista vaikeuttavia tekijöitä, jotka ovat usein myös kaupunkiviljelyn kehittämiskohteita. Esimerkiksi näissä kokeiluissa taloyhtiön - ja vuokratalojen edustajat ja myös asukkaat tunnistivat mahdollisiksi haasteiksi vastuunjaon ja sitoutumisen. Kaavioon kerättyjä asioita on hyvä miettiä jo viljelmien suunnitteluvaiheessa.

6Aika: CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa –ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto -hanke oli osa Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa ja sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Hanketta toteuttivat HSY, Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupunki.

Lähteet

Asikainen, E., & Viskari, E.-L. 2016. Kaupunkiviljely kokeiluna ja liiketoimintana. Alue Ja Ympäristö, 45(2), 70-74. Saatavissa: https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/60672

Brown, K., Jameton, A. 2000. Public Health Implications of Urban Agriculture. J Public Health Pol 21, 20–39 2000. https://doi.org/10.2307/3343472

Halonen, R., Johansson, J., Roitto, M. 2021. Kaupunkiviljelykokeilut kerrostalossa – viljelmät nostivat yhteisten tilojen käyttöastetta ja lisäsivät asumisviihtyvyyttä. https://www.kiinteistolehti.fi/kaupunkiviljelykokeilut-kerrostalossa-viljelmat-nostivat-yhteisten-tilojen-kayttoastetta-ja-lisasivat-asumisviihtyvyytta/

Lin, B., Egerer, M. 2017. Urban agriculture: an opportunity for biodiversity and food provision in urban landscapes. In: Ossola A, Niemela J (eds) Urban biodiversity: from research to practice. Routledge, London, pp 71–86

Van Venhuizen, R. 2006. Cities farming for the future: Urban agriculture for green and productive cities. International development research centre (Canada), RUAF foundation, International Institute of Rural Reconstruction. Silang, Philippines: International Development Research Centre

Ympäristöministeriö. 2022. Mitä on kestävä kehitys. Saatavissa: https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys. Viittattu 12.1.2022.

Näin perustat yhteisen viljelmän kerrostaloon

Kirjoittajat: Roosa Halonen (HSY) Julia Johansson ja Marja Roitto (Maataloustieteiden osasto, Helsingin yliopisto)

Avainsanat: suunnittelu, hankinta, talotekniikka, vastuu, työnjako

6Aika: CircularHoodFood -hankkeessa laadittiin ohjeistus yhteisöviljelmän perustamisesta kerrostaloon. Oppaassa ei keskitystä viljelyn opettamiseen, vaan tavoitteena oli kehittää parhaimmat käytännöt yhteisöviljelmän perustamiseen ja ottaa huomioon viljelmiä koskevat päätöksentekoon, tilankäyttöön, talotekniikkaan, investointiin ja asukkaisen osallistumiseen koskevat seikat. Onnistuessaan sisäviljelyratkaisut tuottavat tasaisesti satoa ympäri vuoden tilatehokkaasti myös pienissäkin tiloissa.

Kaikki lähtee suunnittelusta

Viljelmän suunnittelu kannattaa aloittaa toiveiden kuuntelemisella. Mitä asukkaat taloyhtiön tai vuokratalon pihaan ja yhteisiin tiloihin haluavat? Selvityksen voi tehdä vaikkapa nimettömällä kyselyllä.

Viljelyhankinnan suunnittelussa on hyvä tiedostaa, että asukasaktiiveja tarvitaan, mutta myös valmiita viljelypalveluita ja –tuotteita on taloyhtiöille tarjolla. Monia viljelyratkaisuja voidaan muunneltavina (modulaarisina) ratkaisuina räätälöidä helposti taloyhtiön tarpeisiin. Valinnanvaraa riittää: viljelylaatikoita, kasvipenkkejä, sienikasvatusalustoja, vertikaaliviljelmä, marjapensaita, hedelmäpuita. Kaupunkiviljely-yrittäjät, puutarhurit, pihanrakentajat ja muut ammattilaiset tarjoavat taloyhtiöille sopivia palveluja. Taloon voi ostaa valmiin viljelyratkaisun, tilata asukkaille hoitoon liittyvän perehdytyksen tai peräti valmiin ylläpidon ja säännöllisesti vierailevan puutarhurin.

Viljelytapaa, lajivalikoimaa sekä mittakaavaa on hyvä kartoittaa jo varhaisessa vaiheessa. Viljelmien sijoittelussa tulee ottaa huomioon kasvien lajikohtaiset vaatimukset ja auringonvalontarve. Vesipisteen sijainti vaikuttaa myös istutusten paikan valintaan. Myös kastelulle on olemassa vaihtoehtoja kastelukannun käytöstä automaattisiin kastelujärjestelmiin. Lisäksi on hyvä huomioida pihan muut käyttäjät kuten lemmikit ja luonnonvaraiset eläimet.

Miksi ja miten investoida yhteisöviljelmään?

Monella taloyhtiöllä ja vuokrakiinteistöillä piha- ja yhteistilat jäävät vähälle käytölle. Tämä tarjoaa hyvän lähtökohdan taloyhtiössä toteutettavalle viljelyhankinnalle. Yhteisöviljelmä voidaan perustaa myös yhdessä naapuritalon kanssa taloyhtiöiden keskinäisenä hankintana. Kaupunkiviljelyn hankinnan taustalla vaikuttavatkin erilaiset motiivit. Usein hankinta tehdään asukaspalvelumielessä, jolloin tavoitellaan asukkaiden viihtyvyyttä ja harrastemahdollisuutta. Pyrkimyksenä voi olla myös pihamaan parantaminen ja sisätilojen tehokkaampi käyttö tai vaikkapa hulevesien hallinta.

Viljelyhankinnan päätöksentekoprosessi vaihtelee sen mukaan, onko aloitteen tekijä taloyhtiö, vuokrakiinteistö vai asukastoimikunta. Asukkaat voivat tehdä myös keskinäisen (omakustanteiden) hankinnan (osakasvähemmistöhankinta).

Esimerkiksi ARA-rahoitteisissa vuokrataloyhtiöissä on lakisääteistä asukastoimintaa ja asukastoiminnan vuosittaiset määrärahat, jotka asukkaat voivat päättää käyttää viljelmiin. Toisaalta muutamankin asukkaan aktiivisuus voi antaa kipinän kiinteistön viljelyhankintaan tai innostaa muita asukkaita lähteä mukaan. Yksittäinen asukas voi ehdottaa viljelmää talon päättäjille vapaamuotoisella aloitteella. Vuokratalossa aloite tehdään asukastoimikunnan kautta. Hankinnan ollessa taloyhtiön tai vuokrakiinteistön, voidaan tyypillistä viljelyhankintaa verrata tavanomaiseen, kukkalaatikkoon verrattavaan pienhankintaan, jolloin hankintapäätöksen tekee hallitus tai asukastoimikunta. Taloyhtiön hallitus tai asukastoimikunta voi tehdä päätöksen pienempiä hankintoja varten itsenäisesti ilman (yhtiö)kokousta esimerkiksi silloin, kun hoitobudjettia on jäänyt yli pakollisten menojen jälkeen. Jos ehdotus on laaja ja hintava, päätös on syytä viedä (yhtiö)kokouksen päätettäväksi. Uudet isommat, laajakantoisemmat (palvelu)hankinnat on syytä viedä yhtiökokoukseen. Usein asukkaat ovat avoimia asukasviihtyvyyden parantamiseen ja mahdolliseen taloudelliseen panostukseen, kun vastikevaikutukset ovat kohtuulliset, mietitty ja esitetty hyvin. Hyvin tehty päätös lisää yhdenvertaisuutta ja kestää paitsi aikaa, myös tekniikan vaatimuksia, juridista ja taloudellista tarkastelua, vastuukysymyksiä sekä kiinteistö- ja henkilöturvallisuuden vaatimuksia.

Talotekniset vaatimukset ja vakuutukset

Markkinoilla on tarjolla valikoima viljelyratkaisuja erilaisiin tiloihin ja tarpeisiin. Ulkoviljelyratkaisuissa esimerkiksi kattoviljelyssä on tärkeää ottaa huomioon katon kantavuus, veden saanti ja poisto sekä hulevesien kulkureitit. Puiden istutusten yhteydessä on huomioitava pihankannen kestävyys. Esimerkiksi parkkihalli pihankannen alla rajoittaa puiden istutusta juuristojen takia.

Sisäviljelyratkaisuissa voi olla omat talotekniset vaatimuksensa, joita hankinnassa tulisi ottaa huomioon, esimerkiksi kosteudenhallinta, veden ja sähkönlähde ja viemäröinnin tarve. Sisäviljelyratkaisusta riippuen lattiapinta-alaa ja huonekorkeutta tarvitaan. Omilla jaloillaan seisova sisäviljelyratkaisu voi olla myös painava, joten laitteiden siirrettävyys, lattiamateriaali ja kantavuudet on hyvä huomioida. Sisäviljelyratkaisujen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös tilan riittävä ilmanvaihto ja ilmastointi. Lisäksi laitteisto saattaa pitää jonkin verran ääntä.

Viljelyratkaisun valinnassa on hyvä tehdä riskiarviointi teknisen isännöitsijän tai huollon ja palveluntarjoajan kanssa. Vakuutusturva on suositeltavaa varmistaa ennen hankkeiden päätöksentekoa. On hyvä laatia mahdollisten vahinkojen varautumissuunnitelma, sillä markkinoilla ei ole vielä valmiita vakuutustuotteita kaupunkiviljelyratkaisuihin. Vakuutusyhtiöltä onkin hyvä varmistaa erikseen vakuutusturva ja vakuutusehdot sekä mahdolliset lisäehdot ja suojeluohjeet.

Sisäviljelyratkaisuissa on hyvä huomioida kosteuden hallinta ja sähköturvallisuus. Esimerkiksi sähkölaitteiden kohdalla CE-merkintä osoittaa, että tuote on täyttää EU-asetusten vaatimukset. Sisäviljelyratkaisujen hankinnat muistuttavat palvelumallilla hankittua sähköautojen latauspistehankintaa (leasing). Tämänkaltaisessa palvelumallisopimuksessa on tärkeää määritellä minkälaiset laitteen viat kuuluvat takuusopimukseen.

Vastuullinen toimittaja on ottanut toiminnan ja tuotteiden vastuuvakuutukset (tuotteen asennus, laitevirheet ja toimivuus) ja sekä rekisteröitynyt tilaajavastuupalveluun, josta ilmenee, että tilaajavastuulain vaatimukset ovat täyttyneet ja virhevastuuasiat on otettu huomioon. Vastuu ei kuitenkaan päde ilkivaltatapauksissa.

Kuka viljelee? Jaettu vastuu ja työnjako

Vaikka kaupunkiviljelyhankintaan on mahdollista sisällyttää palvelua, on hienoa, kun asukkaat pääsevät itse pistämään kädet multaan. Kokeilun oppien perusteella asukkaat haluavat osallistua oman halunsa mukaan ilman suurempaa sitoutumispakkoa. Asukkailla on halu hoivata kasveja ja nauttia sesongin antimista, mutta liian suurta vastuuta ei tulisi sälyttää kenenkään harteille. Aktiiviasukkaiden on hyvä muistaa jakaa tehtäviään ja toivottaa kaikki tervetulleiksi. Asukkaiden onkin hyvä sopia viljelyä koskevasta työnjaosta jo alkuvaiheessa.

Taloyhtiö voi tukea yhdenvertaisen osallistumisen tavoitetta laadukkaalla ja oikea- aikaisella asukasviestinnällä sekä tarjota alustat yhteydenpidolle. Tämä madaltaa myös asukkaiden kynnystä osallistua. Taloyhtiön yhteinen viestiryhmä, postilaatikko-, käytävä- tai pihatiedotteet sekä asukaskirjeet ovat hankkeen kokemusten mukaan toimivia viestintäkanavia.

6Aika: CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa –ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto -hanke oli osa Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa ja sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Hanketta toteuttivat HSY, Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupunki.

‍