Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräykset 1.11.2022 alkaen

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (jäljempänä HSY) hoitaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan sekä sopimuksen nojalla Kirkkonummen puolesta kunnalliset jätehuollon tehtävät. Kunnalle kuuluvista jätehuollon tehtävistä säädetään jätelaissa (646/2011) sekä jäteasetuksessa (978/2021).

Jätelainsäädäntöä uudistettiin laajasti vuoden 2021 aikana. Uudistuksessa säädettiin uusista jätteiden kierrätystä ja erilliskeräystä koskevista tavoitteista ja velvoitteista. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä valmisteltaisiin uudelleenkäyttöön tai kierrätettäisiin

• 55 painoprosenttia vuonna 2025
• 60 painoprosenttia vuonna 2030 ja
• 65 painoprosenttia vuonna 2035.

Jätehuoltomääräykset ovat jätelainsäädäntöä tarkentavia määräyksiä, jotka velvoittavat HSY:n järjestämän jätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistön haltijoita, kuntalaisia sekä soveltuvin osin myös muita jätehuollon toimijoita.

Jätehuoltomääräysten tarkoituksena on ohjata jätehuoltoa viihtyisän ja puhtaan asuin- ja työympäristön ylläpitämiseksi. Jätehuoltomääräykset valmistelee ja antaa jätehuoltoviranomainen, jona toimii HSY:n hallitus.

Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.11.2022 Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla ja Kirkkonummella lukuun ottamatta erilliskeräysvelvoitteita koskevia siirtymäaikoja. HSY:n asiakaspalvelu palvelee jätehuollon, jätteen lajittelun ja jätteen vähentämisen kysymyksissä. Myös HSY:n verkkosivuilla www.hsy.fi on paljon tietoa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuollosta.

‍Jätehuoltomääräysten perustelumuistio (pdf)

1 § Soveltamisala

Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä.

Sen lisäksi, mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty, noudatetaan jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä ja jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemisessä näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

Jätehuoltomääräyksiä sovelletaan HSY:n järjestämässä jätehuollossa Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan muodostamalla alueella. Lisäksi jätehuoltomääräyksiä sovelletaan HSY:n jätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen sekä niillä kiinteistöillä, jotka ovat liittyneet HSY:n järjestämän jätehuollon piiriin kunnan toissijaisen järjestämisvelvollisuuden perusteella.

Muilla kuin jätelain 32 §:n ja 33 §:n mukaan HSY:n järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvilla kiinteistöillä, kuten elinkeinotoiminnan, seurakunnan ja valtion toimintojen kiinteistöillä syntyvää jätettä nämä jätehuoltomääräykset koskevat siltä osin, kuin on tarpeen jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäisemiseksi sekä jätelainsäädännön vaatimusten noudattamiseksi.

Näillä kiinteistöillä syntyvää jätettä koskevat seuraavat pykälät ja momentit:

• 1 § Soveltamisala
• 2 § Määritelmät
• 3 § Jätehuollon tavoitteet
• 6 § Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun järjestämisvelvollisuuden perusteella
• 15 § Kompostointi, momentit 1, 3, 4, 6, 8, 9, 10, 11 ja 13
• 17 § Jätteen polttaminen ja hautaaminen
• 25 § Keräysvälineiden sijoittaminen
• 29 § Alueelliset vastaanottopisteet
• 30 § Jätteiden kuormaaminen
• 31 § Yleiset jätteenkuljetusta koskevat määräykset
• 33 § Jätevesien käsittelyjärjestelmien sijoituspaikka, momentit 1, 2 ja 4
• 36 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
• 37 § Vaarallisen jätteen jätehuolto
• 38 § Vaarallisen jätteen toimittaminen vastaanottopaikkoihin
• 40 § Jätehuoltomääräysten valvonta
• 41 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä
• 42 § Voimaantulo

Jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin niistä on muualla säädetty tai määrätty erikseen sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen.

Jätehuoltomääräysten soveltamisalueella jätehuoltoviranomaisena toimii HSY. Jätehuollon sekä näiden määräysten noudattamisen valvonnasta vastaavat jätelain mukaiset valvontaviranomaiset. Jätehuoltoviranomainen sekä valvontaviranomaiset voivat antaa näitä jätehuoltomääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä.

2 § Määritelmät

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan

• alueellisella vastaanottopisteellä pakkausjätteiden tuottajien ylläpitämää pakkausjätteiden vastaanottopistettä (esimerkiksi Rinki-Ekopiste), paperin tuottajien ylläpitämiä käytöstä poistettujen paperituotteiden vastaanottopisteitä ja muita jätteen tai uudelleen käyttöön valmisteltavien tuotteiden alueellisia vastaanottopisteitä
• Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajanasunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta.
• asumisessa syntyvällä saostus- ja umpisäiliölietteellä kiinteistön saostussäiliöiden, pienpuhdistamoiden tms. jätevesien käsittelyjärjestelmien lietteitä sekä umpisäiliöiden lietteitä (saostus- ja umpisäiliölietettä), jotka ovat syntyneet vakinaisessa asunnossa, asuntolassa tai muulla asumiseen käytettävällä kiinteistöllä
• biojätteellä asumisessa, toimistoissa, ravintoloissa, tukkuliikkeissä, ruokaloissa, ateriapalveluissa, vähittäisliikkeissä ja muissa vastaavissa toiminnoissa syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä;
• elintarvikejätteellä ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia ja elintarvikkeita sekä ruoan tähteitä samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvää biojätettä. Elintarvikejätettä ovat myös puutarhojen ja puistojen puiden ja pensaiden syöntikelvottomat hedelmät ja marjat.
• erilliskeräyksellä jätteen keräystä siten, että lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet pidetään erillään kierrätyksen, muun hyödyntämisen tai muun erityisen käsittelyn mahdollistamiseksi ja edistämiseksi
• HSY:n alueellisella sekajätepisteellä HSY:n järjestämää alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt toimittavat sekalaisen yhdyskuntajätteensä. HSY:n sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteet sijaitsevat tällä hetkellä Kirkkonummen Porkkalassa ja Långvikissä sekä kaikilla Sortti-asemilla.
• hyödyntämisellä toimintaa, jonka ensisijaisena tuloksena jäte käytetään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mukaan lukien jätteen valmistelu tällaista tarkoitusta varten
• kartonkipakkausjätteellä käytöstä poistettuja, tuottajayhteisön lajitteluohjeen mukaan lajiteltuja kierrätyskelpoisia kuitupakkauksia, kuten kartonkisia maito- tai mehutölkkejä, keksi- tms. pakkauksia, paperipusseja, -kasseja tai säkkejä, pahvilaatikkoja, munakennoja sekä pahvipakkauksia;
• kierrätyksellä toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen; jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi
• Kierrätyskelpoisella jätteellä jätettä, joka voidaan valmistaa tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen (ei energiahyödyntämiseen ohjattava jäte)
• kiinteistöllä maapohjaa ja sillä sijaitsevia rakennuksia
• kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai vuokralaista
• kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella HSY:n järjestämää kiinteistökohtaista jätteenkuljetusta, jossa jätteet noudetaan kiinteistöllä sijaitsevasta keräyspaikasta ja johon kaikki kunnan järjestämisvastuulle kuuluvat kiinteistöt ovat jätelain nojalla velvollisia liittymään
• kunnan / HSY:n järjestämisvastuun piiriin kuuluvalla jätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä, mukaan lukien keräyksen ja kuljetuksen osalta tuottajavastuunalainen pakkausjäte, joka kerätään jätelain ja näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti kiinteistöittäisessä keräyksessä, kotitalouden pienimuotoisessa itse tehtävässä rakennus- ja purkutoiminnassa syntyvää jätettä, sekä edellä mainituissa toiminnoissa syntyvää jätevesien saostus- ja umpisäiliölietettä ja lisäksi sitä liikehuoneistoissa syntyvää jätettä, joka kerätään yhdessä asumisessa tai kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvien jätteiden kanssa.
• kunnan / HSY:n jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä muuta kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa jätettä, jonka haltija on jätelain 33 §:n mukaisesti pyytänyt liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi, ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä.
• kompostoinnilla pääasiassa elintarvike-, puutarha- ja muun biologisesti hajoavan jätteen käsittelyä kompostorissa
• kompostorilla säiliötä, jonka sisällä kompostoidaan puutarha-, elintarvike- ja muuta biologisesta hajoavaa jätettä ja joka on haittaeläimiltä suojattu.
• lasipakkausjätteellä käytöstä poistettuja, tuottajayhteisön lajitteluohjeen mukaan lajiteltuja kierrätyskelpoisia lasipakkauksia, kuten juomapulloja ja ruokapurkkeja.
• materiaalina hyödyntämisellä (materiaalikierrätyksellä) muuta jätteen hyödyntämistä kuin jätteen hyödyntämistä energiana taikka jätteen valmistamista polttoaineeksi tai muutoin energianlähteenä käytettäväksi materiaaliksi
• metallipakkausjätteellä käytöstä poistettuja, tuottajayhteisön lajitteluohjeen mukaan lajiteltuja kierrätyskelpoisia ja pantittomia metallipakkauksia, kuten ruokatölkkejä ja alumiinisia vuokia sekä muuta pienikokoista metalliromua.
• muovipakkausjätteellä käytöstä poistettuja, tuottajayhteisön lajitteluohjeen mukaan lajiteltuja kierrätyskelpoisia ja pantittomia muovipakkauksia, kuten elintarvike-, työkalu- ja pesuainepakkauksia sekä muovikasseja ja styrox-pakkauksia.
• pahvijätteellä puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua kierrätyskelpoista aaltopahvia, kuten aaltopahvilaatikoita ja muita pahvipakkauksia, ruskeaa kartonkia ja voimapaperia sekä ruskeita kirjekuoria ja paperikasseja, joka voidaan kerätä yhdessä kartonkipakkausten kanssa
• paperijätteellä puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua kierrätyskelpoista paperia
• pienmetallijätteellä käytöstä poistettua pienikokoista kotitalouden metallijätettä
• POP-jätteellä jätettä, joka sisältää pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021 liitteessä IV lueteltuja yhdisteitä vähintään mainitussa liitteessä säädetyn pitoisuusrajan mukaisina pitoisuuksina
• puistojätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa puistojen viheralueiden hoidossa syntyvää jätettä, ei kuitenkaan puistojen puiden ja pensaiden syöntikelvottomia hedelmiä ja -marjoja
• putkikeräysjärjestelmällä järjestelmää, jossa määritellyt jätelajit kootaan keräyspisteverkoston ja maanalaisen putkiston avulla jätteen koontiasemalla sijaitsevaan jätekonttiin, jossa jätelaji kuljetetaan asianmukaiseen jätelajikohtaiseen käsittelyyn
• puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää jätettä, ei kuitenkaan puutarhan puiden ja pensaiden syöntikelvottomia hedelmiä ja marjoja.
• rakennus- ja purkujätteellä rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisen tai purkamisen yhteydessä syntyvää jätettä
• sekajätteellä sekalaista yhdyskuntajätettä, joka jää jäljelle, kun jätteestä on sen syntypaikalla erotettu ja laitettu omiin keräysvälineisiinsä hyödyntämistä tai kierrätystä varten kerätyt jätelajit
• sähkö- ja elektroniikkalaitteella kotitaloudessa käytettävää sähkö- ja elektroniikkalaitetta
• uudelleenkäytöllä tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen kuin mihin se on alun perin suunniteltu;
• tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö.
• vaarallisella jätteellä jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus
• yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.

3 § Jätehuollon tavoitteet

Jätehuollon tarkoituksena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti.

Jätehuollolla tavoitellaan kestävää ja puhdasta materiaalikiertoa. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava syntypaikoiltaan käsittelyyn siten, että eri jätemateriaalit tulevat käsittelyyn mahdollisimman tehokkaasti eroteltuna ja laadultaan niin hyvänä, että ne soveltuvat materiaalina kierrätettäväksi tai turvallisesti energiana hyödynnettäväksi.

Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos.

4 § Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus

HSY:n toimialueella kiinteistöittäinen jätteenkuljetus toteutetaan HSY:n järjestämänä jätteenkuljetuksena. Asumisessa syntyvä jäte sekä muu jätelain 32 §:ssä tarkoitettu yhdyskuntajäte lukuun ottamatta vaarallista jätettä kuuluu HSY:n järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, ellei jätelain nojalla ole toisin päätetty.

HSY huolehtii asumisessa syntyvän sekä muiden vastuulleen kuuluvien toimijoiden seka- ja biojätteen, saostus- ja umpisäiliölietteen sekä kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta kaikkialla toimialueellaan myös niiltä kiinteistöiltä, joita näiden jätehuoltomääräysten mukaiset erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, noudattaen kulloinkin voimassa olevan HSY:n jätetaksan mukaisia hintoja

HSY:n kiinteistöittäisiin kuljetuksiin kuuluvaa jätettä ei saa luovuttaa HSY:n järjestämän jätteenkuljetuksen lisäksi muille toimijoille tai toimittaa muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan HSY:n jätehuoltojärjestelmän piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.

5 § Velvollisuus liittyä HSY:n järjestämään jätehuoltoon

Asuinkiinteistöjen, vapaa-ajan asuinkiinteistöjen ja kunnan palvelu- tai hallintotoiminnan kiinteistöjen on liityttävä HSY:n jätehuoltojärjestelmään ja noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä.

Jätelain 32 §:n mukaisesti HSY:n järjestämään jätehuoltoon kuuluu myös liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä asuinkiinteistön jätteen kanssa, ja muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asuinkiinteistön jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä. Näiden kiinteistöjen ja jätteen tuottajien on jätelain velvoittamana liityttävä HSY:n järjestämään jätehuoltoon yhdyskuntajätteen osalta ja noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä.

Liittyminen HSY:n järjestämään jätehuoltoon tapahtuu luovuttamalla jäte HSY:n järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa HSY kuljettaa järjestämisvastuulleen kuuluvan jätteen kiinteistön haltijan kiinteistölleen järjestämästä keräyspaikasta asianmukaiseen käsittelyyn. Kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on laitettava HSY:n järjestämän jätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan.

Kiinteistö on liittynyt HSY:n järjestämään jätehuoltoon, kun kiinteistön haltija on kiinteistönsä osalta muodostanut asiakkuuden HSY:n kanssa ja järjestänyt kiinteistölle jätteiden keräyspaikan jätteenkeräysvälineiden sijoittamista varten.

Vaihtoehtoisesti lähekkäin sijaitsevilla kiinteistöllä voi olla yhteinen jätteenkeräysväline, josta kiinteistön haltijat ovat sopineet keskinäisellä sopimuksella lähellä sijaitsevien kiinteistöjen tai esimerkiksi tiekunnan kanssa 7 §:n mukaisesti.

Kiinteistön haltija, jonka kiinteistölle ei pääse jäteajoneuvolla, tulee hakea HSY:n alueellisen sekajätepisteen vuosiasiakkaaksi 8 §:n mukaisesti.

HSY voi päättää, ettei kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta järjestetä joillakin tietyillä alueilla kuljetus- tai muista olosuhteista johtuen. HSY pyytää ennen tällaisen päätöksen tekemistä lausunnon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Tällaisella alueella sijaitsevan kiinteistön on liityttävä HSY:n jätehuoltojärjestelmään 5 §:ssä määrätyin tavoin ja toimitettava jätteensä HSY:n järjestämään paikkaan.

6 § Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen järjestämisvelvollisuuden perusteella

HSY:n järjestämisvastuulle kuulumaton toimija voi pyytää jätehuoltopalveluita kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella muun palveluntarjonnan puutteen vuoksi. Jos kysymyksessä on muusta kuin ennalta arvaamattomasta kiireestä johtuva jätehuoltopalvelun tarve, jonka arvo on vähintään 2 000 euroa (ALV 0) vuodessa, tulee palvelutarjonnan puute osoittaa käyttämällä siihen tarkoitettua sähköistä tietoalustaa ennen toissijaista jätehuoltopalvelua koskevan sopimuksen tekemistä HSY:n kanssa.

Kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun kuuluvien jätteiden osalta HSY tekee kiinteistön tai muun jätteen tuottajan tai haltijan kanssa jätelain edellyttämän määräaikaisen, enintään kolmen vuoden mittaisen sopimuksen liittymisestä kunnan jätehuoltojärjestelmään sekä siitä, mitä palveluita kyseinen sopimus koskee. Kunnan toissijaiselle järjestämisvastuulle kuuluvien kiinteistöjen tulee noudattaa näitä jätehuoltomääräyksiä.

7 § Yhteisen jätteenkeräysvälineen käyttäminen

Lähekkäin sijaitsevien kiinteistöt tai esimerkiksi tienhoitokunnan osakkaat voivat keskinäisen sekä HSY:n kanssa tehtävän sopimuksen perusteella käyttää yhtä tai useampaa eri jätelajia varten yhteistä keräysvälinettä tai -välineitä ja keräysvälineiden sijoituspaikkaa (yhteiskäyttö). Lähekkäin sijaitsevilla kiinteistöillä tarkoitetaan taajama-alueilla samassa tai viereisissä kortteleissa sijaitsevia kiinteistöjä, ja haja- asutusalueilla naapureita tai kylätoimikunnan, tiekunnan tai muun vastaavan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavia kiinteistöjä.

Yhteiskäyttöä koskevan sopimuksen osapuolina ovat kaikki yhteistä keräysvälinettä ja niiden sijoituspaikkaa käyttävät kiinteistöt. Jäteastioiden yhteiskäytössä noudatetaan niitä varten laadittuja erillisiä ehtoja jateastioiden-yhteiskayttoa-koskevat-ehdot.pdf (hsy.fi). HSY voi kieltää yhteiskäytön, jos siihen on jätehuollon järjestämistä koskeva perusteltu syy.

Yhteiskäytössä olevaa jätteenkeräysvälinettä käyttävien kiinteistöjen lukumäärän tulee olla oikeassa suhteessa keräysvälineiden keräyskapasiteettiin sekä käyttäjien etäisyyksiin keräysvälineiltä. Yhteiskäyttöön liittyvien kiinteistöjen ei tule sijaita yli 200 metrin päässä yhteisistä keräysvälineistä tai yhteisten keräysvälineiden on sijaittava saman kulkureitin, tien tai -tiestön varrella. Mikäli yhteiskäytössä olevien jätteenkeräysvälineiden määrää, kokoa tai tyhjennysrytmiä ei ole mitoitettu riittävällä tavalla suhteessa yhteiskäytössä mukana olevilla kiinteistöllä syntyvään jätemäärään, on HSY:llä oikeus määritellä yhteiskäyttöä varten tarvittava määrä riittävän kokoisia keräysvälineitä oikealla tyhjennysrytmillä siten, ettei ympäristö- tai terveyshaittoja ilmene. Kapasiteetin vertailuun käytetään kulloinkin voimassa olevaa HSY:n jäteastioiden mitoitustaulukkoa.

Biojätteen 13 §:n mukainen erilliskeräysvelvoite koskee kaikkia yhteiskäyttötilanteita, vapaa-ajan kiinteistöjä lukuun ottamatta. Muun kierrätyskelpoisen jätteen 13 §:n mukaiset erilliskeräysvelvoitteet eivät tule velvoittavina noudatettavaksi, vaikka yhteisen keräysvälineen käyttäjäksi olisi liittynyt yli viisi kiinteistöä.

Laajojen alueellisten keräysjärjestelmien kuten korttelikeräyksen järjestämisestä päättää HSY, jätteiden putkikeräysjärjestelmien alueita lukuun ottamatta. Putkikeräysalueista säädetään 9 §:ssä.

8 § HSY:n alueellinen sekajätepiste

HSY:n alueellisen sekajätepisteen käyttäjäksi voivat hakea vapaa-ajan kiinteistöjen ja ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen haltijat, joiden kiinteistöille ei ole ajoyhteyttä jäteajoneuvolla. Alueellisen sekajätepisteen käyttäjiä ei koske biojätteen erilliskeräysvaatimus.

Sekajätepisteen käyttäjäksi voi hakea jättämällä hakemuksen HSY:lle. HSY:n alueelliset sekajätepisteet ovat Kirkkonummen Porkkalan ja Långvikin pisteet sekä HSY:n ylläpitämät Sortti-asemat. HSY voi päättää myös uusista alueellisista sekajätepisteistä. HSY:n alueellinen sekajätepiste on tarkoitettu asuinkiinteistöjen sekajätteelle, eikä sinne saa viedä vaarallisia jätteitä eikä jätettä, joka ei suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu sekajätteen keräysvälineeseen laitettavaksi. Sekajätepisteen käyttäjä kuljettaa itse jätteensä asianmukaisesti lajiteltuna ja pakattuna vastaanottopisteeseen.

9 § Jätteiden putkikeräysjärjestelmä

Putkikeräysjärjestelmään perustuva jätteenkeräys on käytössä asuinalueilla, joiden kaavassa tai muussa suunnittelussa on todettu alueelle toteutettavan keskitetty jätteenkeräysjärjestelmä ja osoitettu paikat keräyspisteille.

Uuden putkikeräysjärjestelmän suunnitteluvaiheessa tulee mahdollisimman hyvissä ajoin ottaa yhteyttä HSY:n asiantuntijoihin alueen toimivan jätehuollon sekä jätteen keräyspaikkojen riittävän mitoituksen varmistamiseksi.

Alueilla, joilla on käytössä jätteiden putkikeräysjärjestelmä, kiinteistöjen haltijat ovat järjestäneet yhteisesti jätteiden vastaanottopaikan jätteiden keräystä varten. Putkikeräysjärjestelmissä kerättävä jätelain 32 §:n mukaisesti kunnan järjestämisvastuulle kuuluva jäte kuuluu HSY:n järjestämän jätehuollon piiriin.

Kiinteistön haltijan, sitä edustavan tai sen valtuuttaman tahon on järjestettävä keräyspaikka kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräystä varten myös niille jätelajeille, joita ei kerätä jätteiden putkikeräysjärjestelmässä tai jotka eivät sovellu putkikeräysjärjestelmässä kerättäväksi. Jätteiden keräyspaikkana voi toimia korttelikohtainen lajitteluhuone, lähekkäin sijaitsevien kiinteistöjen 7 §:n mukaisesti yhteiskäytössä oleva lajitteluhuone tai muu keräyspaikka, jonka järjestämisessä tulee huomioida 7 §:n 3 momentin mukaiset yhteiskäytössä olevan jätteenkeräysvälineen mitoittamista ja sijoittamista koskevat määräykset. Putkikeräysjärjestelmän ja muiden keräyspaikkojen käyttökapasiteetin tulee olla riittävän suuri käyttäjien lukumäärään sekä HSY:n tyhjennysreitteihin ja -rytmiin suhteutettuna. Lajitteluhuoneiden sijainti, koko ja tekniikka tulee suunnitella huomioiden 25 §:ssä olevat keräysvälineiden sijoituspaikkaa koskevat määräykset.

HSY:n järjestämä jätteenkuljetus alkaa kiinteistön haltijoiden yhteisesti järjestämistä vastaanottopaikoista. Yhteisesti järjestettyinä vastaanottopaikkoina toimivat jätteiden putkikeräysjärjestelmän koontiasema sekä niiden jätteiden osalta, joita ei kerätä jätteiden putkikeräysjärjestelmässä, kiinteistön haltijoiden yhteisesti järjestämät muut keräyspaikat.

Putkikeräysjärjestelmään liittyneiden kiinteistöjen jätteenkeräysvälineenä toimii putkikeräysjärjestelmän koontiaseman kontit, joihin jäte ohjataan syöttöpaikoilta, sekä muun keräyspaikan jätteenkeräysvälineet sellaisille putkikeräysjärjestelmään soveltumattomille jätteille, jotka voidaan kuljettaa tavanomaisessa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Putkikeräysjärjestelmän koontiasemalla on varattava tyhjennyskaluston tarvitsema tila konttien vaihdolle. Mikäli vaihdon yhteydessä ei ole mahdollista käyttää paikan päällä olevia varakontteja, järjestelmä pitää pystyä kytkemään pois päältä konttien vaihdon tai tyhjennyksen ajaksi.

Putkikeräysjärjestelmän alueella sijaitseviin keräyspaikkoihin kertynyt ylimääräinen, kiinteistöittäiseen kuljetukseen soveltuva jäte on toimitettava HSY:n määrittelemiin vastaanottopaikkoihin.

Putkikeräysjärjestelmän ylläpitäjä on vastuussa putkikeräysjärjestelmän toiminnasta myös järjestelmän häiriötilanteissa. Ylläpitäjällä tulee olla ajantasainen toimintasuunnitelma väliaikaisen jätteenkeruun järjestämisestä putkikeräysjärjestelmän toimintahäiriöiden ja rikkoontumisen varalle. Toimintasuunnitelma on lähetettävä tiedoksi HSY:lle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Putkikeräysjärjestelmän ylläpitäjän tulee huolehtia järjestelmän toimivuudesta siten, ettei alueelle kehity haittaeläinongelmaa. Mikäli järjestelmän toimimattomuus aiheuttaa alueelle haittaeläinongelman, on järjestelmän ylläpitäjän selvitettävä syy sekä järjestettävä tarvittaessa haittaeläinten torjunta.

Jätteiden putkikeräysjärjestelmään liittynyt kiinteistö ei ole velvollinen järjestämään putkikeräysjärjestelmässä kerätyn jätteen keräyspaikkaa omalle kiinteistölleen.

10 § HSY:n järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen

Asuinkiinteistöillä tai muilla HSY:n järjestämisvastuulle kuuluvilla kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, on toimitettava ensisijaisesti HSY:n Sortti-asemalle tai muuhun HSY:n järjestämään vastaanottopaikkaan. Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta itse tai tilaamalla HSY:n tai jätehuoltoyrityksen tarjoaman erillisen maksullisen noutopalvelun. Käyttökelpoiset tavarat tulee toimittaa ensisijaisesti uudelleenkäyttöön. Kiinteistöllä syntyvistä risuista, oksista ja puutarhajätteestä sekä rakennus- ja purkujätteestä määrätään 11 §:ssä.

11 § Erikseen lajiteltavat jätelajit

HSY:n järjestämän jätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti biojäte, lasi-, muovi-, metalli ja kartonkipakkausjätteet, pienmetallijäte sekä muut kiinteistöillä syntyvät tässä pykälässä luetellut jätelajit. Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta.

Jätteen haltijan on järjestettävä vastaanottopaikka kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräystä varten näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Biojäte on lajiteltava erikseen näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti ja luovutettava HSY:n järjestämään kiinteistöittäiseen kuljetukseen tai kompostoitava. Kiinteistöittäiseen kuljetukseen liittymisvelvoite ei koske puutarha- ja puistojätettä eikä kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan 15 §:n mukaisesti. Asuinkiinteistöillä syntyvä puutarha ja puistojäte sekä syöntikelvottomat hedelmät ja marjat, joita ei käsitellä omatoimisesti tai kompostoida kiinteistöllä, on toimitettava ensisijaisesti HSY:n Sortti-asemille tai muuhun HSY:n järjestämään vastaanottopaikkaan. Puutarha- ja puistojätettä sekä syöntikelvottomia hedelmiä ja marjoja voi laittaa biojätteen keräysvälineeseen vähäisessä määrin siten, että ne eivät vie tilaa elintarvikejätteeltä eikä keräysväline muodostu liian painavaksi.

Lasi-, muovi-, metalli- ja kartonkipakkausjätteet sekä pienmetallijäte toimitetaan tuottajien järjestämään aluekeräyspisteeseen tai kiinteistöllä olevaan keräysvälineeseen, jos kiinteistö on HSY:n järjestämän kiinteistöittäisen kuljetuksen piirissä.

Paperijäte on lajiteltava erikseen ja toimitettava tuottajavastuulla järjestettyyn keräysvälineeseen kiinteistöllä tai tuottajan alueelliseen keräyspaikkaan.

Myös muut tuottajavastuunalaiset jätteet kuin pakkausjätteet (kuten paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu) on lajiteltava erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Pantilliset juomapakkaukset on toimitettava näitä varten järjestettyihin palautuspisteisiin.

Tekstiilijäte tulee toimittaa HSY:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Tekstiilijätteelle ei järjestetä kiinteistöittäistä kuljetusta.

Vaaralliset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi näissä jätehuoltomääräyksissä erikseen annettujen määräysten mukaisesti.

Kiinteistöllä syntyvä rakennus- ja purkujäte tulee lajitella valtioneuvoston asetuksen jätteistä mukaisesti. Jätteen haltijan tulee lajitella ja toimittaa kotitalouden itse tehtävässä rakennus- ja purkutoiminnassa syntyvä jäte ensisijaisesti HSY:n Sortti-asemille tai muuhun HSY:n järjestämään vastaanottopaikkaan.

Asumisessa syntyvästä saostus- ja umpisäiliölietteestä määrätään näiden jätehuoltomääräysten 8. luvussa.

Kiinteistön haltijan on tiedotettava asukkaita ja kiinteistön muita käyttäjiä ajantasaisista jätteiden lajitteluohjeista sekä asukkaiden ja muiden jätteenhaltijoiden velvollisuudesta lajitella jätteensä.

HSY huolehtii 4 §:n mukaisesti asumisessa syntyvän sekä muiden vastuulleen kuuluvien toimijoiden seka- ja biojätteen, saostus- ja umpisäiliölietteen sekä kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta myös niiltä kiinteistöiltä, joita näiden jätehuoltomääräysten mukaiset erilliskeräysvelvoitteet eivät koske.

12 § Sekajäte

Kaikilla HSY:n järjestämän kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käytössään sekajäteastia. Kiinteistöillä syntyvä muu kuin kierrätystä varten lajiteltu erilliskerätty jäte on laitettava kiinteistön sekajäteastiaan. Sekajätteelle tarkoitettuun jäteastiaan ei saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä tai sähkölaitteita.

13 § Asuinkiinteistöjä koskevat jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet

Asumisessa syntyvät kierrätykseen soveltuvat jätteet on lajiteltava ja laitettava omiin keräysvälineisiinsä kiinteistöittäistä kuljetusta varten seuraavasti:

1) biojäte, kaikilla asuinkiinteistöillä. Kiinteistöittäiseen kuljetukseen liittymisvelvoite ei koske puutarhajätettä eikä kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan 15 §:n mukaisesti.

Muut kierrätyskelpoiset jätelajit:

2) kartonkipakkausjäte ja pahvijäte, jos asuinkiinteistöllä on vähintään 5 huoneistoa;

3) lasipakkausjäte, jos asuinkiinteistöllä on vähintään 5 huoneistoa;

4) metallipakkausjäte ja pienmetallijäte, jos asuinkiinteistöllä on vähintään 5 huoneistoa;

5) muovipakkausjäte, jos asuinkiinteistöllä on vähintään 5 huoneistoa.

* Kiinteistöllä tarkoitetaan maapohjaa, kuten tonttia tai tilaa, sillä sijaitsevine rakennuksineen. Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä on viisi tai enemmän, kun kiinteistöllä sijaitsevaa jätteiden vastaanottopaikkaa käyttää vähintään viisi asuinhuoneistoa.

Edellä mainitut erilliskeräysvelvoitteet ovat voimassa kaikkialla HSY:n toimialueella seuraavin tarkennuksin.

Bio- tai muiden kierrätyskelpoisten jätteiden erilliskeräysvelvoitteet eivät koske vapaa-ajan kiinteistöjä. Vapaa-ajan kiinteistöjä koskeva poikkeus biojätteen erilliskeräysvelvoitteesta on voimassa enintään viisi vuotta näiden jätehuoltomääräysten vahvistamisesta. Ennen määräajan päättymistä tarkastellaan tarve muuttaa jätehuoltomääräyksiä vapaa-ajan kiinteistöjen biojätteen erilliskeräysvelvollisuuden osalta.

Lisäksi bio- ja muiden kierrätyskelpoisten jätteiden erilliskeräysvelvoitteet koskevat siirtolapuutarhojen ja sellaisten pienvenesatamien, joilla vastaanotetaan saaristossa sijaitsevien asuinkiinteistöjen jätettä, ylläpitämiä yhteisiä jätepisteitä.

Jätteenkeräysvälineeseen saa laittaa vain kyseiseen keräysvälineeseen tarkoitettua jätettä.

Paperijäte on erilliskerättävä kuten jätelain 49 § ja 50 § määräävät.

Kiinteistöt, joita edellä mainitut erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat halutessaan sopia HSY:n kanssa erilliskerättyjen jätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä. Kaikilla HSY:n järjestämisvastuulle kuuluvilla kiinteistöillä jätteen kiinteistöittäisestä kuljettamisesta huolehtii HSY 4 §:n mukaisesti.

14 § Muilla HSY:n järjestämän jätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet

HSY:n järjestämän jätehuollon piiriin kuuluvilla muilla kuin asuinkiinteistöillä sekajätteestä tulee erottaa ja laittaa omiin keräysvälineisiinsä kierrätykseen soveltuvat jätteet jäljempänä mainituin edellytyksin:

Kiinteistöittäiseen kuljetukseen liittymisvelvoite ei koske puutarha- ja puistojätettä eikä kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan 15 §:n mukaisesti.

Edellä mainitut erilliskeräysvelvoitteet ovat voimassa kaikkialla HSY:n toimialueella.

15 § Kompostointi

Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä.

Jos kiinteistöllä huolehditaan biojätteen käsittelystä omatoimisesti näiden jätehuoltomääräysten tai ympäristöluvan tai muun ympäristönsuojeluviranomaisen antaman hyväksynnän nojalla, ei biojätettä tarvitse luovuttaa biojätteen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Kompostointi-ilmoituksen tekemisestä määrätään 16 §:ssä.

Biojätteen kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa kiinteistön tai naapuruston asukkaiden terveydelle tai ympäristölle eikä pysyviä hajuhaittoja asukkaille.

Ulos sijoitettava kompostori tulee sijoittaa riittävän kauas asuinrakennusten ikkunoista, ovista ja ilmanottoaukoista sekä talousvesikaivoista. Kompostorin ympärille on jätettävä riittävästi tilaa hoitotoimia ja kompostin tyhjennystä varten. Sijoittamisessa tulee lisäksi noudattaa kuntien rakennus- ja ympäristönsuojelumääräyksiä sekä valvovan viranomaisen antamia ohjeita. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää kompostoinnin.

Kompostorin tilavuuden tulee olla riittävä kompostoria käyttävien asuinkiinteistöjen biojätteille, huomioiden kylmien vuodenaikojen aiheuttama kompostoitumisprosessin hidastuminen.

Kompostori voi olla myös useamman lähekkäin sijaitsevan kiinteistön tai huoneiston yhteinen. Lähekkäin sijaitsevien kiinteistöjen tai huoneistojen haltijat voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää yhteistä biojätteen kompostoria. Sopimuksesta tulee ilmoittaa HSY:lle. Kompostointi-ilmoituksen tekemisestä määrätään 16 §:ssä.

Elintarvikejätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Elintarvikejätteen kompostointiin saa käyttää myös sisätiloihin sijoitettavaa, kompostointiin suunniteltua erillistä suljettua laitetta tai muuta asianmukaista menetelmää, jossa elintarvikejäte kierrätetään. Kompostoinnissa tulee noudattaa HSY:n antamia ohjeita kompostoinnista. Kompostorin kapasiteetti tulee suhteuttaa kiinteistöllä syntyvän elintarvikejätteen määrään. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä.

Biojätteen kompostointi on lisäksi sallittua jäteautoon tyhjennettävissä olevalla kompostorilla, jolle on mahdollista tilata tarvittaessa tyhjennys HSY:ltä. Jäteautoon koneellisesti tyhjennettävissä oleva kompostori on sijoitettava noudattaen soveltavin osin 25 §:ssä olevia jätteenkeräysvälineen sijoittamista koskevia määräyksiä. Tyhjennettävä kompostori tilataan HSY:ltä.

Kompostoriin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä eikä vieraslajeiksi luokiteltuja kasveja tai niiden osia, joista kasvi voi levitä. Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen.

Kuivakäymäläjätteen, lemmikkieläinten ulosteiden sekä näiden määräysten 35 §:ssä tarkoitetun, ulosteperäistä jätettä sisältävän pienpuhdistamolietteen kompostoinnin tulee tapahtua vain sitä varten suunnitellussa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa tai käymälälaitteessa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty ja joka on haittaeläimiltä suojattu. Kompostoria on hoidettava asianmukaisesti. Ulosteperäisen jätteen jälkikompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Kesto lasketaan siitä, kun tuoretta käymäläjätettä ei enää lisätä kompostiin. Käymäläjätettä ei saa haudata maahan, sekoittaa muihin jätteisiin tai viedä aluejätepisteeseen.

Pelkkää puutarha- ja puistojätettä saa kompostoida kompostorissa, kehikossa tai avoaumassa. Pelkän puutarha- ja puistojätteen kompostointia ei koske 16 §:n mukainen kompostointi-ilmoituksen tekemisvelvollisuus. Pihojen ja puutarhojen hoidossa syntyneiden puutarhajätteiden vienti yleisille katu-, puisto- ja viheralueille tai muille yleisille tai yksityisille alueille on kielletty.

Jätevesiviemäriin ei saa liittää jätemyllyä. Rasvan johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty.

16 § Kompostointi-ilmoitus

Biojätteen kompostoijan on ilmoitettava HSY:lle vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta seuraavat tiedot:

1. kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistön osoite ja mahdollisuuksien mukaan kiinteistö- tai rakennustunnus;
2. rakennuksen tyyppi ja asuinhuoneistojen lukumäärä muusta kuin omakotitalosta;
3. jätteen käsittelystä vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot;
4. käsittelylaitteiston käyttötilavuus ja laitteiston vuotuinen käyttökuukausien määrä.

Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia HSY:n järjestämän jätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä, mukaan lukien vapaa-ajan kiinteistöt, siirtolapuutarhat ja pienvenesatamat.

Ilmoitusvelvollisuus ei koske pelkästään puutarha- ja puistojätteen kompostointia.

Useamman talouden käyttäessä samaa kompostoria, tulee jätteen käsittelystä vastaavan henkilön ilmoittaa edellä mainitut tiedot kaikkien kompostoria käyttävien osalta HSY:lle vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta. Jätteen käsittelystä vastaavan henkilön on ilmoitettava myös kompostoinnin lopettamisesta vähintään kahden kuukauden sisällä lopettamisesta. Jos käsittelystä vastaava henkilö vaihtuu, on lopettavan vastuuhenkilön ilmoitettava uusi vastuuhenkilö HSY:lle ennen tehtävässä lopettamista.

Ilmoitus biojätteen kompostoinnista on tehtävä HSY:lle myös niiden kiinteistöjen osalta, joilla biojätettä on aloitettu kompostoimaan ennen näiden jätehuoltomääräysten voimaan tuloa.

Ilmoitus biojätteen kompostoinnista on uusittava HSY:lle viiden vuoden välein.

HSY voi kieltää kompostorin käytön, jos siihen on jätehuollon järjestämistä koskeva perusteltu syy. Kompostointi-ilmoituksen tekeminen ei koske laitosmaista kompostointia, johon on myönnetty ympäristölupa.

17 § Jätteen polttaminen ja hautaaminen

Jätteen hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske ympäristöluvan tai ympäristönsuojeluviranomaisen antaman muun hyväksynnän nojalla tapahtuvaa jätteen hävittämistä polttamalla.

Asianmukaisessa tulisijassa saa polttaa kuivia risuja ja oksia sekä puhdasta, kuivaa, kyllästämätöntä ja maalaamatonta puutavaraa. Paperia tai kartonkia saa polttaa vain vähäisiä määriä sytykkeenä. Muovijätteen polttaminen ja jätteiden avopoltto on kiellettyä. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa.

Pihojen ja puutarhojen hoidossa syntyneiden puutarhajätteiden vienti yleisille katu-, puisto- ja viheralueille sekä toiselle kiinteistölle on kielletty.

Jätteiden hautaaminen maahan tai upottaminen vesistöön on kielletty.

Maaperään saa sijoittaa jätettä hyödyntämistarkoituksessa asiaa koskevia säännöksiä noudattaen.

18 § Keräysvälinetyypit

Keräysvälineen on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Keräysvälineet ja niiden tyhjennysväli on mitoitettava siten, etteivät keräysvälineet ylitäyty eikä roskaantumista aiheudu. Keräysvälineiden tulee olla tiiviitä ja kuormauskäsittelyn sekä kuumapesun kestäviä. Keräysvälineiden tulee täyttää työturvallisuusvaatimukset.

Keräysvälineinä HSY:n järjestämässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa saadaan käyttää vain sellaisia keräysvälineitä, jotka soveltuvat HSY:n järjestämässä jätteenkuljetuksessa koneellisesti tyhjennettäväksi:

1. käsin siirrettäviä kannellisia, pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja - pesuun ja jotka ovat kulloinkin voimassa olevan standardien SFS-EN 840-1, SFS-EN 840-2 ja SFS-EN 840-3 ja SFS-EN 840-4 mukaisia;
2. kannellisia etukuormaussäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä;
3. vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu kulloinkin voimassa olevan SFS standardin 4417 mukaisella koukku- tai vaijeritartunnalla;
4. maahan upotettuja säiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä; ja
5. jätehuoltoon tarkoitettuja rullakoita niille soveltuvan jätteen keräyksessä katettuun ja sateelta suojattuun paikkaan sijoitettuna.

Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätteiden vastaanottopaikka, johon mahtuu riittävä määrä jätteenkeräysvälineitä ottaen huomioon kiinteistöllä syntyvä jätemäärä sekä kiinteistöä koskevat erilliskeräysvelvoitteet.

HSY toimittaa kohdan yksi mukaiset, käsin siirrettävät 140–660 litran jäteastiat kiinteistöille kiinteistön liittyessä HSY:n järjestämään jätehuoltoon tai käynnistäessä näiden jätehuoltomääräysten mukaisen erilliskeräyksen.

Kiinteistöillä käytössä olevat kiinteistön haltijan omistamat, käsin siirrettävät jäteastiat korvataan HSY:n omistamilla jäteastioilla sitä mukaa, kun ne ovat huonokuntoisuuden vuoksi käyttöön sopimattomia tai mikäli jäteastia ei täytä edellä mainittuja keräysvälineelle määriteltyjä ehtoja. HSY arvioi keräysvälineiden korvaamisen tarpeen.

Jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä tai vinssattavia pikakontteja ei saa käyttää kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Mikäli kiinteistöllä on useampia jätteen keräysvälineitä, niihin tulee selvästi merkitä kerättävän jätelajin nimi. Jätelajien nimet sekä keräysvälineiden värit ovat:

• sekajäte: harmaa
• biojäte: ruskea
• kartonkipakkausjäte: sininen
• lasipakkausjäte: sininen
• metallipakkausjäte ja pienmetallijäte: musta
• muovipakkausjäte: keltainen
• paperijäte: vihreä

Jätelajin tunnusväri voidaan osoittaa jätelajin mukaan värjätyllä keräysvälineellä, keräysvälineen osalla tai HSY:n tarralla.

19 § Keräysvälineen merkitseminen ja lajitteluohjeet

Keräysvälineen merkitseminen

Keräysväline tulee varustaa kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella keräysvälineen käyttötarkoitusta osoittavalla kyseisen jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. HSY:n järjestämässä jätteenkuljetuksessa keräysvälineessä saa käyttää ainoastaan HSY:n tekstitarroja tai HSY:n mallin mukaan teetettyjä kyltityksiä, riippumatta siitä, ovatko keräysvälineet kiinteistön haltijan tai HSY:n omistamia. Mikäli keräysvälineet ovat yhteisessä sijoituspaikassa, jossa on useamman eri kiinteistön jätteenkeräysvälineitä, tulee kunkin kiinteistön keräysväline merkitä yksilöidysti esimerkiksi kiinteistön numeroa tai kirjainta vastaavalla merkinnällä.

Lajitteluohjeet

Kiinteistön haltijan käyttämien lajitteluohjeiden tulee vastata HSY:n lajitteluohjeiden asiasisältöä. Mikäli keräysvälineen merkinnät tai lajitteluohjeet poikkeavat HSY.n ohjeistuksesta, on HSY:llä oikeus edellyttää, että kiinteistön haltija oikaisee välittömästi virheelliset merkinnät tai ohjeistukset.

20 § Keräysvälineiden täyttäminen

Käsin siirrettävää keräysvälinettä ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, keräysvälineen rakenteen, jätteen painon tai muun ominaisuuden vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin.

Asuinkiinteistöllä erilliskerättävä biojäte tulee pakata ennen sen sijoittamista biojätteen keräysvälineeseen. Myös muut jätteet tulee keräysvälineen likaantumisen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista keräysvälineeseen. Biojätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa nestemäistä biojätettä (pois lukien nestemäisen biojätteen ja lietteen keräämiseen tarkoitetut tankit). Biojätteet on tarvittaessa valutettava ennen keräysvälineeseen laittamista.

Keräysväline on täytettävä siten, että jäte mahtuu keräysvälineeseen, keräysvälineen kansi on mahdollista sulkea ja että keräysvälinettä voidaan liikutella ilman, että jätteet tippuvat astiasta. Tyhjennystyön tulee olla tehtävissä koneellisesti.

Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että keräysvälineiden ylitäyttö, haittaeläimet, tuuli tai muu seikka ei aiheuta roskaantumista tai hajuhaittoja kiinteistöillä. Mikäli haittaeläimet, tuuli tai muu seikka on aiheuttanut jätteiden leviämisen jätetilassa tai kiinteistöllä, on roskaantuneisuuden siivoaminen kiinteistön haltijan vastuulla.

Jätteenkeräysvälineiden täyttämisessä tulee noudattaa olemassa olevia lajitteluohjeita, eikä niihin saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä. Keräysvälineisiin ei saa laittaa jätteitä, jotka haittaavat jätteiden kierrätystä, energiana hyödyntämistä tai vaarantavat työturvallisuuden. Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen keräysvälineeseen tai kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Jätteen haltija vastaa kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettamisesta itse tai tilaamalla HSY:n tai jätehuoltoyrityksen tarjoaman erillisen maksullisen noutopalvelun.

21 § Keräysvälineiden tyhjennysvälit

Kiinteistöjen keräysvälineet on tyhjennettävä säännöllisesti. Kiinteistön haltijan tulee mitoittaa keräysvälineiden määrä sekä tyhjennysvälit niin, että tyhjennysaikataulut soveltuvat HSY:n jätteenkuljetusjärjestelmään. Keräysvälineiden lukumäärän tulee olla oikeassa suhteessa kiinteistöllä syntyvään tai jäteastioita käyttävien tahojen tuottamaan jätemäärään. Asukasmäärän lisäksi jätemääriin vaikuttavat muiden muassa asukasrakenne, asukkaiden kulutustottumukset, kiinteistön käyttötarkoitus, sekä keräyspaikkojen lukumäärä. Myös mahdolliset asuinkiinteistössä olevat liikekiinteistöt lisäävät syntyvän jätteen määrää.

HSY voi muuttaa sovitun tyhjennyspäivän toiseksi, jos se on kuljetusreittimuutosten kannalta tarkoituksenmukaista. HSY voi lisäksi tilapäisesti siirtää arkipyhäviikolle sattuvan tyhjennyksen joko pyhiä edeltäville tai seuraaville päiville tai siirtää tyhjennyspäivän haitallisten liikenne- tai keliolosuhteiden tai teknisten häiriöiden vuoksi ilman erillistä ilmoitusta asiasta.

Mikäli kiinteistö ei ole mitoittanut keräysvälineiden määrää, kokoa tai tyhjennysrytmiä riittävällä tavalla suhteessa kiinteistöllä syntyvään jätemäärään, on HSY:llä oikeus määritellä kiinteistölle tarvittava määrä riittävän kokoisia keräysvälineitä oikealla tyhjennysrytmillä siten, ettei ympäristö- tai terveyshaittoja ilmene.

Mikäli HSY:n jätteenkeräys viivästyy liikenne- tai keliolosuhteiden, teknisten häiriöiden tai muun ylivoimaisen esteen tai kiinteistön haltijasta johtuvan syyn takia, ei HSY korvaa tyhjennysten myöhästymisestä tai puuttumisesta aiheutuvia kuluja kiinteistöille.

Keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, etteivät ne aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa eivätkä roskaantumista. Erilliskerättyjen jätteiden jäteastiat on tyhjennettävä siten, ettei niiden täyttymisen seurauksena aiheudu kierrätykseen soveltuvien jätteiden sijoittamista sekalaisen yhdyskuntajätteen joukkoon, roskaantumista tai hajuhaittoja.

Keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään seuraavasti:

* Biojätteen kompostointi-ilmoitus tehtävä näiden jätehuoltomääräysten 16 §:n mukaisesti.

** Vapaa-ajan asunnot sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöt, joilla syntyy biojätettä alle 10 kg viikossa

Sekajätteen tyhjennysvälin voi pidentää 16 viikkoon kiinteistön haltijan ilmoituksen perusteella, mikäli kiinteistöllä kompostoidaan tai erilliskerätään biojäte.

Mikäli kiinteistöllä ei erilliskerätä tai kompostoida biojätettä, voi sekajätteen tyhjennysväli olla enintään neljä viikkoa.

Vapaa-ajankiinteistöjen tyhjennysvälit

Vapaa-ajankiinteistöjen tulee liittyä aina HSY:n järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen sekajätteen osalta.

Säännöllisesti ympärivuotisessa käytössä olevan (vähintään 6 kk vuodessa), kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti vähintään joka 4 viikko tai mikäli biojäte kompostoidaan, joka 16 viikko.

Vain kesäaikana käytössä olevan, kiinteistöittäisen jätteenkuljetukseen kuuluvan vapaa-ajanasunnon jäteastiat on tyhjennettävä kesäaikana (viikot 18–40) näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti vähintään joka neljäs viikko tai mikäli biojäte kompostoidaan, voi tyhjennysväliä pidentää maksimissaan 16 viikkoon.

Saariston vapaa-ajankiinteistöjen jäteastioiden tyhjennys voi olla erikseen tilattavissa, mikäli saareen ei ole ajoyhteyttä.

22 § Keräysvälineiden tyhjentämistä koskevat poikkeukset tai keskeyttäminen

Mikäli kiinteistön haltija haluaa hakea jonkin muun jätelajin tyhjennysvälin pidentämistä edellä 22 §:ssä mainituista tyhjennysajoista, kiinteistön haltijan tulee hakea näiden jätehuoltomääräysten 41 §:n mukaista poikkeamista jätehuoltomääräyksistä. Hakemus on perusteltava sekä esitettävä selvitys, mihin kierrätettävät tai hyödynnettävät jätteet toimitetaan.

Määräaikaiset jätepalvelujen keskeytykset

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteistön ollessa käyttämättömänä vähintään viikon. Määräaikaisella keskeytyksellä täytyy olla alkamis- ja päättymispäivä. Määräaikaisen keskeytyksen kestäessä enintään 12 kuukautta, keskeytyksestä ilmoitetaan HSY:lle. Ilmoitus on tehtävä HSY:lle vähintään viikkoa ennen keskeytyksen toivottua alkamisajankohtaa. Keskeytyksen kestäessä yli vuoden tai keskeytyksiä ollessa peräkkäin useampia kuin kaksi, edellyttää se 41 § mukaisen poikkeuksen hakemista näistä jätehuoltomääräyksistä.

Vapaa-ajan kiinteistöt

Mikäli vapaa-ajan kiinteistön haltija haluaa hakea sekajätteelle pidempää tyhjennysväliä kuin 21 §:ssä on määritelty, kiinteistön haltijan tulee hakea näiden jätehuoltomääräysten 41 §:n mukaista poikkeamista jätehuoltomääräyksistä.

Vapaa-ajan kiinteistöjen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi maksimissaan 12 kuukaudeksi. Keskeytyksestä ilmoitetaan HSY:lle vähintään viikkoa ennen keskeytyksen toivottua alkamisajankohtaa ja keskeytyksellä täytyy olla alkamis- ja päättymispäivä. Määräaikaisen keskeytyksen kestäessä yli vuoden tai jos keskeytyksiä on peräkkäin useampia kuin kaksi, edellyttää se 41 § mukaisen poikkeuksen hakemista näistä jätehuoltomääräyksistä.

23 § Ylimääräinen jäte (lisäjäte)

Jos jäte ei mahdu täysinäiseen keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti, korkeintaan yhden viikon ajaksi, sijoittaa jätteelle varatun paikan välittömään läheisyyteen odottamaan kuljetusta. Jäte on tässä tapauksessa pakattava niin, että jäteauton kuljettaja saa sen turvallisesti kuormattua. Ylimääräistä jätettä saa tällöin olla enintään yksi kuutiometri ja yksittäisen jätesäkin paino saa olla enintään 15 kg. Jätteen on tässäkin tapauksessa kokonsa ja määränsä puolesta sovelluttava säännölliseen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.

Ylimääräisen jätteen tulee olla helposti kuormattavaa, eikä sen ottamisesta kuljetukseen saa aiheutua riskiä työturvallisuudelle. Mikäli ylimääräinen jäte on muuta kuin keräysvälineeseen kuuluvaa jätettä tai mikäli ylimääräinen jäte aiheuttaa työturvallisuusriskin, ylimääräistä jätettä ei oteta jätteenkuljetukseen.

Ylimääräisen jätteen pakkauksen on oltava sellainen, etteivät esimerkiksi eläimet tai tuuli pääse levittämään jätteitä ympäristöön. Ylimääräisen jätteen pakkauksessa ei saa olla elintarvikejätettä.

Mikäli ylimääräistä jätettä muodostuu toistuvasti, jätteen tuottaja on velvollinen kasvattamaan keräysvälineiden keräyskapasiteettia niiden lukumäärää tai täyttötilavuutta lisäämällä. Myös keräyspisteiden määrää tulee tarvittaessa lisätä samassa suhteessa kuin käyttäjien määrä kasvaa.

24 § Keräysvälineiden kunnossapito

Keräysvälineen ja jätepuristimen haltijan on huolehdittava keräysvälineidensä kunnossapidosta siten, etteivät ne aiheuta terveyshaittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista eikä turvallisuusriskiä tyhjentäjille tai käyttäjille. Vastuu haittaeläinten torjunnasta sekä hajuhaittojen ehkäisystä kuuluu kiinteistön haltijalle.

HSY:n keräysvälineet

HSY:n keräysvälineitä on käytettävä asianmukaisesti eikä niitä saa käyttää muihin tarkoituksiin.

Keräysvälineen haltija vastaa HSY:n keräysvälineelle aiheuttamastaan vahingosta tai keräysvälineen katoamisesta tai tuhoutumisesta, jolloin HSY:llä on oikeus periä keräysvälineen haltijalta kulloinkin voimassa olevan jätetaksan mukainen korvausmaksu. Keräysvälineen haltija ei ole vastuussa keräysvälineen normaalista kulumisesta tai HSY:n kuljetusurakoitsijan aiheuttamista vahingoista, jolloin HSY toimittaa maksutta uuden jäteastian kiinteistölle.

Kiinteistön haltijan keräysvälineet

Jos kiinteistön haltija käyttää 18 §:n 2 momentin 2–5 kohdassa tarkoitettuja omia keräysvälineitä, huolehtii kiinteistön haltija omistamiensa keräysvälineiden kunnossapidosta ja tarvittaessa uusimisesta omalla kustannuksellaan siten, etteivät keräysvälineet aiheuta terveyshaittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista eikä turvallisuusriskiä tyhjentäjille tai käyttäjille. Kiinteistön haltija voi käyttää ainoastaan näiden jätehuoltomääräysten mukaisia keräysvälineitä, joiden tulee soveltua koneelliseen tyhjennykseen. Keräysvälineiden tulee täyttää työturvallisuusvaatimukset, kestää normaali kuormauskäsittely sekä kuumapesu. Keräysvälineen on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. HSY ei korvaa normaalin kuormauskäsittelyn yhteydessä rikkoutunutta tai kuormaan pudonnutta keräysvälinettä lukuun ottamatta vahinkoja, jotka on aiheuttanut HSY:n kuljetusurakoitsija.

Mikäli kiinteistön haltijan omistama käsin siirrettävä jäteastia rikkoutuu tai osoittautuu liian huonokuntoiseksi, korvataan kiinteistön haltijan omistama keräysväline HSY:n omistamalla jäteastialla 18 §:n mukaisesti. HSY:ltä vuokrattujen keräysvälineiden vuokra vahvistetaan vuosittain jätetaksassa tai vaihtoehtoisesti vuokra sisältyy keräysvälineen tyhjennyshintaan. HSY toimittaa vuokratun keräysvälineen veloituksetta kiinteistölle.

25 § Keräysvälineiden sijoittaminen

Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätteiden keräyspaikka, johon voidaan sijoittaa näiden jätehuoltomääräysten mukainen riittävä määrä jäteastioita. Keräysvälineiden sijoituspaikan asianmukaisesta varustuksesta, kunnosta ja siisteydestä huolehtii kiinteistön haltija. Vastuu haittaeläinten torjunnasta sekä hajuhaittojen ehkäisystä kuuluu kiinteistön haltijalle.

Keräysvälineiden sijoittamisessa huomioitavat määräykset ja ohjeet

Keräysvälineiden sijoittamisessa kiinteistölle ja jätetilan rakentamisessa tulee noudattaa kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä, terveydensuojelujärjestyksiä, ympäristönsuojelumääräyksiä, kaavamääräyksiä sekä laitevalmistajan ohjeita. Keräysvälineiden sijoituspaikkaa valittaessa tulee ottaa huomioon paloturvallisuus sekä riittävä etäisyys rakennusten ikkunoihin ja ilmanottoaukkoihin. Lisäksi uudisrakennusten jätetiloja rakennettaessa on suositeltavaa noudattaa kulloinkin voimassa olevaa RT-korttia asuinkiinteistöjen jätehuollosta (RT 69-11190).

Keräysvälineiden sijoittamisessa huomioitavat työn sujuvuuden ja työturvallisen työskentelyn edellytykset

Käsin siirrettävät keräysvälineet on sijoitettava keräyspaikkaan, joka on saavutettavissa ilman kynnystä tai estettä, mikäli muut määräykset (rakennusmääräykset, palomääräykset yms) eivät sitä edellytä. Keräysvälineet tulee sijoittaa tasaiselle, tukevalle, vaakasuoralle ja kulutusta kestävälle alustalle joko ulkotilaan avoimeen paikkaan, aitaukseen, katokseen, erilliseen suojarakennukseen tai rakennuksessa olevaan jätehuoneeseen. Suojarakennuksen tai jätehuoneen sisäänkäynnin tulee olla suoraan ulkotiloista.

Jätetila on mitoitettava siten, että yksittäinen jäteastia voidaan ottaa tyhjennettäväksi siirtämättä muita astioita. Jätetilojen ovien on oltava vähintään 400 mm suurinta jäteastiaa leveämmät sujuvan ja turvallisen tyhjennyksen vuoksi. Mikäli keräysvälineet suojataan ulkotiloissa aitauksella tai näköesteellä, suojauksen on oltava riittävän väljä keräysvälineiden sujuvaa tyhjennystä varten. Suojaus ei saa toimia esteenä eikä työturvallisuutta haittaavana tekijänä keräysvälineen tyhjentämiselle missään sääolosuhteissa.

Jätetilaan johtava ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki. Jätetilassa on oltava myös riittävä ilmanvaihto ja valaistus ja rakenteiden on oltava riittävän lujia ja asianmukaisia, niin että keräysvälineiden siirrot eivät aiheuta vaurioita niihin. Jätetilaan tulee varata paikka, esimerkiksi kiinnitystaulu, lajitteluohjeille ja tiedotus- ja neuvontamateriaalille.

Käsin siirrettävät keräysvälineet on sijoitettava sellaiseen paikkaan, johon jäteauto pääsee esteettömästi vähintään kymmenen metrin päähän. Käsin siirrettävät jäteastiat tulee sijoittaa tontille tai tulotien varteen ja niille tulee olla varattuna pysyvä paikka, josta astiat tyhjennetään. Kiinteistön haltijan on huolehdittava siitä, etteivät keräysvälineet pääse siirtymään paikoiltaan.

Keräysvälineet, joita ei voi siirtää käsin (syväkeräysvälineet, vaihtolavat, yms.) on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään säiliöt. Nosturiautolle on oltava tasainen ja kovapohjainen kuormauspaikka. Mikäli jätepiste ja nosturiauto ovat eri tasossa, tulee kiinteistön huolehtia, että tyhjennys voidaan suorittaa työturvallisesti. Säiliöt on sijoitettava niin, että säiliön ympärille ja yläpuolelle jää riittävästi tilaa tyhjentämiselle huomioiden räystäät, oksat, ilmakaapelit ym. Tyhjennyspaikan leveydessä tulee ottaa huomioon nosturiauton jalkojen vaatima tilantarve. Myös tyhjennysauton pääsy sujuvasti tyhjennyspaikalle tulee varmistaa niin, että tyhjennys voidaan suorittaa vaivattomasti ja aiheuttamatta vaaraa ohikulkijoille tai ympäröiville rakenteille.

Keräysvälineen sijoituspaikkaan tai välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa tai jättää muita esineitä siten, että aiheutuu sekoittumisen vaara pois vietävään jätteeseen.

Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, kiinteistön haltijan on selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen esimerkiksi sopimalla yhteisen jätteenkeräysvälineen käytöstä lähekkäisen kiinteistön tai tiekunnan kanssa. Kiinteistön haltija voi myös hakea alueellisen sekajätepisteen vuosiasiakkuutta 8 §:n mukaisesti.

26 § Ajoväylät sekä keräysvälineiden siirtoväylät HSY:n järjestämässä jätteenkuljetuksessa

Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijoituspaikan kunnosta, esteettömyydestä ja puhtaanapidosta. Lumen auraus ja liukkauden torjunta on hoidettava siten, että keräysvälineet voidaan turvallisesti siirtää tai nostaa tyhjennettäväksi.

Kiinteistön haltijan tulee järjestää keräysvälineille sellainen sijoituspaikka, ettei keräysvälineiden tyhjennystyön ajaksi ole tarve pysäyttää jäteajoneuvoa jalkakäytävälle tai pyörätielle. Keräysvälineiden tyhjennyksiä ei suoriteta jalkakäytäviltä tai pyöräteiltä, tai niiden kautta ajaen, ellei väylää ole erikseen merkitty huoltoajolle sallituksi. Mikäli tällaista keräyspaikkaa ei ole mahdollista järjestää, on jäteajoneuvon pysäyttäminen ja kuormaaminen sallittu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, koska pysäyttämiseen ei tällöin ole käytettävissä muuta sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä.

Ajoväylät

Ajoväylälle kasvaneet puiden oksat ja kasvusto pitää karsia niin, etteivät ne raavi tai vaurioita ajoneuvoa. Jäteauton tarvitsema ajoväylän leveys on vähintään 3 metriä, kaarteissa 4 metriä ja vapaa kulkukorkeus 4 metriä. Kääntyessään jäteauto vaatii 20 x 20 metrin alueen.

Mikäli keräysvälineiden tyhjennystä varten joudutaan ajamaan jäteautolla kiinteistön alueelle, tulee ajoväylän olla kantavuudeltaan sellainen, että se kestää jäteajoneuvon painon. Jos jätteenkeräysvälineiden tyhjentäminen edellyttää liikkumista yksityisellä tiellä, on yksityistienpitäjällä aina vastuu tien kestävyydestä ja mahdollisista tievaurioista. Jotta jäteauto voi liikkua tiellä kaikkina vuodenaikoina, myös kelirikkokaudella, tulee tienpitäjän osoittaa mahdollisten painorajoitusten aikana lupa kuljetusten suorittamiselle liikennemerkein (esimerkiksi ”Huoltoajo sallittu”). Jäteajoneuvoa ei ajeta kiinteistön alueelle tai yksityiselle tielle, mikäli se ei kiinteistön tai tien rakenteiden vuoksi ole mahdollista. Tällöin kiinteistön haltijan tulee järjestää 25–26 §:n mukainen jätteiden keräyspaikka muuhun sijoituspaikkaan, johon jäteautolla on pääsy.

Mikäli kiinteistölle ei johda jäteauton kuljettavaa ajoväylää, jätehuolto voidaan järjestää esimerkiksi käyttämällä yhteistä keräyspaikkaa naapurin kanssa, tekemällä yhteiskäyttösopimus tai käyttämällä tiekunnan keräyspistettä. Kiinteistön haltija voi myös hakea alueellisen sekajätepisteen vuosiasiakkuutta 8 §:n mukaisesti.

Siirtoväylät

Käsin siirrettävät keräysvälineet on sijoitettava sellaiseen paikkaan, johon jäteauto pääsee esteettömästi vähintään kymmenen metrin päähän. Jos tämä ei ole mahdollista ja keräysvälineitä joudutaan siirtämään käsin kiinteistön jätepisteestä jäteautoon, peritään ylimääräisestä siirtomatkasta kulloinkin voimassa olevan jätetaksan mukainen jätemaksu.

Alueiden ja väylien, joilla keräysvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän leveitä, kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Siirtoväylillä ei saa olla kynnyksiä, portaita eikä muita esteitä. Alueiden ja väylien valaistuksen tulee olla riittävä. Muilla esineillä, oksilla tai rakenteilla ei saa tukkia tai kaventaa keräysvälineiden siirtoväyliä. Jos keräysvälineiden siirtoväylän kaltevuus ylittää 1:5 ja tämä aiheuttaa keräysvälineen tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, tulee kiinteistön haltijan huolehtia siitä, että siirtotyössä on käytettävissä siirtoa helpottavat laitteet. Jos keräysvälineet ovat lastauslaiturilla tai muulla korokkeella, on tyhjentämistä varten oltava luiska tai nostolaite.

Mikäli keräysvälineen sijoituspaikkaa tai sille johtavaa ajo- tai siirtoväylää ei ole mahdollista järjestää jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla, kiinteistön haltijan on selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen esimerkiksi sopimalla yhteisen jätteenkeräysvälineen käytöstä lähellä sijaitsevan kiinteistön tai tiekunnan kanssa. Kiinteistön haltija voi myös hakea alueellisen sekajätepisteen vuosiasiakkuutta 8 §:n mukaisesti.

27 § Keräysvälineiden sijoituspaikan lukitus HSY:n järjestämässä jätteenkuljetuksessa

Jos kiinteistön haltija haluaa lukita tai on lukinnut keräysvälineille johtavan reitin, on lukitus järjestettävä siten, että jätteiden noutaja voi avata lukituksen ”HSY:n jätehuolto” -avaimella tai HSY:lle luovutetulla koodilla. Lukituksessa on käytettävä HSY:n jätehuoltosarjaan sarjoitettua kaksoispesälukkoa. Kiinteistön haltija vastaa keräysvälineiden sijoituspaikan lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta.

Avainsäilö tulee sijoittaa keräysvälineille johtavan reitin välittömään läheisyyteen. Avainsäilöön sijoitettu avain on kiinteistön haltijan vastuulla. Kiinteistön haltija vastaa siitä, että avainsäilöön sijoitetulla avaimella voidaan avata vain jätetilaan johtavan reitin ovet ja portit eikä sillä ole mahdollista päästä kiinteistön muihin tiloihin. Mikäli avainsäilöön sijoitettu avain on sarjoitettu tätä laajemmin, HSY ei vastaa avaimen katoamistapauksissa lukituksen uudelleen sarjoittamisen kustannuksista jätteenkuljetusreittiä laajemmin. HSY ei vastaa avaimen väärinkäytöstä aiheutuneista kustannuksista eikä välillisistä vahingoista.

28 § Jätekuilut

Mikäli kiinteistöllä on jätekuilu, jota pitkin jätteet johdetaan alakerrassa olevaan keräysvälineeseen, on sen täytettävä seuraavat ehdot:

1. keräysvälineen sijoituspaikan tulee täyttää 25–26 §:ssä määritellyt keräysvälineiden sijoituspaikkaa koskevat määräykset;
2. jätteen tulee ohjautua kuilusta suoraan keräysvälineeseen, joka soveltuu koneelliseen tyhjennykseen ja joka täyttää 18 §:n mukaiset määräykset jätteen keräysvälineistä;
3. jätekuilun purkuaukon on oltava enintään 0,5 metrin korkeudella keräysvälineen yläreunan tasosta; ja
4. kiinteistön haltijan on huolehdittava siitä, että kuilun alla oleva keräysväline ei pääse ylitäyttymään ja että täyden keräysvälineen tilalle vaihdetaan tyhjä keräysväline.

29 § Alueelliset vastaanottopisteet

Alueellisia vastaanottopisteitä koskevat määräykset ovat voimassa sekä tuottajayhteisöjen että mahdollisten muiden toimijoiden järjestämillä jätteiden tai uudelleen käyttöön kerättävien tuotteiden alueellisilla vastaanottopisteillä.

Alueellisia vastaanottopisteitä ovat muun muassa pakkausjätteiden tuottajayhteisöjen ylläpitämät pisteet (esimerkiksi Rinki-Ekopisteet), paperin tuottajayhteisöjen ylläpitämät käytöstä poistettujen paperituotteiden vastaanottopisteet sekä uudelleen käyttöön toimitettavia tuotteita varten ylläpidetyt alueelliset vastaanottopisteet.

Alueelliselle vastaanottopisteelle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten jätepisteellä on jätteenkeräysväline.

Alueellisen vastaanottopisteen sijoittamisessa ja perustamisessa tulee noudattaa sijaintikunnan antamia ohjeita sekä sopia asiasta maanomistajan tai kiinteistön haltijan kanssa.

Alueellisesta vastaanottopisteestä vastaavan tahon on huolehdittava keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että vastaanottopisteestä ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Vastaanottopisteestä vastaavalla taholla on velvollisuus pitää vastaanottopiste ja sen ympäristö siistinä ja kunnossa sekä tyhjentää keräysvälineet riittävän usein, että jätteet mahtuvat niihin. Alueellisella vastaanottopisteellä tulee olla siitä vastaavan tahon yhteystiedot helposti saatavilla.

Jätteen sijoittaminen keräysvälineen ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty.

30 § Jätteiden kuormaaminen

Jätteiden kuormaaminen on sallittu maanantaista perjantaihin kello 6–22 lukuun ottamatta Helsingin kantakaupungin alueelle muodostettua ympäristövyöhykkeen aluetta, jolla jätteiden kuormaaminen on sallittu maanantaista perjantaihin kello 5–22. Lisäksi jätteiden kuormaaminen on sallittu lauantaisin ja sunnuntaisin klo 7–21. Useamman pyhäpäivän sattuessa peräkkäin on jätteiden kuormaaminen sallittu pyhänä kuten lauantaisin ja sunnuntaisin.

Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

31 § Yleiset jätteenkuljetusta koskevat määräykset

Jätteenkuljettaja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuormaamisen ja kuljetuksen aikana. Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään.

Jätteen luovuttajan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä jätelain 121 §:n tarkoittamasta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta, joka koskee vaarallista jätettä, POP-jätettä, saostus- ja umpisäiliölietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietettä, pilaantunutta maa-ainesta ja muuta rakennus- ja purkujätettä. Jos jäte noudetaan kotitaloudesta, jätteen kuljettajan on jätteen haltijan sijasta laadittava siirtoasiakirja sekä huolehdittava asiakirjan antamisesta vastaanottajalle ja sen säilyttämisestä.

32 § Velvollisuus liittyä HSY:n järjestämään saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetukseen

HSY:n toimialueella asumisessa syntyvien saostus- ja umpisäiliölietteiden kiinteistöittäinen kuljetus toteutetaan HSY:n järjestämänä kuljetuksena (HSY:n hallituksen päätös 22.3.2013 § 39). Asuinkäytössä olevan, viemäriverkostoon kuulumattoman kiinteistön ja vapaa-ajan asunnon on jätelain velvoittamana liityttävä HSY:n järjestämään saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetukseen.

HSY huolehtii asumisessa syntyvän sekä muiden jätelain perusteella vastuulleen kuuluvien toimijoiden saostus- ja umpisäiliölietteen kuljettamisesta. Lietettä ei saa luovuttaa HSY:n järjestämän kuljetuksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan, eivätkä muut toimijat saa ottaa lietettä vastaan HSY:n jätehuoltojärjestelmän piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.

Liittymisvelvollisuus on kiinteistökohtainen.

Saostus- ja umpisäiliölietteet on toimitettava HSY:n järjestämiin vastaanottopaikkoihin.

33 § Jätevesien käsittelyjärjestelmän sijoituspaikka

Jätevesien käsittelyjärjestelmän sijoituspaikan valinnassa kiinteistölle tulee noudattaa kunnallisia rakennusjärjestyksiä, terveydensuojelujärjestyksiä, ympäristönsuojelumääräyksiä, kaavamääräyksiä sekä laitevalmistajan ohjeita.

Kiinteistön omistajan on huolehdittava, ettei jätevesien käsittelyjärjestelmään päädy sellaista ainetta tai esinettä, joka saattaa aiheuttaa haittaa kuljetuskalustolle tai lietteen jatkokäsittelylle jatkokäsittelypaikalla.

Tyhjennettävä jätevesien käsittelyjärjestelmä on sijoitettava siten, että tyhjennys voidaan suorittaa esteettä. Kiinteistön haltijan on annettava HSY:lle tarvittavat ohjeet jätevesien käsittelyjärjestelmän tyhjennyksen suorittamiseksi. Jätevesien käsittelyjärjestelmien paikat tulee olla selkeästi merkittyinä piha-alueella ja mahdollinen tyhjennystoimintaa haittaava tai tyhjennettävän säiliön peittävä kasvillisuus, lumi ja muut vastaavat esteet tulee poistaa, tarvittaessa myös säiliön lähiympäristöstä.

Jätevesijärjestelmän kunnon tulee olla sellainen, että tyhjennystyö voidaan suorittaa turvallisesti eikä kuljettajalle aiheudu työtapaturman vaaraa. Kansien tai vastaavien avausmekanismien tulee olla ehjiä ja käsin avattavissa tai siirrettävissä. HSY ei korvaa normaalin tyhjennystyön yhteydessä rikkoutunutta kaivonkantta.

Mahdolliset järjestelmään pääsyn estävät lukitukset tulee poistaa tai avata kiinteistön haltijan toimesta ennen tyhjennystä. Lietesäiliön on oltava rakenteeltaan ja kunnoltaan sellainen, että tyhjennyskalustoon ei pääse maa-aineksia kuten soraa maapohjaisesta säiliöstä.

Kiinteistön haltijan on huolehdittava jätevesien käsittelyjärjestelmälle johtavan kulkuväylän kunnosta, esteettömyydestä ja puhtaanapidosta. Lumen auraus ja liukkauden torjunta on hoidettava siten, että säiliö voidaan turvallisesti tyhjentää. Ajoväylälle kasvaneet puiden oksat ja kasvusto pitää karsia niin, etteivät ne raavi tai vaurioita ajoneuvoa. Loka-auton tarvitsema ajoväylän leveys on vähintään 3 metriä, kaarteissa 4 metriä ja vapaa kulkukorkeus 4 metriä. Kääntyessään ajoneuvo vaatii 20 x 20 metrin alueen.

Mikäli jätevesien käsittelyjärjestelmän tyhjennystä varten joudutaan ajamaan loka-autolla kiinteistön alueelle, tulee ajoväylän olla kantavuudeltaan sellainen, että se kestää loka-auton painon. Jos jätevesien käsittelyjärjestelmän tyhjentäminen edellyttää liikkumista yksityisellä tiellä, on tienpitäjällä aina vastuu tien kestävyydestä ja mahdollisista tievaurioista. Jotta loka-auto voi liikkua tiellä kaikkina vuodenaikoina, myös kelirikkokaudella, tulee tienpitäjän osoittaa mahdollisten painorajoitusten aikana lupa kuljetusten suorittamiselle liikennemerkein (esimerkiksi ”Huoltoajo sallittu”). Loka-autoa ei ajeta kiinteistön alueelle tai yksityiselle tielle, mikäli se ei kiinteistön tai tien rakenteiden vuoksi ole mahdollista.

34 § Lietesäiliöiden, erotuskaivojen ja umpisäiliöiden tarkastaminen ja tyhjentäminen

Saostussäiliöihin, pienpuhdistamojen lietesäiliöihin ja muihin vastaaviin säiliöihin kertynyt jätevesiliete on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Pelkästään harmaavesilietteitä (pesuvesiä) sisältävien saostussäiliöiden ja vastaavien säiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Kiinteistön haltijan on pidettävä tyhjennyksistä kirjaa. Lietteiden omatoimisesta käsittelystä määrätään 35 §:ssä.

Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot ja niiden hälyttimet on tarkastettava säännöllisin välein, vähintään kerran vuodessa. Erotuskaivojen liete tai öljyinen tai rasvainen pintaosa on poistettava aina tarvittaessa.

Sellaisissa jätevesien käsittelyjärjestelmissä, jotka eivät vaadi loka-autotyhjennystä ja ovat varustettu vaihtoehtoisella lietteenpoistolla (esim. suodattimet, lietepussit), tulee järjestelmän lietteet tyhjentää laitevalmistajan/suunnittelijan ohjeiden mukaisesti ja riittävän usein. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteen poistoista. Mikäli pienpuhdistamon lietteen poistaminen sisältyy laitteiston ylläpitosopimukseen ja syntyvän lietteen määrä on vähäinen, saa lietteen luovuttaa pienpuhdistamon valmistajan tai maahantuojan valtuuttamalle ylläpitosopimuskumppanille. Tällaisista sopimuksista ja niiden sisällöstä on ilmoitettava HSY:lle.

Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa ja riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, jotta ympäristölle tai terveydelle ei aiheudu vaaraa tai haittaa.

Saostussäiliöiden, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon. Lietteen sekoittaminen bio- tai sekajätteeseen tai toimittaminen HSY:n alueelliseen sekajätepisteeseen on kielletty.

Kiinteistön haltija voi hakea HSY:ltä lietteiden tyhjennysvälin pidentämistä. Mikäli tyhjennysväliä halutaan pidentää näissä jätehuoltomääräyksissä määrättyä vähimmäistyhjennysväliä harvemmaksi, voi kiinteistön haltija hakea 41 §:n mukaista poikkeusta näistä jätehuoltomääräyksistä. HSY voi erillisen hakemuksen perusteella perustellusta syystä myöntää kiinteistölle tai vapaa-ajan kiinteistölle tyhjennysvälin pidennyksen.

Lietteiden kiinteistöittäinen kuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi kiinteistön ollessa käyttämättömänä. Ennen lietteiden kuljetuksen keskeyttämistä lietesäiliöt on tyhjennettävä. Määräaikaisen keskeytyksen kestäessä enintään 12 kuukautta keskeytyksestä tulee ilmoittaa HSY:lle vähintään kaksi viikkoa ennen keskeytyksen toivottua alkamisajankohtaa. Keskeytyksen kestäessä yli vuoden on kiinteistön haltijan haettava 41 §:n mukaista poikkeusta näistä jätehuoltomääräyksistä.

Lietetyhjennyksiä ei tehdä saariin, joihin ei ole tieyhteyttä.

Vähimmäistyhjennysvälit erityyppisille säiliöille:

35 § Lietteiden omatoiminen käsittely

Lietteiden omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta jäljempänä erikseen määriteltyjä tilanteita. Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä, mukaan lukien käymäläjätevesien tai harmaiden jätevesilietteiden kompostoinnista, on tehtävä kirjallinen ilmoitus HSY:lle. Jos kiinteistöllä huolehditaan itse lietteen käsittelystä näiden jätehuoltomääräysten, ympäristöluvan tai muun viranomaisen antaman luvan tai hyväksynnän nojalla, ei lietettä tarvitse luovuttaa kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.

HSY voi pyytää lausunnon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lietteen käsittelyn asianmukaisuudesta tai lietteen käsittelyn ympäristönsuojelulain mukaisen luvan tarpeesta. Ympäristönsuojeluviranomainen tai HSY voi tarvittaessa kieltää asumisessa syntyneen lietteen omatoimisen käsittelyn.

Pienpuhdistamossa tai muussa vastaavassa jäteveden käsittelyjärjestelmässä syntyvän lietteen sekä harmaiden vesien saostussäiliön lietteen voi kompostoida kiinteistöllä, mikäli lietteen määrä on vähäinen. Lietteen määrä on vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 40 litraa tyhjennyskertaa kohden ja vähemmän kuin 160 litraa vuodessa.

36 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava, että alueella on riittävästi jätteenkeräysvälineitä ja että ne on sijoitettu tarkoituksenmukaisesti.

Lisäksi ulkotilassa järjestettävän yleisötilaisuuden, johon ennakoidaan osallistuvan yhtä aikaa yli 500 henkilöä, järjestäjän on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen tilaisuuden alkua jätehuoltosuunnitelma.

Jätehuoltosuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse toimittaa sellaisista yleisötilaisuuksista, joissa tapahtuman edellyttämät jätehuoltojärjestelyt ovat kiinteistöllä tai alueella valmiina, eivätkä erilliset järjestelyt jätehuollon järjestämiseksi ole tarpeen.

Suunnitelmassa tulee esittää vähintään seuraavat asiat:

• kartta tapahtuma-alueesta ja jäteastioiden sijoittelusta
• arvio alueella syntyvän jätteen kokonaismäärästä
• arvio määristä jätelajeittain, myös vaarallisista jätteistä
• jätteiden lajittelusuunnitelma jätelajeittain
• jätteiden vastaanottopaikat
• tieto käymäläjätteen kuljettajasta
• selvitys tapahtuma-alueen lähialueen jätehuollon järjestämisestä tilaisuuden aikana sekä siivoamisesta tilaisuuden jälkeen
• tapahtuma-alueen loppusiivouksen järjestäminen.

Yleisötilaisuuden, josta on laadittu jätehuoltosuunnitelma, järjestäjän on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti toteutuneista jätemääristä, mukaan lukien käymäläjätteen kokonaismäärä, viimeistään kuukauden kuluttua tilaisuuden järjestämisestä.

Kaikissa yleisötilaisuuksissa, joissa yleisölle tarjotaan elintarvikkeita, tulee muusta yhdyskuntajätteestä erottaa ja laittaa omiin keräysvälineisiinsä ainakin seuraavat jätteet:

1. biojäte, jos sitä syntyy tilaisuudessa vähintään 10 kg
2. kartonkipakkaukset ja pahvi, jos niitä poistetaan käytöstä vähintään 5 kg tilaisuuden aikana
3. lasipakkaukset, jos niitä poistetaan tilaisuudessa käytöstä vähintään 2 kg
4. metallipakkaukset, jos niitä poistetaan tilaisuudessa käytöstä vähintään 2 kg
5. muovipakkaukset, jos niitä poistetaan tilaisuudessa käytöstä vähintään 5 kg.

Tilaisuuden järjestäjä vastaa jätteiden keräysvälineiden tyhjentämisestä. Keräysvälineet tulee tyhjentää aina niiden täyttyessä. Tilaisuuden järjestäjän tulee huolehtia siitä, että keräysvälineisiin on merkitty selkeät lajitteluohjeet ja tarvittaessa järjestettävä lajittelupisteille erilliset lajitteluneuvojat. Tilaisuuden järjestäjän on siivottava tapahtuma-alue välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana.

Tilaisuuden järjestäjä vastaa tilaisuuden johdosta roskaantuneen tapahtuma-alueen ja sen lähialueen, kuten alueelle johtavan kulkuväylän, siivoamisesta. Siivoamisvelvollisuudesta muilta osin säädetään jätelain 8 luvussa.

Roskaantuneen alueen toissijaisen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa.

Tässä pykälässä olevat yleisötilaisuuksien jätehuollon järjestämistä koskevat määräykset koskevat kaikkien yleisötilaisuuksien järjestämistä, tilaisuuden järjestävästä tahosta riippumatta.

37 § Vaarallisen jätteen jätehuolto

Erilaatuiset vaaralliset jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Vaarallisten jätteiden sekoittamiskiellosta säädetään jätelain 17 §:ssä.

Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa.

Yritysten vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn.

Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksen 8 ja 9 §:ssä. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista.

38 § Vaarallisen jätteen kerääminen kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin

Vaarallisten jätteiden keräämisessä ja varastoinnissa kiinteistöllä on noudatettava kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sen nojalla annettuja määräyksiä.

Kotitalouksissa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava HSY:n järjestämiin keräyspaikkoihin. Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet (esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) voi toimittaa myös tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Kotitaloudessa syntyvät lääkejätteet on toimitettava apteekkiin.

Elinkeinotoiminnassa syntyvä ja muualla kuin kotitalouksissa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus sen vastaanottamiseen.

Kiinteistöllä erikseen järjestettävän, useille jätteen haltijoille tarkoitetun vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, jotka on lukittu. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa. Kiinteistöillä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa.

Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty.

39 § Kiinteistön haltijan tiedottamisvelvollisuus

Kiinteistön haltijan on tiedotettava asukkaita ajantasaisista jätteiden lajitteluohjeista ja asukkaan velvollisuudesta lajitella jätteensä.

Mikäli tiedottamisessa käytetään muuta kuin HSY:n laatimaa materiaalia, tiedotuksen sisältö ei saa olla ristiriidassa HSY:n määräysten ja ohjeiden kanssa.

Kiinteistön haltijan tulee ilmoittaa viipymättä HSY:lle jätehuoltopalvelun sisältöä ja laskutustietoja koskevat muutokset.

40 § Jätehuoltomääräysten valvonta

Näiden määräysten noudattamista valvovat jätelain mukaiset valvontaviranomaiset. Valvontaviranomainen voi antaa jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisestä määräyksen tilanteen korjaamiseksi. Mikäli jätehuoltomääräysten vastaisen toiminta jatkuu, valvontaviranomainen voi käynnistää hallintopakkomenettelyn.

41 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä

Kiinteistön tai jätteen haltija voi perustellusta syystä hakea poikkeusta näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta. HSY:n jätehuollon toimialajohtaja voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräyksen noudattamisesta, jos jätehuollon järjestäminen sitä erityisestä syystä edellyttää eikä poikkeamisesta aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Jätelain mukaisesta järjestettyyn jätehuoltoon liittymisvelvoitteesta ei voida myöntää pysyvää poikkeusta.

42 § Voimaantulo

Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.11.2022 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ja niillä kumotaan 1.3.2019 voimaan tulleet jätehuoltomääräykset.

Jätehuoltomääräysten 13 §:ssä määrätty biojätteen erilliskeräysvelvoite tulee voimaan

• Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella 1.7.2023
• Vantaalla 1.1.2024 ja
• Helsingissä 1.7.2024.

Kunnan hallinto- ja palvelutoimintaa sekä muita 14 §:ssä määrättyjä toimintoja koskevat erilliskeräysvelvoitteet ovat tulleet biojätteen viikkokohtaisen kilogrammarajan osalta voimaan jäteasetuksen mukaisesti 1.7.2022. Kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkausjätteen ja pienmetallijätteen viikkokohtaiset kilogrammarajat tulevat voimaan 1.11.2022.

Uusien erilliskeräysvelvoitteiden voimaantuloon saakka noudatetaan erilliskeräysvelvoitteista 1.3.2019 annettuja jätehuoltomääräyksiä.