HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2023 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 1.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2023 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella ja Långmossebergenissä jätevoimalan läheisyydessä sekä Kauniaisten keskustassa.
Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Kauniaisissa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Långmossebergenissä mitataan Vantaan Energian jätevoimalan alueen toimintojen vaikutusta ilmanlaatuun.
Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla olevat korjausrakentamisen työmaat ovat heikentäneet ajoittain ilmanlaatua mittausasemien läheisyydessä vuonna 2022 ja alkuvuodesta 2023. Työmaista johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.
Kuva 1.1. Ilmanlaadun mittausasemat pääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2023.
2.1 Kevään ilmanlaatu
Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kaikilla mittausasemilla yli puolet ajasta maalis-toukokuussa hyvä tai tyydyttävä, vähintäänkin 64 % kuukauden tunneista. Vilkasliikenteisillä alueilla ilmanlaatu heikkeni ajoittain välttäväksi, huonoksi ja jopa erittäin huonoksi. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli kevään aikana Hämeenlinnanväylällä 154, Mäkelänkadulla 101, Leppävaarassa 63, Kauniaisissa 40 Tikkurilassa 34, Tapanilassa 8, Jätevoimalalla 7, Kalliossa 2 ja Vartiokylässä 1. Luukissa ei ollut kevätkuukausina huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja.
Suurin osa erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunneista osuivat maalis-huhtikuulle. Maalis−huhtikuussa ilmanlaatu oli vilkasliikenteisillä alueilla huono ja erittäin huono 34–145 tuntia, asemasta riippuen (kuva 2.1.1, 2.1.2 ja 2.1.3.). Toukokuussa vastaava luku oli 0–12 tuntia. Tausta- ja pientaloalueilla ilmanlaatu oli maalis−huhtikuussa huono ja erittäin huono 0–3 tuntia. Toukokuussa vastaava luku oli 0–5 tuntia. Huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä. Pientaloalueilla myös pienhiukkaset heikensivät ilmanlaatua.
Kuva 2.1.1. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu Helsingissä kevätkuukausina (maaliskuu–toukokuu 2023). Ilmanlaatu oli kevätkuukausina, asemasta riippuen, hyvä tai tyydyttävä 67–99 % ajasta.
Kuva 2.1.2. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu kevätkuukausina Espoossa ja Kauniaisissa (maaliskuu–toukokuu 2023). Ilmanlaatu oli kevätkuukausina, asemasta riippuen, hyvä tai tyydyttävä 71–100 % ajasta.
Kuva 2.1.3. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu kevätkuukausina Vantaalla (maaliskuu–toukokuu 2023). Ilmanlaatu oli kevätkuukausina, asemasta riippuen, hyvä tai tyydyttävä 64–99 % ajasta.
Liikenneasemilla (kuva 2.1.4) huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunnit johtuivat keväällä pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä, joita liikennevirta ja tuuli nostavat tehokkaasti ilmaan. Keväällä 2023 huonon ilmanlaadun tunteja oli liikenneasemilla pääsääntöisesti vähemmän kuin kevään 2022 katupölykaudella.
Kuva 2.1.4. Kevätvuorokausien huonoimmat ilmanlaadun tunnit vuonna 2023 verrattuna vuoden 2022 kevääseen.
2.2 Kevään katupölykausi
Talven ja kevään sääolot sekä katujen kunnossapito vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä kertyy katujen pinnoille ja milloin se nousee ilmaan katujen kuivahtaessa. Kevään katupölykauden ajankohta ja voimakkuus vaihtelevat siksi vuosittain. Keväisin kuivalla ja tyynellä säällä ilmanlaatu heikkenee erityisen huonoksi, kun kevätpuhdistus on vielä kesken ja liikennevirta ja tuuli nostavat pölyn tehokkaasti ilmaan. Katupölyhiukkasista suurin osa kuuluu hengitettävien hiukkasten karkeaan kokoluokkaan (PM10-2,5).
Maaliskuussa kuukauden keskilämpötila oli Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla hieman vertailukauden (1991–2020) tasoa kylmemmät (Ilmatieteen laitos 2023). Huhtikuussa kuukaudet keskilämpötilat olivat hieman vertailukautta lämpimämmät ja toukokuussa kuukauden keskilämpötila oli lähellä vertailukauden tasoa.
Maaliskuussa lunta oli pääkaupunkiseudulla tavanomainen määrä vertailukauteen nähden (Ilmatieteen laitos 2023). Maaliskuussa sademäärät olivat kuitenkin kaksinkertaiset vertailukauteen nähden sekä Helsingin Kaisaniemen että Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla. Huhtikuussa satoi tavanomaista vähemmän ja huhtikuun aikana myös lumipeite suli pois. Toukokuussa sademäärä palasi lähemmäs vertailukauden tasoa.
Korkeita ilman hiukkaspitoisuuksia mitattiin jo tammikuun lopulla, mutta maalis-huhtikuussa katujen pölyämien oli suurinta. Ensimmäisen kerran hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät vuorokausiraja-arvotason (50 µg/m3) 27.1. Mäkelänkadulla. Vuorokausiraja-arvotaso ylittyi useasti maalis-huhtikuussa Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Kauniaisissa, Tikkurilassa ja Hämeenlinnanväylällä. Toukokuussa raja-arvotaso ylittyi Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla ja Hämeenlinnanväylällä. Katupölykauden korkein vuorokausipitoisuus (138 µg/m3) mitattiin Hämeenlinnanväylän mittausasemalla maaliskuussa.
Kuva 2.2.1. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet kevään 2023 (validoimatonta dataa) ja 2022 katupölykaudella.
Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso on ylittynyt tänä vuonna tammi-toukokuussa Mäkelänkadulla 23, Mannerheimintiellä 17, Leppävaarassa 11, Kauniaisissa 11, Tikkurilassa 9, Tapanilassa kerran ja Hämeenlinnanväylällä 22 kertaa. Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi Leppävaarassa, Mannerheimintiellä, Tikkurilassa, Kauniaisissa, Hämeenlinnanväylällä ja Mäkelänkadulla. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyi Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa ja Hämeenlinnanväylällä.
HSY antoi kastelupyynnöt pääkaupunkiseudun pääväylille 7 kertaa kevään katupölykauden aikana. Pääväyliä kasteltiin 6 kertaa huhtikuussa (5.4., 11.4., 13.4., 17.4., ja 20.4.) ja kerran toukokuussa (11.5.). Tällöin tienpientareita kasteltiin pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella.
Hiekanpoiston yhteydessä tienpinta usein kastellaan, jotta ilmanlaatua heikentävän katupölyn nouseminen tienpinnasta hengitysilmaan saadaan minimoitua. Keväistä katupölyä on jo ennen hiekanpoistoa pyritty vähentämään levittämällä katualueille kalsiumkloridiliuosta, joka sitoo kosteutta tienpintaan ja näin ehkäisee pölyn nousemista hengitysilmaan. Lisäksi katupölyä pyritään vähentämään käyttämällä talvella ja keväällä hiekoituksessa pesuseulottua sepeliä, jossa pölyä on jo lähtökohtaisesti mahdollisimman vähän.
Helsingissä katujen kevätsiivous alkoi karkean sepelin nostamisella maaliskuun loppupuolella (Helsingin kaupunki 2023). Katuja siivoamassa oli tänä vuonna entistä suurempi määrä koneita ja pesu-urakka valmistui toukokuussa. Helsingissä puhdistetaan 2500 km katuja (Yle Uutiset 2023).
Espoossa katujen puhdistus alkoi huhtikuussa (Espoon kaupunki 2023). Keskeisimmillä alueilla urakka valmistui vapuksi ja muualla kaupungissa valmista oli toukokuun aikana. Ensimmäisenä hiekoitushiekka poistetaan bussiliikenteelle tärkeiltä pääkaduilta, jonka jälkeen siirrytään pääkatujen varsilla oleville kävely- ja pyöräteille sekä sivukaduille. Vappuun mennessä saadaan yleensä ensimmäinen hiekanpoistokierros pääväyliltä tehtyä. Sivukatuja puhdistetaan paikoin vielä toukokuun lopulla.
Vantaalla hiekanpoisto alkoi huhtikuussa (Vantaan kaupunki 2023). Hiekkojen poisto kestää noin kuukauden. Suurin osa karkeasta hiekasta saatiin poistettua kaduilta vappuun mennessä. Katujen puhdistus aloitetaan tärkeiltä joukkoliikennekaduilta ja torialueilta sekä niiden varsilla olevista jalankulku- ja pyöräteistä. Puhdistettavaa katualuetta Vantaalla on noin 1600 km.
2.3 Vertailu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m3) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät kuitenkin raja-arvotason maalis–toukokuussa useasti. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m3 vuorokauden keskiarvona) oli tammi-toukokuussa Mäkelänkadulla 23, Mannerheimintiellä 17, Leppävaarassa 11, Kauniaisissa 11, Tikkurilassa 9, Tapanilassa 1 ja Hämeenlinnanväylällä 22 kertaa (kuva 2.3.1).
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä. Ohjearvo ylittyi keväällä Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa ja Hämeenlinnanväylällä.
Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi keväällä Leppävaarassa, Mannerheimintiellä, Tikkurilassa, Kauniaisissa, Hämeenlinnanväylällä ja Mäkelänkadulla.
Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus ylitti keväällä WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvotason (15 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa ja Hämeenlinnanväylällä.
Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Tuntitasolla raja- ja ohjearvojen ylitykset ovat melko harvinaisia, mutta niin voi tapahtua erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso 200 µg/m3 ja vuorokausipitoisuuden ohjearvo (70 µg/m3, kk toiseksi suurin arvo) eivät ylittyneet kevätkuukausina.
Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ylittyi toukokuussa Luukissa.
Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvotasot eivät ylittyneet maalis–toukokuun aikana.
Kuva 2.32.2. Pölyisten päivien (eli hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityspäivien) määrät maalis-toukokuussa 2023 (tummat värit) ja 2022 (haaleat värit). Hengitettävien hiukkasten raja-arvo ylittyy, jos pölyisiä päiviä on vuoden aikana enemmän kuin 35 kertaa. Raja-arvo on merkitty kuvaan punaisella viivalla. Kauniaisissa ja Jätevoimalassa Vantaalla ei ollut vuonna 2022 mittausasemia.
