Gå till innehåll
ewogICJUZWtpamF0IiA6ICJUZWtpasOkdCIsCiAgIlBhaXZhbWFhcmEiIDogIlDDpGl2w6Rtw6TDpHLDpCIsCiAgIk5pZG90dHUiIDogIm5pZC4iLAogICJWZXJra29qdWxrYWlzdSIgOiAidmVya2tvanVsa2Fpc3UiLAogICJpMThuLnNlYXJjaHNpdGUiIDogIlPDtmsgcMOlIHdlYmJwbGF0c2VuIiwKICAiWFhYZWxlbWVudC5vbmxvYWQiIDogInNlcnZlciIsCiAgImltcG9ydHBhdGgiIDogIi93ZWJjb21wb25lbnRzL2hzeS9ldHVzaXZ1L2hlYWRlci8iLAogICJTYXJqYW4uTmltaS5KYS5OdW1lcm8iIDogIlNhcmphbiBuaW1pIGphIG51bWVybyIsCiAgImVsZW1lbnQubG9hZCIgOiAic2VydmVyIiwKICAiZWxlbWVudF9tb2RlIiA6ICIiLAogICJlbGVtZW50LnBhdGgiIDogImhzeS9ldHVzaXZ1L2hlYWRlciIsCiAgImxhbmd1YWdlbGluay5lbiIgOiAiSW4gZW5nbGlzaCIsCiAgIklOU1RBTkNFSUQiIDogIkgxN2p3d1NCdyIsCiAgImkxOG4ucHVibGlzaHllYXIiIDogIlB1Ymxpa2F0aW9uc8OlciIsCiAgImVsZW1lbnQiIDogImhzeS9ldHVzaXZ1L2hlYWRlciIsCiAgImkxOG4uc3YiIDogIlDDpSBTdmVuc2thIiwKICAiZGF0YV9saXN0ZW5lcnMiIDogImhzeS9ldHVzaXZ1L2hlYWRlciIsCiAgImkxOG4ubGFuZ3VhZ2UiIDogIlNwcsOlayIsCiAgImkxOG4uYmFzZSIgOiAiaHN5L2V0dXNpdnUvaGVhZGVyIiwKICAic2VjdGlvbiIgOiAiZGVmYXVsdCIsCiAgIlNpdnVqYSIgOiAiU2l2dWphIiwKICAiY2hhbm5lbC5sYW5ndWFnZSIgOiAic3YiLAogICJza2luIiA6ICJza2lucy9odG1sL2hlYWRlci5odG1sIiwKICAiaTE4bi5hbGwiIDogIkFsbGEiLAogICJKdWxrYWlzdW4uTmltaSIgOiAiSnVsa2Fpc3VuIG5pbWkiLAogICJjYXJkY2hhbm5lbCIgOiAicHVibGljIiwKICAiZWxlbWVudC42IiA6ICJmYWxzZSIsCiAgImVsZW1lbnQuNSIgOiAiZmFsc2UiLAogICJQYWluZXR0dSIgOiAicGFpbmV0dHUiLAogICJLaWVsaSIgOiAiS2llbGkiLAogICJpMThuLnNlYXJjaCIgOiAiU8O2ayBlZnRlciBlbiBwdWJsaWthdGlvbiIsCiAgInVybGV4ZWN1dGVwYXRoIiA6ICIvY2hhbm5lbHMvcHVibGljL3d3dy9oc3kvc3YvaW5kZXgvbjRScDVFWVJBIiwKICAiZWxlbWVudC5saW5rIiA6ICIvZWxlbWVudC5odG1sLnN0eCIsCiAgImxhbmd1YWdlbGluay5zdiIgOiAiUMOlIHN2ZW5za2EiLAogICJ0aXRsZSIgOiAiICIsCiAgIlVJRCIgOiAiaWRIMTdqOUo1Y3EiLAogICJlbGVtZW50Lm1vZGUiIDogImVsZW1lbnQiLAogICJpMThuLmZpIiA6ICJQw6UgRmluc2thIiwKICAiSnVsa2Fpc2lqYSIgOiAiSnVsa2Fpc2lqYSIsCiAgImVsZW1lbnQubGFuZ3VhZ2UiIDogImZpIiwKICAiQXNpYXNhbmF0IiA6ICJBc2lhc2FuYXQiLAogICJlbGVtZW50LnB1YmxpY2xpbmsiIDogIi9lbGVtZW50Lmh0bWwuc3R4IiwKICAiR1VJRCIgOiAiIiwKICAiY3NzIiA6ICJjc3MvaGVhZGVyLmNzcyIsCiAgInZpZXd1cmwiIDogIi9iaW4vZ2V0L2lkL1JEa0NpNThxYS4yaEw4S2pTd2oiLAogICJDVVJSRU5UUEFUSCIgOiAiL2hzeS9ldHVzaXZ1L2hlYWRlci8iLAogICJlZGl0dXJsIiA6ICIvYmluL2dldC9laWQvUkRrQ2k1OHFhLjJoTDhLalN3aiIsCiAgInB1YmxpY3VybCIgOiAiL2VsZW1lbnQuaHRtbC5zdHgiLAogICJlbGVtZW50LmNvbXBvbmVudCIgOiAidHJ1ZSIsCiAgImkxOG4uZW4iIDogIlDDpSBFbmdlbHNrYSIsCiAgImxhbmd1YWdlbGluay5maSIgOiAiU3VvbWVrc2kiLAogICIiIDogIiIKfQ==
ewogICJUZWtpamF0IiA6ICJUZWtpasOkdCIsCiAgIlBhaXZhbWFhcmEiIDogIlDDpGl2w6Rtw6TDpHLDpCIsCiAgIk5pZG90dHUiIDogIm5pZC4iLAogICJWZXJra29qdWxrYWlzdSIgOiAidmVya2tvanVsa2Fpc3UiLAogICJYWFhlbGVtZW50Lm9ubG9hZCIgOiAic2VydmVyIiwKICAiaW1wb3J0cGF0aCIgOiAiL3dlYmNvbXBvbmVudHMvaHN5L2V0dXNpdnUva3lzZWx5LyIsCiAgIlNhcmphbi5OaW1pLkphLk51bWVybyIgOiAiU2FyamFuIG5pbWkgamEgbnVtZXJvIiwKICAiZWxlbWVudC5sb2FkIiA6ICJzZXJ2ZXIiLAogICJlbGVtZW50X21vZGUiIDogIiIsCiAgImVsZW1lbnQucGF0aCIgOiAiaHN5L2V0dXNpdnUva3lzZWx5IiwKICAiSU5TVEFOQ0VJRCIgOiAiSDE3VlJISDhlIiwKICAiZWxlbWVudCIgOiAiaHN5L2V0dXNpdnUva3lzZWx5IiwKICAiZGF0YV9saXN0ZW5lcnMiIDogImhzeS9ldHVzaXZ1L2t5c2VseSIsCiAgImkxOG4uYmFzZSIgOiAiaHN5L2V0dXNpdnUva3lzZWx5IiwKICAic2VjdGlvbiIgOiAiZGVmYXVsdCIsCiAgIlNpdnVqYSIgOiAiU2l2dWphIiwKICAiY2hhbm5lbC5sYW5ndWFnZSIgOiAic3YiLAogICJza2luIiA6ICJza2lucy9reXNlbHkuaHRtbCIsCiAgIkp1bGthaXN1bi5OaW1pIiA6ICJKdWxrYWlzdW4gbmltaSIsCiAgImNhcmRjaGFubmVsIiA6ICJwdWJsaWMiLAogICJlbGVtZW50LjYiIDogImZhbHNlIiwKICAiZWxlbWVudC41IiA6ICJmYWxzZSIsCiAgIktpZWxpIiA6ICJLaWVsaSIsCiAgIlBhaW5ldHR1IiA6ICJwYWluZXR0dSIsCiAgInVybGV4ZWN1dGVwYXRoIiA6ICIvY2hhbm5lbHMvcHVibGljL3d3dy9oc3kvc3YvaW5kZXgvbjRScDVFWVJBIiwKICAiZWxlbWVudC5saW5rIiA6ICIvZWxlbWVudC5odG1sLnN0eCIsCiAgIlVJRCIgOiAiaWRIMTdVZXNlN0kiLAogICJlbGVtZW50Lm1vZGUiIDogImVsZW1lbnQiLAogICJKdWxrYWlzaWphIiA6ICJKdWxrYWlzaWphIiwKICAiZWxlbWVudC5sYW5ndWFnZSIgOiAiZmkiLAogICJlbGVtZW50LnB1YmxpY2xpbmsiIDogIi9lbGVtZW50Lmh0bWwuc3R4IiwKICAiQXNpYXNhbmF0IiA6ICJBc2lhc2FuYXQiLAogICJHVUlEIiA6ICIiLAogICJjc3MiIDogImNzcy9reXNlbHkuY3NzIiwKICAidmlld3VybCIgOiAiL2Jpbi9nZXQvaWQvUkRrQ2k1OHFhLjJoTDhLalN3aiIsCiAgIkNVUlJFTlRQQVRIIiA6ICIvaHN5L2V0dXNpdnUvaGVhZGVyL2hzeS9ldHVzaXZ1L2t5c2VseS8iLAogICJlZGl0dXJsIiA6ICIvYmluL2dldC9laWQvUkRrQ2k1OHFhLjJoTDhLalN3aiIsCiAgInB1YmxpY3VybCIgOiAiL2VsZW1lbnQuaHRtbC5zdHgiLAogICJlbGVtZW50LmNvbXBvbmVudCIgOiAidHJ1ZSIsCiAgIiIgOiAiIgp9
HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2022 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 1.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2022 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Hämeenlinnanväylän varrella.
Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Lentoaseman mittausasemalla puolestaan mitataan lentoasematoimintojen vaikutusta ilmanlaatuun. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat pääasiassa alueen autoliikenne, lentoaseman maaliikenne ja lentoliikenteen päästöt.
Helsingin keskustassa oleva korjausrakentamisen työmaa on heikentänyt ajoittain ilmanlaatua Mannerheimintien ilmanlaadun mittausaseman läheisyydessä. Työmaasta johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaasta.
Kuva 1.1. Ilmanlaadun mittausasemat pääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2022.
1.1 Talven ilmanlaatu
Talven ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudun kaikilla mittausasemilla suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä (kuvat 1.1.1.–1.1.3.). Hetkittäin ilmanlaatu heikkeni kuitenkin vilkasliikenteisillä alueilla huonoksi ja jopa erittäin huonoksi hengitettävien hiukkasten sekä pienhiukkasten takia. Mannerheimintiellä myös työmaatoimintojen aiheuttamat pienhiukkaset huononsivat ajoittain ilmanlaatua.
Vuoden 2022 tammi- ja helmikuun pakkasjaksojen aikana liikenteen pakokaasut heikensivät ilmanlaadun ajoittain välttäväksi vilkasliikenteisissä ympäristöissä olevilla mittausasemilla. Tausta-alueilla ilmanlaatu oli talvikuukausina pääasiassa hyvä tai tyydyttävä.
Talvella ilmanlaatu oli huono tai erittäin huono joitakin tunteja talvikuukausina (kuva 1.1.5). Huono ja erittäin huono ilmanlaatu johtuivat hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä sekä pienhiukkasista. Joulukuussa 2021 ilmanlaatu oli huono tai erittäin huono Töölöntullissa 22, Mäkelänkadulla 8, Mannerheimintiellä 4, Ruskeasannassa 3, Kalliossa 2, Tikkurilassa 2 ja Leppävaarassa yhden tunnin ajan. Tammikuussa 2022 ilmanlaatu oli huonoa tai erittäin huonoa Mannerheimintiellä 3, Kalliossa 2, Tikkurilassa 2 ja Leppävaarassa, Tapanilassa ja Lentoasemalla yhden tunnin ajan. Tikkurilan huono ilmanlaatu johtui uudenvuodenyön ilotulituksista. Ilotulitteet voivat heikentää ilmanlaatua lyhytaikaisesti etenkin kaupunkialueella. Helmikuussa ilmanlaatu oli vielä huono tai erittäin huono kuuden tunnin ajan Mannerheimintiellä.
Kuva 1.1.5. Talvivuorokausien huonoimmat ilmanlaadun tunnit verrattuna edelliseen talveen.
Talven ilmanlaatu oli pysyvillä mittausasemilla samankaltainen mitä vuonna 2020–2021, lukuun ottamatta Mannerheimintien mittausasemaa (Helsingin keskusta), jossa oli edelliseen talveen verrattuna enemmän huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja. Pölyisiä päiviä oli talven aikana yksi Mannerheimintiellä. Helsingin keskustan huonoon ilmanlaatuun vaikutti läheinen korjausrakentamisen työmaa, jonka toiminnot nostattivat hiukkasia ilmaan. Korjausrakentaminen alkoi Mannerheimintien mittausaseman läheisyydessä kesällä 2021.
Talvi 2021–2022 oli joulu-tammikuussa yhtä kylmä mitä edellisenä vuotena ja vertailujaksoon verrattuna (1991–2020), helmikuussa oli jo hiukan lauhempaa mitä vertailujaksolla ja edellisenä talvena (Ilmatieteen laitos 2021 a). Helsingin Kaisaniemessä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitatut kuukausilämpötilat olivat joulukuussa pari astetta matalampia kuin vuosien 1991–2020 vertailukaudella. Vuoden 2021 tammikuussa lämpötilat vastasivat vertailukauden pitkän ajan keskiarvoa, mutta helmikuu oli hieman vertailujaksoa lämpimämpi. Sademäärä oli joulukuussa vertailukautta pienempi. Tammi- ja helmikuussa satoi enemmän kuin vertailukaudella.
1.2 Vertailu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin
Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat talvella alle raja-arvojen.
Hengitettävien hiukkasten raja-arvo ei ylittynyt vuonna 2021. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m3 vuorokauden keskiarvona), oli kaiken kaikkiaan vuonna 2021 Töölöntullissa 18, Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla 14, Matinkylässä 8, Leppävaarassa 7, Katajanokalla 3, Tikkurilassa 2 ja Luukissa 1. Raja-arvotaso saa ylittyä 35 kertaa vuodessa ennen kuin raja-arvo ylittyy.
Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi joulukuussa 2021 Töölöntullissa kaksi kertaa ja Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla kerran. Tammikuussa 2022 raja-arvotaso ei ylittynyt. Helmikuussa 2022 raja-arvotaso ylittyi kerran Mannerheimintien mittausasemalla (kuva 1.1.6). Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden kansallinen ohjearvo (70 µg/m3) ylittyi joulukuussa Töölöntullin siirrettävällä mittausasemalla.
WHO:n terveysperusteinen vuorokausiohjearvo hengitettäville hiukkasille (45 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ei ylittynyt talven aikana. Ohjearvotaso saa ylittyä kolme kertaa kalenterivuoden aikana ennen kuin varsinainen ohjearvo ylittyy.
Pienhiukkasten WHO:n terveysperusteinen vuorokausiohjearvo (15 µg/m3) ei ylittynyt talvikuukausina. Ohjearvotaso saa ylittyä kolme kertaa kalenterivuoden aikana ennen kuin varsinainen ohjearvo ylittyy.
Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso (200 µg/m3) ja tunti- ja vuorokausipitoisuuden ohjearvot eivät ylittyneet talven aikana.
WHO:n terveysperusteinen vuorokausiohjearvo typpidioksidille (25 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi monissa liikenneympäristöissä talven aikana. Pysyvillä mittausasemilla, jotka sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyn tien läheisyydessä ylityspäiviä oli noin 18–30 joulu-helmikuun aikana. Kallion kaupunki tausta-asemalla vuorokausiohjearvo ylittyi 12 päivänä. Luukissa maaseudun tausta-asemalla vuorokausiohjearvotaso typpidioksidille ei ylittynyt.
Rikkidioksidin raja- ja ohjearvot eivät ylittyneet talven aikana.
Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ei ylittynyt talvikuukausina.
Kuva 1.1.6. Pölyisten päivien (eli hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityspäivien) määrät tammi-helmikuussa 2022 (tummat värit) ja tammi–helmikuussa 2021 (haaleat värit). Helmikuussa 2022 raja-arvotaso ylittyi kerran Mannerheimintiellä. Hengitettävien hiukkasten raja-arvo ylittyy, jos pölyisiä päiviä on vuoden aikana enemmän kuin 35 kertaa. Raja-arvo on merkitty kuvaan punaisella viivalla.
HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2022 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 2.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2022 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Hämeenlinnanväylän varrella.
Kuva 2.1. Ilmanlaadun mittausasemien sijainnit kartalla vuonna 2022.
Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Lentoaseman mittausasemalla puolestaan mitataan lentoasematoimintojen vaikutusta ilmanlaatuun. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat pääasiassa alueen autoliikenne, lentoaseman maaliikenne ja lentoliikenteen päästöt.
Helsingin keskustassa oleva korjausrakentamisen työmaa on heikentänyt ajoittain ilmanlaatua Mannerheimintien ilmanlaadun mittausaseman läheisyydessä. Työmaasta johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaasta.
2.1 Kevään ilmanlaatu
Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kaikilla mittausasemilla yli puolet ajasta maalis-toukokuussa hyvä tai tyydyttävä, vähintäänkin 58 % kuukauden tunneista. Vilkasliikenteisillä alueilla ilmanlaatu heikkeni ajoittain välttäväksi, huonoksi ja jopa erittäin huonoksi. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli kevään aikana Hämeenlinnanväylällä 314, Mäkelänkadulla 107, Pohjois-Tapiolassa 99, Leppävaarassa 62, Tikkurilassa 53, Lentoasemalla 24, Tapanilassa 12 ja Kalliossa 3. Vartiokylässä ja Luukissa ei ollut kevätkuukausina huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja.
Suurin osa erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunneista osuivat maalis-huhtikuulle. Maalis−huhtikuussa ilmanlaatu oli vilkasliikenteisillä alueilla huono ja erittäin huono 51–314 tuntia, asemasta riippuen (kuva 2.1.1, 2.1.2 ja 2.1.3.). Toukokuussa vastaava luku oli 2–7 tuntia. Tausta- ja pientaloalueilla ilmanlaatu oli maalis−huhtikuussa huono ja erittäin huono 0–7 tuntia. Toukokuussa vastaava luku oli 0–5 tuntia. Huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä.
Kuva 2.1.1. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu Helsingissä kevätkuukausina (maaliskuu–toukokuu 2022). Ilmanlaatu oli kevätkuukausina, asemasta riippuen, hyvä tai tyydyttävä 71–100 % ajasta.Kuva 2.1.2. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu kevätkuukausina Espoossa (maaliskuu–toukokuu 2022). Ilmanlaatu oli kevätkuukausina, asemasta riippuen, hyvä tai tyydyttävä 72–100 % ajasta.Kuva 2.1.3. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu kevätkuukausina Vantaalla (maaliskuu–toukokuu 2022). Ilmanlaatu oli kevätkuukausina, asemasta riippuen, hyvä tai tyydyttävä 58–99 % ajasta.
Liikenneympäristöjen ilmanlaatu oli huonompi vuoden 2022 keväällä kuin keväällä 2021 (kuva 2.1.4). Liikenneasemilla huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunnit johtuivat keväällä pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä, joita liikennevirta ja tuuli nostavat tehokkaasti ilmaan.
Kuva 2.1.4. Kevätvuorokausien huonoimmat ilmanlaadun tunnit vuonna 2022 verrattuna vuoden 2021 kevääseen.
2.2 Kevään katupölykausi
Kevään katupölykausi oli pääkaupunkisedulla viime vuotta pölyisempi, koska vuoden 2022 talvi oli edellisvuotta lumisempi ja maaliskuun yöpakkaset hidastivat lumien sulamista ja kevään katujen puhdistusta.
Talven ja kevään sääolot sekä katujen kunnossapito vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä kertyy katujen pinnoille ja milloin se nousee ilmaan katujen kuivahtaessa. Kevään katupölykauden ajankohta ja voimakkuus vaihtelevat siksi vuosittain. Keväisin kuivalla ja tyynellä säällä ilmanlaatu heikkenee erityisen huonoksi, kun kevätpuhdistus on vielä kesken ja liikennevirta ja tuuli nostavat pölyn tehokkaasti ilmaan. Katupölyhiukkasista suurin osa kuuluu hengitettävien hiukkasten karkeaan kokoluokkaan (PM2,5-10).
Maaliskuussa kuukauden keskilämpötila oli Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla lähellä vertailukauden (1991–2020) tasoa (Ilmatieteen laitos a 2022). Maaliskuu oli selvästi tavanomaista aurinkoisempi (Ilmatieteen laitos b 2022). Huhti- ja toukokuussa kuukauden keskilämpötilat olivat vielä hieman vertailukautta kylmempiä. Toukokuussa kevät eteni hieman tavanomaista aikataulua jäljessä.
Lumien sulaminen oli maaliskuussa yöpakkasten takia hidasta. Maaliskuussa lumensyvyys oli Kaisaniemen havaintoasemalla kaksinkertainen ja Helsinki-Vantaan havaintoasemalla nelinkertainen, mitä vertailukaudella (Ilmatieteen laitos a 2022). Maaliskuu oli selvästi tavanomaista vähäsateisempi. Maaliskuussa sademäärät olivat Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla kolmanneksen siitä, mitä vertailukaudella 1991–2020. Huhti- ja toukokuussa sademäärät olivat jo lähempänä vertailukautta.
Korkeita ilman hiukkaspitoisuuksia mitattiin maalis-huhtikuussa, jolloin katujen pölyämien oli suurinta. Ensimmäisen kerran hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät vuorokausiraja-arvotason (50 µg/m3) 14.2. Mannerheimintiellä ja 4.3. Mannerheimintiellä ja Hämeenlinnanväylällä. Vuorokausiraja-arvotaso ylittyi useasti maalis-huhtikuussa Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Pohjois-Tapiolassa, Tikkurilassa, Lentoasemalla ja Hämeenlinnanväylällä. Toukokuussa raja-arvotaso ylittyi enää Tapanilassa ja Mannerheimintiellä. Katupölykauden korkein vuorokausipitoisuus (170 µg/m3) mitattiin Hämeenlinnanväylän mittausasemalla.
Kuva 2.2.1. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet kevään 2022 (validoimatonta dataa) ja 2021 katupölykaudella.
HSY antoi kastelupyynnöt pääkaupunkiseudun pääväylille neljä kertaa kevään katupölykauden aikana. Pääväyliä kasteltiin kerran maaliskuussa (21.3.) ja kolme kertaa huhtikuussa (19.4., 21.4., ja 25.4.). Tällöin tienpientareita kasteltiin pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella.
Katujen kevätsiivous pystyttiin aloittamaan tavanomaista myöhemmin pääkaupunkiseudulla. Viime talven aikana pääkaupunkiseudun kaupunkien kaduille ja teille levitettiin vaihtelevien keliolosuhteiden vuoksi ennätysmäärät hiekoitussepeliä. Normaalia myöhäisempään katujen kevätsiivous aikatauluun vaikutti osaltaan myös kunta-alan työtaistelutoimenpiteet.
Helsingissä katujen kevätsiivous alkoi karkean sepelin nostamisella maaliskuun loppupuolella (Helsingin kaupunki 2022). Huhtikuun alkupuolella, kun yöpakkaset loppuivat, aloitettiin hienomman aineksen puhdistaminen kaduilta. Helsingin katujen kevätsiivous oli sääolosuhteiden vuoksi noin kuukauden myöhässä keskimääräisestä aikataulusta.
Espoossa katujen kevätsiivous oli lumisen ja liukkaan talven jälkeen myös tavallista haastavampaa (Espoon kaupunki 2022). Talvella hiekoitushiekkaa oli levitetty kaduille moninkertainen määrä normaaliin verrattuna. Sivukatuja puhdistettiin vielä toukokuun lopulla.
Vantaalla hiekanpoisto alkoi huhtikuun loppupuolella (Vantaan kaupunki 2022). Varsinainen hiekanpoisto aloitettiin tänä vuonna tavallista myöhemmin, sillä vielä huhtikuussa oli lunta ja yöpakkasia. Laajamittainen hiekanpoisto aloitetaan vasta pakkasten loputtua, jotta kadut eivät muuttuneet liukkaiksi. Suurimmat hiekoitussepelin aiheuttamat pölyhaitat saatiin siivottua jo parin ensimmäisen viikon aikana ja toukokuun lopussa hiekanpoisto saatiin valmiiksi.
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m3) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät kuitenkin raja-arvotason maalis–toukokuussa useasti. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m3 vuorokauden keskiarvona) oli maalis-toukokuussa Mannerheimintiellä 10, Mäkelänkadulla 17, Tapanilassa 1, Leppävaarassa 12, Pohjois-Tapiolassa 12, Tikkurilassa 6, Lentoasemalla 4, Hämeenlinnanväylällä 29 (kuva 2.3.1).
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä. Ohjearvo ylittyi keväällä Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Pohjois-Tapiolassa, Tikkurilassa ja Hämeenlinnanväylällä.
Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi keväällä Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Pohjois-Tapiolassa, Tikkurilassa, Hämeenlinnanväylällä ja Lentoasemalla.
Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus ylitti keväällä WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvotason (15 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Tapanilassa Leppävaarassa, Pohjois-Tapiolassa, Tikkurilassa, Hämeenlinnanväylällä ja Lentoasemalla.
Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Tuntitasolla raja- ja ohjearvojen ylitykset ovat melko harvinaisia, mutta niin voi tapahtua erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso 200 µg/m3 ei ylittynyt kevätkuukausina. Typpidioksidin vuorokausipitoisuuden ohjearvo (70 µg/m3, kk toiseksi suurin arvo) ylittyi Hämeenlinnanväylällä maaliskuussa.
Typpidioksidin WHO:n vuorokausiohjearvo (25 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi kevätkuukausina kaikilla asemilla, lukuun ottamatta Luukin mittausasemaa.
Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin terveysperusteinen tavoitearvo ei ylittynyt maalis–toukokuun aikana.
Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvotasot eivät ylittyneet maalis–toukokuun aikana.
Kuva 2.3.2. Pölyisten päivien (eli hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityspäivien) määrät maalis-toukokuussa 2022 (tummat värit) ja 2021 (haaleat värit). Hengitettävien hiukkasten raja-arvo ylittyy, jos pölyisiä päiviä on vuoden aikana enemmän kuin 35 kertaa. Raja-arvo on merkitty kuvaan punaisella viivalla. Tapanilassa, Lentoasemalla, Hämeenlinnanväylällä ja Pohjois-Tapiolassa ei ollut vuonna 2021 mittausasemia.
HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2022 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 3.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2022 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Hämeenlinnanväylän varrella.
Kuva 3.1. Ilmanlaadun mittausasemien sijainnit kartalla vuonna 2022.
Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Lentoaseman mittausasemalla puolestaan mitataan lentoasematoimintojen vaikutusta ilmanlaatuun. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat pääasiassa alueen autoliikenne, lentoaseman maaliikenne ja lentoliikenteen päästöt.
Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla olevat korjausrakentamisen työmaat ovat heikentäneet ajoittain ilmanlaatua mittausasemien läheisyydessä. Työmaista johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.
3.1 Kesän ilmanlaatu
Kesän ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudulla suurimman osan ajasta tavanomaiseen tapaan hyvä tai tyydyttävä. Kesällä ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä yli 90 % ajasta kaikilla mittausasemilla (kuva 3.1.1, 3.1.2 ja 3.1.3.). Sää ja päästöt vaikuttavat ilmanlaatuun, ja lomakaudella ilmanlaatu onkin yleensä vuoden puhtainta. HSY:n mittausten mukaan elokuu oli ilmanlaadultaan hiukan kesä- ja heinäkuuta huonompi.
Kuva 3.1.1. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu Helsingissä kesäkuukausina (kesäkuu−elokuu).Kuva 3.1.2. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu Espoossa kesäkuukausina (kesäkuu−elokuu).Kuva 3.1.3. Ilmanlaatuindeksin vaihtelu Vantaalla kesäkuukausina (kesäkuu−elokuu).
Kesän aikana ilmanlaatu heikkeni vain ajoittain huonoksi tai erittäin huonoksi. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli kesäkuukausina (kesä-elokuu) Mannerheimintiellä 11, Kalliossa 9, Mäkelänkadulla 7 ja Hämeenlinnanväylällä 3. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunnit osuivat kesä−heinäkuulle. Huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat hengitettävistä hiukkasista eli katu- ja työmaapölyistä.
Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla korjausrakentamisen työmaat heikensivät ajoittain ilmanlaatua kesällä ilmanlaadun mittausasemien läheisyydessä. Työmaasta johtuva pölyäminen oli kuitenkin paikallista eikä vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista. Kalliossa ilmanlaadun mittausaseman vieressä olevalla urheilukentällä vaihdettiin kesäkuun aikana tekonurmi, ja tästä aiheutunut pölyäminen heikensi ajoittain ilmanlaatua Kallion mittausaseman läheisyydessä.
Elokuun puolessa välissä (15.–22.8.) pääkaupunkiseudulle saapui pienhiukkasten kaukokulkeumaa Itä-Euroopan maastopaloista. Ilmanlaatu pysyi kaukokulkeuman ajan pääasiassa tyydyttävänä ja vain muutamina tunteina ilmanlaatu oli välttävä.
Kuva 3.1.4. Kesävuorokausien huonoimmat ilmanlaadun tunnit verrattuna edelliseen kesään.
Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu oli vuoden 2022 kesällä hieman parempi kuin vuonna 2021. Vuoden 2022 kesäkuukausina (kesä-elokuu) huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli vähemmän kuin vuonna 2021. Vain Mäkelänkadun mittausasemalla huonon ilmanlaadun tunteja oli hieman enemmän vuonna 2022 kuin vuonna 2021 (kuva 3.1.4).
Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuu oli hieman vertailukautta (1991–2020) lämpimämpi pääkaupunkiseudun Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kaisaniemen havaintoasemilla (Ilmatieteen laitos a). Heinäkuussa lämpötilat olivat lähellä vertailukauden tasoa, ja elokuussa oli taas tavanomaista lämpimämpää. Kesä oli kaiken kaikkiaan vähäsateisempi kuin vertailukaudella, ja elokuussa sademäärät olivat kymmenyksen siitä mitä vertailukaudella.
3.2 Vertailu ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m3) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät raja-arvotason kesä–elokuussa kerran Mäkelänkadulla (kuva 3.2.1).
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä. Vuorokausiohjearvo ei ylittynyt kesäkuukausina (kesä-elokuu) millään ilmanlaadun mittausasemalla.
Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Vartiokylässä, Kalliossa, Luukissa ja Tapanilassa.
Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus on ylittänyt WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvon (15 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) kuluvan vuoden aikana kaikilla ilmanlaadun mittausasemilla lukuun ottamatta Kalliota ja Vartiokylää.
Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa eikä tuntitasolla raja- ja ohjearvoja. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin vuorokausipitoisuuden ohjearvo (70 µg/m3, kk toiseksi suurin arvo) ei ylittynyt kesäkuukausina.
Typpidioksidin WHO:n vuorokausiohjearvo (25 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Luukissa.
Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ylittyi kesä-elokuussa Kalliossa.
Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvotasot eivät ylittyneet kesä-elokuun aikana.
Kuva 3.2.1 Pölyisten päivien (eli hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityspäivien) määrät 2022 (tummat värit) ja 2021 (haaleat värit). Hengitettävien hiukkasten raja-arvo ylittyy, jos pölyisiä päiviä on vuoden aikana enemmän kuin 35 kertaa. Raja-arvo on merkitty kuvaan punaisella viivalla ja WHO:n ohjearvo punaisella katkoviivalla. Helsingin keskustassa Mannerheimintien ja Mäkelänkadun ilmanlaadun mittausasemien läheisyydessä olevat korjausrakentamisen työmaat nostivat ajoittain hiukkaspitoisuuksia mittausasemien välittömässä läheisyydessä.
