Ilmanlaadun vuodenaikaiskatsaukset 2022

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2022 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 1.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2022 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Hämeenlinnanväylän varrella.

Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Lentoaseman mittausasemalla puolestaan mitataan lentoasematoimintojen vaikutusta ilmanlaatuun. Lentoasemalla mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat pääasiassa alueen autoliikenne, lentoaseman maaliikenne ja lentoliikenteen päästöt.

Helsingin keskustassa oleva korjausrakentamisen työmaa on heikentänyt ajoittain ilmanlaatua Mannerheimintien ilmanlaadun mittausaseman läheisyydessä. Työmaasta johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaasta.

Talven ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudun kaikilla mittausasemilla suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä (kuvat 1.1.1.–1.1.3.). Hetkittäin ilmanlaatu heikkeni kuitenkin vilkasliikenteisillä alueilla huonoksi ja jopa erittäin huonoksi hengitettävien hiukkasten sekä pienhiukkasten takia. Mannerheimintiellä myös työmaatoimintojen aiheuttamat pienhiukkaset huononsivat ajoittain ilmanlaatua.

Vuoden 2022 tammi- ja helmikuun pakkasjaksojen aikana liikenteen pakokaasut heikensivät ilmanlaadun ajoittain välttäväksi vilkasliikenteisissä ympäristöissä olevilla mittausasemilla. Tausta-alueilla ilmanlaatu oli talvikuukausina pääasiassa hyvä tai tyydyttävä.

Talvella ilmanlaatu oli huono tai erittäin huono joitakin tunteja talvikuukausina (kuva 1.1.5). Huono ja erittäin huono ilmanlaatu johtuivat hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä sekä pienhiukkasista. Joulukuussa 2021 ilmanlaatu oli huono tai erittäin huono Töölöntullissa 22, Mäkelänkadulla 8, Mannerheimintiellä 4, Ruskeasannassa 3, Kalliossa 2, Tikkurilassa 2 ja Leppävaarassa yhden tunnin ajan. Tammikuussa 2022 ilmanlaatu oli huonoa tai erittäin huonoa Mannerheimintiellä 3, Kalliossa 2, Tikkurilassa 2 ja Leppävaarassa, Tapanilassa ja Lentoasemalla yhden tunnin ajan. Tikkurilan huono ilmanlaatu johtui uudenvuodenyön ilotulituksista. Ilotulitteet voivat heikentää ilmanlaatua lyhytaikaisesti etenkin kaupunkialueella. Helmikuussa ilmanlaatu oli vielä huono tai erittäin huono kuuden tunnin ajan Mannerheimintiellä.

Talven ilmanlaatu oli pysyvillä mittausasemilla samankaltainen mitä vuonna 2020–2021, lukuun ottamatta Mannerheimintien mittausasemaa (Helsingin keskusta), jossa oli edelliseen talveen verrattuna enemmän huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja. Pölyisiä päiviä oli talven aikana yksi Mannerheimintiellä. Helsingin keskustan huonoon ilmanlaatuun vaikutti läheinen korjausrakentamisen työmaa, jonka toiminnot nostattivat hiukkasia ilmaan. Korjausrakentaminen alkoi Mannerheimintien mittausaseman läheisyydessä kesällä 2021.

Talvi 2021–2022 oli joulu-tammikuussa yhtä kylmä mitä edellisenä vuotena ja vertailujaksoon verrattuna (1991–2020), helmikuussa oli jo hiukan lauhempaa mitä vertailujaksolla ja edellisenä talvena (Ilmatieteen laitos 2021 a). Helsingin Kaisaniemessä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitatut kuukausilämpötilat olivat joulukuussa pari astetta matalampia kuin vuosien 1991–2020 vertailukaudella. Vuoden 2021 tammikuussa lämpötilat vastasivat vertailukauden pitkän ajan keskiarvoa, mutta helmikuu oli hieman vertailujaksoa lämpimämpi. Sademäärä oli joulukuussa vertailukautta pienempi. Tammi- ja helmikuussa satoi enemmän kuin vertailukaudella.

Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat talvella alle raja-arvojen.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvo ei ylittynyt vuonna 2021. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m³ vuorokauden keskiarvona), oli kaiken kaikkiaan vuonna 2021 Töölöntullissa 18, Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla 14, Matinkylässä 8, Leppävaarassa 7, Katajanokalla 3, Tikkurilassa 2 ja Luukissa 1. Raja-arvotaso saa ylittyä 35 kertaa vuodessa ennen kuin raja-arvo ylittyy.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi joulukuussa 2021 Töölöntullissa kaksi kertaa ja Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla kerran. Tammikuussa 2022 raja-arvotaso ei ylittynyt. Helmikuussa 2022 raja-arvotaso ylittyi kerran Mannerheimintien mittausasemalla (kuva 1.1.6). Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden kansallinen ohjearvo (70 µg/m³) ylittyi joulukuussa Töölöntullin siirrettävällä mittausasemalla.

WHO:n terveysperusteinen vuorokausiohjearvo hengitettäville hiukkasille (45 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ei ylittynyt talven aikana. Ohjearvotaso saa ylittyä kolme kertaa kalenterivuoden aikana ennen kuin varsinainen ohjearvo ylittyy.

Pienhiukkasten WHO:n terveysperusteinen vuorokausiohjearvo (15 µg/m³) ei ylittynyt talvikuukausina. Ohjearvotaso saa ylittyä kolme kertaa kalenterivuoden aikana ennen kuin varsinainen ohjearvo ylittyy.

Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso (200 µg/m³) ja tunti- ja vuorokausipitoisuuden ohjearvot eivät ylittyneet talven aikana.

WHO:n terveysperusteinen vuorokausiohjearvo typpidioksidille (25 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi monissa liikenneympäristöissä talven aikana. Pysyvillä mittausasemilla, jotka sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyn tien läheisyydessä ylityspäiviä oli noin 18–30 joulu-helmikuun aikana. Kallion kaupunki tausta-asemalla vuorokausiohjearvo ylittyi 12 päivänä. Luukissa maaseudun tausta-asemalla vuorokausiohjearvotaso typpidioksidille ei ylittynyt.

Rikkidioksidin raja- ja ohjearvot eivät ylittyneet talven aikana.

Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ei ylittynyt talvikuukausina.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista. Ilmanlaatuindeksit löytyvät HSY:n avoimesta datasta.

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2022 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 2.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2022 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Hämeenlinnanväylän varrella.

Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Lentoaseman mittausasemalla puolestaan mitataan lentoasematoimintojen vaikutusta ilmanlaatuun. Lentoasemalla mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat pääasiassa alueen autoliikenne, lentoaseman maaliikenne ja lentoliikenteen päästöt.

Helsingin keskustassa oleva korjausrakentamisen työmaa on heikentänyt ajoittain ilmanlaatua Mannerheimintien ilmanlaadun mittausaseman läheisyydessä. Työmaasta johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaasta.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kaikilla mittausasemilla yli puolet ajasta maalis-toukokuussa hyvä tai tyydyttävä, vähintäänkin 58 % kuukauden tunneista. Vilkasliikenteisillä alueilla ilmanlaatu heikkeni ajoittain välttäväksi, huonoksi ja jopa erittäin huonoksi. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli kevään aikana Hämeenlinnanväylällä 314, Mäkelänkadulla 107, Pohjois-Tapiolassa 99, Leppävaarassa 62, Tikkurilassa 53, Lentoasemalla 24, Tapanilassa 12 ja Kalliossa 3. Vartiokylässä ja Luukissa ei ollut kevätkuukausina huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja.

Suurin osa erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunneista osuivat maalis-huhtikuulle. Maalis−huhtikuussa ilmanlaatu oli vilkasliikenteisillä alueilla huono ja erittäin huono 51–314 tuntia, asemasta riippuen (kuva 2.1.1, 2.1.2 ja 2.1.3.). Toukokuussa vastaava luku oli 2–7 tuntia. Tausta- ja pientaloalueilla ilmanlaatu oli maalis−huhtikuussa huono ja erittäin huono 0–7 tuntia. Toukokuussa vastaava luku oli 0–5 tuntia. Huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä.

Liikenneympäristöjen ilmanlaatu oli huonompi vuoden 2022 keväällä kuin keväällä 2021 (kuva 2.1.4). Liikenneasemilla huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunnit johtuivat keväällä pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä, joita liikennevirta ja tuuli nostavat tehokkaasti ilmaan.

Kevään katupölykausi oli pääkaupunkisedulla viime vuotta pölyisempi, koska vuoden 2022 talvi oli edellisvuotta lumisempi ja maaliskuun yöpakkaset hidastivat lumien sulamista ja kevään katujen puhdistusta.

Talven ja kevään sääolot sekä katujen kunnossapito vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä kertyy katujen pinnoille ja milloin se nousee ilmaan katujen kuivahtaessa. Kevään katupölykauden ajankohta ja voimakkuus vaihtelevat siksi vuosittain. Keväisin kuivalla ja tyynellä säällä ilmanlaatu heikkenee erityisen huonoksi, kun kevätpuhdistus on vielä kesken ja liikennevirta ja tuuli nostavat pölyn tehokkaasti ilmaan. Katupölyhiukkasista suurin osa kuuluu hengitettävien hiukkasten karkeaan kokoluokkaan (PM_2,5-10).

Maaliskuussa kuukauden keskilämpötila oli Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla lähellä vertailukauden (1991–2020) tasoa (Ilmatieteen laitos a 2022). Maaliskuu oli selvästi tavanomaista aurinkoisempi (Ilmatieteen laitos b 2022). Huhti- ja toukokuussa kuukauden keskilämpötilat olivat vielä hieman vertailukautta kylmempiä. Toukokuussa kevät eteni hieman tavanomaista aikataulua jäljessä.

Lumien sulaminen oli maaliskuussa yöpakkasten takia hidasta. Maaliskuussa lumensyvyys oli Kaisaniemen havaintoasemalla kaksinkertainen ja Helsinki-Vantaan havaintoasemalla nelinkertainen, mitä vertailukaudella (Ilmatieteen laitos a 2022). Maaliskuu oli selvästi tavanomaista vähäsateisempi. Maaliskuussa sademäärät olivat Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla kolmanneksen siitä, mitä vertailukaudella 1991–2020. Huhti- ja toukokuussa sademäärät olivat jo lähempänä vertailukautta.

Korkeita ilman hiukkaspitoisuuksia mitattiin maalis-huhtikuussa, jolloin katujen pölyämien oli suurinta. Ensimmäisen kerran hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät vuorokausiraja-arvotason (50 µg/m³) 14.2. Mannerheimintiellä ja 4.3. Mannerheimintiellä ja Hämeenlinnanväylällä. Vuorokausiraja-arvotaso ylittyi useasti maalis-huhtikuussa Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Pohjois-Tapiolassa, Tikkurilassa, Lentoasemalla ja Hämeenlinnanväylällä. Toukokuussa raja-arvotaso ylittyi enää Tapanilassa ja Mannerheimintiellä. Katupölykauden korkein vuorokausipitoisuus (170 µg/m³) mitattiin Hämeenlinnanväylän mittausasemalla.

Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi Leppävaarassa, Mannerheimintiellä, Tikkurilassa, Pohjois-Tapiolassa, Hämeenlinnanväylällä, Lentoasemalla ja Mäkelänkadulla. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyi Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Pohjois-Tapiolassa, Tikkurilassa ja Hämeenlinnanväylällä.

HSY antoi kastelupyynnöt pääkaupunkiseudun pääväylille neljä kertaa kevään katupölykauden aikana. Pääväyliä kasteltiin kerran maaliskuussa (21.3.) ja kolme kertaa huhtikuussa (19.4., 21.4., ja 25.4.). Tällöin tienpientareita kasteltiin pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella.

Katujen kevätsiivous pystyttiin aloittamaan tavanomaista myöhemmin pääkaupunkiseudulla. Viime talven aikana pääkaupunkiseudun kaupunkien kaduille ja teille levitettiin vaihtelevien keliolosuhteiden vuoksi ennätysmäärät hiekoitussepeliä. Normaalia myöhäisempään katujen kevätsiivous aikatauluun vaikutti osaltaan myös kunta-alan työtaistelutoimenpiteet.

Helsingissä katujen kevätsiivous alkoi karkean sepelin nostamisella maaliskuun loppupuolella (Helsingin kaupunki 2022). Huhtikuun alkupuolella, kun yöpakkaset loppuivat, aloitettiin hienomman aineksen puhdistaminen kaduilta. Helsingin katujen kevätsiivous oli sääolosuhteiden vuoksi noin kuukauden myöhässä keskimääräisestä aikataulusta.

Espoossa katujen kevätsiivous oli lumisen ja liukkaan talven jälkeen myös tavallista haastavampaa (Espoon kaupunki 2022). Talvella hiekoitushiekkaa oli levitetty kaduille moninkertainen määrä normaaliin verrattuna. Sivukatuja puhdistettiin vielä toukokuun lopulla.

Vantaalla hiekanpoisto alkoi huhtikuun loppupuolella (Vantaan kaupunki 2022). Varsinainen hiekanpoisto aloitettiin tänä vuonna tavallista myöhemmin, sillä vielä huhtikuussa oli lunta ja yöpakkasia. Laajamittainen hiekanpoisto aloitetaan vasta pakkasten loputtua, jotta kadut eivät muuttuneet liukkaiksi. Suurimmat hiekoitussepelin aiheuttamat pölyhaitat saatiin siivottua jo parin ensimmäisen viikon aikana ja toukokuun lopussa hiekanpoisto saatiin valmiiksi.

Lisätietoa katupölystä löytyy osoitteesta hsy.fi/katupoly.

‍

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m³) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät kuitenkin raja-arvotason maalis–toukokuussa useasti. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m³ vuorokauden keskiarvona) oli maalis-toukokuussa Mannerheimintiellä 10, Mäkelänkadulla 17, Tapanilassa 1, Leppävaarassa 12, Pohjois-Tapiolassa 12, Tikkurilassa 6, Lentoasemalla 4, Hämeenlinnanväylällä 29 (kuva 2.3.1).

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä. Ohjearvo ylittyi keväällä Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Pohjois-Tapiolassa, Tikkurilassa ja Hämeenlinnanväylällä.

Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi keväällä Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Pohjois-Tapiolassa, Tikkurilassa, Hämeenlinnanväylällä ja Lentoasemalla.

Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus ylitti keväällä WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvotason (15 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Tapanilassa Leppävaarassa, Pohjois-Tapiolassa, Tikkurilassa, Hämeenlinnanväylällä ja Lentoasemalla.

Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Tuntitasolla raja- ja ohjearvojen ylitykset ovat melko harvinaisia, mutta niin voi tapahtua erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso 200 µg/m³ ei ylittynyt kevätkuukausina. Typpidioksidin vuorokausipitoisuuden ohjearvo (70 µg/m³, kk toiseksi suurin arvo) ylittyi Hämeenlinnanväylällä maaliskuussa.

Typpidioksidin WHO:n vuorokausiohjearvo (25 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi kevätkuukausina kaikilla asemilla, lukuun ottamatta Luukin mittausasemaa.

Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin terveysperusteinen tavoitearvo ei ylittynyt maalis–toukokuun aikana.

Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvotasot eivät ylittyneet maalis–toukokuun aikana.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista. Ilmanlaatuindeksit löytyvät HSY:n avoimesta datasta.

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2022 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 3.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2022 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Hämeenlinnanväylän varrella.

Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Lentoaseman mittausasemalla puolestaan mitataan lentoasematoimintojen vaikutusta ilmanlaatuun. Lentoasemalla mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat pääasiassa alueen autoliikenne, lentoaseman maaliikenne ja lentoliikenteen päästöt.

Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla olevat korjausrakentamisen työmaat ovat heikentäneet ajoittain ilmanlaatua mittausasemien läheisyydessä. Työmaista johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.

Kesän ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudulla suurimman osan ajasta tavanomaiseen tapaan hyvä tai tyydyttävä. Kesällä ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä yli 90 % ajasta kaikilla mittausasemilla (kuva 3.1.1, 3.1.2 ja 3.1.3.). Sää ja päästöt vaikuttavat ilmanlaatuun, ja lomakaudella ilmanlaatu onkin yleensä vuoden puhtainta. HSY:n mittausten mukaan elokuu oli ilmanlaadultaan hiukan kesä- ja heinäkuuta huonompi.

Kesän aikana ilmanlaatu heikkeni vain ajoittain huonoksi tai erittäin huonoksi. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli kesäkuukausina (kesä-elokuu) Mannerheimintiellä 11, Kalliossa 9, Mäkelänkadulla 7 ja Hämeenlinnanväylällä 3. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunnit osuivat kesä−heinäkuulle. Huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat hengitettävistä hiukkasista eli katu- ja työmaapölyistä.

Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla korjausrakentamisen työmaat heikensivät ajoittain ilmanlaatua kesällä ilmanlaadun mittausasemien läheisyydessä. Työmaasta johtuva pölyäminen oli kuitenkin paikallista eikä vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista. Kalliossa ilmanlaadun mittausaseman vieressä olevalla urheilukentällä vaihdettiin kesäkuun aikana tekonurmi, ja tästä aiheutunut pölyäminen heikensi ajoittain ilmanlaatua Kallion mittausaseman läheisyydessä.

Elokuun puolessa välissä (15.–22.8.) pääkaupunkiseudulle saapui pienhiukkasten kaukokulkeumaa Itä-Euroopan maastopaloista. Ilmanlaatu pysyi kaukokulkeuman ajan pääasiassa tyydyttävänä ja vain muutamina tunteina ilmanlaatu oli välttävä.

Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu oli vuoden 2022 kesällä hieman parempi kuin vuonna 2021. Vuoden 2022 kesäkuukausina (kesä-elokuu) huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli vähemmän kuin vuonna 2021. Vain Mäkelänkadun mittausasemalla huonon ilmanlaadun tunteja oli hieman enemmän vuonna 2022 kuin vuonna 2021 (kuva 3.1.4).

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuu oli hieman vertailukautta (1991–2020) lämpimämpi pääkaupunkiseudun Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kaisaniemen havaintoasemilla (Ilmatieteen laitos a). Heinäkuussa lämpötilat olivat lähellä vertailukauden tasoa, ja elokuussa oli taas tavanomaista lämpimämpää. Kesä oli kaiken kaikkiaan vähäsateisempi kuin vertailukaudella, ja elokuussa sademäärät olivat kymmenyksen siitä mitä vertailukaudella.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m³) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät raja-arvotason kesä–elokuussa kerran Mäkelänkadulla (kuva 3.2.1).

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä. Vuorokausiohjearvo ei ylittynyt kesäkuukausina (kesä-elokuu) millään ilmanlaadun mittausasemalla.

Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Vartiokylässä, Kalliossa, Luukissa ja Tapanilassa.

Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus on ylittänyt WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvon (15 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) kuluvan vuoden aikana kaikilla ilmanlaadun mittausasemilla lukuun ottamatta Kalliota ja Vartiokylää.

Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa eikä tuntitasolla raja- ja ohjearvoja. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin vuorokausipitoisuuden ohjearvo (70 µg/m³, kk toiseksi suurin arvo) ei ylittynyt kesäkuukausina.

Typpidioksidin WHO:n vuorokausiohjearvo (25 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Luukissa.

Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ylittyi kesä-elokuussa Kalliossa.

Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvotasot eivät ylittyneet kesä-elokuun aikana.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista. Ilmanlaatuindeksit löytyvät HSY:n avoimesta datasta.

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2022 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 4.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2022 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Hämeenlinnanväylän varrella.

Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Espoossa Pohjois-Tapiolassa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Lentoaseman mittausasemalla puolestaan mitataan lentoasematoimintojen vaikutusta ilmanlaatuun. Lentoasemalla mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat pääasiassa alueen autoliikenne, lentoaseman maaliikenne ja lentoliikenteen päästöt.

Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla olevat korjausrakentamisen työmaat ovat heikentäneet ajoittain ilmanlaatua mittausasemien läheisyydessä. Työmaista johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.

Syksyn ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudulla suurimman osan ajasta tavanomaiseen tapaan hyvä tai tyydyttävä (kuva 4.1.1, 4.1.2 ja 4.1.3.). Ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä vähintään 99 % syyskuukausien (syys–marraskuu) tunneista tausta- ja pientaloalueiden mittausasemilla. Mittausasemilla, joiden läheisyydessä on vilkasliikenteinen tie, ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä vähintään 96 % syyskuukausien tunneista.

Syksyn aikana ilmanlaatu heikkeni vain ajoittain huonoksi ja erittäin huonoksi. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli syyskuukausina 0–6 asemasta riippuen. Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunnit osuivat pääasiassa marraskuulle talvirengaskauden alkuun, ja ne aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä. Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla myös työmaatoimintojen aiheuttamat hiukkaset huononsivat ajoittain ilmanlaatua.

Syksyn aikana ei ollut merkittäviä hiukkasten kaukokulkeumia, jolloin pienhiukkasten pitoisuudet olisivat nousseet korkeiksi.

Liikenneympäristöjen ilmanlaatu oli syksyllä 2022 (kuva 4.1.4.) melko samanlainen kuin vuoden 2021 syksyllä. Helsingin keskustan ja Mäkelänkadun ilmanlaadun vaihtelu liittyy läheisiin korjausrakentamisen työmaihin, joiden toiminnot nostattavat ajoittain hiukkasia ilmaan. Korjausrakentaminen alkoi Mannerheimintien mittausaseman läheisyydessä kesällä 2021 ja Mäkelänkadulla kesällä 2022.

Syyskuussa Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin Kaisaniemen havaintoasemien keskilämpötilat olivat noin pari astetta alhaisemmat kuin vertailukaudella (1991–2020) keskimäärin (Ilmatieteen laitos 2022 a). Sademäärät olivat lähellä vertailukautta. Loka-marraskuussa lämpötilat olivat pari astetta vertailukautta lämpimämmät. Havaintoasemilla loka-marraskuu oli myös vähäsateisempi kuin vertailukaudella.

Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat syksyllä alle raja-arvojen.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m³) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m³ vuorokauden keskiarvona), oli syyskuukausina (syys–marraskuu) yksi Mäkelänkadulla (kuva 4.2.1). Ylitys johtui viereisestä rakennustyömaasta, jonka toiminnot nostattivat hiukkasia ilmaan. Pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla kauempana työmaista.

Vuoden aikana (tammi–marraskuu) pölyisiä päiviä on ollut Hämeenlinnanväylällä 29, Mäkelänkadulla 19, Leppävaarassa 12, Pohjois-Tapiolassa 12, Mannerheimintiellä 11, Tikkurilassa 6, Lentoasemalla 4 ja Tapanilassa 1 (kuva 4.2.1). Kalliossa, Vartiokylässä ja Luukissa ei ollut pölyisiä päiviä. Vuoden aikana (tammi–marraskuu) WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m³) on ylittynyt kaikilla mittausasemilla paitsi Kalliossa, Luukissa ja Tapanilassa.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä. Vuorokausiohjearvo ei ylittynyt syyskuukausina (syys–marraskuu) millään ilmanlaadun mittausasemalla.

Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Kalliossa, Luukissa, Tapanilassa ja Vartiokylässä.

Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus on ylittänyt WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvon (15 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) kuluvan vuoden aikana kaikilla ilmanlaadun mittausasemilla lukuun ottamatta Kalliota.

Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa eikä tuntitasolla raja- ja ohjearvoja. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin vuorokausipitoisuuden ohjearvo (70 µg/m³, kk toiseksi suurin arvo) ei ylittynyt syyskuukausina.

Typpidioksidin WHO:n vuorokausiohjearvo (25 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Luukissa.

Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin pitoisuudet eivät ylittäneet tavoitearvoja syyskuukausina.

Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvotasot eivät ylittyneet syys–marraskuun aikana.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista. Ilmanlaatuindeksit löytyvät HSY:n avoimesta datasta. Lisätietoa ilmanlaadun sääntelystä ja raja-arvoista löytyy HSY:n verkkosivuilta.

Ilmatieteen laitos a (2022). Kuukausitilastot. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuukausitilastot

Ilmatieteen laitos b (2022). Ilmastokatsaus 3/2022. https://www.ilmastokatsaus.fi/2022/04/21/ilmastokatsaus-digilehti-maaliskuu-2022/ haettu 1.6.2022

Helsingin kaupunki (2022). Katujen kevätpesut ovat alkamassa ja etenevät sään mukaan. https://www.sttinfo.fi/tiedote/katujen-kevatpesut-ovat-alkamassa-ja-etenevat-saan-mukaan?publisherId=60577852&releaseId=69935345 haettu 1.6.2022

Espoon kaupunki (2022). Katukunnossapito. https://www.espoo.fi/fi/katukunnossapito-tilanne-2052022 haettu 1.6.2022

Vantaan kaupunki (2022). Vantaan kaduilta ryhdytään pian poistamaan talvikauden hiekoitusta. Kaduilla on liukkaan talven jäljiltä paljon hiekkaa. https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/hiekanpoisto-kaduilta-alkaa-maanantaina-valmista-toukokuun-loppuun-mennessa haettu 1.6.2022