Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2021

Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen (viestinnässä kutsutaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus) alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja ympäristölupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin.

Ekomo-yhteistyön myötä HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien jalostusta. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kun vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Vuonna 2021 Ekomo-yhteistyökumppaneita oli Ämmässuolla 10 kappaletta.

Vuosi 2021 oli hyvin poikkeuksellinen sekä Ämmässuolla että maailmalla. COVID19-pandemia aiheutti totuttuihin työskentelytapoihin muutoksia, joiden toteutuksessa onnistuttiin hyvin. Jätteenkäsittelykeskuksessa todettiin ensimmäinen COVID19-tartunta vasta joulukuussa 2021 ja varautuminen toimi eikä jatkotartuntoja havaittu. Neljännes Ämmässuon henkilökunnasta siirtyi täysin etätyöskentelyyn vuonna 2020 ja läsnätyöskentelijät jakaantuivat vuoroihin niin, että taattiin sairastumistapauksissa toiminta Ämmässuolla, eikä jätteenkäsittelykeskusta tarvinnut sulkea karanteenien vaikutuksesta. Tämä hyväksi havaittu toimintatapa jatkui vielä vuoden 2021. Viranomaistarkastuksetkin saatiin hoidettua etäyhteyksillä. Pandemia aiheutti selviä muutoksia jätemäärissä, muun muassa kotitalouden tuottama biojätteenmäärä on kasvanut alueella vuoden 2021 aikana ja teollisuuden tuottama biojätemäärä laskenut.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 280 071 tonnia vuonna 2021. Vuonna 2021 loppusijoitusalueelle sijoitettiin 894 tonnia jätettä ja lajittelukatokseen vastaanotettiin lajiteltavaa jätettä 15 328 tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin 4 077 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 75 879 tonnia vuonna 2021. Käsittelyä edellyttäneitä vaarattomaksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla yhteensä noin 505 tonnia. Bio- ja jätevesilietteen käsittelyyn vastaanotettiin 50 973 tonnia biojätettä sekä 997 tonnia jätevesiliettä vuonna 2021. Vuoden 2021 aikana valmistettiin noin 5 368 tonnia inframultaa ja biomultaa 3 030 tonnia. Loppusijoitusalueella hyödynnettiin kuonaa, kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia loppusijoitusalueen liikennealueilla, kaasukeräysputkipenkereissä ja pintarakenteissa yhteensä 45 616 tonnia.

Vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaatopaikkakaasua (CH₄ 51 %) 4,85 milj. Nm³ (24,4 GWh) vuonna 2021. Loppusijoitusalueelta kerättiin kaatopaikkakaasua (CH₄ 50 %) 8,92 milj. Nm³ (44,6 GWh) vuonna 2021. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea; 98,2 prosenttia. Kerätystä kaasusta 96,8 prosenttia hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kaatopaikkakaasusta tuotettiin sähköä 28,4 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 5 793 MWh. Kerättävä kaatopaikkakaasu riittää pitämään käynnissä enää yhden kaasumoottorin ja ORC:n, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina.

Biokaasuvoimalalla tuotettiin 5,1 milj. Nm³ biokaasua (CH₄ 50 %) vuonna 2021. Sähköä biokaasuvoimala tuotti 9 500 MWh ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 8 644 MWh. Vuoden 2021 aikana Ämmässuolla on yhteensä tuotettu sähköä 38,5 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja energiatuotannon oma kulutus oli noin 16 GWh, loput sähköstä myytiin.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2021 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeus- ja häiriöitilanteita oli aiempien vuosien tapaan useampia.

Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätteenkäsittelykeskuksesta jätevettä 703 367 m³ vuonna 2021. Vuosikuormat ylittivät E-PRTR:n eli Euroopan päästörekisterin raportoinnin kynnysarvot fenolin, kromin, nikkelin, arseenin, kokonaistypen ja orgaanisen kokonaishiilen osalta.

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehtyjen melumittausten mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Laitamaan, Kolmperän ja Råbackan mittauspisteellä mittausepävarmuus huomioiden ei voida todeta onko mittausten ja täten koko vuoden mittausten keskiäänitaso yli tai alle ympäristöluvissa määritellyn 55 dB raja-arvon.

Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla vuonna 2021. Myöskään haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskevia asiakaspalautteita vastaanotettiin 175 kappaletta vuonna 2021.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin vuonna 2021. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa on kiinnitetty erityisesti huomiota haitallisten vieraslajikasvien torjuntaan.

HSY jätehuollolla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset (ISO 9001:2015, ISO 14001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset (ISO 45001:2018). Viimeisin ulkoinen auditointi oli marraskuussa 2021, jolloin tarkastelun kohteena olivat operatiivinen johtaminen, kaasun- ja vesienhallinta ja pilaantuneen maan käsittely. Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat säännöllisesti. Vuonna 2021 jätteenkäsittelykeskuksessa sattui kolme työtapaturmaa, raportoitiin yhteensä 109 turvallisuushavaintoa ja suoritettiin eri toimintojen osalta yhteensä 13 turvallisuuskävelyä.

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden 2021 aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. HSY:lla on käytössään tekstiviestipalvelu ja uutiskirje Ämmässuon lähiseudun asukkaille. Vuoden 2021 syksyllä toteutettiin asukaskysely lähialueen asukkaille. HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Jätteenkäsittelykeskukseen tehdään myös paljon asiantuntijavierailuja. Vuonna 2021 COVID19-pandemia rajoitti vierailujen määrää.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät rakennusinvestoinnit ovat kohdistuneet viimeistelyrakenteisiin, biojätteen käsittelyyn sekä alueiden ja infran kehittämiseen vuonna 2021. Lisäksi rakennusinvestointeja on tehty muun muassa vesien ja kaasujen hallintaan liittyen.

Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin kuten jätevesilietteen käsittelyyn ja jätteenpolton tuhkan hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin. Lisäksi on jatkettu muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin sekä biojätteen käsittelyyn ja kiviainesten hyödyntämiseen sekä kaasumaisten päästöjen mittaukseen ja mallinnukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Kaavoitustyö tuulivoimalan sijoittamiseksi Ämmässuolle eteni lausuntovaiheeseen loppuvuonna 2021.

Jätelain 1.1.2020 voimaan tulleessa muutoksessa täsmennettiin kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua (TSV) koskevaa sääntelyä. Muutos vaikutti Ämmässuolla selvästi vuonna 2020 muun muassa teollisuusbiojätteen sekä rakennus- ja purkujätteen vastaanottomääriin, trendi jatkui vuonna 2021 samanlaisena kohdistuen erityisesti rakennus- ja purkujätteeseen sekä maa-aineksiin. Vuonna 2021 päätettiin lopettaa pilaantuneiden maiden vastaanotto, sillä maille ei ollut enää hyödyntämiskohdetta vanhalla kaatopaikalla.

Vuosi 2022 aloitetaan jälleen poikkeusolosuhteissa. Tavoitteena on saada kansallisen biojätekampanjan myötä kotitalousbiojätteen määrä kasvamaan. Visiona on, ettei alueella olisi enää jätteitä – vain raaka-aineita tuotteistettavana.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuolle jäi pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä putosi merkittävästi vuonna 2014 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton jälkeen. Tämän jälkeen jätteenkäsittelykeskusta on kehitetty voimakkaasti kiertotaloutta palvelevaksi alueeksi, jossa haetaan teollisia symbiooseja Ekomo-konseptin puitteissa. Nykyään alue on pääkaupunkiseudun laajin kiertotaloustoimintojen keskittymä.

Tähän raporttiin on koottu kaikki jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen ympäristössä tehtävät mittavat ympäristöasioiden seurannat ja tarkkailut. Tarkkailu kattaa muun muassa pinta-, pohja-, kaivo- sekä viemäriin johdettavat vedet, hiukkaset, hajut ja melun sekä laitoskohtaiset tarkkailut.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2021 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeus- ja häiriöitilanteita oli aiempien vuosien tapaan useampia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa voitiin jatkaa keskeytymättömästi COVID19-pandemian aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta.

HSY toteuttaa jätteenkäsittelykeskuksessa monia tutkimus- ja kehittämishankkeita kiertotalouden edistämiseksi. Pyrolyysin koetoimintalaitos, jossa pilotoidaan jätevesilietteiden käsittelyä pyrolyysitekniikalla, otettiin käyttöön vuoden 2021 alkupuolella.

Ekomo-toiminnan kehittäminen jatkuu Ämmässuolla erilaisten tutkimus- ja pilothankkeiden sekä uusien kumppanuuksien myötä. Biojätteen käsittelylaitosten ja kompostointikenttien eteläpuolista hyötykäyttöalueen esirakentamista jatkettiin vuonna 2021 noin neljän hehtaarin alueella, koska jätteenkäsittelykeskuksessa tarvitaan lisää tilaa Ekomo-toiminnoille ja muille jätteenkäsittelyä palveleville toiminnoille. Esirakennetut kenttäalueet tullaan viimeistelemään lopullista käyttöä varten tulevissa urakoissa.

HSY:n strategisena tavoitteena on vähentää oman toiminnan ja tuottamiemme palvelujen kasvihuonekaasupäästöjä. Tätä työtä tehdään jätteenkäsittelykeskuksessa muun muassa vähentämällä kaatopaikkojen metaanin hajapäästöjä tiivistämällä loppusijoituspaikkojen pintarakenteita, energiansäästötoimilla sekä lisäämällä oman uusiutuvan energian tuotantoa. Uusiutuvaa energiaa tuotetaan biokaasusta sekä kaatopaikkakaasusta.

Tämä raportti perustuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja ympäristölupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin. Ekomo-toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Lisäksi raportissa esitellään jätteenkäsittelykeskuksen keskeisimmät tutkimus- ja kehittämishankkeet, investoinnit sekä annetaan yleistasoinen katsaus vuoteen 2021. Raportin digitaalinen versio toteutetaan nyt kolmannen kerran Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivin (2016/2012) mukaisessa muodossa.

Helsingissä 23.2.2022

Minna Ruokolainen, ympäristöpäällikkö

Tiila Korhonen, käyttöpäällikkö

Sirkka Kuisma-Granvik, ympäristöinsinööri

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuolle jäi pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä putosi merkittävästi vuonna 2014 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton jälkeen.

Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, kuonien käsittely ja hyötykäyttö, biojätteen laitosmainen käsittely, rakennusjätteen esikäsittely ja sekajätteen paalaus, tuhkien loppusijoitus, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus sekä pilaantuneiden maiden käsittely, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun ja biojätteen käsittelyssä muodostuvan biokaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot keskittyvät ensi sijassa jalostamiseen ja vain hyvin pieni osa jätteestä loppusijoitetaan. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien tuojille.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen keskeisimpien rakennusten ja kenttäalueiden sijoittuminen alueelle on esitetty kuvassa 1 ja taulukossa 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1.

Ämmässuolle rakennettiin perinteinen kaatopaikka yli 30 vuotta sitten. Nykyisin jätteenkäsittelykeskus on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota viestinnässä kutsutaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Nimitystä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus käytetään edelleen ympäristöluvissa ja muissa viranomaisyhteyksissä sekä -raportoinnissa.

Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tätä yritysyhteistyötä kutsutaan Ekomo-toiminnaksi. Ekomo-toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset toimivat toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta NCC Industry Oy:n (1.1.2022 alkaen Asfalttikallio Oy:n) asfalttiasemaa, Lassila & Tikanoja Oyj:n siirtokuormausasemaa 21.1.2019 jälkeen ja Remeo Oy:n siirtokuormausasemaa 31.8.2020 jälkeen (lue lisää Ekomo-toiminnasta tämän raportin luvusta 18).

Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto.

HSY:lla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset (ISO 9001:2015, ISO 14001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset (ISO 45001:2018).

Toiminnan jatkuvaa parantamista seurataan muun muassa sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla, säännöllisillä turvallisuuskävelyillä (katso tämän raportin luku 21) ja viranomaistarkastuksilla (katso tämän raportin luku 3.4). Merkittävät ympäristönäkökohdat tunnistetaan ja päivitetään säännöllisesti.

Vuoden 2021 aikana tehtiin kaksi sisäistä auditointia koskien kaatopaikkakaasujen kontrollointia ja biokierrätystä. Auditoinneissa raportoitiin neljä poikkeamaa ja 12 kehitysehdotusta. Ulkoisessa siirtosertifioinnissa, jonka toteutti 25.11.2021 DNV Business Assurance, oli auditoinnin kohteena operatiivinen johtaminen, kaasun- ja vesienhallinta ja pilaantuneen maan käsittely. Siirtosertifioinnissa ei raportoitu poikkeamia.

HSY on mukana ekotukitoiminnassa ja kaikissa toimipisteissä, mukaan lukien Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, on ekotukihenkilö. Tavoitteena on työntekijöiden ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen toiminnan lisääminen. Ekotukitoiminta tukee HSY:n ympäristöjohtamista ja ympäristöjärjestelmän käytännön toteutusta.

Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta on mukana HSY:n GRI G4 -ohjeistuksen mukaisessa vastuullisuusraportoinnissa. Raportointi kattaa ympäristövastuun lisäksi myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmat.

HSY:n yhtymäkokous hyväksyi kokouksessaan 16.11.2018 HSY:n strategian vuoteen 2025. HSY:n visiona on tehdä yhdessä pääkaupunkiseudusta maailman kestävin kaupunkiseutu. Tavoitteeseen vievät toiminta ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijänä, korkea toimintavarmuus, sujuvat palvelut ja vakaa talous. HSY:n uusi strategiatyö 2030 on käynnistynyt ja uusi strategia valmistuu vuoden 2022 aikana.

Yhteenveto Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevista, voimassa olevista ympäristölupapäätöksistä ja niihin vuoden 2021 aikana tehdyistä muutoksista on esitetty taulukossa 2.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevia viranomaisselvityksiä ja -kannanottoja vuonna 2021 on esitetty taulukossa 3.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevat, viranomaisten hyväksymät tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat:

• Jätelain (646/2011) 120 §:n mukainen jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma 29.6.2015, täydennetty 30.4.2016. ESAVI:n suunnitelmasta 31.3.2016 antama päätös (nro 69/2016/1), jonka mukaisesti suunnitelmaa päivitetty viimeksi 30.6.2017. Suunnitelma sisältää myös:
• Pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt: seurantasuunnitelma 27.2.2013 (HSY), päivitetty 27.2.2015.
• Pilaantuneiden maiden käsittely: Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma (HSY) 30.8.2013.
• Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla: ympäristöluvan mukainen näytteenotto- ja testaussuunnitelma (Ramboll Finland, 1510009465) 28.10.2014.
• Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla: ympäristöluvan mukainen näytteenotto- ja testaussuunnitelma (Ramboll Finland, 1510012342–007) 19.5.2015.
• Ympäristönsuojelulain (527/2014) 15 §:n mukainen jätteenkäsittelykeskuksen ennaltavarautumissuunnitelma (Ramboll Finland, 1510035080), 12.12.2017.
• Biojätteen käsittelylaitoksen ja sen kaasunhyödyntämisyksikön tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015, täydennetty 13.5.2016. ESAVI:n suunnitelmasta antama päätös (nro 74/2016/1) 31.3.2016. Suunnitelma päivitetty 6.5.2020 lupahakemuksen yhteydessä.
• Kaasuvoimalan ympäristöluvan mukainen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun suunnitelma (Pöyry, 16X274160) 4.6.2015.
• Ämmässuon-Kulmakorven vesien yhteistarkkailuohjelma, josta Uudenmaan ELY-keskuksen päätös (dnro UUDELY/8930/2015) 18.5.2018. Ohjelman viimeisin päivitys 7.12.2021.
• Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittaussuunnitelma (4.10.2013), jonka Uudenmaan ELY-keskus hyväksynyt (dnrot UUDELY/574/07.00/2010 ja UUDELY/819/07.00/2010) 19.2.2014.
• Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelma (22.12.2014, muutokset 26.5.2016, 7.7.2017 ja 14.11.2017), jonka Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt (dnro UUDELY/5273/2015) 27.11.2017.

HSY:n jätehuollon toimiala on tehnyt 18.3.2019 teollisuusjätevesisopimuksen (77/2019) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon.

Vuonna 2021 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen kohdistuivat seuraavat viranomaistarkastukset:

• Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2021: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tavanomaisen jätteen kaatopaikkatoimintojen sekä kenttäalueilla tapahtuvien jätteenkäsittelytoimintojen (pois lukien kompostointi) ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus.
• Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2021: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus.
• Uudenmaan ELY-keskus 2.6.2021: Ämmässuon kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus.
• Uudenmaan ELY-keskus 2.6.2021: Ämmässuon vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus.
• Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 14.–15.9.2021: Yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus.
  

Maakuntakaava

Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä 8.11.2006 kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 22.6.2010.

Vaihemaakuntakaavan jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä.

Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksessa Ämmässuon alueella on kaavamerkintä “Kiertotalouden ja jätehuollon alue”. Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuus tuli pääosin voimaan 24.9.2021, mutta muutoksenhakuprosessi on kesken.

Yleiskaavat

Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on vuonna 2014 laittanut vireille Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu em. yleiskaavan alueeseen. Kulmankorven ja Ämmässuon alueesta on tehty luonnosvaiheen jälkeen erillinen vaikutustenarviointi. Vaikutusten arvioinnista saatujen tietojen pohjalta kaavaehdotukseen on yhdyskuntateknisen huollon alueen eteläpuolelle sekä erityisalueen etelä- ja itäpuolelle merkitty suojaviheralue. Kaavaehdotus oli nähtävillä 7.9-20.10.2020. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan osittain 15.11.2021.

Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi (kaavamerkintä EK) ja yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (kaavamerkintä ET). Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi.

Asemakaavat

Espoon kaupungin puoleisella alueella on voimassa Ämmässuo 640100-asemakaava, joka on hyväksytty 13.11.2006 (lainvoimainen 18.6.2008). Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 280 ha.

Kirkkonummen kunnan puoleisella alueella on voimassa Kauhala, Ämmässuo 2859-asemakaava, joka on hyväksytty 2.3.2006 (lainvoimainen 8.2.2008). Asemakaava on laadittu yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa ja se liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan.

Jätteenkäsittelykeskuksen alue on voimassa olevissa asemakaavoissa osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (kaavamerkintä EJ/VR) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueiksi (kaavamerkinnät ET, ET-1 ja ET-2). Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen ympärille on osoitettu suojaviheralue (kaavamerkintä EV/VR). Kirkkonummen asemakaavassa on varaus meluvalleille: ”Alueelle voidaan asutuksen suojaksi rakentaa maisemaan sopeutuvia meluvalleja”.

Ämmässuon asemakaavan muutoksen valmistelu tuulivoimalaa varten aloitettiin vuonna 2020. Alue sijaitsee biojätteen jälkikypsytyskentän, Kalliosuon täyttömäen, kompostointi- ja biokaasulaitoksen ja rakentamattoman metsäisen alueen välissä. Kaavaehdotuksesta pidettiin asukastilaisuus 1.12.2021 ja ehdotus oli nähtävillä 29.11.-30.12.2021. Kaupungin tavoitteena on viedä kaava hyväksymiskäsittelyyn arviolta alkukesällä 2022. Lisätietoa kaavamuutoksesta kaupungin nettisivuilta: https://www.espoo.fi/fi/hankkeet/ammassuon-tuulivoimala

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupien mukaiset vastaavat hoitajat on esitetty taulukossa 4 ja muut yhteyshenkilöt on esitetty taulukossa 5. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty viranomaisille 30.6.2021.

Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta 2016. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset astuivat voimaan 1. tammikuuta 2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY sai 25.10.2019 luvan (ESAVI:n päätös nro 414/2019) vastaanottaa eräitä jätejakeita, joiden orgaanisen jätteen määrä ylittää edellä mainitun 10 prosenttia. Sijoitusrajoituksesta saa poiketa vain, jos jätteelle ei ole osoitettavissa loppusijoituksen korvaava käsittelymenetelmää. Poikkeus on voimassa 1.1.2024 saakka.

Vuonna 2021 ei otettu vastaan ympäristöluvassa nro 414/2019 tarkoitettuja biohajoavia jätteitä.

Jätelain uudistus tuli 1.1.2020 voimaan ja se velvoittaa Materiaalitorin käyttöön sellaiset jätteiden haltijat, jotka tarvitsevat kunnan jätehuoltopalvelua vuodessa yli 2 000 euron arvosta.

Jätteen vastaanottoon liittyvät poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 17.3.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan yhteensä 30 490 kuormaa (taulukko 6) sekä jätettä ja maata yhteensä 280 071 tonnia vuonna 2021 (taulukko 7). Vuoden 2020 määrään verrattuna jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottaman jätteen määrässä on vuonna 2021 tapahtunut muutosta -24,4 prosenttia. Taulukossa 7 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetut jätemäärät tonneina sijoituspaikoittain vuosina 2019–2021. Tarkemmat jätemäärätiedot vastaanottopaikoittain löytyvät taulukoista 8–18.

Ekomo-yritysten vastaanottamat jätemäärät löytyvät taulukosta 19.

Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain.

Vastaanotettuja jätemääriä ja käsiteltyjä massoja on esitelty tämän raportin luvuissa 5–10 toiminnoittain ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 11.

Vastaanotettujen jätteiden sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei sovellu sille aiottuun käsittelyyn, ohjataan ja/tai lastataan kuorma kuljetettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovellu käsiteltäväksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin.

Vuoden 2021 aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormien tarkastuksen yhteydessä kirjoitettiin tarkastuspöytäkirjoja yhteensä 177 kappaletta.

Puutteellisesti täytettyjä siirtoasiakirjoja oli 6 kappaletta, jätteen laatu- ja hinnanmuutoksia 148 kappaletta, asbestikuormiin liittyviä huomautuksia 4 kappaletta, lajittelemattomia jätekuormia 1 kappaletta, kaluston korjauskehotuksia 12 kappaletta, siivousmaksuja 3 kappaletta sekä kyllästettyyn puuhun liittyviä huomautuksia 3 kappaletta (kuva 2).

Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois kolme jätekuormaa. Yksi kuorma ei ollut vastaanottokelpoista ja kaksi kuormaa oli savikuormia, joille ei löydy jätteenkäsittelykeskuksessa hyödynnettävää kohdetta.

Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa 11.3.

Ämmässuon vaaka-asemalla on kuusi ajoneuvosiltaa. Vaaoille suoritetaan vuosittain määräaikaishuollot ja kolmen vuoden välein tehdään määräaikaisvarmennukset. Syksyllä 2021 suoritettiin vaakasiltojen määräaikaishuolto.

Huollon aikana vaakasilloista tarkistetaan muun muassa seuraavat asiat: vaakasillan puhtaus, vaakasillan kulumat, vaakasillan kunto/taipuma, betonisillan päätyraudat, vaakakuopan kunto sekä antureiden kunto (sinetöinti).

Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemille sekä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettua viherjätettä ja osa Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Suurin osa vuonna 2021 vastaanotetusta jätevesilietteestä käsiteltiin pyrolyysin koetoimintalaitoksessa ja lopputuote käytetiin pääosin biojätekompostoinnin lisäaineena. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa, osa kompostoidaan kentällä sekä osa toimitetaan energiahyödyntämiseen. Puu- ja kantohaketta saadaan tuotettua HSY:n omasta vastaanotetusta jätteestä tai ostetaan ylimääräisenä tukiaineena. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena tai maaparannusaineena maataloudessa. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään biokaasuvoimalassa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Kompostointilaitoksen poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 17.3.

Vuosien 2019–2021 aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät ja -jakeet on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 20. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista ja vieraslajikuormista käsitellään laitosmaisesti. Jätteenä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu puu, kannot ja risut murskataan pääosin kompostien tukiaineeksi. Risuhaketta toimitetaan myös ulos alueelta energiahyödyntämiseen. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä ja pieniä määriä vieraslajikuormia. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. Muutama biojätteen käsittelyyn toimitettu, ei kompostointiin soveltuvaa jätettä sisältävä, kuorma siirrettiin kompostointitoiminnan rejektin kanssa jätevoimalaan.

Taulukon 20 luvut sisältävät seuraavat jätteenkäsittelykeskuksen sisäiset siirrot: 170 tonnia kantoja sekä 28 tonnia risuja.

Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 21. Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti komposti- ja multakentällä. Risuja murskattiin kuusi kertaa, pinnoittamatonta puuta seitsemän kertaa, kantoja kerran ja lehtirisuja kaksi kertaa vuonna 2021. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuhaketta toimitettiin myös muualle energiahyödyntämiseen.

Lehdet käsitellään viherjätekentällä ja hevostallien kuivikkeet pääasiassa jälkikypsytyskentällä, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja kompostoimalla, joissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kahden–kolmen viikon välein huhti–joulukuun aikana. Kääntökautta voidaan jatkaa läpi talven, jos sää pysyy leutona. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 °C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla.

Joulukuun 2021 lopussa viherjätekentällä oli varastossa noin 1 900 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä noin 4 700 tonnia.

Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn haju- ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuotti 226 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden vuonna 2021.

Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 22. Taulukossa 23 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitoksen toimintaan liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2021.

Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on hyödynnetty biokaasuvoimalassa, jossa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5.6.

Vastaanotettu biojäte murskattiin ja seulottiin kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötettiin biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2021 mädätykseen meni noin 43 prosenttia kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin kolme viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitettiin keskenään, jonka jälkeen massa syötettiin kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti noin yhdeksän vuorokautta. Vuonna 2021 tehtiin 450 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen osa kompostista kierrätettiin takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulottiin ja hieno jae siirretiin seuraavaan tunneliin, jossa varmistettiin panoksen hygieenisyys. Tämä vaihe kesti keskimäärin seitsemän vuorokautta. Vuonna 2021 syntyi 87 hygienisoitua panosta. Hygienisoituneiden panosten jälkikypsytys vanhassa kompostointilaitoksessa kesti keskimäärin 26 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirrettiin kentälle aumakompostointiin.

Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta eroteltiin ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta materiaalia. Vuonna 2021 tämä rejektin määrä oli noin 3 592 tonnia ja se toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia ja kompostointilaitoksien rikkimenneitä osia yhteensä noin 30 tonnia.

Tukiainehallissa kuivataan erilaisia kompostoinnin tukiaineina käytettäviä massoja, kuten kierrätysylitettä, kenttäylitettä, risuhaketta ja kantohaketta. Lisänä kuivatuksessa voidaan käyttää myös kuivaa puuhaketta, joka parantaa ilman kulkua massassa. Halliin mahtuu kaikkiaan viisi koko hallin pituista tukiaineaumaa. Kutakin aumaa kuivataan puhaltamalla aumojen alle lämmitettyä ilmaa. Ilman puhallusta ja lämmitystä voidaan säätää automaation avulla. Vuoden 2021 aikana tukiainehallissa kuivattiin kaikkiaan 16 659 tonnia hakemateriaaleja kompostoinnin tukiaineiksi. Tämän lisäksi kompostointilaitoksella lisättiin suoraan prosessiin puhdasta puuhaketta 2 905 tonnia.

Jätevesilietettä käsiteltiin vuodesta 2021 alkaen pääosin (540 tonnia) pyrolyysin koetoimintalaitoksessa. Pyrolysoinnissa jätevesiliete sekoitetaan puuhakkeeseen ja kuivataan. Kuivattu seos syötetään pyrolyysiuuniin, joka tuottaa pyrolyysikaasua ja lietehiiltä. Pyrolyysikaasu poltetaan välittömästi ja tästä muodostunut lämpö käytetään hyväksi pyrolysoinnissa ja lietteen kuivauksessa. Hiilimäinen lopputuote käytettiin pääosin lisäaineena biojätteen kompostoinnissa.

Lisäksi syötettiin 451 tonnia jätevesilietettä biojätteen mädätykseen rikkivedyn sidontaan.

Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2021 yhteensä 13 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi/ammassuo sekä Hopealuoti- ryhmätekstiviestipalvelun (katso tämän raportin luku 23.4) kautta kompostointiaumojen käännöstä. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä.

Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytettiin aumoissa keskimäärin 2–8 kuukautta ennen kuin kompostin todettiin olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostettiin eriä, joista lähetettiin näyte Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena.

Biokaasuvoimala tuottaa sähköä ja lämpöä biokaasulaitoksessa muodostuvasta biokaasusta (katso taulukko 22). Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytettiin vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdettiin aluelämpöverkkoon ja käytettiin muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen.

Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat vuonna 2021: moottorille 1; 2 170 h, moottorille 2; 6 390 h ja ORC:lle 6 006 h. Vuonna 2021 biokaasuvoimala tuotti sähköä 9 500 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 8 644 MWh.

Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Hygienisointivaiheen toimivuutta tarkasteltiin omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla vähintään kerran kuukaudessa. Biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta otettiin kahdeksan omavalvontanäytettä ja jätevesilietettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta 53 omavalvontanäytettä. Kuukausittaisissa omavalvontanäytteissä ei todettu E. colia yli 1 000 mpn/g eikä niissä todettu salmonellaa.

Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2021 mädätenäytteitä otettiin neljä kertaa ja biokaasunäytteitä kolme kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja pH-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 58 prosenttia.

Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Ruokaviraston hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Ruokaviraston toimesta otettiin kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäytteet 28.6.2021.

Biojätteen vastaanotto siirtyi vanhaan kompostointilaitokseen 28.12.2020–28.2.2021 väliseksi ajaksi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksen biojätteen vastaanottoalueen lattia oli kulunut happaman biojätteen ja pyöräkuormaajan kauhan vaikutuksesta niin paljon, että lattia jouduttiin remontoimaan. Remontin takia HSY joutui siirtämään biojätteen vastaanoton vanhaan kompostointilaitokseen 28.12.2020–28.2.2021. Tänä aikana biojäte kuljetettiin pyöräkuormaajalla vanhasta kompostointilaitoksesta kompostointilaitokseen käsiteltäväksi.

Kompostointilaitoksen yhden piipun puhallin oli rikki 17.8.2020.–20.1.2021, ei vaikutusta päästöihin, vaan ilma kulki painovoimaisesti.

Vanhan kompostointilaitoksen ammoniakkipesurit eivät toimineet 14.–18.1.2021. Vanhan kompostointilaitoksen vastaanottotilan kautta kulkeva vesiputki halkesi 14.1.2021, jonka takia vedenotto jouduttiin sulkemaan. 15.1.2021 huomattiin, että tämän johdosta ammoniakkipesurit eivät saa vettä ja ilma meni pesemättä biosuotimelle.

Biokaasulaitoksen biokaasuputkessa ennen rikkivedynpoistolaitteistoa oleva pieni halkeama korjattiin 21.1.2021. Tämä oli aikaisemmin tukittu putkipannalla väliaikaisesti. Korjauksessa vaurioitunut putki vaihdettiin kokonaan uuteen putkeen. Korjaustyön (noin kahden tunnin käyttökatkos) aikana kaasua ei voitu johtaa mädättämöltä varastoon eikä biokaasuvoimalaan eikä biokaasun soihtupolttimeen. Katkon aikana paine mädätysreaktoreissa nousi niin korkeaksi, että reaktoreiden katolla olevat ylipaineventtiilit laukesivat ja kaasu purkautui sieltä ympäristöön. Korjaustyön aikana biokaasua vapautui ympäristöön noin 1 300 Nm³.

Biokaasulaitoksen syötössä oli häiriö 24.1.–8.2.2021, jonka aikana automaattinen syöttönosturi ei toiminut automaattikäytöllä ja syöttömäärä reaktoreihin oli normaalia alhaisempi. Toinen osittainen syöttökatko reaktoreihin tapahtui 22.–24.5.2021, jolloin syöttöruuvin kulmavaihde rikkoutui. Kolmas osittainen syöttökatkos tapahtui 24.–26.5.2021, jolloin syöttönosturin kaapelit irtosivat. Näiden katkojen yhteydessä 22.–27.5.2021 kaasua soihdutettiin 22 000 Nm³. Samainen syöttöruuvin kulmavaihde rikkoutui uudelleen 17.7.2021 ja syöttömäärää reaktoreihin laskettiin jälleen.

Vanhan kompostointilaitoksen esikäsittelytilan lattian korjaus toteutettiin 18.1.–2.3.2021.

11.–26.2.2021 poistettiin ovet tukiainehallista ja vaihdettiin imuilmastus päälle jäätymisongelmien vuoksi.

17.3.2021 oli tulipalo pyrolyysilaitoksen hallin sisällä. Pyrolyysikaasuputki tukkeutui ja pyrolyysikaasua pääsi halliin. Putken päällä havaittiin liekki ja palokunta soitettiin paikalle varotoimenpiteenä. Pyrolyysiprosessi ajettiin alas ja savu tuuletettiin ulos hallista. Henkilövahinkoja ei aiheutunut. Rakenteet ja laitteistot eivät kärsineet vahinkoja.

Biokaasuja soihdutettiin 28.2.–1.3.2021, 22.3.2021, 20.–21.5.2021, 23.–26.5.2021, 28.6.2021, 17.–26.7.2021.

Seularikon 26.–30.3.2021 ja seularemontin takia 21.–31.5.2021 seulottiin kompostointilaitoksen tunnelien uloskantoja ulkona.

12.4.2021 sokeoitiin biokaasulinjan ja rikkivedynpuhdistuslaitoksen väliset linjat. Korjaustyön (noin neljän tunnin käyttökatkos) aikana kaasua ei voitu johtaa mädättämöltä varastoon eikä biokaasuvoimalaan eikä biokaasun soihtupolttimeen. Katkon aikana paine mädätysreaktoreissa nousi niin korkeaksi, että reaktoreiden katolla olevat ylipaineventtiilit laukesivat ja kaasu purkautui sieltä ympäristöön. Korjaustyön aikana biokaasua vapautui ympäristöön noin 2 600 Nm³.

2.–25.8.2021 vaihdettiin kompostointilaitoksen biosuodattimen ensimmäisen lohkon materiaali.

26.8.–16.9.2021 vaihdettiin kompostointilaitoksen biosuodattimen toisen lohkon materiaali.

Alitekasassa oli kentällä kytöpalo 1.11.2021.

Muut kuin edellä mainitut käyttöhäiriöt syntyivät suunniteltujen laitevaihdosten johdosta, joista voi lukea lisää luvusta 5.9.

Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia.

Biokaasulaitoksen syöttönosturi oli huollettavana 24.1–8.2.2021 ja 24.–27.5.2021 kaapelivaurion takia.

Biokaasulaitoksen annostelubunkkerin takana olevan kuljetinruuvin kulmavaihde oli korjauksessa 22.– 24.5.2021 ja toistamiseen 17.–23.7.2021.

Kompostointilaitoksen tähtiseulaan vaihdettiin aladekin tähdet 22.5.–2.6.2021 välisenä aikana ja biosuodattimien materiaalit vaihdettiin 2.8.–8.9.2021 välisenä aikana.

Kompostointilaitoksen esikäsittelymurskaimen vaihto tapahtui 23.8.–9.9.2021 välisenä aikana ja esikäsittelymurskaimen siirto seulonta-asemaan 13.–23.9.2021 välisenä aikana. Seulontalinjan kolakuljetin kunnostettiin 22.10.–4.11.2021 välisenä aikana.

Ilmanlaatua tarkkaillaan biojätteen käsittelyn ympäristöluvan (Nro 192/2014/1, Dnro ESAVI/125/04.08/2011) mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Hajupäästömittaukset toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta 1.7.2021 ja 3.11.2021 (liitteet 2 ja 3).

Yhteenveto laitosten analyysituloksista esitetään taulukossa 24 ja yksittäiset analyysitulokset löytyvät tämän raportin liitteistä 2 ja 3.

Biojätteen käsittelyn ympäristöluvan 8.10.2014 lupamääräyksen A.14. mukaan puhdistuslaitteistoilla on saavutettava vuosikeskiarvona mitaten poistokaasun ammoniakkipitoisuuden ja hajuyksiköiden (ouE) 90 prosentin reduktio tai poistoilman hajupitoisuuden on oltava alle 2 500 ouE/m³ ja ammoniakkipitoisuuden on oltava alle 5 ppm. Molempien laitosten poistoilman keskimääräinen hajupitoisuus alitti ympäristöluvan raja-arvon, mutta reduktioprosentit olivat alle 90 prosenttia. Syy raja-arvoa pienempään reduktioon oli tulokaasun alhainen pitoisuus. Ammoniakkipäästön osalta luvan mukainen reduktioprosentti täytyi molempien laitosten osalta. Vanhan kompostointilaitoksen poistoilman ammoniakkipitoisuus oli alle analyysimenetelmän määritysrajan ja kompostointilaitoksen poistoilman ammoniakkipitoisuus oli 5 ppm. Laskennallinen ammoniakkipäästö kompostointilaitokselta vuonna 2021 oli 3 721 tonnia.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun sekä hajujen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 4.

Biojätteen käsittelyn aiheuttamien hajuhaittojen vähentämiseksi on toimintasuunnitelma ja sitä toteutettiin toimintasuunnitelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti.

Kompostointikenttien hulevedet johdetaan tasausaltaisiin TAL2 ja TAL8. Altaiden vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuusmittauksilla. Altaista vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai käytetään teknisenä vetenä, esimerkiksi kompostien kastelussa.

Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2021 prosessivesisäiliöstä otettiin vain yksi vesinäyte inhimillisestä erehdyksestä johtuen.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamosta (neutralointiasema) viemäriin johdettiin vuonna 2021 yhteensä 4 541 m³ jätevettä. Vuoden 2021 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteessä 5.

Biojätteen käsittelyn kaasun hyödyntämisestä syntyvän jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2019–2021 on esitetty taulukossa 25. Biojätteen käsittelyssä kompostointilaitoksessa syntyvän veden (prosessiveden) keskimääräinen laatu vuosina 2019–2021 on esitetty taulukossa 26.

Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina 2019–2021 on esitetty taulukossa 27. Pumppaamossa yhdistyvät sekä kompostointilaitoksen että vanhan kompostointilaitoksen viemäriin menevät jätevedet.

Taulukoissa 25–27 on vertailun vuoksi esitetty HSY:n jäte- ja vesihuollon välisen teollisuusjätevesisopimuksen (18.3.2019) mukaiset raja-arvot pH:lle ja sulfaattipitoisuudelle. Raja-arvot eivät kuitenkaan ole ko. vesien osalta sitovia, koska vesiä ei johdeta suoraan jätevesienpuhdistamolle, vaan ne sekoittuvat jätteenkäsittelykeskuksen alueelta kerättäviin muihin vesiin ennen puhdistamolle johtamista.

Biojätteen käsittelyn ympäristöluvan määräyksen D.10. ja Uudenmaan ELY-keskuksen 5.11.2018 antaman kannanoton UUDELY/5274/2015 mukainen biojätteen käsittelyn vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden tutkimus on toimitettu Uudenmaan ELY-Keskukselle ja Espoon sekä Kirkkonummen ympäristöviranomaisille 9.7.2019. Selvityksessä todettiin, että mitatut pitoisuudet olivat pieniä ja metallien pitoisuudet alittivat muun muassa teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot. Myös ympäristönlaatunormitason ylittäneen PAH-yhdisteen (bentso(g,h,i)-peryleenin) ja ftalaattien (DEHP ja DBP) pitoisuudet olivat niin alhaisia, että sekoittumisolosuhteet huomioiden ei ympäristönlaatunormitason ylittäviä pitoisuuksia aiheudu purkuvesistössä merialueella. Kaikki biojätteen käsittelyn alueella muodostuvat vedet johdetaan tasausaltaisiin (TAL1 ja TAL11) ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 19.6 ja liite 7).

Jyrsijöitä torjuttiin sekä myrkyttämällä että pyydyksillä vuonna 2021 (liite 8). Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehtiin kuukausittain. Rottien torjunnassa käytettävällä vaahdotuksella pyrittiin estämään muun muassa kaapelivaurioita.

Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein maalis–joulukuussa vuonna 2021 (liite 8). Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidin liuosta sekä deltametriini-liuosta. Lisäksi käytettiin Imidaklopridia, joka on maalityyppinen kärpästen torjunta-aine.

Vanhassa kompostointilaitoksessa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) 41,44 tonnia poistoilmapesureissa ammoniakin poistoon sekä lämmitysöljyä 9,43 tonnia lämmitykseen vuonna 2021.

Pyrolyysin koetoimintalaitoksessa käytettiin 96 prosenttista rikkihappoa 4,2 tonnia happopesurissa ammoniakin poistoon sekä propaania laitoksen käynnistyksissä yhteensä 8,75 tonnia. Lämmitysöljyä pyrolyysihallissa kului 8,73 tonnia lämmitykseen.

Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä 17,8 tonnia vuonna 2021.

Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 10 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2021 luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 28.

Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksessa valmistetaan kolmea erilaista multatuotetta: bio-, viher- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään biojäte-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuonna 2021 inframultaa valmistettiin arviolta noin 5 368 tonnia ja biomultaa 3 030 tonnia.

‍Kuorma-autosta rikkoontui hydrauliletku tyhjennyksen yhteydessä viherjätekentällä multatuotannosta vastaavan palveluntarjoajan alueella 13.10.2021. Palokunta avusti öljyvahingon alkutorjunnassa, jonka jälkeen öljy imeytettiin ja poistettiin maasta vuodon päätyttyä.

Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa.

HSY luopui kokonaan sellaisenaan hyödynnettävien pilaantuneiden maiden vastaanotosta vuoden 2020 lopussa. Käsittelyä ennen hyödyntämistä edellyttävien pilaantuneiden maiden osalta PIMA-toiminnon oli suunniteltu normalisoituvan vuonna 2021 muutaman poikkeusjärjestelyistä johtuneen hiljaisemman toimintavuoden jälkeen. Huhtikuussa kävi kuitenkin ilmi, ettei PIMA-hallilla puhdistetuille maa-aineksille ollut enää juurikaan hyödyntämiskapasiteettia HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueella, mistä johtuen pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelun tarjoaminen käsittelyä edellyttäville kohteille (lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia pieneriä pilaantuneita maita) jouduttiin keskeyttämään kokonaan. Jätteen jalostus -toiminto aloitti eristevillan välivarastoinnin PIMA-hallissa marraskuun alussa.

Vuonna 2021 vaarattomaksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä noin 85 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä noin 466 tonnia. Edellä mainitut vaarattomaksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat hyödynnettiin suoraan sellaisenaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueella (46 tonnia) ja otettiin käsiteltäviksi PIMA-hallille (39 tonnia).

Raportointijaksolla pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. Aikaisempina vuosina käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on ollut noin 30–50 prosenttia (kuva 5 ja taulukko 29). Vuonna 2021 käsittelyyn vastaanotettujen pilaantuneiden maiden määrä (noin 505 tonnia) väheni yli 86 % edellisvuoteen verrattuna. Väheneminen johtui pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelun tarjoamisen keskeyttämisestä käsittelyä edellyttäville kohteille (lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia pieneriä), koska PIMA-hallilla puhdistetuille maa-aineksille ei ollut juurikaan käytettävissä hyödyntämiskapasiteettia loppusijoitusalueella. Kaikki vuonna 2021 käsittelyyn ohjautuneet pilaantuneet maa-ainekset olivat pilaantuneet öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat muutamaa kohdetta lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia.

Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2021 siirtyi / käsittelyssä vuonna 2021 jatkoi noin 3 086 tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2021 aikana käsitellyt maa-ainekset (4 158 tonnia, josta 498 tonnia Jätteen jalostus -toiminnon aikaisempina vuosina PIMA-kentälle toimittamia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesialtaista poistettuja liete-eriä) siirrettiin hyödynnettäväksi loppusijoitusalueelle. Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maa-aineksista on hyödynnetty loppusijoitusalueella (kuva 6 ja taulukko 30).

Maaliskuun lopussa PIMA-toiminto toteutti varastoinventaarin, ja varastosaldo päivitettiin inventoidun mukaiseksi. Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin 258 tonnia.

Varsinaisen PIMA-käsittelyn lisäksi Jätteen jalostus -toiminto toimitti PIMA-kentälle kaksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesialtaista poistettua liete-erää (yhteensä noin 571 tonnia) näytteistystä varten.

PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa.

PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt -seurantasuunnitelman mukaisesti.

PIMA-hallin yleisilmanvaihto on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden esisuodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi).

Vuonna 2021 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maaeriä, eikä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ollut tarpeen ilmastaa koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei käytetty maiden käsittelyssä. Näin ollen ei päästömittausaineistoakaan kertynyt.

PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu on vuoden 2014 alusta lähtien toteutettu 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti.

HSY jätehuollolla on teollisuusjätevesisopimus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon. 18.3.2019 päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot sekä jäteveden tarkkailua koskevat kriteerit viemäriin johdettavalle vedelle.

PIMA-käsittelyn vesientarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta 2019–2021 on esitetty taulukoissa 31 (jokaisella näytteenottokerralla analysoitavat parametrit) ja 32 (tarvittaessa analysoitavat parametrit). Vuoden 2021 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteessä 9.

Vuoden 2021 suotovesinäytteenotoissa näytteenotosta vastaavalla palvelutoimittajalla oli kolme poikkeamatilannetta: huhti–kesäkuuta edustava näytteenotto jäi kokonaan tekemättä, samoin kuin em. vastineeksi syyskuun alussa sovittu näytteenotto. Samoin loka-joulukuun näytteenotto jäi kokonaan tekemättä, ja em. vastineeksi tammikuussa 2022 sovittu näytteenotto on tehty 31.1.2022.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä yli 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä eri hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia (liite 10). Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo.

Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sisäiseen käyttöön on otettu loppuvuodesta 2019 karttapalvelu, joka on tehty avoimen lähdekoodin Oskari-ohjelmistolla kuten HSY:n avoin karttapalvelukin. Ämmässuon karttapalvelun tiedot ovat käytettävissä ainoastaan HSY:n verkossa erillisillä käyttäjätunnuksilla. Karttapalvelun avulla saadaan kerättyä alueella yleisesti tarvittavia paikkatietoja yhteen palveluun ja näin helpotettua sijaintitiedon jakamista esimerkiksi massoihin, turvallisuuteen ja vesienhallintaan liittyen.

Jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi 9 483 tonnia, joka oli 34 prosenttia edellisen vuoden vastaavan ajanjakson määrästä. Sisäisiä maa- ja jätekuormia käsiteltiin 1 054 tonnia. Maa- ja kiviaineksia, jossa oli tiiltä, asfalttia ja/tai betonia vastaanotettiin käsiteltäväksi 41 384 tonnia, joista osa tuli omasta rakentamisesta. Materiaalia tuli 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Katujen puhdistusjätettä vastaanotettiin yhteensä 1 644 tonnia, joka oli kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite kiviaines ja betoni murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin pääosin vanhan kaatopaikan pintarakenteissa.

Kuorma-autosta rikkoontui hydrauliletku laajennusalueella maiden vastaanottopaikalla 7.9.2021. Palokunta avusti öljyvahingon alkutorjunnassa, jonka jälkeen öljy imeytettiin ja poistettiin maasta vuodon päätyttyä.

Kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi noin 1 037 tonnia, joka oli 21 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona vastaanotettu määrä. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikkarakenteissa.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2020 aloitettua koetoimintaa, jonka tarkoituksena on selvittää parhaat työmenetelmät vieraslajikasveja sisältävien maa-aineskuormien käsittelyyn, jatkettiin. Vieraslajikasveja sisältäviä maa-aineskuormia on vastaanotettu pääkaupunkiseudun alueelta. Vuonna 2021 maa-aineksia vastaanotettiin 3 760 tonnia, mikä oli 29 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Maa-aineskasoista on kaivinkoneen lajittelukouralla poistettu kokonaisia kasvustoja. Kaivinkoneen välppäkauhalla on poistettu kiviä, juuria ja oksia maa-aineksen seasta. Vieraslajikasvien juurenpalat puhdistetaan maa-aineksen joukosta seulomalla. Kasvilajien osat haketetaan ja hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena. Puhdistetut maa-ainekset hyödynnetään vanhan kaatopaikan pintarakenteissa.

Yli 150 mm:n betonia vastaanotettiin 2 416 tonnia, mikä oli 18 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sortti-asemien ja rakennustoiminnan betonipitoista kiviainesjätettä vastaanotettiin 11 534 tonnia, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Materiaalit otettiin vastaanottokentälle, jossa ne murskattiin käytettäväksi kaatopaikkarakenteissa.

Betonikappaleet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen kouralla sekä magneettierottimella. Raudat toimitetaan hyödynnettäväksi.

Asfalttia vastaanotettiin 3 375 tonnia. Määrä oli 27 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Asfaltti pääosin murskataan ja hyödynnetään loppusijoitusalueen liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi.

Kipsiä vastaanotettiin lajittelukatokseen 11 tonnia, joka on 13 prosenttia edellisen vuoden määrästä. Kipsi toimitettiin jatkojalostukseen muualle.

Pinnoitettua puuta vastaanotettiin 3 891 tonnia. Sisäisestä jätteen lajittelusta muodostui lisäksi 156 tonnia pinnoitettua puuta. Kokonaismäärä oli 80 prosenttia edellisen vuoden määrästä. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilta erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin polttoaineeksi muualle.

Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin lajittelukatokseen ja välivarastoon 7 430 tonnia. Lajittelukatoksen jäte lajiteltiin materiaalinkäsittelykoneella. Jätettä tuli 75 prosenttia edellisen vuoden määrästä. Jätteistä lajiteltiin poltettavaa jätettä 6 491 tonnia, metallia 224 tonnia, betonia 75 tonnia, puuta 150 tonnia, kantoja 10 tonnia, kipsiä 10 tonnia, loppusijoitettavaa jätettä 257 tonnia, asfalttia 101 tonnia, auton renkaita 19 tonnia, kumimattoja 7,5 tonnia, kyllästettyä puuta 6,2 tonnia ja maa-aineksia 65 tonnia.

Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainesrejekti varastoidaan kentällä. Rejekti murskataan kerran vuodessa ja siitä erotellaan polttoon kelpaava osuus energiahyödynnettäväksi.

Poltettava jäte toimitettiin jätevoimalaan, metalli hyötykäyttöön ja kiviainesjäte käytetään kaatopaikkarakenteissa.

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskukseen aloitettiin 3.4.2014. Kuona vastaanotetaan laajennusalueen S2-alueen kuonakentälle. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 30 000–80 000 tonnin erissä.

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan vuonna 2021 yhteensä 75 879 tonnia. Kuonaa käsiteltiin yhteensä 69 433 tonnia.

Magneettinen metalli toimitetaan metallinkierrättäjälle Suomeen, joka jalostaa siitä uusioraaka-ainetta. Käsittelystä vastaava palveluntarjoaja toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini, kupari ja muita arvometalleja uudelleen käytettäväksi.

Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seulotaan eri raekokoihin ja niistä otetaan osanäytteet MARA-kelpoisuuden määritystä varten. Kaikki vuonna 2021 syntyneet mineraaliaineserät ovat MARA-kelpoisia vähintään päällystettyihin väyliin sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteisiin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Vuonna 2021 kuonan mineraaliaineksia käytettiin noin 35 000 tonnia muun muassa vanhan kaatopaikan pintarakenteen tiiviskerroksen alapuolisissa rakenteissa, loppusijoitusalueen imulinjapenkereissä ja ET2-alueen uuden käsittelykentän pohjarakenteissa. Kuonan vastaavuustestausraportti, jossa todetaan jakeiden olevan vaaratonta (tavanomaista) jätettä ja laadultaan perusmäärittelyä vastaavaa, on tämän raportin liitteenä 11.

Kuonan mineraaleja muodostui viittä eri jaetta 0–50 mm:n väliltä. Jakeita muodostui 60 450 tonnia. Kuonan mineraaleja käytetään kenttä- ja kaatopaikkarakenteissa.

Tämän raportin luvussa 22.2 on kerrottu HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia.

Kuonan vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 17.3.

Kuolleita eläimiä toimitettiin käsiteltäväksi 2,8 tonnia. Raadot vastaanotettiin kannelliselle vaihtolavalle. Raatojen valtakunnallinen käsittelijä nouti eläimet käsiteltäväksi Honkajoen käsittelylaitokseen.

Renkaita ja kumimattoja muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat ja kumimatot kerätään vaihtolavoille, joista ne toimitetaan jatkokäsittelyyn. Renkaita toimitettiin vuoden aikana jatkokäsittelyyn noin 19 tonnia ja kumimattoja toimitettiin hyödynnettäväksi 7,5 tonnia.

Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5.

Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6.

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan suunniteltu huoltoseisokki oli 13.9.–10.10.2021. Kesällä jätevoimalalla oli käyttökatkos, jonka vuoksi jätevoimala ei vastaanottanut jätettä 7.–16.7.2021 välisenä aikana. Tällöin jäte tuli Ämmässuolle paalattavaksi. Jätettä tuli paalaukseen syksyn huoltoseisokin aikana 14 307 tonnia. Yhteensä kesällä ja syksyllä tuli paalaukseen jätettä 19 089 tonnia.

Jätteen paalaus suoritettiin 7.7.–6.8.2021 ja 13.9.–12.11.2021 välisenä aikana.

Sortti-asemilta erilliskerättyä muovia paalattiin 24.–27.8.2021 välisenä aikana noin 149 tonnia ja 10.–28.12.2021 välisenä aikana noin 158 tonnia.

Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä 7 583 tonnia, mikä oli 96 prosenttia edellisen vuoden määrästä. Jäte murskattiin ja seulottiin kiviainespitoisen jätteen, poltettavan jätteen ja metallin erottelemiseksi. Kiviainespitoista hienoa materiaalia hyödynnettiin vuonna 2021 loppusijoitusalueen kaasunkeräysputkiston penkereissä ja osa toimitetaan ulkopuolelle hyödynnettäväksi vuonna 2022. Karkeaa materiaalia käytettiin loppusijoitusalueen väliaikaisen pintarakenteen kaasunkeräyskerroksessa ja osa materiaalista käytetään vuonna 2022 vanhan kaatopaikan kaasunkeräyskerroksessa. Poltettava jäte toimitettiin polttoon ja metalli jatkojalostukseen.

Saniteettiposliinia on kerätty koeluontoisesti Ämmässuon Sortti-asemalla. Posliinijätteelle löytyi hyödyntäjä vuonna 2021 ja sitä toimitettiin hyödynnettäväksi 154 tonnia.

Muoviputket eroteltiin lajittelukatokseen tulleista jätteistä. Muoviputkia toimitettiin 6,5 tonnia jatkokäsittelyyn.

Mineraalivillaa vastaanotettiin 112 tonnia ja toimitettiin edelleen muualle hyödynnettäväksi 110 tonnia vuoden 2021 aikana. Mineraalivillan hyödyntäjä ei vastaanottanut villaa marras-joulukuussa, jonka vuoksi Sortti-asemien keräysvillaa otettiin varastoon Ämmässuolle 65 tonnia. Varastossa oli vuoden vaihteessa 67 tonnia mineraalivillaa.

Vanhan kaatopaikan ympäristöluvan mukainen muotoilu päättyi loppuvuonna 2020. Lakialueen painumia muotoillaan vielä vuosina 2021–2023 jatkoluvan mukaisesti.

Vaarattoman (aiemmin tavanomaisen) jätteen loppusijoitusalueelle vastaanotettiin loppusijoitettavaa epäorgaanista jätettä. Jäte oli pääosin asbestijätettä. Loppusijoitusalueen ulkoluiskia muotoiltiin ennen väliaikaisen pintarakenteen rakentamista. Itäpuolen kaasunkeräyskaivoille rakennettiin uudet imulinjat, joiden putkilinjoille käytettiin kuonaa ja Sortti-asemien rakennuskiviainesrejektiä tarvittavien kaatojen saamiseksi. Maa-aineksia käytettiin jätteen peittämisessä ja kaatopaikan tiivistämisessä. Kiviainespitoisia jätteitä käytettiin loppusijoitusalueen liikennealueiden kunnossapidossa ja rakentamisessa.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle sijoitettiin Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan jätteen polton kattila- ja lentotuhkaa.

Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria. Lakialueen 2,5 hehtaarin alueelle on vielä lopullinen pintarakenne rakentamatta. Pintarakenne rakennetaan viranomaiselle toimitetun suunnitelman mukaan.

Vanhan kaatopaikan painumia tasattiin tulevaa vuoden 2022 pintaurakkaa varten ja siihen käytettiin 3 455 tonnia kuonan mineraalia. Kyseistä pintaurakkaa varten ajettiin varastokasaan yhteensä 5 054 tonnia kiviainesmursketta: 0–16 mm jaetta varastokasan pohjaan ja 16–60 mm jaetta kaasunkeräyskerrokseen. Lisäksi kaasunkeräyskerrokseen käytettävää 16–60 mm betonimursketta ajettiin varastoon 2 556 tonnia.

Vanhan kaatopaikan jätetäytön tilasta voi lukea tämän raportin luvusta 19.4.1 ja painumatarkkailun sekä inklinometrien vuoden 2021 mittaustuloksista voi lukea tämän raportin luvusta 19.5.

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalueen kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 490 000 kuutiometriä.

Vaarattoman jätteen loppusijoitusalueelle sijoitettiin ulkopuolelta polttoon kelpaamatonta jätettä 759 tonnia, joka oli 56 prosenttia edellisen vuoden määrästä. Loppusijoitetussa määrässä oli asbestijätettä 556 tonnia, rakennus- ja purkujätettä 94 tonnia, lasia 2,3 tonnia, maata ja jätettä 65 tonnia, sekajätettä 24 tonnia, eristevillaa 9,1 tonnia, hiekkapuhallushiekkaa 8,9 tonnia. Sisäisiä jätteenkäsittelyrejektejä loppusijoitettiin 135 tonnia.

Loppusijoitusalueella hyödynnettiin kuonaa, kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia loppusijoitusalueen liikennealueilla, kaasukeräysputkipenkereissä ja pintarakenteissa yhteensä 45 616 tonnia, josta suoraan loppusijoitettiin suoraan 1 840 tonnia. Vuonna 2021 korotettiin loppusijoitusalueen itäpuolella olevia kaasunkeräysputkia ja tehtiin väliaikainen pintarakenne pohjois- ja itäpuolen ulkoluiskiin. Näissä käytettiin käsiteltyä jätevoimalan kuonaa 17 495 tonnia. Loppusijoitusalueen pinnan tiivistämiseen ja ulkoluiskan lopulliseen muotoiluun, ennen väliaikaisen pintarakenteen rakentamista, käytettiin maa-aineksia 11 928 tonnia, PIMA-maita 3 943 ja käsiteltyä kiviainesrejektiä 122 tonnia. Murskattuja ja seulottuja rakennuskiviainesta hyödynnettiin liikennealueilla ja väliaikaisen pintarakenteen kaasunkeräyskerroksessa 11 402 tonnia. Asfalttia käytettiin 686 tonnia ja tiiltä käytettiin 39 tonnia liikennealueiden kunnossapidossa.

Vuonna 2021 ei otettu vastaan ympäristöluvassa 25.10.2019 tarkoitettuja biohajoavia jätteitä.

Loppusijoitusalueen jätetäytön tilasta voi lukea tämän raportin luvusta 19.4.2.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueeksi rakennettu tuhkasolu on otettu käyttöön 1.4.2014. Tuhkasolun pinta-ala on 0,26 hehtaaria. Vuoden 2019 alusta otettiin käyttöön uusi tuhkan stabilointilaitteisto. Tuhkasoluun loppusijoitettiin vuonna 2021 stabiloitua jätevoimalatuhkaa 5 845 tonnia. Vuoden loppuun mennessä tuhkasoluun on sijoitettu yhteensä 46 200 tonnia stabiloitua tuhkaa, josta vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa jätevoimalatuhkaa on 31 618 tonnia. Tuhkasolun täyttötilavuus on noin 40 000 m³ ja sen arvioidaan riittävän vuoden 2024 alkuun. Uuden tuhkasolun rakentaminen on suunnitteluvaiheessa.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9.

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensi sijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen loppusijoitusalueeksi rakennettuun tuhkasoluun.

Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen siiloihin 4 017 tonnia vuonna 2021. Loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0–2 ja 2–5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa maakostean betonin kaltaiseksi tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Vuoden 2021 aikana tuhkaa on käsitelty 4 017 tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkasoluun 5 845 tonnia. Stabiloinnissa on käytetty 974 tonnia vettä, 409 tonnia sementtiä ja 404 tonnia kuonan mineraaliainesta. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Jätteenpolton lentotuhkan vastaavuustestauslausunto on tämän raportin liitteenä 12.

Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa seurataan huolto-ohjelman mukaisesti määräajoin. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 4.

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Pisteen T1 (vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen suoto- ja valumavedet) sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja sulfaattipitoisuus ovat olleet huomattavasti muita viemäriin johdettavan veden pisteitä korkeammat vuosien 2017–2021 tarkastelussa. Tarkkailupisteen T1 kokonaistypen pitoisuus on pienentynyt huomattavasti näytteenottojakson aikana. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen edustan tuhkankäsittelyalueen hulevesiä edustavassa havaintopisteessä TKN ei ole havaittu juurikaan kuormitusta.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Tuhkan stabilointiin käytettiin 409 tonnia Plussementtiä vuonna 2021. Laitteiston huollossa käytettiin betoninmuottiöljyä 10 kiloa, laakerirasvaa 3 kiloa ja laitteistoöljyä 100 litraa.

Alueella varastoidaan käsittelemättömiä tai käsiteltyjä jätteitä. Käsiteltäviä jätteitä varastoidaan kasoissa, jotta saadaan kerättyä riittävä materiaalimäärä käsittelyä tai poiskuljetusta varten. Muualle käsittelyyn toimitettavia jätteitä varastoidaan sen verran, kun on tarpeellista kuljetuksen tai käsittelypaikan kapasiteetin mukaisesti.

Varastoitavia käsittelyä vaativia jätteitä ovat muun muassa kuona, maa-ainekset, puujätteet, asfaltti ja betoni. Kiviainespitoiset jätteet käytetään pääasiassa alueen rakentamiskohteissa ja puujätteet kompostoinnin tukiaineena tai energiana.

Ulkopuolelle käsittelyyn toimitettavia jätteitä ovat jätepaalit, metalli, lasi, painekyllästetty puu, renkaat, SER-jätteet, kylmälaitteet, kipsi ja eläinten raadot.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta 7.1.

Aiempina vuosina paalatut jätteet saatiin ajettua jätevoimalaan ennen kevään paalauksen aloittamista. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokkien aikana jätteitä vastaanotettiin paalattavaksi 19 089 tonnia.

Paalattua jätettä ajettiin jätevoimalalle noin 22 127 tonnia vuonna 2021. Paaleja oli varastossa vuoden lopussa noin 22 833 tonnia.

Sortti-asemilla on kerätty erilliskerättyä muovia vuodesta 2020 alkaen. Muovia on paalattu paaleihin jatkokäyttöä varten. Muovipaaleja toimitettiin hyödynnettäväksi 129 tonnia. Vuoden 2021 lopussa oli varastossa muovipaaleja noin 600 tonnia ja paalaamatonta muovia noin 10 tonnia varastossa.

Välivarastoon vastaanotettiin jätevoimalan seisokin aikana paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä 672 tonnia ja muuta lajiteltavaa jätettä 273 tonnia. Välivarasto ajettiin jätevoimalalle seisokin päätyttyä.

Kipsiä muodostui jätteen lajittelusta 11 tonnia. Kipsi kerättiin vaihtolavalle, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Vuoden 2021 lopussa oli varastossa noin 3 tonnia kipsiä.

Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin 1 213 tonnia, josta Sortti-asemien painekyllästettyä puuta oli 733 tonnia ja jätteenkäsittelykeskukseen suoraan vastaanotettua puuta 480 tonnia. Painekyllästettyä puuta toimitettiin jatkokäsittelyyn 1 158 tonnia, josta 6,2 tonnia oli peräisin omasta jätteen lajittelusta. Painekyllästettyä puuta noudetaan kuukausittain varastosta. Vuoden 2021 lopussa painekyllästettyä puuta oli varastossa noin 15 tonnia.

HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen lasia vastaanotettiin 4 407 tonnia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisö Ringin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa olevaan terminaaliin, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Yrityksiltä vastaanotettiin lasia 241 tonnia. Tuottajayhteisö Rinki ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Lasijätettä oli varastossa keskimäärin 50–200 tonnia. Vuoden 2021 lopussa varastossa oli noin 100 tonnia lasijätettä.

Kiinteistölasin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 17.3.

HSY:n erilliskerättyä, kiinteistöjen metallia vastaanotettiin 2 167 tonnia. Metallit kerättiin lasinkeräyksen yhteydessä. Metalli siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoille. Metallia oli varastossa keskimääräinen noin 30 tonnia. Vuoden 2021 lopussa varastossa oli noin 30 tonnia metallia.

Jätteiden käsittelyn yhteydessä kerättiin ja lajiteltiin 354 tonnia metallia. Metallit toimitettiin jalostukseen vaihtolavoilla käsittelyn yhteydessä. Metalleja muodostui lajittelukatoksesta, puun murskauksesta, maiden käsittelystä, Sortti-aseman polttoon kelpaamattoman jätteen käsittelystä ja betonin murskauksesta. Metalleja oli vuoden 2021 lopussa varastossa noin 15 tonnia.

Kuonan käsittelystä muodostui rautametalleja 4 336 tonnia. Rautametalleja oli vuoden 2021 lopussa varastossa noin 20 tonnia.

Kiinteistömetallin vastaanoton poikkeukselliset aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 17.3.

Jätevoimalakuonaa vastaanotettiin 75 879 tonnia vuonna 2021. Käsittelemätöntä kuonaa jäi varastoon 31 275 tonnia. Kuonan laatu on pysynyt vuosien saatossa hyvin samankaltaisena. Käsiteltyjä kuonan mineraaleja oli vuoden 2021 lopussa varastossa 59 362 tonnia.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi 25.9.2015. Blominmäen louhetta on otettu vastaan yhteensä noin 1 554 000 tonnia. Louheet käsiteltiin loppuun syyskuussa 2021 ja lokakuun lopussa käsittelijä lopetti louheesta tehdyn kiviaineksen myynnin.

Bio- ja puutarhajätteen varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 5.

Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6.

Kiviainespitoisia materiaaleja oli varastossa vuoden lopussa noin 101 409 tonnia, asfalttia noin 7 207 tonnia ja betonia ja betonimursketta 15 540 tonnia. Käsittelemättömiä maa-aineksia varastossa oli 27 772 tonnia ja käsiteltyjä maa-aineksia 50 940 tonnia, jotka hyödynnetään vuonna 2022 vanhan kaatopaikan pintarakenneurakassa.

Kipsiä, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä kylmälaitteita kerätään noin 30 kuution vaihtolavoille. Lavan täytyttyä materiaali toimitetaan jatkokäsittelyyn.

Eläinten raadot pääasiassa peurat ja hirvet varastoidaan kannellisessa vaihtolavassa, josta Honkajoen palveluntarjoaja tulee noutamaan ne kolmen päivän sisällä tilauksesta.

HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat, joista yksi on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002.

Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2021 aikana 44 817 asiakasta (taulukko 33). Asiakkaita oli 6 017 vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2020. Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot.

Ämmässuon Sortti-asema on ollut auki vuonna 2021 maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Vuosittaiset kolme kevään lauantaiaukioloa peruttiin koronatilanteen vuoksi.

Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 19.5.2020.

Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville Sortti-asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2021 aikana vastaanotetut jätteet on esitetty taulukossa 34.

Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2021 lopussa varastossa olleet jätemäärät on esitetty taulukossa 35. Taulukossa ilmoitettujen määrien lisäksi varastossa oli pieniä määriä pakkauslasia (15 01 07) ja uudelleen käytettäviä tavaroita.

Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet, opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille sekä valvovat lavoille lajiteltujen jätteiden laatua ja lavojen täyttöastetta.

Sekajäte toimitettiin hyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan ja jätevoimalan käyttöseisokkien aikana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsiteltiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa sekajätteestä hyödynnettiin materiaalina.

Asiakkaat lajittelevat Ämmässuon Sortti-asemalla betoni- ja kiviainekset ja muut palamattomat jätteet erikseen jätteen purkupaikoille (rakennuskiviaines eli betoni sekä rakennus- ja purkujäte eli lasi, villa ja posliini). Lisäksi Sortti-asemalla vastaanotetaan kodin käyttökelpoista pientavaraa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa. Kierrätyskeskuksen uudelleenkäytettävä kodin pientavara ohjataan erilliseen konttiin, joka tyhjennetään viikoittain. Sortti-asemalla erilliskerätään myös puhdasta (maalaamatonta) puuta, pinnoitetun puun lisäksi.

Sortti-asemalla vuonna 2017 aloitettu kokeilu, jossa saniteettikalusteet kerätään erilliselle lavalle, jatkui vuonna 2021. Posliini käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Tarkoituksena on erotella posliinijätteestä muut materiaalit ja toimittaa puhdas posliini tiilitehtaalle materiaalihyötykäyttöön.

Sortti-asemalla aloitettiin muovin erilliskeräys joulukuussa 2019, joka jatkui vuonna 2021. Muovijätettä varastoidaan paalattuna Ämmässuolla, koska muoville ei ole löytynyt vastaanottopaikkaa.

Sortti-asemalla on pieni, alle 1 m³:n, elintarvikejätekuormien vastaanotto, jotta pientuojan ei tarvitse asioida biojätteen käsittelylaitoksen vastaanottotiloissa, jotka ovat suunniteltu raskaalle jätteenkuljetuskalustolle. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt järjestelyn kannanotollaan 24.10.2018. Vuonna 2021 biojätettä otettiin vastaan 16,95 tonnia. Kuormat toimitetaan Sortti-asemalta viipymättä biojätteen käsittelylaitokselle.

Sortti-aseman alueella on käytössä tallentava kameravalvonta.

Sortti-asemalla otettiin käyttöön eSortti-palvelu lokakuussa 2020. Palvelussa asiakkaat voivat ilmoittaa jätteitään ja maksaa maksulliset jätteensä etukäteen ennen asemalle tuloa. Asiakkaat voivat ajaa Sortti-asemalle lajittelemaan erillistä kaistaa näyttäen lukijalle sisääntulossa eSortti-palvelusta saatua QR-koodia.

Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1–2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan.

Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita.

Sortti-aseman ilmanlaadun tarkkailu tehdään yhdessä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen muun ilmanlaadun tarkkailun kanssa (tämän raportin luku 19.2 ja liite 4).

Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa (tämän raportin luku 19.3.1) tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet päätyvät.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.6 ja liite 7).

Sortti-asema on mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin luvussa 19.9 ja liitteessä 8.

Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota.

Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta.

Biojätteen käsittelylaitosten ja kompostointikenttien eteläpuolista vielä rakentamattoman alueen (”eteläinen hyötykäyttöalue”) esirakentamista jatkettiin vuonna 2021 noin 4 ha:n laajuudelta (lue lisää luvusta 15.3.2). Samassa yhteydessä louhittiin rakennuskaivanto vuonna 2022 toteutettavalle uudelle jätevesien tasausaltaalle TAL12.

Laajennusalueen hule- ja jätevesien tasausaltaiden läheisyyteen toteutettiin hulevesien biosuodatusalue, minkä yhteydessä suoritettiin vähäisiä louhintoja (lue lisää luvusta 15.2.2).

Eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamistöiden yhteydessä vielä rakentamattomalla noin 4 ha:n alueella suoritettiin louhintoja 22.6.–29.11.2021. Kyseisenä ajankohtana suoritettiin 101 räjäytystä seuraavina päivinä: 22.–24.6.2021, 28.–30.6.2021, 5.–8.7.2021, 12.–15.7.2021, 19.–22.7.2021, 27.–29.7.2021, 2.–5.8.2021, 9.–12.8.2021, 16.–19.8.2021, 23.–24.8.2021, 31.8.–2.9.2021, 6.–7.9.2021, 13.9.2021, 15.–16.9.2021, 20.–23.9.2021, 27.9.2021, 29.9.2021, 4.–7.10.2021, 11.–14.10.2021, 18.–21.10.2021, 25.–27.10.2021, 1.–2.11.2021, 4.11.2021, 8.–9.11.2021, 11.11.2021, 16.–18.11.2021, 22.–25.11.2021, 29.11.2021.

Räjähteinä käytettiin Fordyn, Kemix A, Kemix pipecharges, Riosplit, Anfo, Kemiitti 60, Firex M, Extension cord, Austin IndetShot, Austin Surface Connector, F-cord ja Other detonating cord -merkkisiä räjähteitä. Alueelta louhitun kiviaineksen määrä oli 454 308 tonnia (174 734 m³ kiven ominaispainoksi arvioitu 2600 kg/m³). Louhittua kiviainesta on käytetty työmaalla massanvaihdoissa pengerrakenteena ja murskattu kalliomurskeeksi. Osa louhitusta kiviaineksesta on tällä hetkellä varastokasassa odottamassa jälkikäsittelyä. Vuonna 2021 kiviainesta murskattiin 199 000 tonnia ja murskaamatonta kiviainesta on varastokasassa 113 000 tonnia, jotka murskataan vuonna 2022. Alueelta poistettiin puita 306 m³, kantoja 2 147 kpl ja pintamaita 3 812 m³. Hyötypuut myytiin ulkopuoliselle toimijalle, kannot murskattiin hyödynnettäviksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja hyödynnettävät pintamaat on varastoitu jätteenkäsittelykeskuksen alueelle.

Hulevesien biosuodatusalueen rakentamisen yhteydessä suoritettiin louhintoja 8.–24.4.2021. Kyseisenä ajankohtana suoritettiin 15 räjäytystä. Räjähteinä käytettiin Fordyn -merkkisiä räjähteitä. Alueelta louhitun kiviaineksen määrä oli noin 3 123 tonnia (1 201 m³ kiven ominaispainoksi arvioitu 2 600 kg/m³). Louhittu kiviaines hyödynnettiin eteläisellä hyötykäyttökenttäalueella pengerrakenteessa.

Ämmässuon eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamiskohteessa tehtiin kivenmurskausta 9.8.–30.12.2021. Vuonna 2021 murskattiin 199 000 tonnia ja murskaamatonta kiviainesta on varastokasassa 113 000 tonnia. Kivenmurskaus jatkuu vuonna 2022.

Alueen ulkopuolelta tuodun louheen murskaus käsitellään tämän raportin luvussa 18.2.4.

Eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamistöiden yhteydessä poikettiin 21.9.2021 louhinnan ja kivenmurskauksen ympäristöluvan sallituista toiminta-ajoista poraamalla kello 6.23 kalliota. Louhinnan ja kivenmurskauksen ympäristöluvan mukaan poraamisen saa aloittaa vasta klo 7.00.

Laitteiston pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja kivenmurskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 4.

Toiminnassa ei muodostunut jätevedenpuhdistamolle toimitettavia vesiä. Alueella muodostuneet pintavedet johdettiin tasausaltaan kautta ja suotopenkereen lävitse ojaan, mistä ne päätyivät Kaakkoiseen avo-ojaan. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Eteläisen hyötykäyttökentän louhintoihin liittyen tehdään jatkuvatoimisia tärinämittauksia Kolmperän, Laitamaan ja Råbackan asuinalueilla urakka-aluetta lähimmissä kiinteistöissä.

Louhinnan ja murskauksen melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.6 ja liite 7).

Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta ja järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä.

Loppusijoitusalueelle eli S1-alueelle on tehty rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa.

Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnan käytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC-prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011.

Kaatopaikkakaasun keräys alkoi vuonna 1996. Vuonna 2021 kerättiin kaatopaikoilta kaasua yhteensä 13,78 milj. Nm³ (69,0 GWh). Kerätyn kaasun polttoaine-energia oli 1,6 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020. Vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaatopaikkakaasua 4,85 milj. Nm³ (24,4 GWh), kaasunkeräysaste 93 prosenttia. Loppusijoitusalueelta kerättiin kaatopaikkakaasua 8,92 milj. Nm³ (44,6 GWh), kaasunkeräysaste 80 prosenttia. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot vuosina 2019–2021 on esitetty taulukoissa 36 ja 37.

Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun (CH₄ 50 %) kumulatiiviset määrät vuosina 2020 ja 2021 on esitetty kuvassa 7 ja taulukossa 38.

Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea; 98,2 prosenttia. Kerätystä kaasusta 96,8 prosenttia (13,23 milj. Nm³) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2020 ja 2021 on esitetty kuvassa 8 ja taulukossa 39.

Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen alkoi vuonna 2004. Vuonna 2021 kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikkakaasua 13,23 milj. Nm³ (67 GWh) (kuva 9 ja taulukko 40), kaasun hyödyntämisasteen ollessa 96,8 prosenttia. Kaasusta tuotettiin sähköä 28,4 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 5 793 MWh. Kerättävä kaatopaikkakaasu riittää pitämään käynnissä enää yhden kaasumoottorin ja ORC:n, loppujen moottoreiden ollessa varakoneina.

Vuonna 2021 kaasumoottori 4 oli pois käytöstä ja kaasua ajettiin vain kaasumoottoreilla 1–3. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasumoottorien 1–3 osalta vuonna 2021 on esitetty taulukoissa 41–43. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista kaasuvoimalaan syötetyn kaasun osalta vuonna 2021 on esitetty taulukossa 44. Yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista ORC:n ja kaasuvoimalan lämmön tuotannon osalta vuonna 2021 on esitetty taulukossa 45.

Kaatopaikkojen hitaasta painumisesta johtuen kaasunkeräysjärjestelmiä on korjattu aikaisempien vuosien tapaan, muun muassa kaasukaivoja on korotettu, kaasukaivojen imulinjojen kaltevuuksia on korjattu vedenpoiston mahdollistamiseksi. Kaasunsäätöasemien 6, 7, 10 ja 11 liitosputket uusittiin.

Kaasumoottorin M2 E70 -revisiohuolto valmistui 28.4.2021 ja kaasumoottorille M1 tehtiin vastaava huolto ajanjaksolla 27.9.–17.12.2021. Siloksaanisuodattimen suodatusmassat vaihdettiin ajanjaksolla 18.1.–23.11.2021.

Rikkivetypesuri ei vuonna 2021 edelleenkään toiminut optimaalisesti, lipeän syöttöä prosessiin vähennettiin huomattavasti, jotta soodaan muodostuminen saatiin minimoitua.

Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m³ muunnettuna 15 prosentin happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet mitattiin ensimmäisen kerran syksyllä 2018 ja sen jälkeen mittaukset tehdään 5 vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 46 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuonna 2021.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 4.

Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.6 ja liite 7).

Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 34 tonnia ja ravinneliuosta 100 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä 4 120 kg ja jäähdytysnestettä 1 000 kg.

Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa.

Vuonna 2021 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 3 800 kg, käytettyä moottorin jäähdytysnestettä 1 000 kg, siloksaanisuodattimien käytettyä suodatusmassaa 800 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 20 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 30 kg, öljynerotuskaivon tyhjennyksestä 2 500 kg lievästi öljyistä jätevettä. Moottoreiden öljyn- ja jäähdytysnesteidenvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntarjoaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet jätteen polttoon.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia jätevesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Jätevesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen käsittely- ja varastointikenttien hulevesistä. Jätevedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja maastoon johdettavia vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuutta mittaavien laitteiden avulla.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan. Vuonna 2021 pestiin ja tarkastettiin lähes kaikki alueen jätevesialtaat, sekä kaikki hulevesialtaat. Vuosittain pestään jätevesien tasausaltaat niihin laskeutuvan ja kertyvän kiintoaineksen takia. Puhtaiden hulevesien tasausaltaat pestään parin vuoden välein tai tarpeen mukaan. Pesuissa altaista poistetaan kiintoaines ja altaan kunto tarkastetaan silmämääräisesti.

Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaan alueen sisäpuolisten vesipitoisten jätekuormien kuivatusallas tyhjennettiin, pestiin ja tarkastettiin kesällä. Tämän yhteydessä salaojitus ja kiviainesmuurit uusittiin.

Ämmässuolta Kauklahteen johtava noin 6 km pituinen paineviemäri elementtipuhdistettiin 1.–2.6.2021. Toimenpiteellä parannettiin vesienhallinnan toimintavarmuutta, sekä nostettiin alueelta pois johdettavien jätevesien pumppaus kapasiteettia.

RO-koneikkoon vaihdettiin uudet kalvot 6.10.2021.

Pohjavesipumppaamoon PVP3 vaihdettiin uusi pumppu vanhan rikkoutuneen tilalle 19.10.2021.

Teknisenveden pumppaamoon TVP2 vaihdettiin uusi pumppu vanhan rikkoutuneen tilalle 1.12.2021.

Loppuvuodesta 2021 tehtiin vuosihuollot vesienhallinnan kaikille pumpuille sekä korjattiin vuosihuolloissa havaitut viat ja puutteet.

Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tarkemmin tämän raportin luvussa 15.2.2.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään laitosten prosesseihin, kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan kaatopaikkojen viimeisteltyjen osien sekä kenttä- ja ajoalueiden puhtaita hulevesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista jätevesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn.

Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3.1.

Pohjavesipumppaamo PVP5 on eteläisen laajennusalueen pohjavesipumppaamo. Vuonna 2016 kohonneiden ja edelleen koholla olevien typpipitoisuuksien takia PVP5:n vedet ohjattiin jätevedenpuhdistamolle. Aikaisemmin pumppaamon PVP5 pohjavettä on käytetty teknisenä vetenä ja loput vedestä on päästetty laaduntarkkailun jälkeen lounaiseen avo-ojaan hulevesiallas HVA3:n kautta. HVA3-altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6.

Helmikuussa 2020 valmistui RO-kalvosuodatuslaitteisto (käänteisosmoosi), jossa PVP5:n vedestä poistetaan koholla olevaa nitraattityppeä. Laitteiston avulla vedestä saadaan konsentroitua kuormittavat rejektijakeet jätevedenpuhdistamolle, ja puhdas permeaatti vesi voidaan hyödyntää teknisenä vetenä tai laskea luontoon. Vuonna 2021 laitteistolla käsiteltiin yhteensä 92 052 m³ vettä, josta muodostui rejektiä 37 370 m³ ja permeaattia 54 682 m³.

HVA3-altaan läheisyyteen toteutettiin hulevesien biosuodatusalue vuonna 2021 (lue lisää tämän raportin luvusta 15.2.2).

Jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteiset vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin.

HSY jätehuollolla on teollisuusjätevesisopimus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon. 18.3.2019 päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot sekä jäteveden tarkkailua koskevat kriteerit viemäriin johdettavalle vedelle. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 19.3.4.

Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Syötettävä kemikaali on kalsiumnitraattipohjainen Nutriox-tuote. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Ämmässuolta lähtevän painelinjan purkupäässä Hansakalliossa sekä Kauklahden jätevedenpumppaamolla. Vuonna 2021 rikkivetypitoisuudet eivät olleet merkittävästi koholla.

Vuonna 2021 kemikaalia kului 199 330 kg, joka on noin 168 m³.

30.12.2021 havaittiin huoltotunnelin suotovesiputken tukkeutumisesta aiheutunut ylivuototilanne. Suotovettä arvioidaan vuotaneen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle noin 1 140m³. Suotoveden ylivuoto tapahtui jätteenkäsittelykeskuksen alueelle, eikä altaiden tai pumppaamoiden kautta ole suotovettä päässyt alueen ulkopuolelle maastoon. Suotoveden ylivuoto saatiin loppumaan 30.12.2021. Korjaavina toimenpiteinä suotovesilinjasta rakennettiin kaksi ylivuotoa viereiseen jätevesilinjaan.

Vuonna 2021 merkittävimmät rakennusinvestoinnit ovat kohdistuneet viimeistelyrakenteisiin, biojätteen käsittelyyn sekä alueiden ja infran kehittämiseen. Lisäksi rakennusinvestointeja on tehty muun muassa vesien ja kaasujen hallintaan liittyen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna 2021 toteutetut rakennushankkeet on esitetty liitteessä 13 olevalla kartalla.

Loppusijoitusalueen kaasunkeräysjärjestelmää on ylläpidetty ja saneerattu vuoden 2021 aikana. Loppusijoitusalueen lakialueella imulinjojen toiminta varmistettiin pengerryksillä ja vaihtamalla imulinjat uusiin. Imulinjat olivat painuneet ja pengerryksillä linjastoihin saatiin tasainen vietto ja siten niiden toiminta putkiin kondensoituvan veden poistamiseksi keräysjärjestelmästä. Lisäksi uusittiin vanhan kaatopaikan 6, 10 ja 11 kaasuliitokset. Kaasunkeräysjärjestelmät uusittiin alueen pintarakenneurakan töiden yhteydessä.

Vuonna 2021 aloitettiin kaatopaikkakaasun keräyksen automaatiojärjestelmän saneeraushanke. Järjestelmämuutoksia tehtiin kaasupumppaamoihin KP1–KP4. Töitä aloitettiin myös säätöasemien osalta, ja niitä jatketaan vuonna 2022.

Laajennusalueen hule- ja jätevesien tasausaltaiden läheisyyteen toteutettiin hulevesien biosuodatusalue siten, että ko. rakennusurakka valmistui kesäkuussa 2021. HSY:n strategiassa eräänä päämääränä on ollut hulevesien hallinnan kehittäminen ja biosuodatuksen toteutuksen tavoitteena on maastoon johdettavien hulevesien laadun omaehtoinen parantaminen ja laadun varmistaminen. Biosuodatuksella pyritään käsittelemään hulevesiä luonnonmukaisin menetelmien eli mikrobien ja kasvien ravinnekierron avulla.

Vesienhallinnan automaatiojärjestelmän uusintaurakka käynnistyi vuonna 2021. Urakan on määrä valmistua loppuvuodesta 2022.

Vanhan kaatopaikan pohjoisosien pintavesien ohjaamista viemäriin tai niiden ollessa puhtaita maastoon mahdollistava putkistojärjestelyurakka toteutettiin vuonna 2021. Suunnitelmat toimitettiin ELY-keskukseen 4.8.2021. Suunnitelmia täydennettiin toimintakuvaksella, joka toimitettiin 9.11.2021.

Vaarattoman (tavanomaisen) jätteen loppusijoitusalueelle toteutettiin väliaikainen pintarakenne noin 1,9 hehtaarin alueelle, sen pohjois- ja itäreunan luiskiin (liite 14). Pintarakenne tehtiin yhdistelmärakenteena, jossa on bentoniittimatto ja LLDPE-kalvo. Pintarakenteen kaasunkeräyskerroksessa (jonka paksuus min. 300 mm) hyödynnettiin HSY:n käsittelypalveluiden jalostamia jätemateriaaleja, kuten Sortti-aseman palamatonta jätettä, Sortti-aseman betonijätettä sekä seulaylitekiveä. Samassa yhteydessä toteutettiin myös olemassa olevien kaasukaivorakenteiden läpiviennit ja kaasukaivojen sekä imulinjojen muutostöitä. Lisäksi loppusijoitusalueen laelle toteutettiin kaasunimulinjoja ja niiden kaltevuuden edellyttämiä pengerrakenteita tarkoitukseen parhaiten soveltuvasta kierrätysmateriaalista kuten jätevoimalan kuonan hienoaineksesta.

Vanhalle kaatopaikalle toteutettiin loppukesällä 2021 myös pintamaakerroksen ja kasvukerroksen rakennusurakka noin 2,0 hehtaarin alueelle (liite 15). Kasvukerroksen multa jalostettiin Ämmässuolla ja siinä hyödynnettiin kompostia. Kasvukerroksen teoreettinen paksuus on 200 mm. Pintamaakerroksen teoreettinen paksuus on 800 mm. Yhteispaksuus 1 metri.

Vanhan kaatopaikan pintamaa- ja kasvukerrosurakan suunnitelmat toimitettiin ELY-keskukseen 1.6.2021. Materiaalitiedot, palveluntarjoajien suunnitelmat ja riippumattoman laadunvalvojan lausunto toimitettiin ELY-keskukseen 28.7.2021. Urakan loppuraportti toimitettiin 3.12.2021.

Loppusijoitusalueen urakan toteutussuunnitelmat toimitettiin ELY-keskukseen 9.5.2021. Materiaalitiedot, palveluntarjoajien suunnitelmat ja riippumattoman laadunvalvojan lausunto toimitettiin ELY-keskukseen 21.6.2021.

Kompostointilaitoksen esikäsittelytilan lattiarakennetta saneerattiin vuoden 2021 alussa. Urakka valmistui maaliskuussa 2021. Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle on raportoitu tästä urakasta sähköpostitse 7.1.2021 ja 21.6.2021.

Kompostointilaitoksen kuljetinjärjestelmiä oli tarkoitus saneerata vuoden 2020 aikana, mutta COVID19-pandemiasta johtuen urakkaa jouduttiin lykkäämään vuoteen 2021. Urakka saatiin toteutettua ja se valmistui kesäkuussa 2021.

Kompostointi- ja biokaasulaitoksella toteutettiin myös toinen urakka, jonka kohteena olivat kompostointilaitoksen esikäsittelytilan murskaimen uusinta, laitoksen vanhan seulontalinjan parannustyöt, uusi pumppausjärjestelmä biokaasulaitokselle (biojätteen varasyöttöjärjestelmä mädätysreaktoreihin) sekä esikäsittelytilan jätevesipumppujen uusinta. Urakka valmistui lokakuussa 2021.

Pyrolyysin koetoimintalaitoksen koetoiminta aloitettiin maaliskuussa 2021. Koetoimintaa tehtiin jaksoittain ja vuoden aikana laitokselle toteutettiin pienehköjä prosessin toimintaan liittyviä parannustoimenpiteitä. Koetoiminta jatkuu vuonna 2022.

Biojätteen käsittelylaitosten ja kompostointikenttien eteläpuolisen vielä rakentamattoman alueen (”eteläinen hyötykäyttöalue”) esirakentamista jatkettiin vuonna 2021 noin 4 ha:n alueella, koska Jätteenkäsittelykeskuksessa tarvitaan lisää hyötykäyttökenttätilaa Ekomo-toiminnoille ja muille jätteenkäsittelyä palveleville toiminnoille. Samassa yhteydessä louhittiin rakennuskaivanto vuonna 2022 toteutettavalle uudelle jätevesien tasausaltaalle TAL12. Edellisenä vuonna samaa eteläistä hyötykäyttöaluetta esirakennettiin noin kuuden hehtaarin alueelta. Esirakennustöiden on määrä valmistua kesäkuussa 2022, minkä jälkeen koko eteläisen hyötykäyttöalueen noin 10 hehtaarin suuruisen alueen esirakentamistyöt valmistuvat. Esirakennetut kenttäalueet viimeistellään lopullista käyttöä varten tulevissa urakoissa. Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle on raportoitu em. töistä sähköpostitse 11.3.2021 ja 2.11.2021.

Eteläiselle hyötykäyttöalueelle toteutettiin Stena Recycling Oy:n ekomo-toimintaa varten noin 1,8 hehtaarin laajuinen kenttäalue HSY:n ja Stena Recycling Oy:n välisenä yhteistyöprojektina. Kenttärakenteessa hyödynnettiin jätteenpolton kuonaa. Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle on raportoitu tästä urakasta sähköpostitse 2.7.2021 ja 21.12.2021.

Eri puolilla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta tehtiin yleisiä infrarakenteiden muutostöitä, joissa parannettiin liikennejärjestelyjä, kaivorakenteita ja tehtiin muun muassa uusia aitoja.

R1-alueen reunalle rakennettujen väliaikaisten pintarakenteiden koekenttien seurantaa on jatkettu vuonna 2021. Vuoden 2021 aikana tehtiin korjaustöitä, ja paranneltiin kaivoihin kerättävien vesien pumppausjärjestelyjä.

Jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna 2021 käytetyt merkittävimmät kemikaalit ilmoitetaan YLVA-järjestelmään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin 2021 yhteydessä.

Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.12, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 9.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 13.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 14.6.

Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään lainsäädännön vaatimat tarkastukset.

Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa 11.7. Ämmässuon Ekomo-toimijoiden polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on keskitetty piste öljyntorjuntatarvikkeille. Konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kaikkien jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimivien työntekijöiden ja palveluntarjoajien käytettävissä öljyvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen polttoainesäiliöt tarkastetaan HSY toimesta vuosittain vuoden vaihteessa. Vuoden 2021 polttoainesäiliöiden tarkastusraportti on liitteenä 16.

‍Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita vuonna 2021. Sen sijaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa oli useampia pienempiä häiriöitä ja poikkeamia (katso tämän raportin luku 17.2). Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 19. Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa.

Biojätteen vastaanotto siirtyi vanhaan kompostointilaitokseen 28.12.2020–28.2.2021 väliseksi ajaksi. Tänä aikana biojäte kuljetettiin pyöräkuormaajalla vanhasta kompostointilaitoksesta kompostointilaitokseen käsiteltäväksi (lue lisää luvusta 5.8).

Vanhan kompostointilaitoksen ammoniakkipesurit eivät toimineet 14.–18.1.2021 ja ilma meni pesemättä biosuotimelle (lue lisää luvusta 5.8).

Vanhan kaatopaikan kaasunkeräys oli osittain pois päältä 15.–18.1.2021.

Biokaasulaitoksen biokaasuputkessa ennen rikkivedynpoistolaitteistoa oleva pieni halkeama korjattiin 21.1.2021. Korjaustyön aikana biokaasua vapautui ympäristöön noin 1 300 Nm³ (lue lisää luvusta 5.8).

Ovien poisto tukiainehallista ja vaihto imuilmastukseen jäätymisongelmien vuoksi 11.–26.2.2021.

Biojätteen käsittelyn kaasut johdettiin soihtuun 28.2.–1.3.2021, 22.3.2021, 20.–21.5.2021, 23.–26.5.2021, 28.6.2021, 17.–26.7.2021.

Tulipalo pyrolyysin koetoilaitoksen hallin sisällä 17.3.2021. Henkilövahinkoja ei aiheutunut, eivätkä rakenteet ja laitteistot kärsineet vahinkoja (lue lisää luvusta 5.8).

Biojätteen käsittelyssä seulottiin ulkona kompostointilaitoksen tunnelien uloskantoja seularikon takia 26.–30.3.2021 ja seularemontin takia 21.–31.5.2021.

Rikkivetylaitoksen sokeointi, jossa biokaasulinjan ja rikkivedynpuhdistuslaitoksen väliset linjat sokeoitiin 12.4.2021. Korjaustyön aikana biokaasua vapautui ympäristöön noin 2 600 Nm³ (lue lisää luvusta 5.8).

Kompostointilaitoksen biosuodattimen ensimmäisen lohkon materiaalin vaihto 2.–25.8.2021.

Kompostointilaitoksen biosuodattimen toisen lohkon materiaalin vaihto 26.8.–16.9.2021.

Alitekasan kytöpalo 1.11.2021 jälkikypsytyskentällä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suotoveden ylivuoto huoltotunnelin eteläpäässä sijaitsevan kaivon tukkeuman myötä 25.–30.12.2021. Suotoveden ylivuoto tapahtui Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella, eikä altaiden tai pumppaamoiden kautta ole vettä päässyt jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelle maastoon (lue lisää luvusta 14.7).

Kuorma-autojen hydrauliikkaa hajosi muutaman kerran vuoden 2021 aikana ja hydrauliöljyä valui laajennusalueella puhtaan maan varastokasan luona 7.9.2021 (tämän raportin luku 7.2.1) ja viherjätekentälle 13.10.2021 (tämän raportin luku 5.3). Öljyvuodot imeytettiin imeytysturpeella tai öljyntorjuntarakeilla.

Eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamistöiden yhteydessä vielä rakentamattomalla noin 4 ha:n alueella suoritettiin louhintoja 22.6.–29.11.2021 (katso tämän raportin luku 12.2). Eteläisen hyötykäyttökentän esirakentamistöiden yhteydessä poikettiin 21.9.2021 louhinnan ja kivenmurskauksen ympäristöluvan sallituista toiminta-ajoista aloittamalla kallion poraaminen ennen kello 7.

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttökatkoksen 7.–16.7.2021 ja vuosihuollon 13.9.–10.10.2021 takia sekajätettä vastaanotettiin Ämmässuolla laajennusalueen kentälle (katso tämän raportin luku 7.14). Jätteet paalattiin 7.7.–16.8.2021 ja 13.9.–12.11.2021.

PIMA-suotovesinäytteitä jäi ulkopuolisesta näytteenottajatahosta johtuen tekemättä kaksi näytteenottokertaa vuonna 2021 (katso tämän raportin luku 6.4.2).

Vanhan kaatopaikan painumamittaukset suoritettiin vuonna 2021 vain yhden kerran joulukuussa 2021.

Ämmässuon ja kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun näytteenotto viivästyi suunnitellusta aikataulusta ulkopuolisesta näytteenottajatahosta johtuen vuonna 2021.

HSY jätehuollon ja HSY vesihuollon teollisuussopimuksessa mainittu vuosittainen haitallisten ja vaarallisten aineiden näytteenotto jäi vuonna 2021 tekemättä inhimillisen erehdyksen takia.

Kompostointilaitoksen prosessivesisäiliöstä otettiin vain yksi vesinäyte vuonna 2021.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaaka-asema oli avoinna maanantaista perjantaihin kello 7.00–17.00. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella oli kuorma-autoliikennettä arkisin kello 7.00–21.00 välisenä aikana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä, viikonlopuista tai vallitsevasta lumitilanteesta johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2021 taulukon 47 mukaisesti.

HSY:n omaan toimintaan liittyvien jätteenkäsittelyjen ja kuljetuksien osalta aloitettiin toiminaan elokuussa 2021 ympäristöluvan 14.12.2012 olennaisen muutoksen ESAVI:n päätöksen nro 147/2021 (19.5.2021) mukaisesti. Ympäristöluvan muutos mahdollistaa sen, että muun muassa sekajätteen paalausta, kuonan seulontaa sekä muuta melua aiheuttavaa toimintaa, mukaan lukien melua aiheuttavat huoltotoimenpiteet ja koneidenkorjaus, saa harjoittaa arkisin kello 6.00–22.00 ja viikonloppuisin kello 7.00–18.00.

Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00.

HSY vesihuollon päivystyskuormien tuonti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen viikonlopun tai pyhäpäivän aikana toteutui 10 päivänä (3.1.2021, 9.1.2021, 16.1.2021, 31.1.2021, 5.6.2021, 6.6.2021, 22.8.2021, 9.10.2021, 24.10.2021 ja 6.12.2021) ja arkena kello 21.00–7.00 aikana toteutui 25 päivänä (1.1.2021, 12.1.2021, 15.1.2021, 18.1.2021, 26.1.2021, 28.1.2021, 29.1.2021, 4.2.2021, 8.2.2021, 10.2.2021, 2.3.2021, 3.3.2021, 14.4.2021, 16.4.2021, 8.6.2021, 9.6.2021, 21.6.2021, 13.7.2021, 19.7.2021, 23.7.2021, 8.10.2021, 25.10.2021, 27.10.2021, 12.11.2021, 31.12.2021).

Puolustusvoimien harjoitus Ämmässuolla 27.–29.10.2021. Yöpyminen tapahtui suojaviheralueella ja harjoituksessa ammuttiin satunnaisesti paukkupatruunoilla kello 7.00–22.00.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota kutsutaan viestinnässä nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy kiertotaloutta edistävää innovaatio- ja yritystoimintaa, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Toiminta tähtää materiaalien hyödyntämisen ja resurssiviisauden edistämiseen mahdollistamalla siihen liittyvää liiketoimintaa sekä uusien innovaatioiden, teknologioiden ja ratkaisujen syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tarjota kehittämisalusta koetoiminnalle sekä edistää avoimen ja osallistavan toimintaympäristön ja kokeilukulttuurin syntymistä.

Alueen Ekomo-toimijoiden yhteistyöalustana toimii syksyllä 2019 käyttöön otettu Microsoft Teams-pohjainen Resurssipörssi.

HSY suorittaa turvallisuuskävelyjä kaikkien Ämmässuon Ekomo -yhteistyökumppaneiden vuokraamilla alueilla. Turvakävelyllä keskitytään siisteyden, turvallisuuden ja polttoaineiden sekä kemikaalien varastointiin.

Ekoteollisuuskeskusta tukevaa kehitystyötä on käsitelty tämän raportin kappaleessa 22.3.

Vuonna 2021 Ekomo-yhteistyökumppaneita oli Ämmässuolla 10 kappaletta, Seutulassa kolme ja Kivikossa kolme. Ämmässuon kumppanit ja heidän toimintansa Ämmässuolla on lueteltu taulukossa 48.

Vuonna 2021 HSY:n ympäristöluvalla toimineiden yritysten sijainnit alueella on esitetty kuvassa 10 ja tiedot luvussa 18.2.

Yleistä toiminnasta

Lotus Demolition Oy käsittelee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella Lotuksen purkukohteista tuotua betonijätettä. Betonijätteestä jalostetaan betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Lotus Demolition Oy vastaanotti 21 263 tonnia betonijätettä vuoden 2021 aikana.

Lotus Demolition varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN 13242+A1 (2008) ja valtioneuvoksen asetuksen 843/2017 nk. MARA-asetuksen mukaisesti.

Alkuvuodesta 2021 Delete Demolition Oy liittyi osaksi perheyritys Lotusta ja yrityksen nimeksi vaihtui Lotus Demolition Oy. 1.1.2020 alkaen päivitetty Ekomo-yhteistyösopimus jatkuu Lotus Demolition Oy:n nimissä.

Betonijätettä on vuonna 2021 murskattu seuraavina ajankohtina: 5.–7.1.2021, 11.–29.1.2021, 1.–8.2.2021, 12.–18.2.2021, 24.–25.2.2021, 1.3.2021, 15.–24.3.2021, 29.3.–1.4.2021, 6.–8.4.2021, 12.–27.4.2021, 3.–6.5.2021, 10.–12.5.2021, 17.–20.5.2021, 24.–28.5.2021, 31.5.–3.6.2021, 7.–10.6.2021, 9.–10.8.2021, 20.–30.9.2021, 5.10.2021, 15.11.–16.12.2021 ja 20.12.2021.

Lotuksen betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty liitteessä 17.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2021 aikana.

Jätteet, kemikaalit ja polttoaineet

Betonijätteen jalostuksesta ei muodostunut hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. Metalliromua muodostui jalostuksen yhteydessä noin 174 tonnia.

Työkoneiden mahdollisista huollosta syntyneet jäteöljyt ja öljynsuodattimet on toimitettu Lotuksen kokonaispurun huoltotiloihin Vantaalle.

Toiminnassa käytettiin kevyttä polttoöljyä 32 418 litraa vuoden 2021 aikana. Alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2,6 m³. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen ja lukittu.

Yleistä toiminnasta

Fortum Power and Heat Oy vastaanotti ja jalosti hevostallien puupohjaista kuivikelantaa (EWC-koodi 02 01 06) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vuoden 2021 helmikuun loppuun saakka. Fortum luovutti vuokraamansa kentän HSY:lle toukokuussa 2021.

Fortum vastaanotti vuoden 2021 aikana 4 920 tonnia kuivikelantaa ja 29 tonnia kierrätyspuuta. Vuoden 2021 aikana toimitettiin Ämmässuolta energiahyödynnettäväksi kierrätyspuuta 29 tonnia ja kuivikelantaa multaukseen 6 952 tonnia.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Fortum Power and Heat Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2021 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

Fortum Power and Heat Oy:llä ei ollut alueella omia työkoneita tai laitteita, joten toiminnasta ole raportoitavia polttoaine- tai jätemääriä.

Yleistä toiminnasta

G&C Materials Oy välivarastoi 1.1.–31.12.2021 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella hevosenlantaa (EWC-koodi 02 01 06) käytettäväksi kierrätykseen alueen ulkopuolella.

Vuoden 2021 aikana käsitellyn/välivarastoidun hevosen lannan määrä oli 1 932 tonnia, vuoden lopussa varastossa olevan hevosen lannan määrä oli 626 tonnia ja vuoden aikana alueelta poiskuljetun hevosen lannan määrä oli 1 592 tonnia.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

G&C Materials Oy:lla ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2021 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

G&C Materials Oy:llä ei ollut alueella omia työkoneita tai laitteita, joten toiminnasta ei ole raportoitavia polttoaine- tai jätemääriä.

Yleistä toiminnasta

NCC Industry Oy jalosti HSY:n palveluntarjoajana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella louhetta. HSY vastaanotti ja punnitsi louheen sen tullessa alueelle, jonka jälkeen NCC Industry Oy varastoi sekä murskasi sen kiviainestuotteiksi. NCC lopetti kiviaineen jalostamisen syyskuussa 2021 ja luovutti jalostukseen käyttämänsä alueen HSY:lle 30.11.2021.

Vuonna 2021 louhetta vastaanotettiin yhteensä 93 169 tonnia.

Kiviainesta käsiteltiin murskaamalla 12.1.–24.3.2021 ja 3.6.–22.9.2021. Ylisuurien louheiden rikotusta tehtiin yhteensä noin 36 päivää vuoden 2021 aikana.

NCC Industry Oy:n tuotantotiedot on esitetty liitteessä 17.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

NCC Industry Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2021 aikana.

Tärinämittausta ei toteutettu, koska NCC Industry Oy ei louhinut Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella.

Jätteet, kemikaalit ja polttoaineet

Louheen jalostuksen yhteydessä muodostui 6 000 kg metalliromua, 1 100 kg sekajätettä ja 1 300 litraa jäteöljyä. Jätteet toimitettiin NCC:n toimesta käsittelijöille, joilla on ympäristölupa ko. jätteen käsittelyyn.

Toiminnassa käytettiin 167 725 litraa kevytpolttoöljyä ja 1 085 litraa voiteluainetta vuoden 2021 aikana. Alueella oli kaksoisvaipallinen ja lukittava polttoainesäiliö, jonka alusta oli suojattu vuotojen varalta.

Yleistä toiminnasta

Ralf Ajalin Oy tekee kasvualustojen tuotantoa sekä puhtaiden maiden seulontaa sekä kompostin myyntiä markkinoille Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Toiminnan ajanjakso oli huhtikuu–joulukuu 2021. Huhtikuussa 2021 Ajalin aloitti myös hevostallien kuivikkeiden käsittelyn ja hyödyntämisen multatuotannossa.

Vuoden 2021 aikana alueelta pois kuljettiin HSY:n kompostia 11 207 tonnia ja kasvualustoja 31 816 tonnia. Alueella valmistettavissa kasvualustoissa hyödynnettiin 4 323 tonnia HSY:n komposteja.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2021 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

Raskaskonekorjaamo Kari T Hyvönen Oy tekee korjausurakoinnin sekä jätteen poiskuljetuksen Ralf Ajalin Oy:lle ja on vienyt kaikki korjauksista syntyneet jätteet mukanaan.

Gazpromneft Grease L EP 1:sta 18 kg sekä L EP 0:sta 18 kg käytettiin seulan, pyöräkoneen ja kuljettimen rasvaimeen.

Toiminnassa käytettiin kevytpolttoöljyn talvilaatua 4 643 litraa ja kesälaatua 39 222 litraa.

Yleistä toiminnasta

Tarpaper Recycling Finland Oy vastaanottaa ja välivarastoi kattohuopajätettä (EWC-koodi 17 03 02) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Kattohuopajäte varastoidaan myöhempää murskausta ja materiaalihyötykäyttöä varten.

Vuoden 2021 aikana Tarpaper Recycling Finland Oy vastaanotti 3 012 tonnia kattohuopajätettä. Kattohuopajätettä oli vuoden 2021 lopussa varastossa 3 012 tonnia. Vuoden 2021 aikana kattohuopajätettä toimitettiin jatkojalostettavaksi 4 952 tonnia.

Häiriöt ja muut poikkeustilanteet

Tarpaper Recycling Finland Oy:n toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2021 aikana.

Jätteet ja polttoaineet

Tarpaper Recycling Finland Oy:llä ei ollut alueella omia työkoneita tai laitteita, joten toiminnasta ei ole raportoitavia polttoaine- tai jätemääriä.

Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin ja tarvittaessa pölynsidonnassa käytettiin vesitykkiä. Ekomo-toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.2 ja liitteessä 4.

Ekomo-toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 19.3 ja liitteessä 6.

Ekomo-toiminnan aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 19.6 ja liite 7).

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta syntyy ympäristövaikutuksia muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten, tarkkailuohjelmien sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 3). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 11). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sääparametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta.

Ämmässuon ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/ilmanlaatu-nyt/ammassuon-ilmanlaatu-ja-saaolot/.

Ämmässuon ilmanlaadun vuosiraportti 2021 on esitetty tämän raportin liitteessä 4.

Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO₂, CH₄, O₂ ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 19.2.4).

Biojätteen käsittelyn ilmapäästöjen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 5.10.1, pilaantuneiden maiden ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 6.4.1, tuhkien käsittelyn ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 9.3.1, kivenmurskauksen ja louhinnan ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 12.4.1 ja kaasuvoimalan ilmapäästöjen tarkkailusta luvussa 13.6.1.

Vuonna 2021 kesä-, heinä- ja lokakuu olivat tarkkailujakson 2010–2020 keskiarvoa lämpimämpiä Ämmässuolla (kuva 12 ja taulukko 49). Vuoden 2021 kesä- ja heinäkuu olivat poikkeuksellisen lämpimiä, ja helmi- ja joulukuu puolestaan poikkeuksellisen kylmiä.

Vuosi 2021 oli normaalia sateisempi ja erityisen sateisia kuukausia olivat tammi-, touko- ja elokuu (kuva 13 ja taulukko 50). Vuoden 2021 sadesumma oli 847 mm. Vuoden 2021 sääoloista voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteistä 4 ja 21.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin laajennusalueen louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitatuista hiukkasista voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteestä 4.

Vuonna 2021 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli ilmanlaadun mittausasemalla 10 µg/m³, joka oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m³) alapuolella.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 70 µg/m³, johon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (66 µg/m³) mitattiin kesäkuussa, eikä PM10-pitoisuus täten ylittänyt ohjearvoa vuoden 2021 aikana. PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti kuutena vuorokautena raja-arvon (50 µg/m³) vuonna 2021. Raja-arvotason ylitykset tapahtuivat yhtä kertaa lukuun ottamatta kesä- ja heinäkuussa, jolloin oli todella lämmintä ja kuivaa. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM10-pitoisuuden korkein kuukausipitoisuus (22 µg/m³) mitattiin kesäkuussa.

Vuonna 2021 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo (4,6 µg/m³) oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m³) alapuolella. Korkein PM2,5-pitoisuuden kuukausipitoisuus (6,7 µg/m³) mitattiin kesäkuussa.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 2021 on esitetty taulukossa 51. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien vuosikeskiarvot vuonna 2011–2021 on esitetty kuvassa 14 ja taulukossa 52.

Loppusijoitusalueelta sekä biojätteen ja jätevesilietteen käsittelystä vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajupäästöä voi esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Merkittävimmät haisevien rikkiyhdisteiden lähteet jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat jätetäytössä olevan orgaanisen jätteen anaerobinen hajoaminen sekä biojätteen ja jätevesilietteen kompostointi, jätevoimalan seisokkien aikainen jätteen varastointi ja paalaus sekä myöhemmin paalivaraston purku.

Jätevesilietteen vastaanotto alkoi suuremmassa mittakaavassa vuonna 2016. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kaatopaikkojen pintarakenteiden valmistumisen myötä kaatopaikkojen merkitys hajulähteenä on vähentynyt ja muiden hajulähteiden merkitys kasvanut. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitatuista haisevista rikkiyhdisteistä voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteestä 4.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRS-pitoisuuksia.

TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuonna 2021 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) on esitetty taulukossa 51. TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot vuosilta 2011–2021 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) on esitetty kuvassa 15 ja taulukossa 52.

Vuonna 2021 TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 0,1 µg/m³ ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja 0,2 µg/m³ mittausasemalla 2. TRS-pitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 10 µg/m³, johon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. On huomioitava, että jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on teollisuusalue ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle. Vuonna 2021 ilmanlaadun mittausasemalla 1 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (0,7 µg/m³) mitattiin tammikuussa ja ilmanlaadun mittausasemalla 2 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (1,9 µg/m³) mitattiin joulukuussa. Korkein kuukausikeskiarvopitoisuus (0,8 µg/m³) mitattiin ilmanlaadun mittausasemalla 2 joulukuussa.

Hajuhaittojen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m³. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohje- tai raja-arvoa. Vuonna 2021 hajutunteja mitattiin yksi kappale ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja 17 kappaletta ilmanlaadun mittausasemalla 2. Edellisvuoteen ja koko mittaushistoriaan verrattuna hajutuntien määrä vuonna 2021 oli selvästi alhaisempi.

HSY:n toimintajärjestelmään kirjattiin vuoden 2021 aikana yhteensä 175 jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöä koskevaa hajupalautetta (taulukko 53). HSY:n asiakaspalaute- ja toimintajärjestelmään kirjattujen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevien hajupalautteiden lukumäärä kuukausittain vuosina 2017–2021 on esitetty kuvassa 16 ja taulukossa 54.

Hajupalautteen tehneille henkilöille selvitettiin hajupäästön mahdollinen aiheuttaja sekä vallitsevat sääolosuhteet. HSY:ssä pyritään, että aina palautteen jälkeen (työaikana) käydään jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristössä ja kyseessä olevassa palautteessa annetun kohteen läheisyydessä havainnoimassa hajuja. Hajupalautteet tutkitaan tapaus kerrallaan ja suunnitellaan hajua torjuvia toimenpiteitä. Kaikki hajupalautteet ja korjaavat toimenpiteet käsitellään eri prosessien asiantuntijat yhteen kokoavassa ympäristötiimissä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa hajujen pääasiallisiksi lähteiksi on tunnistettu biojätteen ja mädätetyn jätevesilietteen käsittely. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen otetaan vastaan ja paalataan sekajätettä Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltojen aikana. Huoltoseisokkien aikana muodostuneen jätepaalivaraston purku aiheuttaa hajuja. Paaleja ajetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta jätevoimalaan aina, kun jätevoimalan polttokapasiteetti sallii vastaanoton.

Jätevoimalan huoltoseisokeista ja kompostiaumojen käännöstä aiheutuu väliaikaisesti hajuhaittaa, josta HSY ilmoittaa aina etukäteen. HSY ilmoittaa tiedossa olevista hajuja mahdollisesta aiheuttavista toiminnoista verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi/ammassuo sekä keväällä 2017 käyttöönotetun Hopealuoti-ryhmätekstiviestipalvelun kautta (katso tämän raportin luku 23.4).

Tukiainehallin poistoilmatalteenottoa parannettiin ja muutetiin hallin sisällä olevien tukiainekasojen ilmastus imutoimintaan vuonna 2021 biojätteen käsittelyn hajujen vähentämiseksi. Jätevesilietteen pyrolyysin koetoimintalaitoksen koeajo on onnistunut myös hajupäästöjen kannalta hyvin. Tutkimushankkeista liittyen keinoihin, joilla voisi mahdollisesti vähentää kompostointilaitoksen hajuja, on kerrottu tämän raportin luvuissa 22.2 ja 22.5 sekä jäteveteen syötettävästä kemikaalista on kerrottu tämän raportin luvussa 14.6.

Enwin TOM hajujen leviämisen mallinnustyökalun avulla arvioidaan jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisten hajujen leviämistä lähiympäristöön sekä mallinnetaan hajun esiintyvyyttä ympäristössä. Työkalu perustuu leviämismalliin ja päästölähteistä olfaktometrisesti standardin SFS-EN 13725 mukaisesti analysoituihin hajunäytteisiin hajuyksikköinä (odor unit=hajuyksikkö, OUE/m³=HY/m³). Mallinnuksessa käytettäviä lähtötietoja tulisi päivittää, jotta mallinnus antaisi todenmukaisemman kuvan hajun leviämisestä.

Hajun esiintyvyyttä Ämmässuon ympäristössä on arvioitu mallintamalla Enwin TOM -järjestelmään vietyjen hajupäästöjen leviämistä vuoden 2021 sääolosuhteissa. Kuvassa 17 on esitetty hajufrekvenssit aluejakaumina, kun hajun esiintyvyys on yli 2 prosenttia vuoden tunneista vuonna 2021 erilaisilla hajun voimakkuuksissa 1 OUE/m³, 3 OUE/m³ ja 5 OUE/m³. Vuonna 2021 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä hajua esiintyi yli 2 % vuoden tunneista hajukynnyksen ylittävää hajua (≥ 1 OUE/m³) noin 2 km:n säteellä alueen ympärillä, selvää hajua (≥ 3 OUE/m³) noin 1,2 km:n säteellä alueen ympärillä ja melko voimakasta hajua (≥ 5 OUE/m³) noin 0,8 km:n säteellä alueen ympärillä sijoittuen pääasiassa jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Myös laajemmalla alueella ympäristössä hajua esiintyi, mutta sen esiintyvyys oli alle 2 % vuoden tunneista.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisillä asuinalueilla käytiin tuulen alapuolella hajun leviämiseen suotuissa sääolosuhteissa tekemässä ulkopuolisen tahon puolesta muutamia haistelukierroksia toukokuun loppupuolella ja kesäkuun puolen välin paikkeilla. Hajunseurannassa ei havaittu hajua.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tehtiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kartoitus jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvien hajujen leviämisestä ympäristöön 7.9.2021 (liite 18). Kartoitus tehtiin aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä. Kartoituksen aikana myös mitattiin ympäristöilman hajupitoisuuksia kenttäolfaktometrilla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja ympäristössä tehtiin kartoituksen aikana havaintoja 49 havaintopaikassa. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella haju oli havaintopisteestä riippuen jatkuvaa tai ei jatkuvaa ja hajun voimakkuus vaihteli. Voimakasta hajua esiintyi biokaasulaitoksen, vanhan kompostointilaitoksen ja jätepaalien läheisyydessä. Selvää hajua esiintyi kompostiaumojen ja PIMA-hallin läheisyydessä. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä haju ei ollut jatkuvaa ja mitatut hajupitoisuudet olivat < 2 HY/m³. Kauimmilla havaintopaikoilla, missä hajua havaittiin, haju oli hetkellistä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on suoritettu metaanimittauksia vuosittain vuodesta 1998 alkaen. Nykyisellä loppusijoitusalueella metaanimittauksia on tehty vuodesta 2008 lähtien. Mittauksilla pyritään selvittämään metaanin vuotokohdat kaatopaikoilla. Vanhan kaatopaikan lakialueen mahdolliset vuotokohdat, yksittäiset vuotavat kaasukaivot sekä loppusijoitusalue ovat suurimpia metaanipäästöjen lähteitä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittauksilla kartoitetaan kaasunkeräysjärjestelmän toimivuutta ja kaatopaikkojen pinnan tiiviyttä. Mittaustulosten perusteella tilanne pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti muun muassa kaasukaivojen korjauksilla ja pintarakenteiden parannuksilla. Vuonna 2021 metaanimittaukset toteutettiin sekä vanhalla kaatopaikalla (liite 19) että loppusijoitusalueella (liite 20).

Kaatopaikkojen päästöjä on mitattu myös mikrometeorologisella mittausmenetelmällä yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Mittauksia on tehty vanhalla kaatopaikalla vuodesta 2003 alkaen ja loppusijoitusalueella jätteen loppusijoittamisen alkamisesta vuoden 2007 lopusta lähtien (liite 21). Mikrometeorologisella mittausmenetelmällä mitataan kuinka ilman pyörteet kuljettavat kaasuja kaatopaikan pinnan yläpuolella. Saatu mittaustulos edustaa alueellista keskiarvoa. Menetelmä tuottaa tiedon orgaanisesta jätteestä syntyvän kaatopaikkakaasun määrästä sekä sen jakaantumisesta metaanin ja hiilidioksidin välillä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen yhteenlaskettu metaanipäästö vuonna 2021 oli 849 tonnia, joka oli 58 prosenttia edellisvuoden päästöstä.

Vanhan kaatopaikan metaanimittaukset suoritettiin 25.5.–2.6.2021, vuosien 2013–2020 tapaan, mittaukseen tarvittavalla näytteenottolaitteistolla varustetulla mönkijällä. Vuoden 2021 metaanimittausten reitille kertyi pituutta yhteensä noin 32 kilometriä. Vanhan kaatopaikan viimeistellyn alueen reunan mittauksia hankaloitti jyrkät rinteet ja pintarakenteena ollut sepeli. Mittauksissa mitattiin käsin mahdollisuuksien mukaan kaikkien kaasunkeräyskaivojen lähiympäristöt.

Mönkijämittausmenetelmällä muita kuin kaasukeräyskaivojen välittömässä läheisyydessä olevia vuotokohtia löytyi kahdeksan kappaletta (kuva 18). Mitattujen vuotokohtien määrä vuonna 2021 oli suurempi kuin vuonna 2020, mutta vähäisempi kuin yleensä aikaisimpina vuosina. Vuonna 2021 yhdessä mittauspisteessä mitattu metaanipitoisuus oli välillä 100–1 000 ppm ja seitsemässä mittauspisteessä välillä 10–100 ppm. Alle 10 ppm olevia pitoisuuksia ei raportoida, koska niin pieniä pitoisuuksia ei voi erottaa alueen taustapitoisuudesta.

Kaasunkeräyskaivojen ja muiden rakenteiden ympäristöjen mittauskohteista yli 10 ppm pitoisuus mitattiin 16 kohteesta (kuva 19). Vuotokohdat painottuivat vuonna 2021 vanhan kaatopaikan lakialueelle. Suurin mitattu pitoisuus oli 200 000 ppm, joka todettiin lakialueelta, jossa ei ollut vielä tiivistä pintarakennetta. Yhdessä pisteessä metaanipitoisuus oli 10 000–100 00 ppm, neljästä pisteestä 1 000–10 000 ppm, viidestä pisteestä 100–1 000 ppm ja kuudesta pisteestä10–100 ppm. Vuotokohtia havaittiin viime vuoteen verrattuna hieman vähemmän ja niiden pitoisuudet olivat keskimäärin pienempiä verrattuna viime vuosiin.

Mikrometeorologisia metaanin ja hiilidioksidin päästömittauksia tehtiin vuonna 2021 vanhalla kaatopaikalla noin kahdeksan kuukautta. Mikrometeorologisten mittausten perusteella vuoden 2021 metaanin hajapäästö vanhalla kaatopaikalla oli 100 tonnia (hiilidioksidin hajapäästö 150 tonnia). Nämä vuosipäästöluvut ovat arvioita, koska vanhalla kaatopaikalla ei mitattu kaikkia kuukausia. Vanhan kaatopaikan arvioitu metaanipäästö laski edellisvuoteen verrattuna noin 44 prosenttia. Mikrometeorologisten mittauksien tuloksista voi lukea tarkemmin liitteestä 21.

Loppusijoitusalueelta mitattiin kaivojen ja muiden rakenteiden ympäristöt 15.4.2021 kävellen. Alueella suoritettujen mittausten laajuus ja sijainti vaihtelevat eri vuosina, myös mittauspisteiden määrä vaihtelee. Näihin vaikuttavat loppusijoitusalueella tapahtuvat täytöt ja muut mittaamista hankaloittavat työt.

Mittauspisteitä kertyi 15.4.2021 yhteensä 156 kappaletta, joista 100 mittauspisteessä mitattiin vähintään 10 ppm:n suuruinen metaanivuoto (kuva 20). Alle 10 ppm olevia pitoisuuksia ei raportoida, koska niin pieniä pitoisuuksia ei voi erottaa alueen taustapitoisuudesta. Vuotokohdat ovat jakautuneet tasaisesti loppusijoitusalueelle pääosin kaasukaivojen juureen ja vuotoja kertyy tiiviin pintarakenteen alueen rajalle. Tiiviin pintarakenteen alueilla ei todettu merkittäviä vuotoja.

Loppusijoitusalueella todettiin aikaisempiin vuosiin verrattuna vähemmän vuotokohtia, selvästi enemmän kuin vanhalta kaatopaikalta. Havaittu ero johtuu loppusijoitusalueen toiminnasta sekä siitä, ettei tällä alueella ole tiiviitä pintarakenteita kuin muutamassa kohtaa, joten loppusijoitusaluetta ja vanhan kaatopaikan aluetta ei voi suoraan verrata toisiinsa.

Mikrometeorologisia metaanin ja hiilidioksidin päästömittauksia tehtiin vuonna 2021 loppusijoitusalueella koko vuoden. Mikrometeorologisten mittausten perusteella vuoden 2021 metaanin hajapäästö loppusijoitusalueella oli 749 tonnia (hiilidioksidin hajapäästö 1 800 tonnia). Loppusijoitusalueen metaanipäästö laski edellisvuoteen verrattuna 42 prosenttia. Mikrometeorologisten mittauksien tuloksista ja laitteistosta voi lukea tarkemmin liitteestä 21.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnasta on kerrottu tämän raportin luvussa 14, bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn vesien päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 5.10.2 ja pilaantuneiden maiden käsittelyn vesien päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 6.4.2 ja vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen vesistä luvussa 9.3.2.

Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Ämmässuo–Kulmakorpi alueen vesien yhteistarkkailua toteutetaan 22.12.2015 esitetyn ja Uudenmaan ELY-keskuksen 18.5.2018 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa päivitetään tarpeen mukaan (esimerkiksi uusien pisteiden lisäys); viimeisin päivitys on tehty 7.12.2021.

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraportti 2021 on esitetty tämän raportin liitteessä 6.

Näytteenottokierrokset toteutetaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua koskevan päätöksen 18.5.2018 mukaisesti pinta- ja pohjavesipisteille 1–4 kertaa vuodessa pisteen mukaan. Kevätnäytteet otetaan maalis–huhtikuussa, kesänäytteet touko–kesäkuussa, syksynäytteet syyskuussa ja talvinäytteet loka–marraskuussa. Joka toinen kuukausi otettavat näytteet otetaan tammi-, maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Vuoden 2021 näytteenotot pinta- ja pohjavesille tehtiin maalis-, huhti-, touko-, heinä-, syys-, loka-, marras- ja joulukuussa ja viemäriin johdettavalle vedelle tammi-, maalis-, kesä, heinä-, syys- ja marraskuussa. Vuonna 2021 näytteiden määritykset tehtiin pääosin normaalien ja suppeiden analyysivalikoimien mukaisesti. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavasta vedestä tehtiin yhteistarkkailun näytteenottojen lisäksi HSY vesihuollon toimesta näytteenotot helmi- ja lokakuussa.

Kuvissa 21 ja 22 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet. Tässä raportissa on esitetty luvussa 19.3.1 muutamien pintavesien, luvussa 19.3.2 muutamien pohjavesien ja luvussa 19.3.4 Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden osalta joitakin vuoden 2021 havaintoja. Kaatopaikkojen täyttöjen sisäisistä vesistä voi lukea tämän raportin luvusta 19.4 sekä liitteistä 6 ja 22.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden vedenlaatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan parin viikon välein suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät.

Havaintopisteet P2 ja P8/2021 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alin havaintopiste on P4 ja Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopiste on P6 ja Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopiste on P3b. Laitamaanpurossa havaintopisteiden P6 ja P7 alapuolella sijaitsee havaintopiste Y3, josta valumavedet virtaavat edelleen Loojärveen (TL2).

Havaintopisteen P2 vedenlaadussa on näkynyt Ämmässuon maanläjitysalueen kuormitus kohonneina typpi-, barium-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksina sekä kohonneena sähkönjohtavuutena. Vuonna 2021 vedenlaatu pisteessä vastasi aikaisempia tarkkailuvuosia.

Havaintopisteen P8/2021 vedenlaadussa kuormitus on näkynyt hieman koholla olevina sähkönjohtavuuksina ja vastaavasti sulfaatti- ja kloridipitoisuuksissa. Myös pisteen kohonneet ammoniumtyppi- ja fosforipitoisuudet kuvastavat kuormitusta. Vuonna 2021 otettujen vesinäytteiden perusteella vedenlaatu pisteessä ei poikennut aikaisemmista tarkkailuvuosista.

Havaintopisteen P3b vesi on tarkkailutulosten perusteella vähemmän kuormitteista kuin muissa reitin kuormituspisteissä; esimerkiksi bariumpitoisuudet ovat matalampia. Sulfaattipitoisuus on koholla purovesien luontaiseen tasoon nähden. Sähkönjohtavuus ja kokonaistyppipitoisuus ovat pysyneet kymmenen vuoden ajan suunnilleen saman vaihteluvälin tasolla. Vuonna 2021 pisteen vedenlaatu vastasi aikaisempien tarkkailuvuosien laatua.

Havaintopisteessä P4 veden kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet merkittävästi. Myös sulfaatti- ja kloridipitoisuuksissa on todettu paljon vaihtelua, mutta pääsääntöisesti pitoisuudet ovat olleet hieman koholla. Pisteen vesi on ollut ajoittain lievästi emäksistä. Pisteessä metallipitoisuudet ovat pääsääntöisesti vastanneet purovesien luonnollista tasoa, mutta ajoittain on todettu hiukan koholla olevia pitoisuuksia esim. bariumia, kromia ja kuparia. Vuonna 2021 pisteen vedenlaadun ei todettu poikkeavan aikaisemmista vuosista.

Havaintopiste P7 toimii referenssipisteenä ilmentäen Laitamaanpuron vedenlaatua ennen jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueelta tulevien vesien mahdollisia vaikutuksia. Havaintopisteen vedenlaatu vastasi tarkkailtujen parametrien osalta myös vuonna 2021 alueen luontaisia pitoisuustasoja.

Havaintopisteen P6 paikkaa siirrettiin syksyllä 2021 ja pisteelle johdetaan tällä hetkellä biosuodattimilla käsiteltyjä vesiä. Aiemmin piste edusti suoraan maastoon hulevesialtaasta HVA3 johdettavien hulevesien laatua. Pisteen kuormitus on näkynyt tarkkailujaksolla 2017–2021 etenkin kohonneina typpipitoisuuksina. Vuoden 2020 alussa valmistunut, vesiasemalle sijoitettu lievästi kuormittuneiden hulevesien puhdistuslaitteisto on osaltaan pienentänyt pisteessä todettuja typpipitoisuuksia. Vuonna 2021 pisteessä todetut metallipitoisuudet (Ba, Cr, Cu Ni) olivat vuoden 2019 tapaan hieman aikaisempia vuosia korkeampia.

Havaintopisteen Y3 vedenlaatu on huomattavasti pisteessä P6 todettua parempaa, eikä pisteessä ole ollut havaittavissa yhteistarkkailualueesta aiheutuvaa kuormitusvaikutusta. Myöskään vuonna 2021 otetuissa tarkkailunäytteissä ei todettu aikaisemmista vuosista poikkeavia pitoisuuksia tai havaintoja.

Loojärvi (TL2) on tyypiltään runsasravinteinen ja rehevä järvi. Valtaosan järven ulkoisesta kuormituksesta arvioidaan tulevan hajakuormituksena lähialueen pelloilta ja lisäksi järvi kärsii myös sisäisestä kuormituksesta. Yhteistarkkailualueen aiheuttaman kuormituksen arvioidaan olevan korkeimmillaankin enintään 10 prosenttia kokonaiskuormituksesta. Havaintopisteen metallipitoisuuksissa ei tarkkailujaksolla 2017–2021 ole todettu ympäristönlaatunormien ylityksiä. Eikä järven kloridi- ja sulfaattipitoisuuksissa ole havaittu yhteistarkkailualueen vaikutuksia. Vuonna 2021 Loojärven vedenlaadussa ei havaittu merkittäviä poikkeamia aikaisempien tarkkailuvuosien tuloksiin.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden laatua seurataan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, ottamalla näytteitä havaintopisteistä yhdestä neljään kertaan vuodessa.

Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsee pohjavesipiste 31. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella sijaitsee kalliopohjavesipiste 106, johon saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös NCC:n asfalttiaseman ja Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston alueilta. Piste 260/20 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä NCC:n asfalttiaseman ja siirtoajoneuvovaraston alueelta. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen.

Pohjavesipisteen MV6 vedenlaatu vuonna 2021 vastasi aikaisempia tarkkailuvuosia. Vesi oli hyvin vähähappista ja talousveden laatusuositusten mukainen kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) enimmäispitoisuus ylittyi aikaisempien vuosien tapaan. Talousveden laatusuositukset ylittyivät myös väriluvun, sameuden ja pH:n osalta. Veden ammoniumtyppipitoisuus ylitti tarkkailuvuonna pohjaveden asetetun ympäristönlaatunormin (0,2 mg/l) kuten aikaisempinakin vuosina.

Pohjavesipisteen 30A vedenlaatu vuonna 2021 vastasi aikaisempia tarkkailuvuosia. Kuten havaintopisteessä MV6 myös pisteessä 30A ylittyi talousveden laatusuositus kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn), sameuden ja väriluvun osalta. Lisäksi aikaisempien vuosien tapaan ylittyivät pohjavedelle asetetut ammoniumtypen (0,2 mg/l) ja kloridin (25 mg/l) ympäristönlaatunormit.

Pohjavesipisteessä 31 tutkittujen aineiden pitoisuudet olivat vuonna 2021 aikaisempien tarkkailuvuosien tapaan alhaisia. pH oli tavallista alhaisemmalla tasolla vuoden 2021 loppupuolella. Alumiinipitoisuus ylitti talousveden laatusuosituksen (200 mg/l).

Kalliopohjavesipisteen SK4B/09 pohjaveden laadussa ei havaittu muutoksia aikaisempien vuosien tarkkailutuloksiin.

Kalliopohjavesipisteen 257/07 vedenlaadussa ei 2021 todettu merkittäviä muutoksia aikaisempiin tarkkailutuloksiin. Edellisvuosien tapaan veden pH oli alhainen ja talousveden laatusuosituksista ylittyi esim. alumiinipitoisuus. Vedessä todettiin loppuvuodesta E.coli-bakteereja.

Kalliopohjavesipiste 106 on alueen kuormitteisin ja vedenlaatu on monen tarkkailtavan parametrin osalta huono. Veden laadussa on ollut runsaasti vaihtelua tarkkailuvuosien välillä. Pohjaveden kloridi-, sulfaatti-, ammoniumtyppi- ja sinkkipitoisuuksissa todettiin vuonna 2021 ympäristölaatunormien ylityksiä aikaisempien vuosien tapaan. Kloridi- ja sulfaattipitoisuuksissa sekä sähkönjohtavuudessa on havaittavissa nouseva trendi vuosien 2017–2021 aikana. Talousveden laatusuositusten ylityksiä todettiin vuonna 2021 muun muassa kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn), sähkönjohtavuuden osalta sekä laatuvaatimusten ylityksiä ja E.coli ja enterokokki-bakteerien määrissä.

Pisteessä 260/20 pohjaveden happitilanne oli edelleen heikko ja edellisten vuosien tapaan vuonna 2021 kemiallinen hapenkulutus (CODMn) ylitti talousveden laatusuosituksen (5 mg/l) jokaisella näytteenottokerralla. Sameus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn) ja kloridipitoisuus olivat vuosina 2020–2021 vuosia 2017–2019 korkeammalla tasolla. Kloridipitoisuus ylitti ympäristönlaatunormin ensimmäisen kerran vuosina 2020–2021. Ammoniumtyppipitoisuus on ollut korkeimmillaan vuosina 2020–2021 ja ylittänyt vuosien 2017–2021 jokaisella näytteenottokerralla ympäristönlaatunormin (0,2 mg/l). Pohjaveden sulfaattipitoisuus sen sijaan oli vuonna 2021 pieni, alle laboratorion määritysrajan.

Kalliopohjavesipisteellä 24B/05 ei ole ollut havaittavissa selvää kuormitusvaikutusta. Vuonna 2021 pohjaveden laatu vastasi pääosin aikaisempia vuosia. Kloridipitoisuus oli hieman edellisiä vuosia korkeampi, mutta ei ylittänyt pohjaveden ympäristölaatunormia. Lisäksi marraskuun näytteenotossa vedessä todettiin pieni määrä enterokokki-bakteereja.

Kalliopohjavesipisteellä 256/07 kuormitusvaikutukset ovat olleet vähäisiä. Pisteessä on todettu sinkin osalta pohjaveden ympäristölaatunormin (60 µg/l) ylityksiä ja myös vuonna 2021 sinkkipitoisuus ylitti laatunormin lokakuussa. Alumiinipitoisuus ylitti talousveden laatusuosituksen. Pohjaveden pH-arvo on vaihdellut voimakkaasti koko tarkkailun ajan, mutta pysynyt talousveden laatusuositusten rajoissa (6,5–9,5).

Kaatopaikkojen täyttöjen sisäisistä vesistä voi lukea tämän raportin luvusta 19.4 sekä liitteistä 6 ja 22.

Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaiden TAL1 ja TAL11 kautta vesiasemalle ja sieltä edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle.

HSY jätehuollolla on teollisuusjätevesisopimus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien johtamisesta HSY:n yleiseen viemäriverkkoon. 18.3.2019 päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot sekä jäteveden tarkkailua koskevat kriteerit viemäriin johdettavalle vedelle.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn vesien päästötarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 5.10.2 ja pilaantuneiden maiden käsittelyn vesien päästötarkkailusta luvussa 6.4.2. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen vesistä on kerrottu luvussa 9.3.2.

Jäteveteen lisätään ennen viemäriverkkoon johtamista kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen jätevedessä, jolloin hajuhaitat viemäriverkostossa vähenevät (lue lisää tämän raportin luvusta 14.6).

Vuonna 2021 vesiasemalta pumpattiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä 703 367 m³ (taulukko 55). Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Vanhalle kaatopaikalle ei ole kierrätetty kuormitteisia vesiä vuonna 2021.

Vuonna 2021 vesinäytteitä otettiin kahdeksan kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot eivät ylittyneet vuoden 2021 näytteenotoissa. Jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2019–2021 on esitetty taulukossa 56. Vuoden 2021 näytteenottojen analyysitulokset ovat tämän raportin liitteessä 6 ja 23.

Vuosikuormat ylittivät vuonna 2021 E-PRTR:n eli Euroopan päästörekisterin raportoinnin kynnysarvot fenolin, kromin ja nikkelin osalta sekä vuosien 2019–2020 tapaan arseenin, kokonaistypen ja orgaanisen kokonaishiilen osalta.

Loppusijoitusalueen ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa sekä rakenteiden toimivuutta tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetäyttöjen tilasta. Jätetäyttöjen tilaa käsitellään tarkemmin tämän raportin liitteessä 22.

Vanhalta kaatopaikalta keskimääräinen kerätyn metaanin määrä vuonna 2021 oli 331 m³/h ja kerätyn kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus 51 prosenttia. Muodostuvan metaanin määrä on edelleen laskussa ja oli vuonna 2021 hieman alhaisempi hajoamismallin ja sen mukaan tuotettuihin arvioihin nähden. Lue lisää kaasun keräyksestä tämän raportin luvusta 13.

Vanhalta kaatopaikalta kerätään ja mitataan suotovesiä aluekohtaisesti kolmelta alueelta (T1–T3). Alueilla T1 ja T2 on pohjasuojarakenteet, joiden alapuolisten vesien määrää ja kuormittuneisuutta tarkkaillaan jatkuvatoimisin mittauksin ja näytteenotoin. Alueet T1 ja T2 on myös suljettu kokonaan pintasuojarakentein. Alue 3 on suljettu pääosin siten, että pintarakenteetonta aluetta on jätetäytön lakialueella noin 2,5 ha.

Vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 sisäisen veden laatua seurataan tarkkailupisteistä VKP-T1 ja VKP-T2. Näytteet otetaan vesiaseman näytteenottohanoista. Alueen T1 vedet olivat vuonna 2021 edellisten vuosien tapaan vanhan kaatopaikan laimeimpia suotovesiä, mikä on havaittavissa sekä jatkuvatoimisissa johtokykymittauksissa että suotovesilinjasta otettujen vesinäytteiden tuloksissa. T1 alueen suotovesien pitoisuuksissa on havaittavissa laskeva trendi reilun kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Vuonna 2021 täyttöalueen T2 vesinäytteiden pitoisuudet olivat kaikkien mitattujen parametrien osalta samaa suuruusluokkaa kuin muutamalla aiemmalla mittauskerralla.

Alueen T3 suotovesilinjaan johdetaan myös hulevesiä, mikä näkyy voimakkaana johtokyvyn vaihteluna jatkuvatoimisessa mittauksessa sekä suurena virtaamana ja virtaamavaihteluina. Täyttöalueen T3 sisäisen veden laatua on seurattu syksystä 2019 lähtien koontinäytteellä VKP-T3 suotovesipumppaamoista SVP6 ja SVP8, joihin kootaan täyttöalueen 3 suotovesiä. Aiemmin kyseinen vesinäyte otettiin vesiaseman kokoomalinjasta, johon johdettiin alueen T3 vesien lisäksi muita kuormittuneita vesiä. Uusiin näytepisteisiin tulee vain alueen T3 suotovesiä, joten syksyn 2021 tulokset edustavat hyvin alueen T3 suotovesiä, mutta eivät ole suoraan verrattavissa edellisvuosien tuloksiin. Alueen 3 suotoveden pitoisuudet ovat alueen 1 vesien pitoisuuksia korkeampia, mutta eivät kuitenkaan yllä alueen 2 tasolle.

Suotovesien kierrätysrakenteet ovat suurimmalta osin alueella 3. Vuonna 2021 ei kierrätetty suotovettä vanhan kaatopaikan jätetäyttöön. Vesimäärävertailujen perusteella vanhasta kaatopaikasta poistui arviolta noin 53 100 m³ enemmän vettä kuin sinne imeytyi.

Vanhan kaatopaikan sisäisen veden pinnankorkeutta ja lämpötilaa tarkkaillaan HSY:n toimesta 36 täytön läpäisevästä kaasukaivosta. Osa sisäisen veden pisteistä on poissa käytöstä tai niiden antamat tulokset eivät ole luotettavia. Vuonna 2021 yhdeksässä kaivossa havaittiin vesipinnan laskua ja viidessä vesipinnan nousua. Yhdessä kaivossa vesipinta oli edellisen vuoden tasolla. Suurin osa vesipintojen muutoksista oli melko matillisia, eikä niiden korkeus muuttunut yli 50 cm edellisvuoden keskimääräiseen korkeuteen verrattuna. Viime vuosina jätetäytön lämpötila on laskenut keksimäärin asteen vuodessa.

Kalvon KAI alapuoliset vedet ovat pysyneet melko muuttumattomina. Kalvon KAII pitoisuudet jatkoivat laskuaan vuoden 2021 aikana, mutta ovat edelleen ympäröivän alueen pitoisuuksia korkeampia.

Pohjoisen padon alueella ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina, eikä tulosten perusteella rakenteiden toimintakyvyssä ole havaittavissa muutosta.

Vanhan kaatopaikan painumatarkkailun ja inklinometrien vuoden 2021 mittaustuloksista voi lukea tämän raportin luvusta 19.5.

Loppusijoitusalueelta kerätyn metaanin määrä oli vuonna 2021 keskimäärin 461 m³/h ja loppusijoitusalueelta kerättävän kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus oli keskimäärin 50 prosenttia, joka on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2020. Muodostuvan metaanin määrä on laskussa, mutta kerätyn metaanin osuus oli vuonna 2021 korkea aiempiin vuosiin verrattuna. Lue lisää kaasun keräyksestä tämän raportin luvusta 13.

Loppusijoitusalue koostui täytön alkuvaiheessa kahdesta täyttöalueesta (läntinen ja itäinen), jotka esitettiin aiemmin käyttötarkkailuissa omina erillisinä alueinaan täytön alkaessa itäpuolelta marraskuussa 2007 ja jatkuessa länsipuolelle helmikuussa 2009. Vuodesta 2011 lähtien molempia alueita on täytetty yhtenä täyttönä. Kaatopaikkarakenteissa hyödynnettiin vuonna 2021 aikaisempia vuosia vähemmän epäorgaanisia materiaaleja ja materiaalit sisälsivät vähän sulfaattia.

Loppusijoitusalueen suotovesilinjoja tutkitaan keväisin ja syksyisin kaatopaikkojen monitorointiohjelman mukaan. Suotovesien ominaisuudet kuvastavat metaanivaiheen hajoamistilaa, eikä poikkeavia pitoisuuksia havaittu vuonna 2021. Itäisen puolen suotovesilinjoissa on viimeisen kolmen vuoden aikana havaittu ajoittain linjoja tukkivaa kumi/hyytelömäistä ainetta, jota on jouduttu poistamaan putkien sisältä. Laboratoriossa aine on tunnistettu karboksyylihapon suolaksi, mutta syy kyseisen aineen kertymiseen suotovesilinjoihin ei ole tiedossa. HSY aloittaa keväällä 2022 suunnittelutyön, jonka tavoitteena on kehittää ratkaisu aineen poistamiseksi suotovesilinjastosta loppusijoitusalueen ulkopuolella.

Läntisellä täyttöalueella on kolme erityyppistä suotosalaojarakennetta, joiden toimivuutta tarkkaillaan vesimäärien perusteella. Useamman vuoden tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että suodatinrakenteeton linja kerää suodatinrakenteellisia linjoja enemmän vesiä. Pohjarakenteiden alapuolisia vesiä tarkkaillaan tunnelin suuntaisista (TP2) ja sitä kohtisuoraan (TP1) olevista salaojalinjoista. Pohjarakenteiden alapuolisten vesien virtaama- ja johtokykymittauksissa ei ole viitteitä pohjarakenteiden vuodoista vuonna 2021.

Huoltotunnelista mitattuna syksyllä 2021 loppusijoitusalueen itäpuolen suotovesien keskimääräinen lämpötila oli 25,1 ºC, mikä on noin reilun asteen lämpimämpi kuin syksyllä 2020. Loppusijoitusalueen länsipuolen keskimääräinen lämpötila oli 21,9 ºC syksyllä 2021, mikä oli noin asteen alhaisempi kuin syksyllä 2020. Loppusijoitusalueella seurattu seitsemästä sisäisen veden putkesta P1–P7 jatkuvatoimisin mittauksin huhtikuusta 2016 lähtien. Vuoden 2018 joulukuun puolessa välissä on lopetettu mittaukset putkesta P6, koska anturit eivät enää toimineet. Vuonna 2021 loppusijoitusalueen havaintoputkien lämpötila-antureista neljä oli toimintakuntoisia ja mittaustulosten perusteella jätetäytön lämpötilassa on laskeva trendi. Loppusijoitusalueen havaintoputkien vesipinta-antureista kaikki olivat epäkunnossa vuoden 2021 lopussa ja alkuvuoden mittaustulosten perusteella vesipinta olisi laskenut edellisvuoteen verrattuna. Uusien havaintoputkien poraamiseen liittyy merkittäviä riskejä kaatopaikan pohjarakenteita ajatellen. HSY selvittää kevään 2022 aikana voidaanko kaasukaivoja käyttää sisäisen vedenpinnan mittaamiseen. Kaasukaivot kuvataan, jotta saadaan selvyys, voidaanko kaivoon asentaa vedenpinnan mittausanturi. Tarvittavaa Atex -kuvauskalustoa ei ole Suomessa, kuvauksesta onkin sovittu saksalaisen yrityksen kanssa.

Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003. Alun perin seurattavia mittauspisteitä on ollut 122 kappaletta. Vuonna 2021 mittaus tehtiin 66 mittauspisteestä.

Vuonna 2021 vanhan kaatopaikan painumamittaukset toteutettiin vain kerran 29.11.–1.12.2021 välisenä aikana. Mittauksissa tarkasteltiin painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen ja betonipaalujen painumista. Säätöasemien pisteitä ei huomioitu eikä vertailua aikaisempien vuosien tuloksiin ole tehty näiden osalta. Tarkkailussa mukana olevista kaivoista mittaus tehtiin kaivon kannen päältä parin viime vuoden tapaan.

Vanhan kaatopaikan painuminen on ollut hiukan nopeampaa vuonna 2021 kuin vuoden 2020 aikana. Painuminen on ollut nopeinta vanhan kaatopaikan itäpuolella. Vuoden 2020 joulukuun ja vuoden 2021 joulukuun välisellä ajan jaksolla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan kaakkoisosassa sijaitsivat eniten painuneet pisteet, painumalevy numero 11 (painuma 17,3 cm) ja painumakaivo numero 36 (painuma 14,8 cm). Painumatarkkailun raportti vuodelta 2021 on esitetty liitteessä 24.

Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Inklinometrit 1, 5, 4 ja 9 tuottavat yhä dataa, mutta inklinometreistä luotettavaa dataa tuottavaksi tulkittiin ainoastaan inklinometri 1, jonka siirtymä on ollut viime aikoina maltillista. Inklinometreistä voi lukea lisää liitteestä 22.

Ympäristömelua valvotaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja lähiympäristössä Uudenmaan ELY-keskuksen 27.11.2017 hyväksymän (dnro UUDELY/5273/2015) meluntarkkailuohjelman mukaisesti. Melutason valvonnan tarkoituksena on havaita HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista mahdollisesti aiheutuvat meluhaitat sekä ryhtyä tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Samalla valvotaan, ettei ympäristöluvissa ja lainsäädännössä asetettuja melutason ohje- ja raja-arvoja ylitetä. ELY-keskuksen melutarkkailua koskevan hyväksynnän mukaisesti on toiminnanharjoittajan vähintään viiden vuoden välein arvioitava tarkkailuohjelman päivitystarve. HSY ei näe tarvetta nykyisen melutarkkailuohjelman päivitykselle vuoden 2021 jätteenkäsittelykeskuksen nykyisten toimintojen ja melutarkkailun tulosten perusteella.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailu on aiemmin perustunut pelkästään melumittauksiin. Vuotuisten ympäristömelumittausten tueksi jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista on laadittu melumallinnus, jota tarvittaessa päivitetään toimintojen merkittävästi muuttuessa tai kun uusia melua aiheuttavia toimintoja otetaan käyttöön. Mallinnuksessa on otettu huomioon paitsi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtuvat toiminnot, myös jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä merkittävästi melua aiheuttavat toiminnot, esimerkiksi kiviaineksen ottaminen, maa-ainesten vastaanotto ja valtatien 1:n liikenne. Melumallinnus on päivitetty viimeksi 1.7.2020. Ämmässuon tuulivoimalahankkeen liittyen on tehty erillinen melumallinnus 31.8.2020.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin vuonna 2021 tarkkailuohjelman mukaisesti ympäristömelun omavalvontamittaukset kolmessa mittauspisteessä 12.5.2021, 22.6.2021, 19.10.2021 ja 2.12.2021. Mittauspisteet sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristömelun omavalvontamittausten mittauspistekohtaiset pöytäkirjat jokaiselta mittauskerralta vuonna 2021 on koottu liitteeseen 7.

Melutasoa mitattiin kaikissa mittauspisteissä yhtäjaksoisesti noin 30 minuutin ajan mittaajan ollessa paikan päällä seuraamassa mittaustapahtumaa. Melumittaukset pyrittiin toteuttamaan Ympäristöministeriön mittausohjeen 1/1995 mukaisissa sääolosuhteissa. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehtyjen melumittausten mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa.

Kolmperän mittauspisteessä merkittävin melulähde oli valtatie 1:n (Turunväylä) melu. Mittausepävarmuus huomioiden Kolmperän mittauspisteeltä ei voida todeta, onko kesä-, loka- ja joulukuun 2021 mittausten ja täten koko vuoden mittausten keskiäänitaso yli tai alle ympäristöluvissa määritellyn 55 dB raja-arvon. Laitamaan ja Råbackan mittauspisteissä merkittävin melulähde oli jätteenkäsittelykeskuksen melu.

Mittausepävarmuus huomioiden Råbackan mittauspisteeltä ei voida todeta, onko loka- ja joulukuun sekä Laitamaan mittauspisteellä joulukuun mittauksien mittausten ja täten koko vuoden mittausten keskiäänitaso yli tai alle ympäristöluvissa määritellyn päivä ajan 55 dB raja-arvon. Råbackan loka- ja joulukuun mittauskerroilla oli havaittavissa jätteenkäsittelykeskuksesta riippumattomia häiriöääniä.

Laitamaan ja Råbackan mittauspisteillä (mittauspisteet 2 ja 3) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja muun melun yhteisvaikutus on mittaustuloksien perusteella kohtuullinen. Kolmperässä (mittauspiste 1) on viime vuosina valtatie 1:n aiheuttaman melun lisäännyttyä melutaso paikoittain yhdessä jätteenkäsittelykeskuksen ja/tai muiden alueen toimijoiden aiheuttaman melun kanssa lähellä asumiseen ja virkistysalueille asetetun päiväajan raja-arvoa.

Vuonna 2021 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa eniten melua aiheutui eteläisen hyötykäyttöalueen louhintatöistä. Lähialueen asukkaita tiedotettiin louhintaräjäytyksistä tekstiviestipalvelun kautta (katso tämän raportin luku 23). NCC lopetti kiviaineen jalostamisen Ämmässuon laajennusalueella marraskuun 2021 loppuun mennessä (katso tämän raportin luku 18.2.4). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus vastaanotti vuonna 2021 seitsemän meluun liittyvää palautetta, joista valtaosa kohdistui Ämmässuo–Kulmakorpi alueella tapahtuneisiin louhintaräjäytyksiin.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristömelun omavalvontamittausten tulokset vuodelta 2021 eivät merkittävästi eroa aikaisempien vuosien ekvivalenttimelutason tuloksista (taulukko 57). Vuosien 2019–2021 tuloksia vertailtaessa on kuitenkin huomioitava vuosittaisten mittauskertojen määrän vaihtelu.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen viheralueiden hoidossa on pyritty lisäämään alueiden helppohoitoisuutta yhdistämällä lähekkäin sijaitsevia kasviryhmiä yhtenäisiksi kasviryhmiksi. Kasviryhmien väliin on levitetty peittävää risuhaketta vähentämään rikkakasvien lisääntymistä. Puiden ympärille on istutettu pensasryhmiä, joiden tarkoituksena on muodostaa monikerroksellinen kasviryhmä. Yhtenäisten kerroksellisten kasviryhmien lisäyksellä on parannettu ympäristön visuaalista ilmettä, lisätty hoidettavien alueiden helppohoitoisuutta ja tiheiden kasvillisuusryhmien pölyltä ja melulta suojaavia ominaisuuksia.

Viheralueiden rakentamisessa on käytetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa valmistettua kasvualustaa. Istutusalueille on lisätty kasvualustaa maan humuspitoisuuden lisäämiseksi. Humuspitoinen kasvualusta pidättää vettä ja estää ravinteiden huuhtoutumista ympäristöön. Kasvualustan lisääminen on lisännyt istutettujen kasvilajien kasvua ja rehevyyttä sekä selviytymistä vähäsateisista kasvukausista.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa on kiinnitetty erityisesti huomiota haitallisten vieraslajien lisääntymismahdollisuuksien ehkäisemiseen kasvualustojen valmistusalueiden ympäristössä, viheralueilla ja suojavihervyöhykkeellä. Haitallisten kasvilajien säännöllisellä tarkkailulla, hävittämisen suunnittelulla ja toteuttamisella on ennaltaehkäisty haitallisten kasvilajien lisääntymistä alueilla. Kasvukaudella 2021 on suoritettu alueen haitallisten kasvilajien torjuntaa. Kasvukauden aikana on poistettu kurtturuusuja, jättiukonputkia, jättipalsamia, ruttojuuria ja tatarkasvustoja sekä pensasmaisia seljoja.

Vieraslajien säännöllisillä tarkkaillulla on kiinnitetty huomiota kasvien lisäksi myös eläimiin. Kasvukaudella 2021 havaittiin alueella espanjansiruetanoita. Etanaesiintymän torjuntaa suoritettiin havaintoalueella säännöllisesti.

Vanhan kaatopaikan pintarakenteeseen on rakennettu syksyllä 2020 koealue, jossa käytettiin Ämmässuolla käsiteltyä vieraslajikasvipitoista maa-ainesta/kasvualustaa. Koealueen seurantaa tehtiin kasvukaudella 2021 kuukausittain ja alueella esiintyneet vieraslajit poistettiin käsin (liite 25). Tulosten perusteella vierasmaalajikentän seurantaa jatketaan myös tulevalla 2022 kasvukaudella. Tarkoituksena on seurata kasvillisuuden kehittymistä tulevina kasvukausina; mitä kasvilajeja ja mahdollisesti vieraslajikasveja koealueilla kasvaa.

HSY jätehuollon omistamilla metsäalueilla on hoidossa noudatettu metsänhoito -suunnitelmaa, jonka laadinnassa on huomioitu suojaviheralueen hoitosuunnitelma. Metsähoitosuunnitelma sisältää metsän yhteenvetotiedot, perustiedot kuvioittain ja metsäkartat. Suunnitelman mukaisesti on määrätyillä alueilla ja tienvarsilla suoritettu raivausta. Metsäalueilla ei ole tehty harvennushakkuita. Täydennys istutusta on suoritettu edellisien vuosien uudistusaloilla kuusen taimilla vuonna 2021.

HSY ja NCC Industry Oy tekivät talkoilla yhdessä muiden Ekomo-toimijoiden kanssa Pörriäisbaari-alueen Ämmässuon lounaisosaan 8.5.2019. Alueen suunnittelu perustui NCC KieloTM -ohjelmaan, jolla edistetään luonnon monimuotoisuutta. Rakennettu koealue on kooltaan 3 500 m², jossa maasto vaihtelee paahteisesta kalliosta niittyjen kautta lampeen. Paahteisesta kalliosta kosteikkoon vaihtelevalle alueelle tehtiin pölyttäjille otollisia pesimäympäristöjä muun muassa kannoista, kävyistä ja ruo’oista. Alueelle on kylvetty mesipitoisten niittykukkien siemeniä myös vuonna 2021. Vuosittaisten kylvöjen tarkoitus on saada alueelle monilajinen niittykasvikanta.

Niittyalueet on tehty sektoreittain peittämällä vanha maaperä eri paksuisilla kivituhkakerroksilla. Koetoiminnalla testataan eripaksuisten kivituhkakerrosten toimivuutta vieraslaji lupiinin kasvustojen torjunnassa. Havaintojen perusteella kivituhka on estänyt pääosin lupiinin kasvun kaikilla kivituhkakerroksen paksuuksilla, mutta 10 ja 20 cm kerrokset eivät riitä täysin tukahduttamaan kasvustoja. Muutamassa havaitussa tapauksessa lupiinin kasvusto on tunkeutunut pohjamaasta 20 cm kivituhkakerroksen läpi. Siksi 30 cm kerros kivituhkaa on suositeltava paksuus lupiinikasvustojen peittämiseen. Ohuemmatkin kerrokset vähentävät kasvustoja selkeästi ja toimivat torjunnassa, jos läpikasvaneet kasvustot kitketään ennen siementämistä.

Kivituhka on otollinen kasvualusta erityisesti paahdeympäristön kasveille ja kukinta aurinkoisena kesänä 2021 oli näyttävä. Lisäkylvöt ja niittykasvien luontainen kylväytyminen ovat runsastuttaneet kasvustoa. Biodiversiteetin kannalta kiinnostavimmat kivituhkalla itäneet kasvilajit ovat neidonkieli, masmalo, ukontulikukka, tummatulikukka, harmio, keltamaite, ketoneilikka ja päivänkakkara.

Syksyllä torjuttiin tien pientareilta niittyalueelle leviäviä kasveja kuorimalla pientareet ja levittämällä niihin 25–30 cm paksu kivituhkakerros. Koealueen kasvillisuuden seurantaa suoritetaan säännöllisesti NCC:n toimesta.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja sen lähiympäristössä ehkäistään roskaantumista. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöön levinneitä roskia on kerätty tarpeen mukaan. Vuonna 2021 roskien keräystä alueella suorittivat HSY:n lisäksi muun muassa lähialueen urheiluseura.

Alueen hoitoon ja kunnossapitoon kuuluu talvisin alueiden auraus ja liukkauden torjunta. Kesäisin töihin kuuluu alueiden harjausta ja pesua sekä pölyämisen estäminen.

Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on sijoitettu myrkkyä sisältäviä syöttiasemalaatikoita, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjunnassa käytetään kampanjaluontoista jyrsijätorjuntaa, jossa jyrsijätorjunnan tilanne tarkastetaan kuukausittain ja jyrsijämyrkyt korvataan myrkyttömällä syönnin indikoimiseen tarkoitetulla palalla, kun syöntiä ei ole. Jyrsijäasemien torjunta- ja tarkastuskäyntejä tehdään 24 kertaa vuodessa. Tarkastelualueet on vuonna 2020 päivitetty, jolloin kahdeksan erillistä alueetta tiivistettiin kolmeen. Syöttiasemalaatikot sijaitsevat sellaisilla alueilla, joissa oletetaan olevan jyrsijöitä ja niiden sijoittelua muutetaan tarpeen mukaan. Syöttiasemalaatikot ennalta ehkäisevät mahdollisen jyrsijäkannan kasvua alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jyrsijäasemien torjunta- ja tarkastuskäyntien vuosiraportti 2021 on tämän raportin liitteenä 8.

Toimistorakennuksien ja Ämmässuon Sortti-aseman ympäristössä syöntimäärä on ollut vaihtelevaa, mutta yleisesti ottaen muita alueita niukempaa. Vanhan kaatopaikan alueella ei selkeää pesintäpaikkaa ole havaittavissa. Paalikentällä syönti on vaihdellut, mutta vuonna 2021 alueen syönti ja havainnot pysyivät poikkeuksellisen tasaisina.

Kompostointilaitokset ovat jätteenkäsittelykeskuksen haastavin kohde. Kompostointilaitoksilla on vuoden 2021 aikana tehty säännöllisesti kärpästorjuntaa ja sijoitettu rottien kulkureiteille kontaktiainemyrkkyä. Tämän lisäksi on tehty rottien tehotorjuntaa loukkuasemilla yhteensä noin kolmen viikon ajan. Kompostointilaitoksien jyrsijätorjunnasta sekä kärpäsmyrkytyksistä on kerrottu kappaleessa 5.11 ja liitteessä 8.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokki- ja varislinnuista voi lukea tämän raportin luvusta 19.11.

Lintulaskennat aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2003. Laskennoissa havainnoidaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää linnustoa. Alueen näkyvimmät linturyhmät ovat parvina esiintyvät lokki- ja varislinnut. Laskennat antavat yleiskuvan linnuston lajistosta ja lukumääristä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lintulaskentojen havainnoista vuonna 2021 voi lukea tarkemmin tämän raportin liitteestä 26.

Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena laskennoissa alusta alkaen. Vuonna 2021 jätteenkäsittelykeskuksessa havaittiin lokkilajeista viime vuoden tapaan nauru-, kala-, selkä-, tuhkaselkä-, harmaa-, aroharmaa-, ja merilokki. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet ja joidenkin lajien oleskelukausi Ämmässuolla on lyhentynyt viime vuosina. Lokkien oleskelu painottuu biojätteen käsittelyalueelle sekä sekajätteen paalausalueelle ja muun muassa vanhan kaatopaikan rinteet ovat lokkien suosima oleskelualue.

Lokkien lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella oleskelee pääasiassa varislintuja. Viime vuosina varislinnut ovat alkaneet, varsinkin talvikausina, muodostaa linnuston valtaosan, naakan ollessa niistä selkeästi runsaslukuisin.

Laskennoissa seurataan lokki- ja varislintujen lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää muuta linnustoa kuten kottaraisia ja parvilintuja saalistavia petolintuja. Ämmässuolla havaittiin vuonna 2021 kaikkiaan 12 petolintulajia, joista yleisin oli kanahaukka. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kahlaaja-, vesi-, ja avomaalinnuston määrät ovat vähäisiä.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on rakennettu sisäinen sähköverkko, joka on jaettu voimalaitos- ja teollisuusverkkoon. Voimalaitosverkko käsittää sähkön tuotannon (kaasuvoimala, rakennusvuosi 2010, ja biokaasuvoimala, rakennusvuosi 2016), voimalaitosverkon omakäytön ja sähkön myynnin. Teollisuusverkko koostuu jätteenkäsittelykeskuksen verollisesta sähkön kulutuksesta (kompostointi, vesienhallinta ym.).

Vuonna 2021 tuotettiin sähköä noin 5 prosenttia vähemmän ja jätteenkäsittelykeskuksen sähkön kulutus nousi noin 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kulutuksen nousu johtui lähinnä biokierrätyksen sähkönkulutuksen noususta. Biokaasuvoimala on hyväksytty uusiutuvalla energialla tuotetun tuotantotuen (ns. syöttötariffi) piiriin, tuotantotuen lisäksi laitos saa ns. lämpöpreemiota, joka edellyttää, että voimalan kokonaishyötysuhde on vähintään 75 prosenttia. Hyötysuhdetavoitteen saavuttamiseksi ensisijaisesti hyödynnetään biokaasuvoimalan tuottama lämpö. Taulukossa 58 on esitetty vuotuiset sähkön tuotanto- ja kulutustiedot vuosien 2019–2021 osalta.

Alueelle on rakennettu sisäinen aluelämpöverkko, johon kaasuvoimalan ja biokaasuvoimalan jäähdytysvesistä tuotetaan lämpöä. Lämpöä hyödynnetään alueen rakennusten lämmittämisessä. Aluelämpöä hyödynnettiin noin 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Moottoreiden tuottama hyödyntämätön lämpö johdetaan voimalaitosten hätäjäähdytysten kautta ulkoilmaan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluelämmön kulutus vuosina 2019–2021 on esitetty taulukossa 59.

Alueella on kyetty merkittävästi vähentämään fossiilisten polttoaineiden kulutusta muun muassa korvaamalla polttoöljyä kaukolämmöllä rakennusten lämmityksessä. Alueella on myös pyritty sähköistämään mahdollisimman paljon jätteenkäsittely prosesseja.

HSY on solminut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kuntien energiatehokkuussopimuksen syksyllä 2016. Sopimuksessa on sitouduttu vähintään 7,5 prosentin energiansäästöön vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna. Lisäksi HSY oli asettanut neljän prosentin energiansäästö välitavoitteen vuoteen 2020 mennessä, joka saavutettiin jo 2018 vuoden lopussa muun muassa hyödyntämällä kompostointiprosessissa ja eri kiinteistöjen lämmityksessä energiatuotannon hukkalämpöä. HSY raportoi energiatehokkuustyöstä vuosittain Motivalle.

HSY on laatinut resurssitehokkuuden toimintasuunnitelman vuosille 2019–2021. Suunnitelman tavoitteena on parantaa HSY:n oman toiminnan energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Vuoden 2021 aikana energiatehokkuutta on parannettu muun muassa puhdistamalla Ämmässuon jätevesien siirtoviemäri ja siten vähennetty energiankulutusta, kartoitettu ja korjattu paineilmavuotoja kaasuvoimalassa, vaihtamalla edelleen valaisimia led-valaisimiksi sekä vähentämällä aluevalaistusta alueilta, joissa tarve vähäinen.

Vuonna 2021 sattui jätteenkäsittelykeskuksen alueen työntekijöille kolme sairauspoissaoloon johtanutta tapaturmaa. Alueella toimivat palveluntarjoajat eivät raportoineet tapaturmia vuoden 2021 aikana. Yksittäisiä turvallisuushavaintoja alueelta tehtiin 109 kappaletta, joista yhdeksän oli ympäristöhavaintoja. Turvallisuushavainnot kohdistuivat pääasiassa koneisiin/laitteisiin, menetelmiin, toimintatapoihin sekä ulkopuolisten toimintaan alueella. RISKI-järjestelmään kirjattujen havaintoihin perustuen on päätetty turvallisuutta parantavista toimenpiteistä, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

Yhtenä keskeisenä menettelynä turvallisuuden parantamiseksi on alueella toteutettavat turvallisuuskävelyt, joissa on edustus organisaation eri tasoilta sekä työsuojeluorganisaatiosta. Vuoden aikana kävelyitä tehtiin yhteensä 13 kattaen alueen toiminnot. Keskeisiä havaintoja kävelyillä oli siisteys ja järjestys sekä erilaisten opastus- ja varoitusmerkintöjen ajantasaisuus.

Työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyviä asioita on käsitelty vuoden aikana HSY:n sisäisissä koordinaatiokokouksissa sekä alueella toimivien palveluntarjoajien kanssa pidetyissä kokouksissa.

Kaksi samansisältöistä turvallisuuspäivää koko jätteenkäsittelykeskuksen henkilöstölle järjestettiin marraskuussa. Sisäinen työturvallisuuskorttikoulutus järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2021. Koulutukseen osallistui oman henkilöstön lisäksi alueella toimivien palveluntarjoajien työntekijöitä.

Pelastuslaitos teki alueella yleisen palotarkastuksen 14.–15.9.2021 sekä tutustui syksyn aikana alueen toimintoihin. Onnettomuustilanteessa tapahtuvaa toimintaa harjoiteltiin 17.11.2021 poistumisharjoitusten muodossa.

Johtamisjärjestelmän mukainen ulkoinen auditointi suoritettiin marraskuussa 2021 (lue lisää tämän raportin luvusta 2).

Jätteenkäsittelykeskuksen työsuojelu- ja palotarkastukset on koottu tämän raportin lukuun 3.4.

Tutkimustoiminta on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin kuten jätevesilietteen käsittelyyn ja jätteenpolton tuhkan hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin. Lisäksi on jatkettu muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin, biojätteen käsittelyyn, kiviainesten hyödyntämiseen ja kaasumaisten päästöjen mittaukseen ja mallinnukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä sekä toteutettu laajat sekajätteen koostumustutkimukset.

Jätevoimalan tuhkan ja kuonan hyödyntämisen tehostamiseksi toteutettiin projekti, jossa selvitettiin vuosien 2019–2021 aikana mahdollisimman laajasti kuonan käsittelyä tehostavia menetelmiä, käsittelyn laadun seurantaa ja lopputuotteiden jatkojalostusvaihtoehtoja. Lisäksi projektissa selvitettiin vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavan tuhkan käsittelyn tehostamista ja mahdollista haitta-aineiden talteenottoa. Vuoden 2021 aikana työ painottui kuonan hienoaineksen käsittelyvaihtoehtojen ja hyödyntämisen kartoittamiseen. Kuonaa hyödyntäen toteutettiin mm. betonielementtejä, joiden toimivuutta Ämmässuon lajittelukatoksen loosien seinämärakenteissa tutkitaan.

Biojätteen uudet tuotteet -hankkeessa keskityttiin biojätteen mädätteen lannoitekäytön selvittämiseen. Kehittämishanke on vuoden 2021 aikana siirtynyt esiselvityksistä investointilaskelmien tuottamiseen. Lisäksi hankkeessa on tehty yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa biojätteen sisältämien haihtuvien rasvahappojen korkea-arvoisen hyödyntämisen tutkimuksessa. Hankkeen tavoitteena on löytää biojätteelle uusia, arvokkaampia käyttökohteita. Samalla pyritään löytämään keinoja vähentää biojätteen käsittelystä aiheutuvia mahdollisia hajupäästöjä.

Lietehiilihankkeessa siirryttiin koetoimintaan maaliskuussa 2021 valmistuneella pyrolyysin koetoimintalaitoksella (ks. luku 15.3.1) selvittämällä prosessin toimivuutta erilaisilla koeajoilla. Tutkimushankkeessa on erityisesti tutkittu eri prosessiolosuhteilla tuotetun lietebiohiilen laatua ja sen hyödyntämistä eri sovelluskohteissa. Yhtenä sovelluskohteena tutkitaan lietebiohiilen soveltuvuutta hulevesien suodatukseen Ämmässuolle rakennetussa biosuodatusrakenteessa (ks. luku 15.2.2), jonka seuranta käynnistyi loppuvuodesta 2021.

Keväällä 2019 käynnistetty projekti Sortti-aseman kiviaineksen hyötykäytön edistämiseksi päättyi 2021. Projektissa etsittiin uusia hyötykäyttökohteita kivijakeelle, mm valmistamalla betonia käyttäen Sortti-asemille tuotua kiviainesta hyödyksi ja selvittämällä ulkoisia toimijoita hyödyntämään ko. jaetta.

Laajat tutkimukset kotitalouksien sekajätteen koostumuksesta toteutettiin syys-lokakuussa 2021 Ämmässuolla. Samalla toteutettiin erillisesti sekajätteiden putkikeräyksen jätteiden koostumustutkimukset, sekä tutkittiin Sortti-asemille tuotua muovia. Sekajätteiden koostumustutkimukset toistetaan säännöllisesti noin kolmen vuoden välein ja siinä tuotetaan tietoa pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumuksesta esimerkiksi kierrätysastelaskennan ja neuvonnan tueksi. Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2018. Lajittelut suoritettiin lajittelukatoksessa kahdeksan lajittelijan voimin. Sekajätteestä otetut näytteet lajiteltiin käsin 42 eri jakeeseen. Kotitalouksien sekajäte tutkittiin erikseen 1, 2–4, 5–9, 10–19 ja yli 19 huoneiston kiinteistöiltä.

Pääkaupunkiseudun jätteenkäsittelyä kehitetään jatkuvasti kiertotalouden ja teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskustoiminnaksi Espoon Ämmässuolla, Helsingin Kivikossa ja Vantaan Seutulassa.

Kuonan, erilaisten bentoniittiseosten ja rakentamisessa muodostuvien kaivumaiden hyötykäyttöä loppusijoitusalueen väliaikaisessa pintarakenteessa selvitetään erillisessä projektissa. Vuoden 2021 aikana jatkettiin aiemmin toteutettujen pintarakenteiden seurantaa. Hankkeessa valmistui diplomityö, jossa tutkittiin pintarakenteiden vesitaseita ja pintarakenteiden rakennekerroksissa käytettyjen jätteenpolton pohjakuonan ja Helsinki-moreenin liukoisuusprosesseja. (Kaatopaikan pintarakenteiden liukoisuusprosessit ja vesitase / Juho Yli-Tolppa).

Kaatopaikkojen monitorointiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä on jatkettu muun muassa mikrometeorologisten mittausten, kaatopaikan hajoamisprosessien ja rakenteiden monitoroinnin sekä painumamittausten osalta (katso tämän raportin luvut 19.2.4, 19.4 ja 19.5).

Kaatopaikkakaasun metaanipitoisuuden ja määrän laskiessa tarvitaan uusia menetelmiä sen energiasisällön saamiseksi hyötykäyttöön. Vuonna 2021 valmistui opinnäytetyö entsyymien hyödyntämisestä kaatopaikan metaanintuotannon tehostamiseksi.

HSY on mukana myös UUMA4-hankkeessa, jossa edistetään muun muassa kuonien hyötykäyttöä maarakentamisessa.

Hajukaasujen ja kaasumaisten päästöjen mittaamiseen ja mallintamiseen tähtäävät kehittämisprojektit, opinnäytetyöt ja kokeilut on vuonna 2021 koottu yhden kattohankkeen alle. Hanke koskee sekä kasvihuonekaasu- että hajupäästöjä. Vuoden 2021 aikana hankkeessa on tehty pohjatyötä ilmapäästöjen mittausten tulevaa kilpailutusta varten sekä toteutettu kasvihuonekaasupäästölaskentaa.

Ämmässuon alueen tuulivoimahanketta edistettiin neuvotteluilla Espoon kaupungin ja muiden viranomaisten kanssa. Kaavoitustyö tuulivoimalan sijoittamiseksi Ämmässuolle eteni lausuntovaiheeseen loppuvuonna 2021.

Power-to-X konseptin toteutettavuutta Ämmässuolla selvitettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Opinnäytetyössä selvitettiin Ämmässuolla tuotettavan uusiutuvan sähkön ja prosesseissa syntyvän hiilidioksidin yhdistämistä metaaniksi tai metanoliksi.

HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Vierailun aikana tutustutaan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan. Vuonna 2021 ei toteutettu lainkaan koululais- tai opiskelijaryhmien vierailuja jätteenkäsittelykeskukseen COVID19-pandemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi.

Jätteenkäsittelykeskuksessa tehdään myös asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita ja toimittajia. Osa vierailijoista on ulkomaalaisia. Vierailijat ovat kiinnostuneet jätteenkäsittelykeskuksen ja Ekomon toiminnasta muun muassa uusio- ja kierrätysmateriaalien käytöstä sekä käsittelystä, biojätteen käsittelystä, kaatopaikka- ja biokaasun keräyksestä sekä kaatopaikkarakentamisesta. Vuonna 2021 tehtiin 24 asiantuntijavierailua jätteenkäsittelykeskukseen, joista osa toteutettiin etänä.

Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista webinaarina 24.3.2021 ja 29.9.2021. Tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon ja Kulmakorven toiminnoissa tapahtuvista muutoksista.

HSY:n ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen verkkosivut uudistettiin vuonna 2020. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sivuihin voi tutustua tarkemmin sivulta www.hsy.fi/ammassuo. Sivuilta löytyy myös ohjeet tekstiviestipalveluun liittymisestä (katso tämän raportin luku 23.4) ja uutiskirjeen tilaamisesta (katso tämän raportin luku 23.5).

HSY:n Hopealuoti-ryhmätekstiviestipalvelulla viestitään asukkaille Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostiaumojen käännöistä ja sekajätteen vastaanotosta Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan seisokkien aikana. Poikkeustilanteiden lisäksi tiedossa olevat mahdollisesti hajua aiheuttavat työt ilmoitetaan lyhyesti palvelun kautta ja viestissä ohjataan asukkaat lukemaan tarkemmin aiheesta sivulta www.hsy.fi/ammassuo. Tällä tavoin on mahdollista viestiä myös vähemmän vakavista aiheista.

HSY:n jätehuollon ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kuulumisia on voinut lukea kolmesta uutiskirjeestä (13.4.2021, 28.9.2021 ja 22.12.2021) vuonna 2021. Uutiskirjeen voi tilata suoraan omaan sähköpostiinsa sähköisellä tilauslomakkeella (https://uutiskirje.hsy.fi/).

HSY toteutti syksyllä 2021 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen asukaskyselyn alueen lähiasukkaille. Kyselyn tavoitteena on kehittää HSY:n sidosryhmätyöskentelyä sekä kartoittaa asukkaiden näkemyksiä ja tietoisuutta Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnasta.

Jätelain 1.1.2020 voimaan tulleessa muutoksessa täsmennettiin kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua (TSV) koskevaa sääntelyä. Muutoksen seurauksena jätteen haltijan tulee jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa (ns. Materiaalitori) läpikäytävän menettelyn avulla osoittaa, ettei yksityistä palvelutarjontaa ole kohtuullisesti saatavilla ja, että edellytykset kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden nojalla antamalle palvelulle ovat näin ollen olemassa. Muutos vaikutti Ämmässuolla selvästi muun muassa teollisuusbiojätteen sekä rakennus- ja purkujätteen vastaanottomääriin, trendi tulee olemaan myös seuraavina vuosina samanlainen.

EU:n jätesäädöspaketin muuttuneet säännökset on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä. Säädökset sisältävät useita merkittäviä muutoksia, kuten uudet kierrätystavoitteet sekä säännökset pakkausjätteiden tuottajien kustannusvastuusta. Uuden lainsäädännön myötä mm. biojätteen erilliskeräystä tehostetaan velvoittamalla yksittäiset taloudet biojätteen erilliskeräykseen tai kompostointiin. Tämä muutos saattaa kasvattaa tulevaisuudessa Ämmässuon biojätteen määrää.

HSY sai 3.12.2018 pyrolyysiä koskevan koetoimintaluvan ja syyskuussa 2019 HSY:n hallitus hyväksyi pyrolyysin koetoimintalaitoksen hankinnan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle sijoittuvalla koelaitoksella pilotoidaan jätevesilietteiden käsittelyä pyrolyysitekniikalla. Blominmäen jätevedenpuhdistuslaitoksen käynnistyessä jätevesilietteiden toimitukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen kasvavat merkittävästi. Mikäli pyrolyysitekniikkaan päädytään, olisi sillä mahdollista valmistaa lietteestä haitatonta ja hyödynnettävissä olevaa materiaalia. Pyrolyysilaitoksen koetoimintaa tehtiin vuoden 2021 aikana.

Ekomon kehittäminen jatkuu Ämmässuolla erilaisten tutkimushankkeiden ja pilottien sekä uusien kumppanuuksien myötä. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Kulmakorpi I alueen rakentuminen antaa uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen tulevina vuosina.

HSY:n strategisena tavoitteena on vähentää oman toiminnan ja tuottamiemme palvelujen kasvihuonekaasupäästöjä. Tätä työtä tehdään jätteenkäsittelykeskuksessa muun muassa vähentämällä kaatopaikkojen metaanin hajapäästöjä, energiansäästötoimilla sekä lisäämällä oman uusiutuvan energian tuotantoa. Uusiutuvaa energiaa tuotetaan biokaasusta sekä kaatopaikkakaasusta. Vuoden 2022 aikana jatketaan selvittelyjä energian tuottamiseksi tuulivoimalla.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa varaudutaan myös poikkeustilanteisiin ja poikkeustilannetta saatiinkin harjoitella koko vuosi 2021. Ämmässuolla noudatettiin tiukkoja COVID19-pandemiaan liittyviä rajoituksia ja etätyöskentelykäytäntöjä niiden osalta, jotka sitä pystyivät tekemään. Vuoden 2021 aikana päivitettiin alueen varautumissuunnitelmaa. Varautumissuunnitelmassa huomioidaan muun muassa Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan yllättävät korjaustoimenpiteet, sähkön tuotannon häiriöt, pandemiat ja muut oleellisesti toimintaan vaikuttavat ulkoiset tapahtumat. Ilmaston muuttuessa on alueella varauduttava myös hallitsemaan suurempia vesimassoja.

Vuosi 2022 aloitetaan jälleen poikkeusolosuhteissa ja olettaen, että jätemäärät laskevat entisestään muun muassa materiaalitorin myötä kaupallisen jätteen osalta. Tavoitteena on saada kansallisen biojätekampanjan myötä kotitalousbiojätteen määrä kasvamaan. Visiona on, ettei alueella olisi enää jätteitä – vain raaka-aineita tuotteistettavana.

Liite 1. HSY 16.2.2022. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeet ja rakenteet

Liite 2. INTERGEO 5.7.2021. Kompostointilaitosten ammoniakkimittaukset 1.7.2021

Liite 3 RAB GmbH 22.11.2021. Kompostointilaitosten hajumittaukset 2.11.2021

Liite 4. HSY 2021. Ilmanlaatu Ämmässuolla 2021 (https://julkaisu.hsy.fi/ilmanlaatu-ammassuolla-2021.html)

Liite 5. MetropoliLab Oy 2021. Biojätteen käsittelyn viemäriin johdettavan veden testausselosteet vuonna 2021

Liite 6. Ramboll Finland Oy 15.2.2022. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu, vuosien 2017–2021 yhteenveto (toimitettu 15.2.2022)

Liite 7. HSY 2021. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristömelun omavalvontamittaukset 2021

Liite 8. Rentokil Initial 25.1.2022. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjunnan vuosiraportti 2021

Liite 9. MetropoliLab Oy 2022. PIMA-käsittelyn viemäriin johdettavan veden testausselosteet vuonna 2021–2022

Liite 10. Ramboll Finland Oy 16.2.2022. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen asfaltoidut kenttäalueet ja hulevesialtaat

Liite 11. AFRY Finland Oy 27.1.2022. HSY Jätteenpolton kuonan kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuuslausunto

Liite 12. Ramboll Finland Oy 9.7.2021. Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, käsitellyn tuhkan kaatopaikkakelpoisuuden vastaavuustestaus vuonna 2021

Liite 13. HSY 2021. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rakennushankkeet 2021

Liite 14. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23.1.2022. Loppusijoitusalueen toteutuneet- ja väliaikaiset pintarakenteet arviotilanne 12/2021

Liite 15. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 25.1.2022. Vanhan kaatopaikan toteutuneet pintarakenteet arviotilanne 12/2021

Liite 16. HSY 26.1.2022. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen polttoainesäiliöiden vuositarkastus

Liite 17. HSY 2021. Ämmässuon Ekomo-yritysten tuotantotiedot vuonna 2021 (vain viranomaiskäyttöön)

Liite 18. Ramboll Finland Oy 21.10.2021. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hajutarkkailu 7.9.2021

Liite 19. HSY 2021. Metaanimittaukset Ämmässuon vanhalla kaatopaikalla 2021

Liite 20. HSY 2021. Metaanimittaukset Ämmässuon loppusijoitusalueella 2021

Liite 21. Ilmatieteen laitos 8.2.2022. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen metaanin ja hiilidioksidin sekä haihdunnan mikrometeorologiset päästömittaukset tammikuu–joulukuu 2021

Liite 22. Ramboll Finland Oy 16.2.2022. Loppusijoitusalueen ja vanhan kaatopaikan hajoamisprosessien ja rakenteiden monitorointi, Tammi–joulukuun 2021 tarkkailut ja niiden tulosten tarkastelut

Liite 23. MetropoliLab Oy 2021. TAL1/TAL11-altaan viemäriin johdettavan veden testausselosteet vuonna 2021

Liite 24. AFRY Finland Oy 1.2.2022. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan painumatarkkailu 2021

Liite 25. Vahanen Environment Oy 23.12.2021. Vieraskasvilajimaiden koealueen tarkkailuraportti

Liite 26. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry 2021. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lintulaskentaraportti 2021

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Espoon ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveys

Kirkkonummen kunta, ympäristönsuojeluyksikkö

Ämmässuon Ekomo-yritykset

Käsittelypalveluiden ja rakennuttamisyksikön henkilökunta

Juntunen, Kouvo, Keinänen, Lumikumpu, Mäntynen, Nuutinen, Pitkänen, Routio, Ruokolainen, Räsänen, Uuksulainen

Daavittila, Julkunen, Manninen, Methuen, Mäkelä

HSY:n kirjaamo, verkkoviestintä, neuvonta