ideoita ympäristöaiheisen pajapäivän järjestämiseen ja valmiit mallit pajoihin
tutkimuslomakkeita ja tehtäviä oppilaiden ympäristöryhmälle
linkkejä lisätiedon lähteille.
Kummikoulun ohjelmarunko ja Ympäristökasvattajien tuntivaihtoehdot on tarkoitettu HSY:n ja Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polun nykyisille kummikouluille. Kansion materiaali on kuitenkin kaikkien vapaasti käytettävissä.
Kansio antaa eväät koulun ympäristötyön edistämiseksi myös kummikouluvuoden jälkeen.
Onnea, koulunne on valittu mukaan kummikouluohjelmaan useiden hakijoiden joukosta! Kummikouluna saatte ympäristökasvatuskokonaisuuden, joka sisältää koulutusta, konsultointia, oppitunteja ja opetusmateriaaleja. Tavoitteena on, että projektin jälkeen teillä on hyvät eväät jatkaa ympäristötyötä koulussanne
Ohjelman rahoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja sen toteuttaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n Ympäristökoulu Polku. Kummikouluohjelmaa tarjotaan pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen peruskouluille.
Tämä kansio sisältää ohjelmarungon sekä tietoa, ideoita ja opetusmateriaaleja kummikouluvuotta varten. Kansio on ladattavissa PDF-tiedostona tulostamista varten (ks. sivun oikea ylälaita).
Menestyksekästä kummikouluvuotta!
Toivottavat HSY & Ympäristökoulu Polku
Lisätietoa kummikouluohjelmasta ja valmiita opetusmateriaaleja
Kummikouluvuoden teemana on joko Kestävä kulutus ja kiertotalous tai Elintärkeä vesi. Kestävä kulutus ja kiertotalous -teemassa keskitytään jätteen määrän vähentämiseen, lajitteluun, kohtuullisiin kulutusvalintoihin ja kiertotalouden perusteisiin. Elintärkeä vesi -teemassa tavoitteena on vesivastuullisuuden lisääminen tutustumalla veden kiertoon, lähiympäristön vesistöön, vedenkäyttöön ja siihen, miten näihin voi itse vaikuttaa.
Kummikouluohjelmassa toteutetaan koulun kestävän kehityksen ohjelmaa ja työtä lähdetään toteuttamaan ympäristökasvattajan avustuksella. Ohjelma aloitetaan jo kummikouluvuotta edeltävänä keväänä suunnittelutapaamisella ympäristökasvattajan kanssa. Ohjelmassa perustetaan ensin henkilökunnan ympäristötiimi ja oppilaiden ympäristöryhmä. Heti lukuvuoden aluksi kartoitetaan lähtötilanne. Tämän pohjalta tehdään suunnitelma lukuvuodelle: asetetaan tavoitteet, vastuut ja aikataulut ohjelman toteuttamiselle. Kun suunnitelma on valmis, se pannaan käytäntöön. Vuoden mittaan teema näkyy niin opetuksessa, arjessa kuin koulun tapahtumissakin.
Kummikouluvuoden jälkeen työtä kannattaa jatkaa ja hyödyntää edelleen tämän kansion tehtäväideoita, kartoituslomakkeita ja muuta materiaalia. Koulu voi myös käyttää HSY:n kustantamia ympäristökasvattajan neuvontatunteja.
Kummikouluvuoden kulku
2.1 Työryhmien perustaminen
Jos koululla on jo toiminnassa oppilaiden ja opettajien ympäristö- tai keke- (kestävän kehityksen) -tiimit, -ryhmät tai -raadit, on hyvä jatkaa toimintaa jo näiden olemassa olevien työryhmien kautta. Tässä kansiossa puhutaan ympäristötiimistä ja -ryhmästä, mutta yhtä hyvin nimet voivat olla esimerkiksi keke-tiimi ja -ryhmä.
Jos työryhmiä ei ole, lukuvuoden aluksi kummikoulun rehtorin ja yhteysopettajan johdolla perustetaan opettajista ja muusta henkilökunnasta koostuva ympäristötiimi sekä oppilaista koostuva ympäristöryhmä.
Ympäristöryhmän sopiva koko on noin 10–20 oppilasta. Oppilaiden osallistuminen voi tapahtua myös oppilaskunnan kautta. Pienimpien oppilaiden ympäristöryhmä voi olla myös ympäristökerho. Ympäristöryhmän vetovastuu on vastaavalla opettajalla. Vastaava opettaja tuo oppilaiden ympäristöryhmän terveiset henkilökunnan tiimin tietoon ja päinvastoin.
Ympäristötiimi ja ympäristöryhmä kokoontuvat vuoden mittaan säännöllisesti, vähintään kerran kuussa.
2.2 Lähtötilanteen kartoitus
Kummikouluvuosi käynnistyy teemaan liittyvällä lähtötilanteen kartoituksella, jossa tutkitaan koulun käytäntöjä ja esimerkiksi oppilaiden ja henkilökunnan kulutustottumuksia.
Oppilaat osallistuvat aktiivisesti kartoituksen tekemiseen. Ympäristöryhmä tai tehtävään koulutetut ympäristöagentit tekevät mm. haastatteluja, mutta jokainen luokka voi myös kartoittaa kotiluokkansa tilanteen. Lue lisää luvusta Tehtäviä ympäristöraatilaisille.
2.3 Kummikouluohjelman suunnittelu
Kartoitusten tulosten perusteella ympäristötiimi ja ympäristöryhmä suunnittelevat kummikouluvuoden tavoitteet ja toimenpiteet. Ympäristötiimi ideoi yhdessä Ympäristökoulu Polun ympäristökasvattajan kanssa, miten kummikouluvuoden teemaa voi tuoda osaksi opetusta.
Ympäristökasvattaja ja ympäristötiimi järjestävät opettajille puolen päivän koulutuksen (esim. VESO-päivän yhteydessä). Koulutuksessa
käydään läpi kummikouluvuoden sisältö
tutustutaan ohjelman teemaan liittyviin oppimateriaaleihin
suunnitellaan aineiden välistä yhteistyötä ja teeman toteuttamista eri oppiaineissa ja koulun yhteisissä tapahtumissa
suunnitellaan teema-/pajapäivien ohjelmaa.
Oppilaiden ympäristöryhmä suunnittelee ohjelman näkyvyyttä koulussa (aamunavauksia, tempauksia, teemapäiviä ym.).
2.4 Kummikouluohjelman toteutus
Kummikouluohjelman teema on osa koulun arkea ja opetusta koko kummikouluvuoden ajan. Ohjelman toteutuksessa näkyy toiminnallisuus ja oppilaiden osallistuminen. Kouluyhteisön sitoutumista edistetään hyvällä tiedotuksella. Ohjelmasta kerrotaan oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille. Oppilaat ovat tärkeitä viestinviejiä.
Kummikouluvuoden ohjelmaan kuuluu esimerkiksi:
päivänavaus tai aloitustilaisuus, jossa ympäristökasvattaja kertoo koulun henkilökunnalle ja oppilaille kummikouluohjelmasta
ympäristökasvattajan pitämiä oppitunteja
opettajien vetämät, oppiainerajat ylittävät teema-/pajapäivät, joita voidaan suunnitella ympäristökasvattajan johdolla koulutuspäivässä
oppilaiden ympäristöryhmän ideoimia tempauksia, joita voidaan suunnitella yhdessä ympäristökasvattajan kanssa
kummikoulujen opettajien verkostotapaaminen, jossa opettajilla on mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia muiden koulujen kanssa sekä saada uusia ideoita jatkoa varten
Kummikoulu-diplomi, jonka koulu saa ohjelman päättymisen jälkeen.
Tavoitteena on, että kummikouluvuonna opitut asiat jäävät pysyviksi toimintatavoiksi koululle ja teeman edistämistä jatketaan edelleen. Kummikouluvuosi antaa hyvän lähtölaukauksen koulun kestävän kehityksen ohjelman teolle. Kummikouluvuoden jälkeen koulu voi asettaa tavoitteet esimerkiksi osallisuuden lisäämisestä entistäkin korkeammalle ja miettiä seuraavan vuoden kestävän kehityksen teemaa. Kummikouluvuoden jälkeen koulua tuetaan ympäristötyön jatkamisessa. Koulu saa seuraavana vuonna perusneuvontatunteja ja ne voi valita ja päättää jo kummikouluvuoden loppuessa.
Ohjelmaan sisältyy yhteensä 14 perustuntia + luokkien oppitunnit. Koulunne koko vaikuttaa siihen, kuinka monta oppituntia voitte käyttää.
Ympäristökasvattajan pitämät tunnit jakautuvat:
1. opettajille
ympäristötiimille: 3 tuntia
koulutuspäivään (esim. VESO): 3 tuntia
2. oppilaille
ympäristöryhmälle: 3 tuntia
koko koululle aamunavaus tai muu kummikouluvuoden aloitus yhteisessä tilaisuudessa: 1 tunti
teema- tai pajapäivään: 4 tuntia
oppitunteja luokille: 1 oppitunti/30 oppilasta
Esimerkiksi jos koulun koko on 300 oppilasta, on kummikouluvuonna tarjolla 14 perustuntia + 10 (300/30) oppituntia eli yhteensä 24 ympäristökasvattajan pitämää tuntia.
Oppitunnit suunnataan valitsemillenne luokille siten, että yksi ryhmä voi saada korkeintaan yhden oppitunnin tai kaksoistunnin.
tutustutaan konkreettisiin tehtäviin ja työkaluihin
keskustellaan, millaista erityistä tukea koulu toivoo, esimerkiksi miten kouluyhteisöä voi kannustaa ympäristötyöhön
tehdään alustavia suunnitelmia kummikouluvuoden kulkuun.
3.2.2 Opettajien koulutuspäivä (3h)
Opettajien koulutuspäivässä (esim. VESO-päivä) ympäristökasvattaja kertoo kummikouluvuodesta, minkä jälkeen suunnitellaan kummikouluohjelmaan kuuluvaa ja opettajien toteuttamaa ympäristöteema-/pajapäivää. Koulutuspäivän valmisteluista vastaa ympäristötiimi ja ympäristökasvattaja yhdessä. Koulutuspäivä tai vähintään alustus kummikouluvuodesta kannattaa pitää jo heti syyslukukauden alkupuolella.
Koulutuspäivän ohjelma
1 h ympäristökasvattajan pitämä alustus kummikouluvuodesta ja teemasta, sekä työryhmätyöskentelyn pohjustus
2 h työryhmätyöskentelyä ympäristötiimin jäsenten ja ympäristökasvattajan vetämänä. Ryhmissä ideoidaan kummikouluvuoden toimintaa eri oppiaineiden tunneilla ja koko koulun yhteisissä tapahtumissa. Erityisesti keskitytään ympäristöteema-/pajapäivän suunnitteluun ja työstetään sen ohjelmaa.
Ympäristöaiheisen teema-/pajapäivän suunnittelu
Ympäristöpäivä tarjoaa mieleenpainuvan tavan ympäristöasioiden ja kestävien toimintatapojen oppimiseen. Päivän toteutus on opettajien vastuulla ja jokaisen opettajan tulisi tuoda oma panoksensa siihen.
Työpajojen sisältö ja toteutus on oman mielikuvituksen varassa, mutta pajapäivän tarkoitus on keskittyä kokonaisuudessaan kummikouluvuoden teemaan. Tässä kansiossa esitellään joitain työpajaehdotuksia, joita koulu voi halutessaan hyödyntää (ks. luku 5). Pajapäivään on mahdollista myös saada ympäristökasvattajan vetämä paja (ks. oppituntikokonaisuudet luvusta 4.4). Ympäristöpajapäivänä myös oppilaat voivat esitellä tekemiään esityksiä, tietoiskuja ja kartoitusten tuloksia muulle kouluyhteisölle. Ohjelmaan voi lisäksi kuulua muuta teemaan liittyvää oheistoimintaa.
4.1 Vedellä viisaasti – animaatiopaja ympäristöraadille (3h) ja ryhmän toiminta
Ympäristöraatilaisille suunnatussa animaatiopajassa valmistetaan ympäristökasvattajan johdolla vesiaiheisia animaatiotietoiskuja. Pajan kesto on 3 oppituntia ja se voidaan pitää noin 10 oppilaalle kerrallaan. Animaatiopajan lisäksi ympäristökasvattaja voi ohjata ympäristöryhmää enemmänkin, jos koulu näin haluaa. Nämä ohjaustunnit otetaan oppilaille tarkoitetuista tunneista.
4.1.1 Ympäristöryhmän perustaminen
Kummikouluvuoteen kuuluu, että koulu perustaa oppilaista koostuvan ympäristöryhmän. Ryhmä voi koostua eri luokkien oppilaista, jotka ovat kiinnostuneet ympäristöasioista, mutta myös oppilaskunnan hallitus tai oppilaskunnasta koottu ryhmä voi toimia koulun ympäristöryhmänä. Sopiva ryhmäkoko on 10 - 20 oppilasta. Oppilailta voi pyytää hakemuksia ympäristöryhmään valmista
Hakemus oppilaiden ymparistoryhmaan -lomakepohjaa käyttäen.
Ympäristöryhmän on hyvä kokoontua vähintään kerran kuussa tunti tai puolituntia kerrallaan, ja sitä vetää opettaja tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva. Ympäristöryhmä voi tutustua kummikouluvuoden teemaan luvusta 8 löytyvien materiaalien avulla.
Vinkki alakouluille! Alakoulun ympäristöryhmä voi ottaa työhönsä salapoliisimaisen otteen ja työskennellä ympäristöagentteina. Ympäristöagenttitoiminnassa koulutetut agentit tekevät ympäristöseurantaa sekä neuvovat ympäristöasioissa niin toisia oppilaita kuin opettajia ja muuta henkilökuntaa (liite 2).
4.1.2 Ympäristöryhmän toiminta kummikouluvuonna
Aloitus ja tutustuminen
Ympäristöryhmän työ on hyvä aloittaa tutustumiskerralla, jossa ei välttämättä tehdä sen enempää kuin kerrotaan, ketä ryhmässä on mukana ja sovitaan siitä, milloin ja missä ryhmä kokoontuu.
Animaatiopajan ennakkotehtävät / kartoitukset
Ympäristöraatia ohjaava opettaja ohjeistaa raatilaiset tekemään ennakkoon pajatyöskentelyyn valmistavia ennakkotehtäviä. Ympäristöraati voi tehdä ne kaikki tai vain sen aihepiirin tehtävät, jotka ovat koululle ajankohtaisimpia. Ennakkotehtävistä kerrotaan tarkemmin luvussa 8.
Vedellä viisaasti – animaatiopaja (3h)
Tavoite
Pajatyöskentelyn avulla herätellään raatilaisia ja tietoiskujen avulla koko koulun oppilaita pohtimaan mm. omien valintojen vaikutusta veden kulutukseen, jäteveden koostumukseen, viemärijärjestelmän toimivuuteen ja lähivesistön kuntoon. Keskeinen viesti on, että jokainen voi vaikuttaa.
Kesto
2-3 h
Sisältö
Ympäristöraatilaisten koulutuksessa valmistetaan animaatiotekniikalla lyhyitä tietoiskuja kummikouluvuoden teemoista, esimerkiksi viemärietiketistä ja järkevästä vedenkäytöstä. Pajatyöskentelyn aluksi käydään läpi ennakkotehtävät ja valitaan niiden perusteella tietoiskujen aiheet. Animaatiopaja voidaan pitää noin 10 oppilaalle kerrallaan. Työskentelytilaksi käy tavallinen koululuokka tai jokin muu tila, jossa on työrauha, riittävästi valoa ja pöytiä työskentelyalustaksi (esim. koulun kirjasto).
Tehtävät
Pajaan valmistaudutaan tekemällä etukäteen niihin liittyviä ennakkotehtäviä (ks. luku 8). Ennakkotehtävät auttavat raatilaisia tunnistamaan ne asiat, joista olisi hyvä tiedottaa koko koululle.
Toiminnan suunnittelua
Kun animaatiotietoiskut on tehty tai jo ennen sitä, suunnitellaan, missä yhteydessä ne julkaistaan. Tietoiskut voidaan esittää esimerkiksi ympäristöpäivänä tai koulun omilla nettisivuilla. Ryhmän kanssa voi miettiä millä muilla keinoilla tietoiskujen lisäksi voidaan lisätä vesivastuullisuutta koulussa. Ideoiden pohjalta suunnitellaan toimintaa. Jos ennakkotehtävissä esimerkiksi selvisi, että koulun viemäriin laitetaan käsipaperia, raatilaiset voivat järjestää asian korjaamiseksi oman tempauksen. Tietysti koko koulun päivänavaukset ovat hyvä ja vaivaton keino tiedottaa ympäristöasioista koulussa. Ympäristöryhmän kannattaa pitää muutamia ympäristöaiheisia päivänavauksia vuoden mittaan.
Kummikouluvuoden yhteenveto
Keväällä on hyvä katsoa taaksepäin. Kenties ympäristöryhmä haluaa jättää viestin seuraavan vuoden ympäristöryhmäläisille? Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi tekemällä heille ohjaavan opettajan kanssa videotervehdys.
4.2 Ympäristökasvattajan aamunavaus: Elintärkeän veden matkassa (1h)
Lukuvuoden alkupuolella ympäristökasvattaja pitää juhlasalissa tai auditoriossa koko koululle vesiaiheisen tietoiskun. Se vaatii tietokoneen ja datatykin. Päivänavauksen jälkeen luokissa voidaan tutustua opettajan johdolla viemärietikettiin esimerkiksi HSY:n sivuilta löytyvien videoiden tai lajittelupelin avulla (ks. luku 9 ).
Elintärkeän veden matkassa (1h)
Tavoite
Tutustuminen vedenkiertoon kaupungissa, mistä juomavesi tulee ja miten jätevesi puhdistetaan
Kesto
Noin 20 min + siirtymiset juhlasaliin/auditorioon
Sisältö
Elintärkeän veden matkassa on diojen avulla esitettävä kuvakertomus veden matkasta Päijänteestä vedenpuhdistuslaitoksen, kodin, viemärin ja jätevedenpuhdistamon kautta mereen
4.3 Paja-/teemapäivä (4h)
Paja-/teemapäiviä voidaan viettää koulussa joko yhtenä päivänä tai vaikkapa ympäristöviikkona. Paja-/teemapäivän vetovastuu on opettajilla. Ympäristökasvattajan osuus riippuu päivän toteutustavasta. Ympäristökasvattaja voi esimerkiksi vetää jonkin oppitunnin sovitulle luokka-asteelle (lue lisää seuraavasta kappaleesta) ja tuoda lainattavia materiaaleja kuten HSY:n lajittelupelejä.
4.4 Oppitunnit luokille (1h/30 oppilasta)
Alla luetellut oppitunnit ovat ympäristökasvattajan vetämiä. Koulu voi valita oppitunneista mieleisimmät vaihtoehdot. Opettajan läsnäolo on välttämätöntä kaikilla oppitunneilla. Tarkista koulusi tuntimäärä kohdasta 3.1.
1. - 2. luokille
Juokseva hanavesi -pihaseikkailu
Tavoite
Tutustua ulkona leikkien juomaveden alkuperään, vedenpuhdistuksen periaatteeseen ja vedenkiertoon kaupungissa.
Kesto
45 minuuttia
Sisältö
Vesipisaroiksi muuntautuvat leikkijät tekevät kuvitteellisen matkan Päijänteeltä vedenpuhdistamolle ja takaisin kouluun. Tehtävänä on selvittää, mistä juomavesi tulee ja hankkiutua eroon pisaroihin tarttuneista epäpuhtauksista. Oppitunti pidetään koulun läheisyydessä leikkimiseen ja juoksemiseen soveltuvalla alueella, esimerkiksi koulunpihalla tai urheilukentällä.
Tutkitaan lähiveden elämää
Tavoite
Huomataan, että lähivedessä on elämää eli vesi on eläinten koti. Ymmärretään, että sen takia vettä ei kannata liata.
Kesto
50 minuuttia + kävely/pyöräily koululta
Sisältö
Oppitunnilla tutkitaan oman koulun lähistöllä olevaa vesistöä. Tutkimuksessa selvitetään pareittain, löytyykö vedestä elämää etsimällä siivilällä sieltä ötököitä. Tutkitaan lähiveden elämää -oppituntia voidaan toteuttaa vain sulan maan aikaan touko-syyskuussa.
Huom!
Koulu valitsee tutkimuskohteen. Se on makean veden oja, puro, joki tai lampi jonne koululaiset pääsevät tulemaan helposti. Hiekkarannat eivät sovi tutkittavaksi, sillä niiltä löytyy vain vähän eläimiä. Koulun tulee välittää tieto vesistön sijainnista oppitunnin vetäjälle ennakolta. Oppitunnin vetäjä tapaa luokan veden äärellä. Ryhmä kävelee / pyöräilee sinne koulun henkilökunnan johdolla.
3. - 6. luokille
Veden kiertokulku (3.-4. -luokkalaisille)
Tavoite
Opitaan, miten vesi kiertää eri olomuodoissa maapallolla
Kesto
45 minuuttia
Sisältö
Oppitunnilla tutkitaan veden kiertokulkua pelaamalla peliä, jossa oppilaat ovat vesipisaroita ja kiertävät eri olomuodoissa ja kohteissa eli meressä, pilvessä, pohjavedessä, vuorella, joessa, kasvissa ja eläimessä. Jos oppilailla on mahdollisuus käyttää tabletteja (vähintään yksi tabletti kahta lasta kohden), niin niitä voidaan käyttää hyväksi pelissä. Tabletit eivät kuitenkaan ole välttämättömiä. Veden kiertokulkua opettavan pelin lisäksi tunnilla katsotaan video veden kiertokulusta ja havainnoidaan kuuman ja kylmän veden liikettä luokassa demottavalla vesikokeella.
Tutkitaan lähivettä (3.-5. -luokkalaisille)
Tavoite
Opettaa arvioimaan veden laatua ja ohjata pohtimaan, miten voi itse vaikuttaa lähivesistön tilaan
Kesto
50 minuuttia + kävely/pyöräily koululta
Sisältö
Oppitunnilla tutkitaan oman koulun lähistöllä olevaa vesistöä. Tutkimuksessa selvitetään ryhmissä veden lämpötilaa, hajua, väriä, pH:ta, vaahtoavuutta ja näkösyvyyttä. Tutkitaan vettä -oppitunteja voidaan toteuttaa vain sulan maan aikaan touko-lokakuussa.
Huom!
Koulu valitsee tutkimuskohteen itse. Se on puro, joki, lampi tai järvi, jonne koululaiset pääsevät tulemaan helposti. Koulun tulee välittää tieto vesistön sijainnista oppitunnin vetäjälle ennakolta. Oppitunnin vetäjä tapaa luokan veden äärellä. Ryhmä kävelee / pyöräilee sinne oman opettajansa johdolla.
Jäteveden matka (4. - 6. luokalaisille)
Tavoite
Oppia, miten jätevettä puhdistetaan, miksi sen puhdistaminen on tärkeää ja miten voi itse helpottaa puhdistusta muistamalla viemärietiketin
Kesto
45 minuuttia
Sisältö
Oppitunti koostuu PowerPoint-esityksestä, jätevedenpuhdistuskokeesta sekä pyttybingosta. Oppitunteja varten tarvitaan käyttöön luokka, tai muu isohko tila, jossa on tietokone, videotykki ja vesipiste. Lisäksi oppilaat tarvitsevat kynät.
Oppitunnin aikana opitaan, mitä on piilovesi, tutustutaan oppilaiden omaan arkeen liittyviin esimerkkeihin piiloveden kulutuksesta ja mietitään keinoja säästää piilovettä
Kesto
45 minuuttia
Sisältö
Oppilaat työskentelevät ryhmissä, jotka edustavat kuvitteellisia tuottajamaita. Maiden tehtävänä on tuottaa ruokaa ja tavaroita Piilovesituhlarille, mutta niillä on iso yhteinen ongelma: puhdas vesi uhkaa loppua. Jokainen ryhmä saa käyttönsä kartan, vesivaroja kuvaavat vesimerkit ja tapahtumakortit, joiden mukaan toimitaan. Lopuksi ryhmät tekevät yhdessä tuhlarille piiloveden säästöohjeet.
7.-9. luokille
Jäteveden puhdistus ja kemikalisoitunut elämäntapamme
Tavoite
Oppia miten jätevedenpuhdistus tapahtuu, miksi jätevesien puhdistaminen on tärkeää ja miten jokainen voi vaikuttaa lopputulokseen välttämällä vesitöille haitallisten aineiden käyttöä.
Kesto
45 min
Sisältö
Tunnilla tehdään jätevettä ja puhdistetaan sitä mekaanisesti ja kemiallisesti. Sitä varten tarvitaan luokkatila, jossa on vesipiste, tietokone ja datatykki.
Oppitunti sopii etenkin kemian opetukseen.
Luonnosta lasiin - millainen vesi soveltuu talousvedeksi?
Tavoite
Tunnilla opitaan mittaamaan veden laatuun vaikuttavia tekijöitä ulkona lähiveden äärellä. Tutkimusten perusteella arvioidaan veden laatua ja mahdollisuutta puhdistaa siitä juomavettä.
Kesto
45 minuuttia + kävely/pyöräily koululta
Sisältö
Toiminnallinen oppitunti, jossa opitaan ulkona tutkien.
Koulu valitsee tutkimuskohteen. Sen tulee olla makeaa vettä eli järvi, joki, oja tai puro. Koulu välittää tiedon tutkimuspaikan sijainnista oppitunnin vetäjälle ennakolta. Oppitunnin vetäjä tapaa luokan veden äärellä. Ryhmä kävelee tai pyöräilee paikalle koulun oman henkilökunnan johdolla.
Lähiveden laatu -oppitunteja pidetään touko-lokakuussa. Tunti on kokonaisuudessaan ulkona, joten opettajan tulee ohjeistaa oppilaita ottamaan tarpeeksi lämpimät vaatteet mukaan. Jos varattuna päivänä sataa, ohjelmaa voidaan muuttaa niin, että pidetään korvaava oppitunti sisällä luokassa.
Puhdasta asiaa vedestä
Tavoite
Oppia juomaveden matkasta luonnosta puhdistuksen kautta käyttöön.
Kesto
45 min
Sisältö
Tunnilla käydään läpi diojen ja toiminnallisten tehtävien kautta juomaveden reitti, raakaveden puhdistusprosessi ja siihen liittyviä käsitteitä.
Oppitunti sopii osaksi biologian, kemian ja kotitalouden opetusta.
Veden varassa
Tavoite
Oppilaat oppivat mitkä tekijät vaikuttavat puhtaan veden saatavuuteen, mitä tarkoittaa piilovedenkulutus ja miten siihen voi itse vaikuttaa.
Kesto
45 min
Sisältö
Tunnilla käydään toiminnallisten tehtävien ja diaesityksen avulla läpi mm. veden jakautumista maapallolla ja erilaisten tuotteiden piilovesimääriä.
Tunti sopii erityisen hyvin biologian, maantiedon ja kotitalouden tunneille.
Vesipostia kuvernöörille
Tavoite
Tutustua pääkaupunkiseudun vesihuollon (talousvesi ja jätevesi) historian päävaiheisiin aina 1800-luvun puolivälistä tähän päivään.
Kesto
45 min
Sisältö
Tunnilla käydään aluksi ryhmätyön kautta läpi ensimmäisen vesilaitoksen perustamiseen vaikuttaneita tekijöitä ja sitä, miten vesijohdon käyttöönotto muutti ihmisten elämää. Toisessa tehtävässä tehdään historiajana vesihuollon tärkeimmistä vaiheista. Lopuksi pelataan kertaavaa Kahoot-peliä.
Oppitunti sopii erityisen hyvin osaksi historian opetusta.
Virtaa viemäriin
Tavoite
Ymmärtää lämpimän veden energiankulutuksen suuruus ja energiankulutuksen yhteys ilmastonmuutokseen.
Kesto
45 min
Sisältö
Oppitunnilla käsitellään energiankulutusta ja ilmastonmuutosta, sekä ennen kaikkea sitä, miten energiaa voi säästää. Energiansäästön osalta keskitytään lämpimän veden kulutukseen, sillä se on merkittävä energiasyöppö. Oppitunti koostuu PowerPoint-esityksestä, suihkussa kuluvan veden, lämmitysenergian ja suihkun hinnan laskemisesta sekä Kahoot-visasta.
Oppitunti sopii erityisen hyvin osaksi fysiikan opetusta.
Paja- tai teemapäivät ovat mieleenpainuva tapa syventää ympäristöasioiden käsittelyä koulussa. Paja- / teemapäivän suunnittelemiseen ja toteuttamiseen voi käyttää ympäristökasvattajan tunteja. Sen toteuttaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi ympäristökasvattajan läsnäoloa.
Paja- / teemapäivänä käsitellään kummikouluvuoden teemoja erilaisissa työpajoissa. Paja- / teemapäivän voi toteuttaa myös ympäristöviikkona, jossa eri luokka-asteille on pajoja eri päivinä.
Pajat voi toteuttaa käyttämällä
opettajille suunnattuja pajapäivämateriaaleja, jotka on esitelty tässä luvussa
Helppo tapa vetää pajapäivä on suunnitella ohjelma niin, että luokka-asteen kaikille luokille on sama ohjelma. Jokainen opettaja voi valmistella yhden oppitunnin sisällön ja käydä pitämässä tämän saman tunnin kaikille luokka-asteen luokille. Vastaavasti hänen luokkansa saa muiden opettajien pitämiä vesiaiheisia oppitunteja. Alla on yksi esimerkki siitä, miten ohjelma voi rakentua.
Päivän aikana jokaisella luokalla on neljä oppituntia (kolmen muun luokan opettajan ja oman opettajan / ympäristökasvattajan vetämänä) klo 9 - 13. Niillä luokilla, joille ei tule ympäristökasvattajan vetämää pajaa, voi mallia soveltaa korvaamalla kohdan YK luokan omalla opettajalla eli oma opettaja vetää pajansa päivän aikana myös omalle luokalleen. Malli vaatii, että pajapäivänä koulu alkaa kaikille samaan aikaan.
Esimerkkiohjelma (YK = ympäristökasvattajan paja)
Opettaja
Klo 9-10
Klo 10-11
Klo 11-12
Klo 12-13
Opettaja A
Luokka A: YK
Luokka C
Luokka D
Luokka B
Opettaja B
Luokka D
Luokka B: YK
Luokka A
Luokka C
Opettaja C
Luokka B
Luokka D
Luokka C: YK
Luokka A
Opettaja D
Luokka C
Luokka A
Luokka B
Luokka D: YK
Pajapäivä on helppo toteuttaa, kun se suunnitellaan yhdessä. Kummikouluohjelmassa on tätä varten 2-3 tunnin mittainen kaikille opettajille tarkoitettu koulutus. Siinä tutustutaan lyhyesti kummikouluohjelman teemaan, tehdään vesiaiheisia kokeita ja suunnitellaan jokaiselle luokka-asteelle oma pajapäivän ohjelma.
5.1 Luokat 1 - 2
Herra Vesipedon päivä
Yritetään keksiä tarinan kautta mahdollisimman paljon eri asioita ja toimintoja, mihin ihmiset tarvitsevat vettä.
1 - 2 luokat
10 min
Herra Vesipeto käyttää päivänsä aikana paljon vettä erilaisiin tarkoituksiin. Jokainen keksii vuorollaan yhden uuden käyttötavan. Pajan vetäjä aloittaa esimerkiksi seuraavasti: Herra Vesipeto heräsi ja pesi kasvonsa. Seuraavat jatkavat: Sitten herra Vesipeto veti vessan, joi vettä, kasteli kukat, meni uimahalliin, jne. Tarinaa voidaan jatkaa niin kauan kuin oppilaat keksivät uusia tapoja. Kerrontaan voi lisätä pantomiimia pyytämällä oppilaita keksimään veden käyttötapaa esittävän liikkeen. Liikkeen keksinyt näyttää sen muille ja kaikki toistavat yhdessä perässä.
Nökön matkassa -puuhakirja on suunnattu 5 - 7-vuotiaille. Kirjassa seikkailee Nökö, jonka kanssa opetellaan muun muassa kierrätystä, lajittelua, kodin vesiasioita, energiansäästöä ja ilmansuojelua. Pääkaupunkiseudun koulut ja päiväkodit voivat tilata puuhakirjaa maksutta. Sen voi myös tulostaa itse HSY:n verkkosivuilla. Nökö visar vägen -pysselbok
5.2 Luokat 3 - 6
Mihin vettä kuluu?
3. - 6. luokat
5 min
Seistään piirissä ja kysytään, mihin olet käyttänyt vettä kahden viime päivän aikana. Viittaamalla saa vastata. Kaikki, jotka ovat käyttäneet vettä samaan asiaan kuin vastaaja, ottavat askelen eteenpäin piirin sisälle. Sitten astutaan taas takaisin lähtöpiiriin ja valitaan joku muu vastaamaan kysymykseen. Ideana on huomata, kuinka monessa asiassa tarvitaan vettä. Suurimpia kuluttajia voi havainnollistaa kertomalla kuinka monta ämpärillistä vettä niihin kuluu.
5 minuutin suihku 60 l (1 min 12 l) = 6 ämpärillistä vettä
Kisa, jossa 3 - 5 oppilaan joukkueissa mietitään, mihin kaikkeen tarvitsemme arjessa vettä ja yritetään arvioida kuinka paljon. Lisätehtävän avulla kiinnitetään huomio lämpimän veden energian kulutukseen. Kisaan voi liittää Piilossa oleva vesi -tietovisan.
Pyydetään joukkueita miettimään ja listaamaan, mihin kaikkeen he ovat tarvinneet vettä viimeisen viikon aikana.
Arviointikisa
Jaetaan jokaiselle joukkueelle kirjekuori, josta löytyy ämpärinkuvia ja ammeenkuva.
Pyydetään joukkueita arvioimaan yksi esimerkki kerrallaan, kuinka paljon mainittuihin käyttötapoihin kuluu vettä. Vastaukset muodostetaan pöydälle ämpärin (= 10 l) ja ammeen (= 200 l) kuvilla. Oikein arvanneet joukkueet tai lähimmäksi arvannut saa 1 pisteen.
Lopuksi voi pyytää arvaamaan kuinka paljon talousvettä suomalainen keskimäärin kuluttaa yhdessä vuorokaudessa.
Esimerkkejä vedenkulutuksesta (kun suihkun virtaama on 12 l ja hanan 6 l / min)
5 minuutin suihku 60 l = 6 ämpäriä
Hampaiden pesu juoksevalla vedellä (hana päällä n. 3 min) 18 l = n. 2 ämpäriä
Tiskaus koneella (12 hengen astiasto uudella laitteella) 15 l = 1,5 ämpäriä
Tiskaus käsin 35 - 140 l
Vessan vetäminen 3 - 9 l / kerta
Pyykinpesu koneella 60 -120 l /kerta
Autonpesu pesulassa 10 - 15 l
Autonpesu kotona jopa 400 l
Lisätehtävä: Miten paljon lämmin suihku kuluttaa energiaa?
Pyydetään joukkueita arvaamaan kuinka monta tuntia voi katsoa TV:tä samalla energiamäärällä joka kuluu 2 min suihkussa. (Vastaus: 17 h).
Lähimmäksi arvannut saa pisteen.
Taustatietoa opettajalle
Suomalaisten tyypillinen vedenkulutus on 90 - 270 litraa vuorokaudessa per asukas. Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 155 l/vrk. Peseytymiseen kuluu 60 l (5 min suihku), wc:n huuhteluun 40 l, keittiössä 35 l ja pyykin pesemiseen 20 l vuorokaudessa.
Lämpimän käyttöveden osuus asuinrakennuksen energiankulutuksesta on merkittävä, sillä noin viidennes energiasta kuluu veden lämmittämiseen. Lämmintä vettä käytetään keskimäärin 40 - 50 l/vrk henkilöä kohden. (Motiva)
Suomessa ei ole pulaa juomavedestä, mutta vastuullinen kuluttaja tietää, että veden lämmitykseen kuluu huomattava määrä energiaa. Siksi on viisasta esimerkiksi sammuttaa suihku saippuoinnin ajaksi. 2 minuutin suihkuun kuluu energiaa 1 kWh, joka vastaa 5 tunnin tiekoneen käyttöä, 6 tunnin ja 40 minuutin pelaamista xboxilla, 17 h TV:n katselua ja 90 h pienloistelampun kulutusta (Helen, 220 Energia).
Tehdään harjoitus, jossa eläydytään eri maanosissa asuvien lasten vedenkäyttömahdollisuuksiin. Opitaan, että puhdas vesi ei jakaudu tasaisesti maapallolla ja että meidän kulutustapamme vaikuttavat puhtaan veden määrään maailmassa.
Ensin tarkastellaan yhdessä maailmankarttaa ja kerrotaan, miten puhdas juomavesi jakautuu maailmassa (
liite 8).
Tämän jälkeen pyydetään oppilaita asettumaan riviin yhdelle seinustalle. Jaetaan luokka maanosien mukaan viiteen osaan: Eurooppa, Aasia, Afrikka, P-Amerikka ja Etelä-Amerikka. Oppilaat voivat halutessaan valita kyseisestä maanosasta myös tietyn valtion. Pyydetään oppilaita eläytymään itsensä ikäisen lapsen asemaan annetussa maanosassa (valitsemassaan maassa).
Eläytymistä helpotetaan seuraavilla kysymyksillä:
Mieti millaisessa talossa asut?
Onko teillä suihku ja vesivessa vai haetaanko vesi kaivosta?
Käytkö koulua?
Mitä teet koulun jälkeen?
Seuraavaksi oppilaille luetaan väittämiä. Jos oppilas voi vastata väittämään kyllä, hän astuu yhden askeleen eteenpäin.
Väittämiä:
Minulla on joka päivä tarpeeksi puhdasta juomavettä.
Saan vettä hanasta, eli minulla ei mene kauaa veden hakemiseen.
Voin peseytyä joka päivä, sillä vettä ei tarvitse säästää.
Perheelläni on kuivakäymälä, joka ei kuluta vettä.
Voin käydä koulua.
Vapaa-ajalla ehdin tavata kavereitani.
Harrastan shoppailua.
Tarkastellaan ketkä pääsivät pisimmälle ja miksi? Halukkaat voivat kertoa millaisessa kodissa asuvat, kävivätkö koulua jne. Kysytään miten tavaroiden ostaminen liittyy vedenkulutukseen? (Tavaroiden valmistamiseen kuluu paljon vettä.) Lopuksi kerrotaan, että iso osa meidän kuluttamastamme ruoasta ja hyödykkeistä tulee alueilta, joilla ei riitä kaikille tarpeeksi puhdasta juomavettä (meidän piilovesi on siis peräisin sieltä).
Lähde: Tehtävä on hieman muunnettu versio Unicefin vesioppimateriaalin Vesi elämän edellytys (2013) Erilaisia ja silti samanarvoisia –tehtävästä.
Taustatietoa opettajalle
Niukkenevien vesivarojen kestävä käyttö ja hallinta ovat aikamme suurimpia globaaleja haasteita. Makeaa vettä voisi riittää maapallon kasvavan väestön perustarpeisiin ja ekosysteemien ylläpitoon, mutta vesivarojen epätasainen maantieteellinen jakautuminen, veden saastuminen, vesihuollon ja vedenjakelun puutteet, paikoittainen veden tehoton käyttö maataloudessa, suuret erot veden kulutuksessa eri puolilla maailmaa ja ennen kaikkia vesivarojen heikko hallinta ovat johtaneet globaaliin vesikriisiin.
Kasvava väestö tarvitsee lisää vettä kotitalouskäyttöön ja erityisesti ruuantuotantoon. Vaurastuvien maiden kulutustottumusten muutosten myötä vedenkulutus kasvaa myös yhä voimakkaammin.
Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset hydrologisessa kierrossa, kuten aiempaa ankarammat kuivuusjaksot ja rankkasateet sekä niiden lisääntynyt toistuvuus, pahentavat niukkuutta entisestään.
Vesivarojen kestävän hallinnan haasteet näkyvät selvimmin paikallisella tasolla: veden puutteena, tulvina, saastumisena tai kiistoina rajat ylittävistä vesistä. (WWF:n katsaus Vesiriskeistä vesivastuullisuuteen)
Piilossa oleva vesi
5. - 9. luokat
20 min
Tietovisa, jonka kautta tutustutaan piilovesi ja vesijalanjälki käsitteisiin. Opitaan, että kaikkeen viljelyyn ja tuotteiden valmistamiseen tarvitaan paljon vettä ja että meillä kuluu piilovettä huomattavia määriä enemmän kuin näkyvää talousvettä. Kisaillaan 3 - 5 oppilaan joukkueilla. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa pisteen. Sopii myös tehtäväksi Montako ämpäriä ? -kisan jälkeen.
Tietovisan jälkeen mietitään yhdessä, miten piiloveden kulutusta voisi pienentää.
Piiloveden kulutusta voi pienentää esimerkiksi
välttämällä turhaa kuluttamista
kierrättämällä ja ostamalla kierrätettyä
lajittelemalla roskat
syömällä lautasen tyhjäksi
syömällä enemmän kasvisruokaa
suosimalla perunaa riisin sijaan.
Taustatietoa opettajalle
Suurin osa kuluttamastamme vedestä ei näy meille itsellemme. Sitä sanotaankin piilovedeksi. Piilovettä on kaikki se vesi, jota tarvitaan tuotteen kasvatukseen, tuotantoon ja jalostukseen. Arkisen vedenkäytön lisäksi vettä kuluu esimerkiksi siihen, että meille kasvatetaan pelloilla ruokaa ja valmistetaan tehtaassa vaatteita.
Juomaveden puhdistamiseen voi tutustua katsomalla HSY:n video raakaveden ottamisesta ja puhdistamisesta talousvedeksi sekä vedelle tehtävistä laboratoriotutkimuksista.
Piilovettä käsitellään havainnollisesti Where is water-videossa. Se on englanninkielinen, mutta suhteellisen helppo ymmärtää silti. Ennen katsomista kannattaa kuitenkin kertoa oppilaille, että termi virtual water tarkoittaa piilovettä. Alla on myös laajempi sanasto, jonka voi käydä läpi ennen videon katsomista. Videon jälkeen tehdään Kahoot. Vastaukset sen kysymyksiin löytyvät Where is water –videolta.
Englanti-suomi sanasto Virtual water videon aiheista:
virtual water = piilovesi
freshwater = makea vesi
manage (ed) = hoitaa, hallita
groundwater = pohjavesi
surface water = pintavedet
moisture = kosteus
permafrost = ikirouta
atmosphere = ilmakehä
unexpected = odottamaton, yllätyksellinen
domestic = kotitalous
industry = teollisuus
agriculture = maatalous
aquaculture = vesiviljely
resource = vara, resurssi, lähde
green water = kasveihin ja maaperään sitoutunut vesi
blue water = pinta- ja pohjavesi
exploit = hyödyntää, käyttää
scarce = niukka, riittämätön
irrigation = kastelu, keinokastelu
aquifer = pohjavesivaranto
electricity generation = sähköntuotanto
water intensive = paljon vettä käyttävä
sustainable = kestävä
non-sustainable = kestämätön
water footprint = vesijalanjälki
househould = kotitalous
consume = käyttää, kuluttaa
production = tuotanto
goods = tavarat
roughage= kuitu, ravintokuitu
transoportation = kuljetukset
slaughter = teurastus
stake = pihvi
developed country = kehittyneet maat
acceess = päästä käsiksi johonkin, voida käyttää
population = väestö
ignorance = välinpitämättömyys
consumption pattern = kulutusmalli
responsible = vastuullinen
Vesilupaus piiloveden säästämiseksi
10-45 minuuttia, riippuen miten paljon aihetta pohjustetaan
Jokainen piirtää oman kädenjälkensä paperille ja leikkaa kuvan irti. Kädenjälkeen kirjoitetaan sen jälkeen jokin tapa, jolla voi vähentää piilovedenkulutusta. Kädenjäljet kiinnitetään sinitarralla luokan/käytävän seinälle.
Taustatietoa vesilupauksille:
Vedenkulutuksemme muodostuu suorasta vedenkulutuksesta ja piilovedenkulutuksesta. Piilovettä on kaikki se vesi, jota tarvitaan tuotteen kasvatukseen, tuotantoon ja jalostukseen. Piilovettä kuluu esimerkiksi kun meille kasvatetaan pelloilla ruokaa tai valmistetaan tehtaassa vaatteita. Suomalaisen piiloveden kulutus vastaa noin 19 ammeellista eli yli 3 700 litraa vettä vuorokaudessa. Näkyvän veden kulutuksemme on vain noin 150 litraa vuorokaudessa.
Suurin osa piilovedestä kuluu ruoantuotannossa, etenkin eläintuotteiden kasvattamisessa. Suurimmat säästöt vesijalanjälkeensä voi siksi tehdä pienentämällä ruokahävikkiä ja vähentämällä lihan kulutusta eli syömällä kasvispainotteisesti. Myös puuvillan kasvattaminen kuluttaa paljon vettä, joten vaatteiden hankkiminen käytettynä on myös tehokas tapa säästää vettä.
Tehtävässä vesilupaukset kirjoitetaan kädenjäljenkuvaan, koska vesikädenjälki kuvaa toimintaa, jolla pienennämme vedenkulutustamme eli vesijalanjälkeämme.
Yle Uutisten Sinileväjalanjälkitesti perustuu arkisten valintojen rehevöittävää vaikutusta mittaaviin fosfaattiekvivalentti-arvoihin. Se keskittyy ruokavalintoihin. Pisteenlaskussa ei oteta huomioon ruoan ravitsemuksellista puolta, ainoastaan vaikutukset vesistöihin.
Tutustutaan Vesihuollon ammatteihin
Katsotaan videoita, joilla HSY:n työntekijät kertovat työstään. Videot ovat noin 2 minuutin mittaisia.
Kolme lasia/kertakäyttöistä snapsilasia oppilasta kohden
Kolme kannua
Kaupasta vähintään kahta pullovettä
Hanavettä
Juomavesiteemaan sopii hyvin vedenmaistelutesti. Sitä varten pitää lainata keittiöstä laseja tai ostaa kaupasta kertakäyttöisisiä snapsilaseja ja paria erilaista pullovettä. Jokainen oppilas saa kolme lasia, joihin kaadetaan vesimaistiainen kannusta. Kahdessa kannussa on eri pullovesiä ja kolmannessa hanavettä. Maisteltavien vesien tulee olla saman lämpöisiä. Oppilaille ei saa kertoa etukäteen missä lasissa on mitäkin vettä, vaan heidän tehtävänsä on maistella vesiä ja valita suosikkinsa. Katsotaan, osuuko valinta hanaveteen vai pulloveteen. Tutkimusten mukaan hanavesi on mm. bakteeriselta laadultaan parempaa kuin pullovesi, mutta näkyykö tämä myös maussa?
Vesiaiheinen runo tai räppi
Luokat 1. - 9.
Sopii erityisen hyvin äidinkielen tunnille
Vesi on tärkeä luonnonvara. Pajassa voidaan tehdä runoja vedestä tai vesiluonnosta. Aiheena voi olla myös vaikkapa oodi vedelle, joka käsittelee puhtaan veden merkitystä. Lopuksi runot voidaan esittää luokassa toisille.
Lajittelupelistä otetaan käyttöön alustat: viemäri, sekajäte, biojäte ja vaaralliset jätteet sekä seuraavat jätekortit: talouspaperi, pilaantunut ruoka, kahvinporot ja teepussit, kasvinosat ja multa, hedelmien ja juuresten kuoret, ruokaöljy, lääkkeet, maali, tärpätti, konetiskiaine, desinfiointiaine, pumpulipuikot, vanulappu, wc-paperin hylsy ja wc-paperi.
Pelin voi tehdä kisana, jolloin tarvitaan kahdet alustat ja kortit. Kisassa jaetaan luokka kahteen ryhmään, jotka lajittelevat kortit itsenäisesti. Lopuksi opettaja tarkastaa lajittelun ja laskee pisteet. Ryhmä, jolla on vähiten väärin lajiteltuja kortteja, voittaa.
Julistepaja: Osaatko viemärietiketin?
Julistepaja, jossa valmistetaan tuotoksia otsikolla Osaatko viemärietiketin?
Pajan alussa perehdytään aiheeseen alla olevien videoiden avulla tai pelaamalla HSY:n lajittelupeliä. Pajassa voidaan tehdä julisteiden sijaan myös videoita.
Taustamateriaalia opettajalle
HSY: Mitäviemäriin saa laittaa? -nettisivulle on koottu aiheeseen liittyvää tietoa ja Siisti viemäri videot: Älä ruoki rottaa! ja Haluatko mytakylvun kotiisi?.
Pytty.fi - nettisivu, jossa lisää videoita viemärietiketistä
Itämerisuunnistus
luokat 3-9
WWF:n ja Silja Linen tekemä Itämeren lajistoa ja suojelua esittelevä 10 tehtävätaulun kokonaisuus, joka sopii teemapäivien ja liikuntareittien ohjelmaksi. Vastaaminen ei vaadi pohjatietoa osallistujilta, sillä kysymykset ovat osin leikkimielisiä tai vastaus on johdettavissa tekstistä tai kuvasta. Tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Vastauslappupohja-tiedosto sisältää myös oikeat vastaukset.
Valokuvanäyttely puhtaasta ja roskaantuneesta luonnosta
luokat 1 - 9
ulkona ja luokassa
45 - 90 min
Tehdään oppilaiden kanssa valokuvanäyttely lähivesistöistä teemalla puhdas ja roskaantunut luonto. Jaetaan oppilaat pareihin, joista jokainen saa tehtäväkseen ottaa valokuvia, joista toisen teema on puhdas luonto ja toisen roskaantunut. Tehdään valokuvista valokuvanäyttely koulun/luokan seinille tai sähköinen Powerpoint-esitys, joka katsotaan yhdessä.
Roskaantumistarina
luokat 1. - 9.
10 min
Tarvittavat materiaalit
Kortit, joissa sanat: puut, sadepisarat, joki, meri, plankton, kalat, lapset. Kortti kertoo mitä roolia oppilas esittää.
Jaetaan oppilaille roolit ja luetaan tarinaa niin, että kukin oppilaista alkaa vuorollaan esittämään yhtä tarinan hahmoa, silloin kun tuo hahmo mainitaan tarinassa. Näytelmä voidaan lukea piirissä, jolloin näyttelijät voivat kukin vuorollaan mennä piirin keskelle esiintymään. Ennen tarinan aloitusta annetaan oppilaille roolit. Niitä ovat: Puut, sadepisarat, joki, meri, plankton, kalat, lapset.
Jokaisessa ryhmässä voi näytellä 3 - 4 oppilasta, riippuen siitä, kuinka suuri luokka on.
Opettaja alkaa lukea tarinaa ja oppilaat näyttelevät heille annettua roolia, kun se esiintyy tarinassa:
Puut alkoivat huojua tuulessa. Oli tulossa myrsky. Pian puut heiluivat jo kovaa ja ensimmäiset sadepisarat tippuivat maahan. Sade muuttui rankaksi. Sadepisarat iskeytyivät maahan ja muodostivat pieniä puroja. Ne valuivat kiihtyvää vauhtia alaspäin kohti maaston matalinta kohtaa, jossa virtasi joki. Alaspäin valuva vesi lakaisi mukaansa metsään heitettyjä roskia. Ne päätyivät jokeen. Osa roskista kellui joessa ja osa upposi pinnan alle, mutta suurin osa niistä valui virran mukana eteenpäin. Lopulta joki laski mereen. Roskatkin päätyivät sinne.
Meren aallokko lyö ees-taas, ees-taas, ees-taas, jatkuvasti. Vuosien saatossa roskat jauhautuvat pienenpieniksi muovihiutaleiksi. Ne eivät kuitenkaan katoa minnekään, vaikka niitä ei enää pinnalta katsottuna näekään. Pienet muovihippuset näyttävät vedessä aivan ruokapalasilta, joita pienet vesikirput syövät. Kalat syövät vesikirppuja ja syövät vahingossa myös vesikirppujen joukossa ja sisällä olevia muovihippusia. Kaloista muovi voi päätyä myös niitä syöviin lintuihin ja ihmisiin.
Lähialueen lapset kuulevat roskien aiheuttamista ongelmista. Lapset päättävät järjestää siivoustalkoot ja kerätä kaikki roskat pois luonnosta. Näin ne eivät enää pääse kulkeutumaan sadepisaroiden mukana jokeen ja sitä kautta mereen. Ja kaikki meren eläimet kuten vesikirput ja kalat saavat jatkossa puhdasta ruokaa, samoin linnut ja kaloja syövät ihmiset.
Tarinan jälkeen voidaan katsoa isompien oppilaiden (4. - 9.-luokkalaiset) kanssa kuvia vesikirpusta, joka on syönyt muoviroskaa. Kuva on myös
liitteessä 13.
Koulussa voidaan myös järjestää tähän teemaan liittyen siivoustalkoot koulun lähialueella.
Roskaantumistarina on mukailtu Tampereen Luontokoulu Korennon vesitarinasta, jonka on tehnyt Niina Mykrä.
Bosmina-vesikirppu, jonka suolesta mikroskooppikuvassa erottuvat sen syömät muovikuulat. Kuva: Outi Setälä/SYKE
Taustatietoa opettajalle
Itämeren roskaantuminen on verrattain vähän tunnettu ongelma. Tiedossa ei ole kuinka paljon roskaa Itämeressä on, kuinka kauan tällä hetkellä meressä olevat roskat ovat siellä olleet, eikä tiedetä, paljonko roskamäärät kasvavat vuosittain.
HELCOMin vuonna 2007 esittämän arvion mukaan 70 % mereen päätyvästä roskasta uppoaa pohjaan, 15 % ajautuu rantaan ja 15 % jää kellumaan meren pinnalle.
Toisena yleisenä arviona ympäri maailmaa esitetään, että meressä olevasta roskasta 80 % on mantereelta peräisin ja 20 % on peräisin laiva- ja veneliikenteestä. Valtaosa vesistöjen roskista on siis peräisin maalta.
Leikataan paperista vesipisaroita. Vesipisaraan kirjoitetaan oma lupaus siitä, miten aikoo suojella vettä. Jokainen lapsi tekee oman pisaran, mutta lopuksi ne kootaan esimerkiksi vesipisteen viereen seinälle.
Lupaukset voivat olla esimerkiksi:
En heitä roskia maahan tai veteen.
Kerään koirankakat pois ja laitan ne sekajäteroskikseen.
En huuhdo saippuaa tai shampoota järveen/jokeen/mereen, kun käy uimassa.
En pese mattoja järvessä/joessa/meressä.
Ennen tai jälkeen lupausten antamisen, voi tunnelmoida sitä, miltä puhtaan veden alla näyttää. Hienoja kuvia Itämeren luonnosta löytyy Luonto-liiton ja Metsähallituksen tekemältä vedenalaiselta luontopolulta.
5.5 Vesikokeet
Tässä luvussa esitellään vesikokeita, joita voi toteuttaa eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Kokeisiin liittyvää teoriaa kannattaa soveltaa ikätason mukaan eli pienten kanssa voidaan lähinnä ihmetellä ilmiöitä, mutta 9-luokkalaisten kanssa voi käydä jo hyvinkin tarkkaan läpi sitä, mitä kokeessa tapahtui ja miksi.
Kokeista on tehty kirjalliset ohjeet, joita voi käyttää isompien oppilaiden kanssa (5-9-luokat). Ohjeiden avulla kokeita voi tehdä pienryhmissä kiertävänä pistetyöskentelynä. Pienempien kanssa koko luokan kannattaa kuitenkin tehdä samaa koetta yhtä aikaa.
Oppilaiden vastauslomake kokeisiin 1-8. Vastauslomake on word-muodossa. Täydennä koulunne pajona koskevat tiedot (aikataulu, paikat) ennen printtausta. Lomake toimii hyvin A5 kokoisena vihkosena. Vastauslomake on tehty Nuuksion koulun opettajan Maria Kantolan tekemälle pohjalle.
TUTKIMUS 1: Vesi eläimissä ja kasveissa
Tarvittavat materiaalit
Easi-Scope mikroskooppi tai vastaava (HSY lainaa laitteen tarvittaessa pajaa verten kummikoululle)
tietokone
kuusen tai männyn neulasia (kuusen ja männyn neulaset ovat sellaisia, joissa ilmaraot näkyvät hyvin ja niitä on saatavissa kaikkina vuodenaikoina)
Tutkimusohjeet:
1. Tarkastele sormenpäätäsi mikroskoopin avulla.
2. Mene kyykkyyn ja nouse ylös 30 kertaa niin, että sinulle tulee lämmin.
3. Tarkastele sen jälkeen sormenpäätäsi uudestaan mikroskoopin avulla. Onko sormenpäässä jotakin erilaista?
4. Tarkastele mikroskoopilla neulasten pintaa. Mitä näet?
Taustatietoa opettajalle
Aikuisessa ihmisessä on vettä 40-70%. Veden määrä prosentteina on pienempi lihavilla ihmisillä. Lapsissa vettä on enemmän kuin aikuisissa, vastasyntyneessä jopa 85%. Ihminen kuolee ensimmäisenä hapenpuutteeseen (minuuteissa), sitten vedenpuutteeseen (vuorokausia) ja ravinnon puutteeseen vasta viikkojen tai kuukausien jälkeen.
Vettä poistuu elimistöstä etenkin virtsan kautta, mutta myös hikenä. Ihmisen normaali hieneritys on 0,5–1 litraa vuorokaudessa, mutta enimmillään hikeä voi erittyä kaksikin litraa. Hien erittyminen liittyy etenkin ihmisen lämmönsäätelyyn. Hien avulla ihminen luovuttaa lämpöenergiaa elimistöstään, sillä hiki sitoo lämpöenergiaa haihtuessaan iholta.
Kasvit tarvitsevat vettä ravintoaineiden kuljetukseen juurista lehtiin sekä lehtien valmistamien aineiden kuljetukseen niistä pois. Vettä tarvitaan myös yhteyttämiseen. Kasvit saavat vettä juurien avulla. Vesi imeytyy juuren soluihin osmoottisesti, sillä juuren sisällä on liuenneena enemmän aineita kuin maaperässä olevaan veteen.
Kasvi haihduttaa ylimääräisen veden sen lehdissä olevien ilmarakojen kautta (putkilokasvit), ja myös suoraan lehtien pinnan kautta nuorilla ja ohuilla lehdillä. Versossa vesi nousee pääasiassa haihtumisimun avulla. Vesimolekyylien välinen verovoima sitoo vesimolekyylit toisiinsa kuin pitkiksi langoiksi. Kun haihtumisessa irtoaa yksi molekyyli vesilangan yläpäästä, molekyylijono siirtyy ylöspäin ja langan alapäähän liittyy uusi vesimolekyyli. Esimerkiksi iso koivu haihduttaa vuorokaudessa 200 litraa vettä.
Ilmarakojen toinen tärkeä tehtävä on kaasujen vaihto. Eli kasvi ottaa niiden kautta ilmasta hiilidioksidia ja vapauttaa ilmaan happea. Lehtien ilmaraot on mahdollista havaita mikroskoopilla. Ne näkyvät erityisen hyvin havupuiden neulasissa, puolukan lehden alapinnalla ja suopursun lehdissä.
Lähteet:
Ihmisen fysiologia ja anatomia; W.Nienstedt, O.Hänninen,A.Arstila,S-E Björkqvist, WSOY 1997
Lukion biologia, kurssi 2, s. 10-16; Airamo, Leikola, Saurola, Suominen, Valste, Viitanen, WSOY 1994.
TUTKIMUS 2: Kuinka monta vesitippaa mahtuu kolikon päälle?
Tarvittavat materiaalit
5 sentin kolikoita
aluslautasia/alustoja pöydän suojaamiseen
muovipurkki, jossa on vettä
pipettejä
pyyheliinoja/rättejä pöydän kuivaamista varten
Tutkimusohjeet:
1. Arvaa kuinka monta vesitippaa saat pysymään kolikon päällä.
2. Aseta kolikko muovialustan päälle (jotta pöytä ei kastu).
3. Tiputa pipetillä mahdollisimman monta vesitippaa kolikon päälle.
4. Voit yrittää uudestaan, mutta kaada muovialustalle tullut vesi takaisin vesikuppiin ja kuivaa kolikko ensin.
5. Kuivaa lopuksi kolikot ja tyhjennä muovialustalle tullut vesi takaisin vesikuppiin.
Atomien välillä vallitsee voimia, jotka pitävät aineen koossa. Vedessä (H2O) on yksi negatiivisesti varautunut happiatomi ja kaksi positiivisesti varautunutta vetyatomia, jotka muodostavat jatkuvasti muuttuvia vetysidoksia eri vesimolekyylien välille. Tämä veden vetysidos muodostaa mm. veden pintajännityksen ja nostaa veden jäätymis- ja sulamispistettä. Veden pintajännitystä käyttävät hyväkseen esimerkiksi vesimittarit, jotka liukuvat veden päällä.
TUTKIMUS 3: Veden pintajännityksen rikkominen saippualla
Tarvittavat materiaalit
kulho, kattila tms.
kanelia, pippuria tms. kevyttä jauhetta, joka ei liukene veteen
saippuaa, esim. astian- tai käsienpesuaine
Täytä astia vedellä ja ripottele sen pinnalle pippuria tai kanelia. Tiputa veteen pieni määrä saippuaa ja katso mitä pinnalle tapahtuu (pippuri/kaneli siirtyy nopeasti astian reunoille).
Pippuri on siirtynyt astian reunoille saippuan lisäämisen jälkeen.
Taustatietoa opettajalle
Saippua pienentää veden pintajännitystä. Pesussa tämä merkitsee sitä, että vesi pääsee paremmin kosketuksiin lian kanssa.
Pintajännitys syntyy siitä, että veden H20-molekyylit vetävät toisiaan puoleensa hieman magneetin tavoin (vaikka magneetissa on kyse eri voimista). Vesimolekyylien välinen vetovoima saa aikaan ikään kuin ihon veden pinnalle.
Saippua rikkoo veden ”ihon”. Pintajännityksen hajoamisen voi havaita pippurien liikkeenä.
Lähde:
Ksenonit. Kemiaa tutkien ja ihmetellen. Västinsalo & Aksela (toim.) Valtakunnallinen LUMA- keskus & Kemian opetuksen keskus, KEMMA
TUTKIMUS 4: Veden höyrystyminen
Tarvittavat materiaalit
Minigrip-pusseja (2 dl)
sininen ja punainen tussi
teippiä
sakset
Ennakkovalmistelut: Piirrä sinisellä tussilla aaltoviiva yhden pussin alaosaan. Kaada pussin pohjalle kylmää vettä aaltoviivaan saakka ja sulje pussi. Teippaa se ikkunaan yläosastaan. Tämä on mallipussi, johon oppilaat vertaavat itse tekemiään kuumaa vettä sisältäviä pusseja.
Tutkimusohjeet:
1. Piirrä muovipussin alareunaan aaltoviiva punaisella tussilla mallin mukaan tai valitse pussi, jossa jo on viiva.
2. Laske hanasta kuumaa vettä, kunnes se on mahdollisimman kuumaa.
3. Laske pussin pohjalle kuumaa vettä punaiseen viivaan asti ja sulje pussi.
4. Teippaa pussi yläosastaan ikkunaan samaan tapaan kuin mallipussi, jonka kyljessä on sininen aaltoviiva.
5. Mallipussissa on kylmää vettä.
6. Tarkkaile mitä tapahtuu kuumaa vettä sisältävälle pussille ja vertaa sitä kylmää vettä sisältävään mallipussiin.
Taustatietoa opettajalle
Mitä tapahtuu kun vesi höyrystyy ja tiivistyy taas vedeksi? Kun neste lämpenee höyrystymispisteeseen, sen rakenneosasten lämpöliike voimistuu niin suureksi, että nopeimmat niistä pystyvät irtautumaan nesteen rakenneosasten välisestä vetovoimakentästä. Tällöin neste höyrystyy. Veden olomuoto riippuu lämpötilasta ja paineesta. Kun höyry jäähtyy, se tiivistyy vedeksi. Kokeessa kylmä ikkuna jäähdyttää höyryä ja se tiivistyy pieniksi pisaroiksi muovipussin sisäpintaan.
Muovipussissa tapahtuva kuuman veden höyrystyminen ja tiivistyminen kuvaa veden kiertoa maapallolla. Vettä höyrystyy etenkin meristä auringon lämmittäessä niitä. Vesihöyryn kohotessa ilmakehässä ylöspäin se jäähtyy ja muodostuu pilviksi. Pilvet voivat liikkua pitkiäkin matkoja. Höyrymäinen vesi muuttuu pilvissä vesipisaroiksi, jotka satavat maahan.
1. Ottakaa kannusta pipetillä pieni pisara vettä yhteen astiaan.
2. Ottakaa kannusta puoli teelusikallista vettä toiseen astiaan.
3. Ottakaa kannusta puoli ruokalusikallista vettä kolmanteen astiaan.
4. Ottakaa kannusta ruokalusikallinen vettä neljänteen astiaan.
5. Miettikää mikä astioista osoittaa mitäkin vesimäärää maapallolla. Huom! Vesikannu/litran pakastepurkki on yksi astioista.
6. Laittakaa nimikyltit (Meret, Järvet, joet ja suot, Elävät olennot, Pohjavesi, Jää ja lumi) niiden astioiden viereen, jotka oletatte kuvaavan tiettyä vesimäärää maapallolla.
Taustatietoa opettajalle
Tehtävä havainnollistaa veden jakautumista maapallolla. Suurin osa vedestä, yli 97 %, on merissä. 2/3 makeasta vedestä on sitoutuneena jäätikköihin ja alle 1 % vedestä on järvissä ja joissa sekä pohjavetenä (www.vesikoulu.fi).
Tästäkin määrästä suuri osa on yli kilometrin syvyydessä olevaa pohjavettä, jonka käyttäminen on hankalaa. Maapallon vedestä noin 100 000 km3 (hieman alle viiden Itämeren altaan tilavuus) on pintavettä, jota ihmisten on helppo käyttää.
Vesi kiertää eri paikkojen välillä höyrystymällä vesihöyrynä ilmaan. Näin sitä siirtyy meristä makeaksi vedeksi. Toisaalta joet vievät koko ajan makeaa vettä takaisin meriin.
Tehtävän vastaukset
Vesikannu: Meret (97,5%)
Ruokalusikallinen vettä: Jää ja lumi (1,75%)
Puoli ruokalusikallista vettä: Pohjavesi (0,73%)
Puoli teelusikallista vettä: Järvet, joet, suot (0,03%)
Opettaja jakaa kaalin useampaan osaan laikkaamalla ja antaa osat oppilaille.
Oppilaat silppuavat saamansa kaalin osat saksilla tai repimällä.
Laittakaa silputtu punakaali kannuun/kulhoon.
Opettaja lisää kuumaa vedenkeittimellä lämmitettyä vettä kaalisilpun päälle. Seoksen annetaan tekeytyä 20 minuuttia.
Kun 20 minuuttia on kulunut, kaadetaan vesi-punakaalisekoituksen vesi toiseen kulhoon (siivilän läpi). Näin saatte valmista punakaalimehua. (Vinkki: samasta punakaalista voi tehdä vielä toisen satsin mehua, laittamalla sen likoamaan uudestaan kuumaan veteen)
Happamuuskokeessa tarvittavat muut materiaalit:
pieniä läpinäkyviä muovi/lasikuppeja (snapsilasit ovat hyviä), 5 kpl joka ryhmälle
teippiä ja kyniä joka ryhmälle
pipettejä tai teelusikoita, vähintään yksi joka ryhmälle
erilaisia aineita niiden pH:n selvittämistä varten: sitruuna limsaa, ruokasoodaa, hanavettä, etikkaa, konetiskiainepulveria (Huom! Konetiskiaine on ärsyttävää, eli sitä ei saa päästä silmiin.)
muki/pieni kannu (2kpl) vesiliuosten tekemiseen kiinteistä aineista eli soodasta ja konetiskiaineesta.
teelusikoita (2kpl ) tutkittavien kiinteiden aineiden siirtämiseen mukeihin/kannuihin vesiliuosta varten.
Tutkimusohjeet
Tutustukaa testattaviin aineisiin: Mitä ne ovat ja mihin niitä käytetään?
Jokainen ryhmä kirjoittaa teipinpalat, joissa on aineiden nimet ja liimaa ne näytekuppeihin (=snapsilaseihin).
Jokainen ryhmä ottaa/sille kaadetaan jokaista tutkittavaa ainetta pieni määrä näytekuppeihin.
Ryhmä järjestää näytteet niin, että vasemmalla on se aine, jonka ryhmä arvelee olevan happaminta ja oikealla aine, minkä arvioidaan olevan vähiten hapanta (siis emäksisintä).
Nyt olette valmiita happamuustestiin: Siirtäkää kuhunkin tutkittavana olevan aineen astiaan vajaa pipetillinen/teelusikallinen (noin 2,5ml) punakaalimehua.
Minkä väriseksi punakaalimehu muuttuu? Verratkaan värejä annetun pH asteikon väreihin.
Osuivatko arvauksenne aineiden happamuudesta oikeaan?
Mikä oli testinne mukaan happamin aine ja mikä vähiten hapan?
Taustatietoa opettajalle
Happamuus ja emäksisyys eli pH on tärkeää eliöiden kannalta. Vesieliöt ovat sopeutuneet elämään vedessä, jonka pH on lähellä neutraalia eli 6-7. Sekä liiallinen happamuus että emäksisyys on haitallista vesieliöille. Hanaveden pH on yleensä 7,5–8,5 eli hieman emäksistä, jotta se ei syövytä putkistoja.
Ihminen käyttää aineiden happamuuseroja hyväkseen. Voimakkaat pesuaineet kuten tiski- ja pyykinpesuaineet ovat emäksisiä, jotta ne irrottavat likaa mahdollisimman hyvin. Tavallinen käsisaippua on kuitenkin usein neutraalia tai jopa hieman hapanta, jotta se on ihoystävällistä. Etikka-, viini- ja sitruunahappoja puolestaan käytetään säilöntään, sillä hapot hidastavat säilöttävän ruoan pilaantumista.
Lähteet:
Avain Kemia 1, yläkoulun kemia. Jarmo Happonen, Martti Heinonen, Helena Muilu, Kimmo Nyrhinen. Otava.
Ksenonit. Kemiaa tutkien ja ihmetellen. Västinsalo & Aksela (toim.) Valtakunnallinen LUMA-keskus & Kemian opetuksen keskus KEMMA.
TUTKIMUS 7: Liukeneeko väri veteen?
Tarvittavat materiaalit
kolme erilaista mustaa tussia, joista kaksi on vesiliukoisia
valkoisia kahvinsuodattimia
sakset (4-5 kpl)
muovipurkki, jossa on vettä
Tutkimusohjeet:
1. Leikkaa kahvinsuodattimesta kolme suikaletta.
2. Piirrä suikaleiden alareunaan viiva jokaiseen ERI TUSSILLA.
3. Kasta suikale veteen siitä päästä, missä viiva on. Jätä kuitenkin tussilla piirretty viiva veden pinnan yläpuolelle.
4. Nosta paperi vedestä ja tarkkaile tapahtuuko viivoille jotakin?
5. Laita suikaleet valkoista pohjaa vasten, niin näet muutoksen paremmin.
6. Laita lopuksi käytetyt suodatinpaperisuikaleet roskiin.
Taustatietoa opettajalle
Vesiliukoisuus on tärkeä ominaisuus. Esimerkiksi kasvit ottavat kaikki tarvitsemansa ravinteet veteen liuenneina. Ilman ravinteita ne eivät voi kasvaa. Myös haitalliset aineet pääsevät kasveihin ja eläimiin usein veden mukana, jos niitä on päässyt maaperään tai veteen. Siksi mm. vaaralliset jätteet kuuluvat aina asianmukaiseen keräykseen eivätkä koskaan maahan tai viemäriin.
Tehtävässä tutkitut väriaineet eivät ole ravinteita tai haitallisia aineita. Niiden avulla vain havainnollistetaan liukenevuutta hieman eri tavalla kuin normaaleissa alakoulun kokeissa, joissa liuotetaan veteen sokeria tai suolaa.
Lähteet:
Lukion biologia, kurssi 2, s. 17-18; Airamo, Leikola, Saurola, Suominen, Valste, Viitanen, WSOY 1994.
Muotoile muovailuvahasta pallo ja kokeile kelluuko se.
Yritä muovailla sellainen ”vene”, joka kannattelee mahdollisimman monta marmorikuulaa.
Kuka luokasta sai eniten kuulia kellumaan?
Taustatietoa opettajalle
Laiva kelluu, kun laivan ja sen sisältämän ilman kokonaistiheys on pienempi kuin veden tiheys. Jos laiva kuitenkin lastataan liian täyteen, se uppoaa.
Vesistöjä käytetään tärkeänä kuljetusreittinä. Niitä pitkin voidaan siirtää painavia lasteja vain pienellä polttoaineen kulutuksella, sillä vesi hoitaa tavaroiden kelluttamisen. Jos venettä kuitenkin ajetaan kovaa vauhtia, veden vastus kasvaa suureksi ja samoin polttoaineen kulutus. Vesikuljetukset ovat siis taloudellisia ja ympäristöystävällisiä vain silloin, kun laivat liikkuvat hitaasti.
TUTKIMUS 9: Vesi kääntää kuvan eli optinen inversio
10 minuuttia
Tarvittavat materiaalit
kaksi vesilasia
paperinpalasia ja kyniä
muovailuvahaa
vettä
Tutkimusohjeet:
Piirrä paperille kuva, joka ei ole symmetrinen keskiviivaan nähden. Esimerkiksi sydän ♥ ja ☺hymyilevä naama ovat on symmetrisiä keskelle piirrettyyn pystysuoraan viivaan nähden, eivätkä kelpaa, mutta esimerkiksi nuoli --> tai €-merkki eivät ole symmetrisiä.
Laita kuva "seisomaan" tyhjän vesilasin taakse noin 10 cm etäisyydelle lasista. Voit käyttää muovailuvahaa tehdäksesi telineen, joka pitää paperin pystyssä.
Katso kuvaa tyhjän vesilasin läpi.
Kaada lasi täyteen vettä.
Katso kuvaa uudestaan täyden vesilasin läpi
Mitä tapahtui?
Voit myös vaihtaa tyhjän vesilasin täyden tilalle, jos haluat nähdä muutoksen uudestaan.
Kun lasi on tyhjä, se ei toimi linssin tapaan, vaan valo kulkee lasin läpi suoraan. Kun lasi täytetään vedellä, lasi ja sen sisällä oleva vesi muodostavat linssin, joka kääntää kuvan suunnan peilikuvaksi. Kuva pitää sijoittaa noin kaksi kertaa polttopisteen verran lasin taakse, jotta se näyttää saman suuruiselta ennen veden lisäämistä ja sen jälkeen. Oheinen kuva selittää kuvan kääntymisen paremmin.
5 minuuttia valmisteluihin, veden siirtyminen kestää 1 - 2 h
Tarvittavat materiaalit
läpinäkyviä lasi/muovimukeja * 5
vesivärillä/karamellivärillä värjättyä keltaista, sinistä ja punaista vettä
käsipyyhe/talouspaperia
Tämä koe toimii hyvin demona eli riittää, että luokkaan rakennetaan yksi koeasetelma. Se kannattaa rakentaa tunnin aluksi ja jättää parin tunnin ajaksi pöydälle ”tekeytymään”.
Tutkimusohjeet:
Täytä kolme laseista värivesillä alla olevan kuvan mukaisesti.
Taittele paperi ja laita se kulkemaan lasista toiseen.
Odota 1-2h. Vesi siirtyy vähitellen paperia pitkin lasista toiseen.
Taustatietoa opettajalle
Paperissa on kuituja, jotka kuljettavat vettä samoin kuin oikea elävä puukin tekee johtaessaan vettä juurista lehtiin.
Ilmiön saavat aikaan kapillaari-ilmiö ja veden pintajännitys.
Sateen syntyminen eli veden tiivistyminen kestää hetken. Kun koeasetelma on rakennettu ja odotetaan sateen muodostumista, oppilaille voi kertoa aiheesta Veden kiertokulku –diaesityksen avulla. Diat (19kpl) on tehnyt Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus VALONIA osana VELHO- hanketta.
TUTKIMUS 12: Jäteveden puhdistuskoe
luokat 7. - 9.
45 minuuttia
Tarvittavat materiaalit
Kuivahiivaa
Kaakaojauhetta
Maitojauhetta
Pesuainetta
Multaa
Käsipaperisilppua
Teesiivilä
Kalsiumoksidia
PH paperia
Alunaa
Mittalaseja
Lusikoita
(Erikokoista hiekkaa)
(Muovipullo)
(sakset)
(Suodatinpaperia)
(Kumilenkki)
Jätevedenpuhdistamon toimintaa voi havainnollistaa kemiantunnilla puhdistuskokeella, jossa omatekoinen jätevesi siivilöidään, saostetaan ja lopuksi suodatetaan. Koe on selostettu Luma- keskuksen tekemällä videoidulla työohjeella: Jäteveden puhdistuskokeen -työohje, (kesto 2,5 min)
HSY:llä on pääkaupunkiseudulla kaksi jätevedenpuhdistamoa: Viikinmäen puhdistamo ja Suomenojan puhdistamo, jonka korvaa 2020-luvulla valmistuva Blominmäen jätevedenpuhdistamo.
Huom! Videolla jätevettä suodatetaan lopuksi hiekalla, mutta HSY:n jätevedenpuhdistamoilla ei käytetä hiekkasuodatusta. Hiekkasuodatus on käytössä esimerkiksi Turun seudun puhdistamolla. Tähän osuuteen tarvittavat materiaalit ovat suluissa.
5.6 Ulkoleikit ja tehtävät
Viemäri-vessanroskis-biojäte-vaaralliset jätteet
Muunnos tutusta maa-meri-laiva -leikistä. Leikin avulla muistutetaan siitä, mitä viemäriin saa laittaa ja mitä ei.
1 - 6 luokat
ulkona tai salissa
10 min
Leikin aluksi merkitään tasaisin välein neljä viivaa ja kerrotaan, mikä niistä on wc-pytty, mikä sekajäte, mikä biojäte ja mikä vaarallisen jätteen keräys. Leikkijät menevät yhdelle viivoista. Vetäjä huutaa jonkin jätteen nimen ja leikkijät juoksevat paikkaan, johon se kuuluu. Jätteiksi valitaan esimerkiksi:
viemäriin kuuluvia kuten uloste, wc-paperi
sekajätteeseen kuuluvia kuten pumpuli(puikko), vaippa,kissanhiekka, hiukset, tyhjä shampoopullo
biojätteeseen kuuluvia kuten pilalle mennyt ruoka, paistoöljy, talouspaperi
vaarallisiin jätteisiin kuuluvia kuten lääkkeet, maali, hiuslakka, kynsilakanpoistoaine
Pelistä putoaa, jos
on juossut väärälle viivalle
huudetaan sama roskis, jossa pelaaja jo on ja hän lähtee liikkumaan
on juossut viimeisenä oikealle viivalle
Leikkiä jatketaan niin kauan, että leikissä on mukana enää muutama leikkijä. Pelistä pudonneet voivat tulla tuomareiksi ja keksimään uusia huudettavia jätteitä.
Sammakot ja saastuneet lammikot
1 - 6 luokat
10 minuuttia
Tarvittavat materiaalit
roskia
Leikin kulku
Maahan piirretään ympyröitä eli lammikoita.
Oppilaat ovat sammakoita. He menevät seisomaan lammikoihin niin, että yhdessä lammikossa saa olla korkeintaan neljä oppilasta eli sammakkoa.
Välillä sammakot lähtevät etsimään ruokaa eli opettaja pyytää kaikkia oppilaita menemään tiettyyn kohtaan koulun pihalla.
Kun sammakot ovat poissa, opettaja on vettä roskaava ja saastuttava ihminen. Hän laittaa roskan yhteen lampeen. Tässä lammikossa sammakot eivät enää voi elää.
Sammakot palaavat lammille (juosten), kun opettaja antaa luvan. Kaikille ei kuitenkaan enää riitä omaa lammikkoa, ja ilman lampea jäävät sammakot joutuvat pois pelistä.
Jäljelle jääneet sammakot lähtevät taas syömään ja yksi lammikko roskataan.
Kun tarpeeksi moni lammikko on saastunut, lopetetaan leikki. Mietitään, miten voisimme saada sammakoille lisää elintilaa? Eli ei saa roskata vettä / kerätään jo luonnossa olevat roskat pois.
Kun roskat on kerätty, kaikki sammakot voivat vielä mennä lopuksi takaisin lampiinsa, jotta kaikille tulee hyvä mieli.
Veden olomuotohippa
Ollaan hippaa, jossa lapset ovat vesipisaroita.
1 - 6 luokat
15 minuuttia
Tarvittavat materiaalit
sinisiä nauhoja (3 kpl) pakkashipoille
keltaisia nauhoja (3 kpl) aurinkohipoille
Versiot
Hippa on pakkanen, joka ottaa vesipisaroita kiinni. Kun pakkanen saa pisaran kiinni, se jähmettyy paikalleen menemällä kyykkyyn eli jäätyy. Pelissä on myös aurinko, joka voi käydä sulattamassa pisaroita koskettamalla niitä. Auringon kosketuksesta jäätyneet vesipisarat muuttuvat taas vedeksi ja voivat jatkaa pelissä juoksemista.
Hippa on aurinko, joka ottaa vesipisaroita kiinni. Kun aurinko saa pisaran kiinni, se haihtuu ilmaan eli nostaa kädet ylös. Pelissä on myös pakkanen, joka voi käydä tiivistämässä vesihöyryä takaisin vedeksi koskettamalla paikallaan olevia vesipisaroita. Pakkasen kosketuksesta vesipisarat muuttuvat taas vedeksi ja voivat jatkaa pelissä juoksemista.
Hipassa on mukana samaan aikaan aurinko ja pakkanen, jotka molemmat ottavat kiinni vesipisaroita. Kun aurinko saa vesipisaran kiinni, se muuttuu höyryksi eli jää paikalleen ja nostaa kädet ylös. Jos pakkanen saa vesipisaran kiinni, se jäätyy kyykkyyn. Pakkanen voi pelastaa höyrypisaroita takaisin vedeksi koskettamalla paikallaan kädet ylhäällä seisovia leikkijöitä. Aurinko voi pelastaa jäätyneitä kyykyssä olevia pisaroita takaisin vedeksi koskettamalla jähmettyneitä pisaroita.
Lähde: Mukailtu pakkashipasta, joka esitellään Luonto-liiton kirjasessa Luontoleikit, 2004.
Vedenkiertokulkuverkko
3. - 9. luokat
15 min
Tarvittavat materiaalit
matonkude / lankakerä
lappuja, joissa on paikkoja, joissa vettä luonnossa esiintyy: järvi, joki, meri (näitä paljon), pilvi (näitä paljon), kasvi, eläin.
Tehdään piiri ja jaetaan jokaiselle lapselle paikkalappu. Pelin aloittaa opettaja, jolla on merilappu. Hän heittää matonkudekerän veden kiertokulun mukaisesti jollekin piirissä eli jollekin pilvelle. Pilvi vuorostaan päättää, minne vesi seuraavaksi menee eli heittää kerän vaikkapa joelle. Joki voi heittää kenelle tahansa, sillä joesta vesi voi päätyä mihin paikkaan vain. Matonkuteesta / langasta muodostuu vähitellen verkko kaikkien eri paikkojen välille.
Matonkudetta / lankakerää voi heittää seuraavasti:
joki -> järvelle, merelle, pilvelle, kasville, eläimelle (eläin juo vettä)
järvi -> joelle, pilvelle, kasville, eläimelle (eläin juo vettä)
kasvi -> pilvelle (kasvi haihduttaa vettä), eläimelle (eläin syö kasvin)
läin -> pilvelle (eläin hikoilee), kaikkiin muihin paikkoihin (eläin pissaa).
Vesijuoksu
3. - 6. luokat
10 min
Tarvittavat materiaalit
valkoisia nauhoja
vaaleansinisiä nauhoja
tummansinisiä nauhoja
esim. luokka, jossa on 21 oppilasta: 7 valkoista, 7 vaaleansinistä ja 7 tummansinistä nauhaa
Kerrataan ensin piirissä, miten vesi kiertää luonnossa.
Sitten ohjaaja jakaa oppilaille osia: pilvi, joki, meri. Oppilaat merkitään nauhoilla:
valkoinen: pilvi
vaaleansininen: joki
tummansininen: meri.
Kerrotaan, että leikitään hippaa niin, että toimitaan kuten vesi kiertää maapallolla: pilvet ottavat kiinni jokia, sillä vesi sataa maahan ja valuu jokiin. Joet ottavat kiinni meriä, sillä vesi valuu joista meriin. Meret ottavat kiinni pilviä, sillä vesi haihtuu meristä pilviin. Aina, kun joku saa kiinni jonkun, he ottavat käsistä kiinni. Leikkijöistä alkaa muodostua letkoja.
Letkat ottavat kiinni sitä vesityyppiä (meri, joki, pilvi), jota jonon päissä olevat lapset ovat. Eri päät saattavat siis ottaa eri leikkijöitä kiinni. Letkojen pitää kuitenkin yrittää tehdä yhteistyötä ja päättää, ketä lähdetään ottamaan kiinni, sillä muuten letka ei yksittäisiä juoksijoita kiinni. Leikki lopetetaan, kun syntynyt useita pitkiä letkoja ja yksittäisiä juoksijoita on enää vähän.
Kertaava 10-leikki veden kiertokulusta ja lähiveden suojelusta
3. - 6. luokat
15 min
Tarvittavat materiaalit
kynä opettajalle
vastausruudukoita oppilaille
printatut kysymykset metsään vietäviksi
Oppilaat jaetaan pareihin. Jokaiselle rparille annetaan lappu, jossa on numerot 1-10 ja niiden alla tyhjät ruudut. Opettaja on laittanut koulun pihalle kysymyksiä, jotka hän on numeroinut 1-10. Parit juoksevat katsomaan yhden kysymyksen kerrallaan ja kertovat tehtävän numeron ja vastauksen opettajalle. Opettaja merkitsee oppilailla kädessä olevaan ruudukkoon kynällä oikein / väärinmerkin riippuen vastauksen oikeellisuudesta.
Esimerkkikysymykset vastauksineen:
Minne joet kuljettavat vettä? (järviin tai meriin)
Onko merivesi makeaa vai suolaista vettä? (suolaista)
Mitä tapahtuu meressä olevalle vedelle, kun aurinko lämmittää sitä? (se höyrystyy ja nousee ylös pilviksi, suola kuitenkin jää mereen eli se ei haihdu ilmaan veden mukana)
Mitä tapahtuu pilvissä olevalle vesihöyrylle, kun se jäähtyy? (se tiivistyy ja sataa alas)
Mitä tapahtuu sadevedelle, joka imeytyy maahan? (se voi päätyä kasvien käyttöön tai suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi )
Miten kasvit ottavat vettä itselleen? (imevät juurilla maasta)
Onko ihmisessä vettä? (Kyllä, noin 45 – 65 % painosta on vettä, lapsissa vielä enemmän)
Mitä tapahtuu sateelle, kun tulee kylmä ja lämpötila tippuu alle 0 asteen? (vesi muuttuu lumeksi / jääksi)
Miten pitkään sama vesi on kiertänyt maapallolla? (sama vesi on kiertänyt maapallolla hyvin pitkään eli maapallon syntymästä saakka. Sitä ei tule mistään lisää, eli siksi vettä ei kannata liata / saastuttaa)
Järjestäkää siivouspäivä lähirannalla tai koulun ympäristössä. Keväisin kunnallisten siivoustalkoiden aikaan kaupungin kanssa voi sopia siivousvälineiden lainaamisesta ja jätesäkkien hakemisesta pois. Lisätietoja löytyy hakusanoilla oman kunnan nimi ja siivoustalkoot. Voitte ilmoittautua myös Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti biitsi kampanjaan. Järjestö kerää myös tietoja siivottujen roskien määrästä ja laadusta.
Rantaretki
3. - 9. luokat
45-90 minuuttia + matkat ja mahdollinen evästauko
Materiaalit:
Nettiyhteydellinen kännykkä/padi oppilasparille tai jos se ei ole mahdollista, printatut tutkimuslomakkeet ja kynä.
Vesitutkimusvälineitä kuten näkösyvyyslevy, pH paperia/mittari, läpinäkyviä muovipurkkeja, lämpömittari, vesieliöiden tunnistuskirja, haavi. Välineet eivät ole pakollisia, mutta tekevät tutkimuksista monipuolisempia.
Järven, joen tai meren ranta on kiehtova tutkimus- ja retkikohde. Retkellä voi tutkia sekä rannan eliöitä, että itse vettä. Myös ihmisen näkökulma tutkittavaan rantaan on kiinnostava. WWF on laatinut rantaretken ohjelmaksi mobiilioppimateriaalit Suuri rantaseikkailu ja Vesistömysteeri. Suuri rantaseikkailu sopii 3–6-luokkalaisille ja Vesistömysteeri 7–9-luokkalaisille. Materiaalit on tehty Seppo-pelialustalle, ja ne ovat koulujen käytössä maksutta.
Jos mobiilioppimateriaali ei sovi koulullenne, voitte printata WWF:n tekemiä paperisia tutkimuskaavakkeita retkeä varten:
Tämä on aktiviteetti, jossa ei opita mitään tiettyä veden ominaisuuksiin tai käyttöön liittyvää, vaan pidetään hauskaa. Viestin voi tehdä useammassa joukkueessa ja kisata siitä, mikä ryhmä saa kuljetettua vettä pisimmälle. Vesiviesti on esitelty YouTube-videolla.
Rakennetaan vesiputki
3. - 9. luokat
10 minuuttia
Tarvittavat materiaalit:
muovi/pahvikouruja 1kpl jokaiselle osallistujalle
kouruun mahtuva pallo, yksi jokaiselle joukkueelle
Kouruista rakennetaan rata, jonka avulla palloa liikutetaan eteenpäin. Kourut kuvastavat vesiputkia ja pallo niissä kulkevaa vettä. Pallo pitää siirtää paikasta toiseen kourujen avulla, mutta niitä ei riitä koko matkalle. Ratkaisuna on siirtää muoviputkia kourun alusta loppuun, kunnes kourusta syntyy tarpeeksi pitkä ja pallo saadaan haluttuun loppupisteeseen. Tehtävään tarvitaan vähintään 5 hengen ryhmä. Siitä voi tehdä kilpailun, jossa eri ryhmät kisaavat siitä, kuka saa vesiputkensa ensimmäisenä valmiiksi. Jos pallo tippuu maahan ennen kuin kohde on saavutettu, putken rakentaminen pitää aloittaa alusta.
Halutessaan tehtävään voi lisätä kehityskertomuksen vesijohtoverkoston rakentamisesta: "Pääkaupunkiseudun vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 3000 kilometriä. Siitä noin 300 kilometriä on päävesijohtoja, jotka johtavat vettä vesitorneihin ja suuriin kulutuskeskuksiin. Pääjohdoista haarautuvat jakelujohdot, joihin kiinteistöt liittyvät omilla tonttivesijohdoillaan. Olette rakennusteknikkoja, jotka kunnostavat ja rakentavat uutta vesijohtoa. Teillä on käytössä nämä kourut, joilla teidän tulee saada vesi paikasta X paikkaan Y mahdollisimman nopeasti."
5.7 Vierailukohteet
Viikinmäen jätevedenpuhdistamo
luokat 7 - 9
HSY:n vesihuolto järjestää opastuksia yläkoululaisille Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon Helsingissä. Huom! Turvallisuussyistä seitsemäsluokkalaisia nuorempia vieraita ei voida ottaa puhdistamolle. Varaa vierailu Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle.
Osoite: Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, Hernepellontie 24, 00710 Helsinki
Kuvassa Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta löytyneitä jäteveden mukana tulleita tavaroita.
Tekniikan Museo
luokat 1 - 9
Tekniikan Museon näyttelyissä on osioita vedenpuhdistuksesta ja vedenpuhdistuksen historiasta. Sisäänpääsy museoon on ilmaisen koululuokille.
Museo tarjoaa maksullisia vesiaiheisia opastuksia koululaisryhmille (opastusten aiheet löytyvät, kun valitee pääsivun valikosta koululaispalvelut).
Osoite: Tekniikan museo, Viikintie 1, 00560 Helsinki
Harakan saari
luokat 1 – 9
Helsingin kaupungin ylläpitämä Harakan luontokeskus tarjoaa elämyksiä, toimintaa, tietoa Itämerestä, saaristoluonnosta sekä kestävästä elämäntavasta. Saarelle on vapaa pääsy, mutta yhteysvene maksaa 2€. Yhteysvene kulkee touko-lokakuussa.
Osoite: Harakan saari sijaitsee Helsingin keskustan läheisyydessä aivan Kaivopuiston edustalla, Särkän- ja Uunisaaren välissä. Veneen lähtöpaikka: Ullanlinnan laituri, Café Ursulan vieressä.
Kemianluokka Gadolin
Luokat 1 - 9
Kemianluokka Gadolin on monipuolinen ja toiminnallinen kemian oppimis-, kehittämis- ja tutkimusympäristö, joka tarjoaa kiehtovia elämyksiä kouluille ja oppilaitoksille. Tarjolla on myös veden kemiaan liittyviä työpajoja. Vierailu on maksuton.
Osoite: Gadolin on Kumpulan tiedekampuksella Chemicum-rakennuksessa, osoite A. I. Virtasen aukio 1, 00560 Helsinki.
Opettajalle ja oppilaalle helppokäyttöiset oppimispelit luotiin tukemaan peruskoulun etäopetusta, mutta sopivat pelattavaksi hyvin myös lähiopetuksessa, esimerkiksi teemaviikolla. Monipuolisia, hauskoja ja omien toimintatapojen pohtimiseen haastavia pelejä on tehty kolmelle ikäryhmälle ja ne ovat maksutta pääkaupunkiseudun koulujen käytössä.
Pelejä on yhteensä kuusi, teemoina ovat kiertotalous ja elintärkeä vesi. Pelit on toteutettu Seppo-alustalle ja niitä suositellaan pelattavaksi mobiililaitteilla. Opettajalle pelin ohjaamiseen kätevin työkalu on tietokone.
Vesiteeman digipelit:
Esi- ja alkuopetuksen Vesipeli käsittelee arjen vesiasioita monipuolisesti ja leikkisästi.
3.-6.-luokkien Vesiseikkailu tutustuttaa lapset vedenkiertoon ja piiloveteen hauskasti ja käytännönläheisesti.
Yläkouluille suunnatussa Vesihaasteessa tulevat tutuksi vedenkiertoon ja vesivastuullisuuteen liittyvät teemat monialaisesti.
Vedellä viisaasti -animaatiopajassa (ks. luku 4.1) valmistetaan kummikouluvuoden teemoihin, esimerkiksi viemärietikettiin ja järkevään vedenkäyttöön liittyviä lyhyitä tietoiskuja. Pajaan valmistaudutaan tekemällä niihin liittyviä ennakkotehtäviä. Ennakkotehtävät auttavat raatilaisia tunnistamaan ne asiat, joista olisi hyvä tiedottaa koko koululle. Ympäristöraatia vetävä opettaja auttaa tehtävien ja teemojen valitsemisessa. Lopullinen aihe voidaan kuitenkin hyvin valita vasta ympäristökasvattajan vetämässä pajassa.
Ennakkotehtävät ja -kartoitukset ovat hyvä lähtölaukaus kummikouluohjelmalle. Kartoituksia voi toistaa vuoden lopuksi, jos haluaa seurata tapojen tai ympäristön muuttumista. Ennakkotehtäviin liittyvät kartoituslomakkeet löytyvät kansion liitteistä.
8.1 Alakoulun ennakkotehtävät animaatiopajaan
Viemärietikettitesti
Raatilaiset pitävät omassa luokassaan lyhyen testin viemärietiketistä kyselykaavakkeella tai kyselemällä suullisesti. Testin avulla kartoitetaan, tietävätkö luokkatoverit, mitä viemäriin saa ja ei saa laittaa. Se toimii samalla lyhyenä koulutuksena kaikille.
Jäteveden koostumus muodostuu siitä, mitä laitamme viemäriin. Putkistoon kuulumattomat esineet ja rasva aiheuttavat tukoksia. Vaaralliset jätteet, esimerkiksi maalit, liuottimet ja lääkkeet aiheuttavat häiriöitä jätevedenpuhdistuksen biologisessa prosessissa. Ne lisäävät myös Itämeren kuormitusta, sillä jätevedenpuhdistamolla ei pystytä poistamaan kaikkia vaarallisia jätteitä jätevedestä. Lisätietoa: Mitä viemäriin saa laittaa?
Kouluisännän haastattelu viemäritukoksista
Ympäristöryhmäläiset selvittävät haastattelemalla kouluisäntää, onko kouluissa usein viemäritukoksia ja mistä syystä.
Ennakkotehtävän avulla selvitetään, mihin ja miten vettä koululla käytetään sekä arvioidaan mahdolliset vesivuodot.
Raatilaiset tekevät koululla vesipisteiden tarkastuskierroksen. Tarkastus tehdään pistokokeina ja
Vesipisteiden kartoituslomakeen avulla . Tarkastuksessa tulisi olla mukana ainakin yksi luokkatila, vessa, pukuhuoneen suihku ja ruokalan vesipiste.
Lomakkeeseen merkitään vesipisteen sijainti (esim. alakerran tyttöjen vessan 1. lavuaari), vedenkäyttötavat (käsienpesu, juomavesi) ja vuotaako vesipiste. Mahdollisen vuodon määrä arvioidaan silmämääräisesti. Vessanpöntön tarkastuksessa voi käyttää apuna wc-paperiarkkia asettamalla se pöntön sisälle takaseinään. Paperiarkin kastuminen kertoo vesivuodosta.
Tuloksista raportoidaan kouluisännälle ja samalla haastatellaan häntä (kartoituslomakkeen kääntöpuoli).
Tapaus: Vuotava hana (3-6-luokkalaiset)
Laskuesimerkkien avulla havainnollistetaan, miten paljon vettä menee hukkaan vuotavien hanojen kautta. Ennen tai jälkeen keskustellaan oppilaiden kanssa, mitä tulisi tehdä, jos huomaa koulussa vuotavan hanan tai wc-pöntön (ilmoittaa heti opettajalle tai suoraan kouluisännälle). Viisas vedenkäyttäjä korjauttaa vesivuodot mahdollisimman pian!
A. Koulun vessassa tiputtaa hana kaksi viikkoa ennen kuin se huomataan ja vuoto saadaan korjattua. Kuinka paljon vettä valuu hukkaan, jos tippuva hana kuluttaa 3 l vettä tunnissa?
VASTAUS: 2 x 7 x 24 x 3 l = 1008 l
B. Kuinka paljon koulun vedenkulutus kasvaa, jos sama toistuu 5 kertaa vuoden sisällä?
VASTAUS: 5 x 1008 l = 5040 l
C. Kuinka paljon vähemmän olisi kulunut vettä, jos kaikki 5 vuotoa olisi huomattu ja korjattu heti samana päivänä kun ne alkoivat (oletetaan, että vettä valuu hukkaan 5 päivää)?
VASTAUS: 5040 – (5 x 24 x 3 l) = 4 680 l
Huom! Vuoto wc-pöntössä kuluttaa vettä n. 30 l vettä tunnissa eli jos esimerkkiin vaihtaa wc-pöntön, on vastaukset 10 kertaa suuremmat.
Lisätehtävä:
Selvitetään luokan hanan tai jonkin muun koulussa olevan vesipisteen virtaama. Virtaaman saa mitattua siihen tarkoitetulla mittarilla tai valuttamalla vettä astiaan täysillä puolen minuutin ajan. Valunut vedenmäärä mitataan ja kerrotaan kahdella niin saadaan x litraa / minuutti.
Ota astiasta pipetillä / teelusikalla pieni pisara vettä yhteen astiaan.
Ota astiasta toiseen astiaan puoli teelusikallista vettä.
Ota astiasta kolmanteen astiaan puoli ruokalusikallista vettä.
Ota astiasta neljänteen astiaan ruokalusikallinen vettä.
Laita yksi nimi- ja tilavuuskyltti kunkin astian viereen.
Vesikyltit
Meret
Järvet, joet ja suot
Elävät olennot
Pohjavesi
Jää ja lumi
Oikeat vastaukset
Meret (litran astia, 97,5 % kokonaistilavuudesta)
Jää ja lumi (ruokalusikallinen vettä 1,75 %)
Pohjavesi (puolikas ruokalusikallinen vettä 0,73 %)
Järvet, joet, suot (puoli teelusikallista vettä 0,03 %)
Elävät olennot (mahdollisimman pieni pisara vettä 0,00 %)
Lähivesistön havainnointi
Käydään tutustumassa omaan lähiveteen. Käytetään apuna valmista
Lähivesistön tutkimuslomaketta tai tehdään oma. Havainnoidaan veden värin ja hajun lisäksi alueen siisteyttä. Löytyykö alueelta roskia tai koirankakkaa? Tutkitaan millaista kasvustoa rannalla ja rannan läheisyydessä on. Kirjataan ylös kasvaako siellä puita, pensaita, rantakasveja, ruohoa vai onko se paljas. Dokumentoidaan aluetta valokuvaamalla.
Kuvista voi tehdä julisteen koulun seinälle tai sähköisen esityksen esimerkiksi koulun infotelevisioon tai nettisivuille. Julisteeseen kannattaa myös printata kartta siitä, missä vesistö sijaitsee. Karttoja voi tehdä mm. Google maps -palvelussa.
Vesi valuu usein maata pitkin vesistöön. Voimme päätellä paljon veden laadusta katselemalla sitä ympäröivää maastoa.
Sade ja tulva -demonstraatio
Sade- ja tulvakoe havainnollistaa, miten kasvillisuus suojaa vesistöä tulvalta ja pintamaan kulkeutumiselta vesistöön.
Tarvikkeet
kaksi vesitiivistä laatikkoa, esim. muovinen eineslaatikko
multaa tai maata
rairuohon, vihanneskrassin tai muun nopeakasvuisen kasvin siemeniä,
kastelukannu tai -astia
vettä
Ennakkovalmistelut
Rakennetaan pienoismalli valuma-alueesta:
Täytetään toinen laatikoista noin 2/3 täyteen mullalla.
Kasvatetaan siinä 2-3 viikkoa rairuohoa tai muuta kasvia.
Leikataan koepäivänä molemmista laatikoista yksi sivu pois.
Koepäivänä täytetään myös toinen laatikosta noin 2/3 täyteen maalla tai mullalla ja tiivistetään sitä hieman.
Demonstraatio suositellaan tehtäväksi ulkona:
Tee paljaan maan astiaan hiljainen sade kaatamalla kastelukannusta tai -astiasta hitaasti vettä mullan päälle. Mitä tapahtuu?
Tee paljaan maan astiaan rankkasade, kaatamalla nopeasti vettä mullan päälle. Mitä tapahtuu?
Toista koe kastelemalla samalla tapaa astiaa, jossa kasvaa ruohoa / muuta kasvia. Mitä tapahtuu?
Rankkasade 1: Kaadetaan vetta paljaan maan astiaan. Maata valuu pois aika paljon. Rankkasade 2: Kaadetaan vetta kasvillisuuden peittamaan astiaan. Maata valuu pois vain vahan.
Vesissä olevat aineet ovat peräisin suureksi osaksi maalta, josta ne valuvat sadeveden mukana vesistöihin. Mitä enemmän sataa ja mitä vähemmän kasvipeitettä maassa on, sitä enemmän maalta valuu vesistöön rehevöittäviä ja likaavia aineita kuten maa-aineksia, ravinteita ja torjunta-aineita.
8.2 Yläkoulun ennakkotehtävät animaatiopajaan
Ennen ympäristökasvattajan pitämää animaatiopajaa tutustutaan opettajan alustuksen avulla viemärietikettiin ja vesivastuullisuuteen koulussa. Alustukseen voi käyttää valmista esitystä tai osia siitä. Opettajalle tehdyn esityksen
Koulu + Vesi -Tietoa järkevästä vedenkulutuksesta käsikirjoitus löytyy tästä alta.
Koulu + Vesi -Tietoa järkevästä vedenkäytöstä (dia 1)
HSY:n esittely (dia 2)
Koulumme on tämän lukuvuoden HSY:n kummikoulu. HSY on lyhenne sanoista Helsingin seudun ympäristöpalvelut. HSY huolehtii pääkaupunkiseudun jäte- ja vesihuollosta sekä mm. ilman laadun seurannasta. Keskitymme kummikouluohjelmassa vesiaiheeseen. Vesihuollossa HSY:n tehtävä on keskeinen. Se toimittaa korkealaatuista juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle. HSY myös puhdistaa tehokkaasti kaupunkilaisten ja teollisuuden jätevedet Itämeren suojelemiseksi. Jätevedenpuhdistamoilla lietteen orgaaninen aines mädätetään ja saatu biokaasu hyödynnetään laitoksilla sähkön ja lämmön tuotannossa. Suomenojan jätevedenpuhdistamossa syntyvästä biokaasusta tehdään myös liikennepolttoainetta. Jätevedenpuhdistamossa syntyvä bioliete jatkojalostetaan kompostointikentällä mullaksi.
Koulu + Vesi (dia 3)
Osana kummikouluvuotta te ympäristöraatilaiset pääsette tekemään vesiaiheisia animaatioita. Animaatiopaja järjestetään x.x. (päivämäärä), mutta ennen sitä meidän pitäisi miettiä, mistä aiheista animaatioita olisi hyödyllistä tehdä. Animaatiot on tarkoitus näyttää muille oppilaille, eli voitte miettiä, millaisia veden käyttöön liittyviä haasteita meidän koulussa on ollut, tai millaista aiheista luulisitte muiden oppilaiden tarvitsevan lisää tietoa. Kerron seuraavaksi hieman lisää mahdollisista aihepiireistä.
Mistä olisi tärkeä kertoa? (dia 4)
Mahdollisia aihepiirejä ovat viemärietiketti, vesivuotojen korjaaminen, lämpimän veden säästäminen, ruokahävikin ja piiloveden yhteydestä kertominen sekä vesikädenjälki.
Viemärietiketti (dia 5)
Viemärietiketti tarkoittaa sitä, että heitämme viemäriin vain niitä asioita, jotka kuuluvat sinne. Esimerkiksi roskat, kemikaalit tai lääkkeet eivät kuulu viemäriin. Väärät aineet ovat ongelma, koska niitä jätevedenpuhdistamo ei pysty kokonaan puhdistamaan ja ne päätyvät saastuttamaan Itämerta. Olisiko tämä ongelma, josta haluaisitte kertoa muille oppilaille?
Lisätietoa ja lisää videoita viemärietikettiin liittyen:
Viemäriin päätyy myös pienen pieniä muovin kappaleita, kun pesemme keinokuituvaatteita kuten polyesteriä tai fleeceä. Muovia on myös lisätty joihinkin kosmetiikkatuotteisiin kuten ihonkuorintavoiteisiin ja ne päätyvät pesuvesien mukana viemäriin. Mikromuovin kaikkia vaikutuksia ympäristössä ei vielä tiedetä. Ainakin mikromuovi kerää pinnalleen myrkyllisiä yhdisteitä ja eläimet voivat syödä sitä. Jos aihe kiinnostaa teitä, voimme katsoa/voitte katsoa englanninkielisen videon, joissa on lisää tietoa aiheesta: Story of microfibres.
Järkevä veden käyttö (dia 7)
Suomessa meillä on runsaat vesivarat, mutta ei täälläkään kannata haaskata vettä turhaan. Siksi vuotavat hanat ja wc-pöntöt tulee korjata mahdollisimman pian. Esimerkiksi pieni vuoto wc-pöntössä, tarkoittaa viikossa uima-altaallista vettä. Lämpimän veden säästäminen on erittäin tärkeää siksi, että veden lämmittäminen vie suuren määrän energiaa. Esimerkiksi kahden minuutin suihkuveden lämmittämiseen kuluvalla energialla voi polttaa led-lamppua 4 vuorokautta!
Jos lämpimän veden säästäminen kiinnostaa oppilaita, voitte tehdä mielikuvitusharjoituksen, jossa otetaan aikaa miten kauan suihkuun kuluu aikaa ja keskustella pitkien suihkujen merkityksestä energiansäästössä.
Kouluisännän haastattelu koulun vesiasioista (dia 8)
Aihetta voi kartoittaa koulussa myös tarkemmin haastattelemalla kouluisäntää. Kouluisännän haastattelua varten on valmis lomake:
Selvitys koulun vesiasioista. Onko joku kiinnostunut tekemään haastattelun?
Piilovesi (dia 9)
Piilovesi tarkoittaa tavaroiden ja ruoan tuottamiseen kulunutta vettä, jota ei pysty näkemään tuotteesta suoraan. Suomalaisille tuotettuihin hyödykkeisiin tarvitusta piilovedestä melkein puolet on kulutettu ulkomailla. Se on eräänlaista muualla tuotettujen tuotteiden matkassa kulkevaa salaista tuontitavaraa. Tämä, usein vesiköyhissä lämpimissä maissa, kulutettu vesi onkin sitä vettä, jonka kuluttamista meidän pitäisi vähentää.
Ruoantuotanto, etenkin lihantuotanto, vie paljon vettä eli kasvispainotteisen ruoan syöminen on hyvä tapa vähentää piiloveden kulutusta. Piilovettä voi säästää myös vähentämällä tavaroiden kulutusta ja hankkimalla kierrätettyä uuden sijaan.
Piiloveden käsite on selvitetty hyvin tällä englanninkielisellä videolla. Se on suhteellisen helppoa englantia, mutta kannattaa varmistaa ennen katsomista, että kaikki tietävät, että Virtual Water tarkoittaa piilovettä. Where is water? (kesto 6,5 min)
Lisätietoja eri tuotteiden piilovesimääristä löytyy sivuilta Waterfootprint.org: Product gallery
Tiesitkö? (dia 10)
Ruoan tuottaminen kuluttaa paljon vettä. Ruokahävikkiä kannattaa siksi välttää. Olisiko tässä hyvä aihe, josta meidän koulussa kannattaisi kertoa muille enemmän ja ottaa se jonkun vedestä tehtävän animaation aiheeksi?
Keittiöhenkilökunnan haastattelu (dia 11)
Koulussa syntyvästä ruokahävikistä saa tietoja keittiöhenkilökunnalta. Haluaisiko joku käydä haastattelemassa keittäjää aiheesta?
Vesikädenjäljellä tarkoitetaan sellaisia tekoja, joiden avulla voimme vähentää vedenkulutusta. Se kertoo hyvistä ympäristöteoistamme. Keskustelutehtävä: Miten sinä voisit kasvattaa oma vesikädenjälkeäsi?
Vesikädenjälkeä voi kasvattaa esimerkiksi välttämällä ruokahävikkiä, suosimalla kasvisruokaa, lyhentämällä suihkussa käytettyä aikaa.
8.3 Yläkoulun raadin vesikokeet/demot
Ympäristökasvattaja tai ympäristöraadin vetäjä tekee ensin vesikokeita ympäristöraatilaisten kanssa, jonka jälkeen raatilaiset voivat vetää kokeita ja tehtäviä muille koulun oppilaille esimerkiksi luokassa tai välitunnilla pidettävissä demoissa.
Haaste koulun oppilaille - Kuinka monta vesitippaa mahtuu kolikon päälle?
Miksi kolikolle mahtuu niin monta pisaraa? Atomien välillä vallitsee voimia, jotka pitävät aineen koossa. Vedessä (H2O) on yksi negatiivisesti varautunut happiatomi ja kaksi positiivisesti varautunutta vetyatomia, jotka muodostavat jatkuvasti muuttuvia vetysidoksia eri vesimolekyylien välille. Tämä veden vetysidos muodostaa mm. veden pintajännityksen ja nostaa veden jäätymis- ja sulamispistettä.
Miksi eriväriset vedet käyttäytyvät eri tavalla? Kylmä vesi on painavampaa ja tiheämpää kuin lämmin vesi. Siksi lämmin vesi pyrkii kylmän veden yläpuolelle ja kylmä vesi alaspäin. Ero johtuu hiukkasten lämpöliikkeestä.
Haaste koulun oppilaille – Toimivan vedensuodattimen rakentaminen
Tarvittavat materiaalit:
soraa
hiekkaa
suodatinkangasta / kahvinsuodattimia / vanua
muovipulloja, joihin suodatin rakennetaan
sakset
likavettä (sekoita veteen esimerkiksi mutaa tai kaakaojauhetta)
Kasataan pajaan tarvittavia materiaaleja pöydälle ja pyydetään oppilaita suunnittelemaan oma mallinsa vedenpuhdistimesta. Perusperiaate on, että pohjalle laitetaan pienempijakoisia aineita ja pinnalle suurempia. Vesi puhdistuu saman periaatteen mukaan, kun se suodattuu erilaisten maakerrosten läpi luonnossa. Suodatinkangasta luonnossa ei tietysti ole, mutta se toimii samaan tapaan kuin hyvin hienojakoinen maa-aines luonnossa.
Esimerkkejä muiden rakentamista suodattamista löytyy YouTubesta hakusanoilla water filter homemade/diy. Tässä yksi pienemmän tutkijan video: Make Your Own Water Filter Experiment.
8.4 Raatilaisten julistekampanja
Tehdään julisteita viemärietiketistä koulun vessoihin
Tarvittavat materiaalit:
askartelukartonkia / paperi
aikakauslehtiä/kuvia
saksia
kyniä
liimaa
Tutustutaan viemärietikettiin taustamateriaalien avulla ja valmistetaan koulun vessoihin julisteita, joissa kannustetaan laittamaan viemäriin vain sinne kuuluvia aineita eli virtsaa, ulosteita, wc-paperia ja pesuvesiä - Ei muuta, kiitos!
Vesikoe värin laimentamisesta on myös hyvä pohjustus pyttyetikettiä käsitteleville julisteille:
Tarvittavat materiaalit:
elintarvikeväriä
pipetti *
250 ml mittalasi * 2
vesikannu
Otetaan pipetillä 1 ml elintarvikeväriä 250 ml mittalasiin ja aletaan täyttää sitä vedellä. Katsotaan missä vaiheessa väriä ei enää erota vedestä. Jos vesi on vielä selvästi värjäytynyttä, kun mittalasi on täynnä. Otetaan toisella pipetillä 1 ml vettä toiseen mittalasiin ja aletaan täyttämään sitä vedellä. Lopetetaan täyttäminen, kun väriä ei enää näe vedessä. Koe havainnollistaa sitä, kuinka haitalliset aineet laimenevat vedessä, mutta ne eivät kuitenkaan kokonaan häivä. Eli myös mittalasissa, jossa elintarvikeväriä ei enää näe, on mukana pieni määrä väriä. Elintarvikeväri ei onneksi ole vaarallista, mutta samalla tavalla käyttäytyvät haitalliset kemikaalit, joita päästämme vesistöihin. Eli vaikka kemikaalit laimenevat ja niitä ei enää näe, kemikaali voi silti aiheuttaa vaikutuksia. Siksi on tärkeää, että toimitamme haitalliset aineet vaarallisten jätteiden keräykseen, eikä niitä päästetä viemäriin tai kaadeta luontoon.
Tehdään julisteita ruokalaan ruokajätteen/hävikin välttämisen tärkeydestä
Tarvittavat materiaalit:
askartelukartonkia / paperia
aikakauslehtiä/kuvia
saksia
kyniä
liimaa
Vedenkulutuksemme eli vesijalanjälkemme muodostuu suorasta vedenkulutuksesta ja piilovedenkulutuksesta. Suurin osa kuluttamastamme vedestä ei näy meille itsellemme. Sitä sanotaankin piilovedeksi (eng. Virtual Water). Piilovettä on kaikki se vesi, jota tarvitaan tuotteen kasvatukseen, tuotantoon ja jalostukseen. Arkisen vedenkäytön lisäksi tarvitsemme siis vettä esimerkiksi siihen, että meille kasvatetaan pelloilla ruokaa tai valmistetaan tehtaassa vaatteita. Suomalaisen piiloveden kulutus vastaa n. 19 ammeellista (yli 3 700 l) vettä vuorokaudessa (WWF:n Suomen vesijalanjälki -raportti). Suurin osa kuluttamastamme piilovedestä muodostuu ruoantuotannossa. Arjessa yksinkertaisin keino saada aikaan säästöjä piiloveden kulutuksessa eli kasvattaa vesikädenjälkeä on pienentää ruokahävikkiä. Toinen tehokas keino on kasvisruokapäivä.
Tutustutaan oppilaiden kanssa eri ruokatuotteiden piiloveden kulutukseen nettisivulla: Water footprint network.
Tämän jälkeen tehdään julisteita, joissa tuodaan näkyväksi, miten paljon säästyy vettä, jos syö lautasen tyhjäksi tai vastaavasti ottaa vain sen verran ruokaa kuin jaksaa syödä. Ripustetaan julisteet ruokalaan / käytäville.
Kestävän kehityksen ohjelma on työväline kestävän elämäntavan oppimiseen. Keke koulussa-oppaassa kerrotaan, kuinka koko kouluyhteisö voi osallistua ohjelman rakentamiseen ja esitellään runsaasti esimerkkejä. Oppaan nettisivuilla on myös valmiita sähköisesti täytettäviä lomakkeita mm. kartoitusten tekoon. Opas on julkaistu myös ruotsiksi.
Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelma.
Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi on OKKA (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen) -säätiön ylläpitämä järjestelmä, joka tarjoaa arviointityökaluja, materiaaleja, neuvontaa ja koulutusta koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen työn tueksi.
9.2 Opetusmateriaaleja netistä
Mappa.fi on ympäristöaiheisten opetusmateriaalien hakupalvelu.
Helsingin- ja Vantaanjoen suojeluyhdistyksen oppimateriaalit virtavesistä:
WWF:n materiaalipankista löytyy runsaasti maksuttomia materiaaleja ympäristökasvatukseen tai kestävän kehityksen kasvatukseen.
Unicefin Vesi - elämän edellytys -opasvihko sisältää toiminnallisia tehtäviä veden monista rooleista: luonnonvarana, terveyden ylläpitäjänä, elämän edellytyksenä, osana ilmastonmuutosta ja osana UNICEFin työtä.
Merenranta kutsuu on oivallinen apu retkelle meren rantaan. Kirja auttaa mm. tunnistamaan Itämeren rannan lajeja.
9.3 Pelit ja testit
Vesikoulussa tutustutaan Vesivillen kaupungin vesihuoltoon.
Ilmastodieetti.fi on Suomen ympäristökeskuksen verkkopalvelu, jossa voi laskea asumisesta, liikenteestä, ruuasta, jätteistä ja kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt.
World Water Day -sivusto sisältää paljon tietoa YK:n vesityöstä ja mailman vesipäivästä, jota vietetään 22.3.
Saa Syödä! -sivusto kannustaa nauttimaan ruoasta ja antaa vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen.
Worldmapper sisältää vertailukarttoja esimerkiksi luonnonvarojen kulutuksen jakautumisesta maapallolla.
9.6 Ideoita taidepajoihin
Kierrätyskeskuksen Oiva-askarteluopas sisältää paljon ideoita ja ohjeita luovaan työskentelyyn.
Kierrätyskeskuksen kädentaitopalvelu Näprä järjestää askartelupajoja tilauksesta ja myy kierrätysaskartelutarvikkeita. Näprällä on myös ilmaistukku, josta oppilaitokset voivat hakea kierrätysaskartelumateriaalia ilmaiseksi.
Punomossa on käsityöideoita kestävän kehityksen hengessä.
Roimamusiikki sisältää Mikko Perkoilan kierrätyssoittimien rakennusohjeita ja ääninäytteitä.
47 kortista (koko 57 x 81 mm), joissa on kuvia erilaisista jätteistä
10 lajittelualustasta (koko A4) mm. biojäte, paperi, kartonki, vaarallinen jäte.
Lajittelualustojen kääntöpuolella on kuva uusiotuotteesta, joka kyseisestä jätteestä valmistetaan, kun se lajitellaan oikeaan paikkaan. Lajittelupeli tarvitsee suuren pöydän, jonka ympärillä voi liikkua. 1. - 2. luokille kannattaa valita vain osa jätteistä ja jäteastioista, jotta peli ei ole liian vaikea.
Huom. Osa liitteenä olevista lomakkeista on täytettävissä sähköisesti. Lomakkeiden täyttäminen onnistuu parhaiten PDF-katseluohjelmassa. Jos haluat tallentaa tiedot sähköisesti, avaa tiedosto ensin esimerkiksi Adobe Acrobat Reader -(mobiili)sovelluksessa ja aloita sitten lomakkeen täyttäminen. Lopuksi tallenna tai tulosta tiedosto.