Kummikoulun kansio: Elintärkeä vesi

Kummikoulukansio sisältää mm.

• ohjelmarungon
• ympäristökasvattajan pitämät tuntivaihtoehdot
  
• ohjeet ympäristöryhmän ja -tiimin perustamiseen
• ideoita ympäristöaiheisen pajapäivän järjestämiseen ja valmiit mallit pajoihin
• tutkimuslomakkeita ja tehtäviä oppilaiden ympäristöryhmälle
• linkkejä lisätiedon lähteille.

Kummikoulun ohjelmarunko ja Ympäristökasvattajien tuntivaihtoehdot on tarkoitettu HSY:n ja Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polun nykyisille kummikouluille. Kansion materiaali on kuitenkin kaikkien vapaasti käytettävissä.

Kansio antaa eväät koulun ympäristötyön edistämiseksi myös kummikouluvuoden jälkeen.

Onnea, koulunne on valittu mukaan kummikouluohjelmaan useiden hakijoiden joukosta! Kummikouluna saatte ympäristökasvatuskokonaisuuden, joka sisältää koulutusta, konsultointia, oppitunteja ja opetusmateriaaleja. Tavoitteena on, että projektin jälkeen teillä on hyvät eväät jatkaa ympäristötyötä koulussanne

Ohjelman rahoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja sen toteuttaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n Ympäristökoulu Polku. Kummikouluohjelmaa tarjotaan pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen peruskouluille.

Tämä kansio sisältää ohjelmarungon sekä tietoa, ideoita ja opetusmateriaaleja kummikouluvuotta varten. Kansio on ladattavissa PDF-tiedostona tulostamista varten (ks. sivun oikea ylälaita).

Menestyksekästä kummikouluvuotta!

Toivottavat
HSY & Ympäristökoulu Polku

Lisätietoa kummikouluohjelmasta ja valmiita opetusmateriaaleja

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Ympäristökoulu Polku
p. 0400 348 100

koulutus@kierratyskeskus.fi

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY

Asiakaspalvelu 09 1561 2110

neuvonta@hsy.fi

Tietoa koulun jätehuollosta

Kummikouluvuoden teemana on joko Kestävä kulutus ja kiertotalous tai Elintärkeä vesi. Kestävä kulutus ja kiertotalous -teemassa keskitytään jätteen määrän vähentämiseen, lajitteluun, kohtuullisiin kulutusvalintoihin ja kiertotalouden perusteisiin. Elintärkeä vesi -teemassa tavoitteena on vesivastuullisuuden lisääminen tutustumalla veden kiertoon, lähiympäristön vesistöön, vedenkäyttöön ja siihen, miten näihin voi itse vaikuttaa.

Kummikouluohjelmassa toteutetaan koulun kestävän kehityksen ohjelmaa ja työtä lähdetään toteuttamaan ympäristökasvattajan avustuksella. Ohjelma aloitetaan jo kummikouluvuotta edeltävänä keväänä suunnittelutapaamisella ympäristökasvattajan kanssa. Ohjelmassa perustetaan ensin henkilökunnan ympäristötiimi ja oppilaiden ympäristöryhmä. Heti lukuvuoden aluksi kartoitetaan lähtötilanne. Tämän pohjalta tehdään suunnitelma lukuvuodelle: asetetaan tavoitteet, vastuut ja aikataulut ohjelman toteuttamiselle. Kun suunnitelma on valmis, se pannaan käytäntöön. Vuoden mittaan teema näkyy niin opetuksessa, arjessa kuin koulun tapahtumissakin.

Kummikouluvuoden jälkeen työtä kannattaa jatkaa ja hyödyntää edelleen tämän kansion tehtäväideoita, kartoituslomakkeita ja muuta materiaalia. Koulu voi myös käyttää HSY:n kustantamia ympäristökasvattajan neuvontatunteja.

• Jos koululla on jo toiminnassa oppilaiden ja opettajien ympäristö- tai keke- (kestävän kehityksen) -tiimit, -ryhmät tai -raadit, on hyvä jatkaa toimintaa jo näiden olemassa olevien työryhmien kautta. Tässä kansiossa puhutaan ympäristötiimistä ja -ryhmästä, mutta yhtä hyvin nimet voivat olla esimerkiksi keke-tiimi ja -ryhmä.
• Jos työryhmiä ei ole, lukuvuoden aluksi kummikoulun rehtorin ja yhteysopettajan johdolla perustetaan opettajista ja muusta henkilökunnasta koostuva ympäristötiimi sekä oppilaista koostuva ympäristöryhmä.
• Ympäristöryhmän sopiva koko on noin 10–20 oppilasta. Oppilaiden osallistuminen voi tapahtua myös oppilaskunnan kautta. Pienimpien oppilaiden ympäristöryhmä voi olla myös ympäristökerho. Ympäristöryhmän vetovastuu on vastaavalla opettajalla. Vastaava opettaja tuo oppilaiden ympäristöryhmän terveiset henkilökunnan tiimin tietoon ja päinvastoin.
• Ympäristötiimi ja ympäristöryhmä kokoontuvat vuoden mittaan säännöllisesti, vähintään kerran kuussa.

• Kummikouluvuosi käynnistyy teemaan liittyvällä lähtötilanteen kartoituksella, jossa tutkitaan koulun käytäntöjä ja esimerkiksi oppilaiden ja henkilökunnan kulutustottumuksia.
• Oppilaat osallistuvat aktiivisesti kartoituksen tekemiseen. Ympäristöryhmä tai tehtävään koulutetut ympäristöagentit tekevät mm. haastatteluja, mutta jokainen luokka voi myös kartoittaa kotiluokkansa tilanteen. Lue lisää luvusta Tehtäviä ympäristöraatilaisille.

• Kartoitusten tulosten perusteella ympäristötiimi ja ympäristöryhmä suunnittelevat kummikouluvuoden tavoitteet ja toimenpiteet. Ympäristötiimi ideoi yhdessä Ympäristökoulu Polun ympäristökasvattajan kanssa, miten kummikouluvuoden teemaa voi tuoda osaksi opetusta.
• Ympäristökasvattaja ja ympäristötiimi järjestävät opettajille puolen päivän koulutuksen (esim. VESO-päivän yhteydessä). Koulutuksessa

1. käydään läpi kummikouluvuoden sisältö
   
2. tutustutaan ohjelman teemaan liittyviin oppimateriaaleihin
   
3. suunnitellaan aineiden välistä yhteistyötä ja teeman toteuttamista eri oppiaineissa ja koulun yhteisissä tapahtumissa
   
4. suunnitellaan teema-/pajapäivien ohjelmaa.
   

• Oppilaiden ympäristöryhmä suunnittelee ohjelman näkyvyyttä koulussa (aamunavauksia, tempauksia, teemapäiviä ym.).

Kummikouluohjelman teema on osa koulun arkea ja opetusta koko kummikouluvuoden ajan. Ohjelman toteutuksessa näkyy toiminnallisuus ja oppilaiden osallistuminen. Kouluyhteisön sitoutumista edistetään hyvällä tiedotuksella. Ohjelmasta kerrotaan oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille. Oppilaat ovat tärkeitä viestinviejiä.

Kummikouluvuoden ohjelmaan kuuluu esimerkiksi:

• päivänavaus tai aloitustilaisuus, jossa ympäristökasvattaja kertoo koulun henkilökunnalle ja oppilaille kummikouluohjelmasta
  
• ympäristökasvattajan pitämiä oppitunteja
• opettajien vetämät, oppiainerajat ylittävät teema-/pajapäivät, joita voidaan suunnitella ympäristökasvattajan johdolla koulutuspäivässä
  
• oppilaiden ympäristöryhmän ideoimia tempauksia, joita voidaan suunnitella yhdessä ympäristökasvattajan kanssa
  
• kummikoulujen opettajien verkostotapaaminen, jossa opettajilla on mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia muiden koulujen kanssa sekä saada uusia ideoita jatkoa varten
• Kummikoulu-diplomi, jonka koulu saa ohjelman päättymisen jälkeen.

Tavoitteena on, että kummikouluvuonna opitut asiat jäävät pysyviksi toimintatavoiksi koululle ja teeman edistämistä jatketaan edelleen. Kummikouluvuosi antaa hyvän lähtölaukauksen koulun kestävän kehityksen ohjelman teolle. Kummikouluvuoden jälkeen koulu voi asettaa tavoitteet esimerkiksi osallisuuden lisäämisestä entistäkin korkeammalle ja miettiä seuraavan vuoden kestävän kehityksen teemaa. Kummikouluvuoden jälkeen koulua tuetaan ympäristötyön jatkamisessa. Koulu saa seuraavana vuonna perusneuvontatunteja ja ne voi valita ja päättää jo kummikouluvuoden loppuessa.

Koulunne koko vaikuttaa siihen, kuinka monta ympäristökasvattajan pitämää tuntia voitte käyttää

• alle 200 oppilasta: 14 tuntia
• 201–400 oppilasta: 20 tuntia
• 401–600 oppilasta: 28 tuntia
• 601-800 oppilasta: 36 tuntia
• 801-1000 oppilasta 44 tuntia
• yli 1000 oppilasta 52 tuntia.

Ympäristökasvattajan pitämät tunnit jakautuvat:

1. opettajille

• ympäristötiimille: 3 tuntia
• koulutuspäivään (esim. VESO): 3 tuntia

2. oppilaille

• ympäristöryhmälle: 3 tuntia
• koko koululle aamunavaus tai muu kummikouluvuoden aloitus yhteisessä tilaisuudessa: 1 tunti
• teema- tai pajapäivään: 4 tuntia
• oppitunteja luokille: 0 - 38 tuntia

Ohjelmaan sisältyy yhteensä 14 tuntia + luokkien oppitunnit. Oppitunnit suunnataan valitsemillenne luokille siten, että yksi ryhmä voi saada korkeintaan yhden oppitunnin tai kaksoistunnin.

• käydään läpi kummikoulun kansio
• tutustutaan konkreettisiin tehtäviin ja työkaluihin
• keskustellaan, millaista erityistä tukea koulu toivoo, esimerkiksi miten kouluyhteisöä voi kannustaa ympäristötyöhön
• tehdään alustavia suunnitelmia kummikouluvuoden kulkuun.

Opettajien koulutuspäivässä (esim. VESO-päivä) ympäristökasvattaja kertoo kummikouluvuodesta, minkä jälkeen suunnitellaan kummikouluohjelmaan kuuluvaa ja opettajien toteuttamaa ympäristöteema-/pajapäivää. Koulutuspäivän valmisteluista vastaa ympäristötiimi ja ympäristökasvattaja yhdessä. Koulutuspäivä kannattaa pitää jo heti syyslukukauden alkupuolella

Koulutuspäivän ohjelma

• 1 h ympäristökasvattajan pitämä alustus kummikouluvuodesta ja teemasta, sekä työryhmätyöskentelyn pohjustus
  
• 2 h työryhmätyöskentelyä ympäristötiimin jäsenten ja ympäristökasvattajan vetämänä. Ryhmissä ideoidaan kummikouluvuoden toimintaa eri oppiaineiden tunneilla ja koko koulun yhteisissä tapahtumissa. Erityisesti keskitytään ympäristöteema-/pajapäivän suunnitteluun ja työstetään sen ohjelmaa.

Ympäristöaiheisen teema-/pajapäivän suunnittelu

Ympäristöpäivä tarjoaa mieleenpainuvan tavan ympäristöasioiden ja kestävien toimintatapojen oppimiseen. Päivän toteutus on opettajien vastuulla ja jokaisen opettajan tulisi tuoda oma panoksensa siihen.

Työpajojen sisältö ja toteutus on oman mielikuvituksen varassa, mutta pajapäivän tarkoitus on keskittyä kokonaisuudessaan kummikouluvuoden teemaan. Tässä kansiossa esitellään joitain työpajaehdotuksia, joita koulu voi halutessaan hyödyntää (ks. luku 5). Pajapäivään on mahdollista myös saada ympäristökasvattajan vetämä paja (ks. oppituntikokonaisuudet luvusta 4.4). Ympäristöpajapäivänä myös oppilaat voivat esitellä tekemiään esityksiä, tietoiskuja ja kartoitusten tuloksia muulle kouluyhteisölle. Ohjelmaan voi lisäksi kuulua muuta teemaan liittyvää oheistoimintaa.

Ympäristöraatilaisille suunnatussa animaatiopajassa valmistetaan ympäristökasvattajan johdolla vesiaiheisia animaatiotietoiskuja. Pajan kesto on 3 oppituntia ja se voidaan pitää noin 10 oppilaalle kerrallaan. Animaatiopajan lisäksi ympäristökasvattaja voi ohjata ympäristöryhmää enemmänkin, jos koulu näin haluaa. Nämä ohjaustunnit otetaan oppilaille tarkoitetuista tunneista.

Kummikouluvuoteen kuuluu, että koulu perustaa oppilaista koostuvan ympäristöryhmän. Ryhmä voi koostua eri luokkien oppilaista, jotka ovat kiinnostuneet ympäristöasioista, mutta myös oppilaskunnan hallitus tai oppilaskunnasta koottu ryhmä voi toimia koulun ympäristöryhmänä. Sopiva ryhmäkoko on 10 - 20 oppilasta. Oppilailta voi pyytää hakemuksia ympäristöryhmään valmista lomakepohjaa käyttäen ( liite 1).

Ympäristöryhmän on hyvä kokoontua vähintään kerran kuussa tunti tai puolituntia kerrallaan, ja sitä vetää opettaja tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva. Ympäristöryhmä voi tutustua kummikouluvuoden teemaan luvusta 8 löytyvien materiaalien avulla.

Vinkki alakouluille! Alakoulun ympäristöryhmä voi ottaa työhönsä salapoliisimaisen otteen ja työskennellä ympäristöagentteina. Ympäristöagenttitoiminnassa koulutetut agentit tekevät ympäristöseurantaa sekä neuvovat ympäristöasioissa niin toisia oppilaita kuin opettajia ja muuta henkilökuntaa (liite 2).

‍Aloitus ja tutustuminen

Ympäristöryhmän työ on hyvä aloittaa tutustumiskerralla, jossa ei välttämättä tehdä sen enempää kuin kerrotaan, ketä ryhmässä on mukana ja sovitaan siitä, milloin ja missä ryhmä kokoontuu.

Animaatiopajan ennakkotehtävät / kartoitukset

Ympäristöraatia ohjaava opettaja ohjeistaa raatilaiset tekemään ennakkoon pajatyöskentelyyn valmistavia ennakkotehtäviä. Ympäristöraati voi tehdä ne kaikki tai vain sen aihepiirin tehtävät, jotka ovat koululle ajankohtaisimpia. Ennakkotehtävistä kerrotaan tarkemmin luvussa 8.

Toiminnan suunnittelua

Kun animaatiotietoiskut on tehty tai jo ennen sitä, suunnitellaan, missä yhteydessä ne julkaistaan. Tietoiskut voidaan esittää esimerkiksi ympäristöpäivänä tai koulun omilla nettisivuilla. Ryhmän kanssa voi miettiä millä muilla keinoilla tietoiskujen lisäksi voidaan lisätä vesivastuullisuutta koulussa. Ideoiden pohjalta suunnitellaan toimintaa. Jos ennakkotehtävissä esimerkiksi selvisi, että koulun viemäriin laitetaan käsipaperia, raatilaiset voivat järjestää asian korjaamiseksi oman tempauksen. Tietysti koko koulun päivänavaukset ovat hyvä ja vaivaton keino tiedottaa ympäristöasioista koulussa. Ympäristöryhmän kannattaa pitää muutamia ympäristöaiheisia päivänavauksia vuoden mittaan.

Kummikouluvuoden yhteenveto

Keväällä on hyvä katsoa taaksepäin. Kenties ympäristöryhmä haluaa jättää viestin seuraavan vuoden ympäristöryhmäläisille? Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi tekemällä heille ohjaavan opettajan kanssa videotervehdys.

Lukuvuoden alkupuolella ympäristökasvattaja pitää juhlasalissa tai auditoriossa koko koululle vesiaiheisen tietoiskun. Se vaatii tietokoneen ja datatykin. Päivänavauksen jälkeen luokissa voidaan tutustua opettajan johdolla viemärietikettiin esimerkiksi HSY:n sivuilta löytyvien videoiden tai lajittelupelin avulla (ks. luku 9 ).

Paja-/teemapäiviä voidaan viettää koulussa joko yhtenä päivänä tai vaikkapa ympäristöviikkona. Paja-/teemapäivän vetovastuu on opettajilla. Ympäristökasvattajan osuus riippuu päivän toteutustavasta. Ympäristökasvattaja voi esimerkiksi vetää jonkin oppitunnin sovitulle luokka-asteelle (lue lisää seuraavasta kappaleesta) ja tuoda lainattavia materiaaleja kuten HSY:n lajittelupelejä.

Alla luetellut oppitunnit ovat ympäristökasvattajan vetämiä. Koulu voi valita oppitunneista mieleisimmät vaihtoehdot. Opettajan läsnäolo on välttämätöntä kaikilla oppitunneilla. Tarkista koulusi tuntimäärä kohdasta 3.1.

1. - 2. luokille

3. - 6. luokille

5. - 6. luokille

‍7.-9. luokille

Paja- tai teemapäivät ovat mieleenpainuva tapa syventää ympäristöasioiden käsittelyä koulussa. Paja- / teemapäivän suunnittelemiseen ja toteuttamiseen voi käyttää ympäristökasvattajan tunteja. Sen toteuttaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi ympäristökasvattajan läsnäoloa.

Paja- / teemapäivänä käsitellään kummikouluvuoden teemoja erilaisissa työpajoissa. Paja- / teemapäivän voi toteuttaa myös ympäristöviikkona, jossa eri luokka-asteille on pajoja eri päivinä.

Pajat voi toteuttaa käyttämällä

1. opettajille suunnattuja pajapäivämateriaaleja, jotka on esitelty tässä luvussa
2. opettajien omia materiaaleja ja ideoita
3. ympäristökasvattajan vetämiä opetuspaketteja (luku 4.4).

Helppo tapa vetää pajapäivä on suunnitella ohjelma niin, että luokka-asteen kaikille luokille on sama ohjelma. Jokainen opettaja voi valmistella yhden oppitunnin sisällön ja käydä pitämässä tämän saman tunnin kaikille luokka-asteen luokille. Vastaavasti hänen luokkansa saa muiden opettajien pitämiä vesiaiheisia oppitunteja. Alla on yksi esimerkki siitä, miten ohjelma voi rakentua.

Päivän aikana jokaisella luokalla on neljä oppituntia (kolmen muun luokan opettajan ja oman opettajan / ympäristökasvattajan vetämänä) klo 9 - 13. Niillä luokilla, joille ei tule ympäristökasvattajan vetämää pajaa, voi mallia soveltaa korvaamalla kohdan YK luokan omalla opettajalla eli oma opettaja vetää pajansa päivän aikana myös omalle luokalleen. Malli vaatii, että pajapäivänä koulu alkaa kaikille samaan aikaan.

Pajapäivä on helppo toteuttaa, kun se suunnitellaan yhdessä. Kummikouluohjelmassa on tätä varten 2-3 tunnin mittainen kaikille opettajille tarkoitettu koulutus. Siinä tutustutaan lyhyesti kummikouluohjelman teemaan, tehdään vesiaiheisia kokeita ja suunnitellaan jokaiselle luokka-asteelle oma pajapäivän ohjelma.

Herra Vesipedon päivä

Yritetään keksiä tarinan kautta mahdollisimman paljon eri asioita ja toimintoja, mihin ihmiset tarvitsevat vettä.

• 1 - 2 luokat
  
• 10 min

Herra Vesipeto käyttää päivänsä aikana paljon vettä erilaisiin tarkoituksiin. Jokainen keksii vuorollaan yhden uuden käyttötavan. Pajan vetäjä aloittaa esimerkiksi seuraavasti: Herra Vesipeto heräsi ja pesi kasvonsa. Seuraavat jatkavat: Sitten herra Vesipeto veti vessan, joi vettä, kasteli kukat, meni uimahalliin, jne. Tarinaa voidaan jatkaa niin kauan kuin oppilaat keksivät uusia tapoja. Kerrontaan voi lisätä pantomiimia pyytämällä oppilaita keksimään veden käyttötapaa esittävän liikkeen. Liikkeen keksinyt näyttää sen muille ja kaikki toistavat yhdessä perässä.

Roopen roskakirjan tehtävät-

• 1 - 2 luokat
• Tulosta Pidä Saaristo siistinä ry:n julkaisema roskaamisen vähentämistä ja lajittelua käsittelevä Roopen roskakirja.

HSY:n Puuhakirjan tehtävät

• 1 - 2 luokat
• Nökön matkassa -puuhakirja on suunnattu 5 - 7-vuotiaille. Kirjassa seikkailee Nökö, jonka kanssa opetellaan muun muassa kierrätystä, lajittelua, kodin vesiasioita, energiansäästöä ja ilmansuojelua. Pääkaupunkiseudun koulut ja päiväkodit voivat tilata puuhakirjaa maksutta. Sen voi myös tulostaa itse HSY:n verkkosivuilla. Siirry Nökö matkassa -puuhakirjaan.

Mihin vettä kuluu?

• 3. - 6. luokat
  
• 5 min
  

Seistään piirissä ja kysytään, mihin olet käyttänyt vettä kahden viime päivän aikana. Viittaamalla saa vastata. Kaikki, jotka ovat käyttäneet vettä samaan asiaan kuin vastaaja, ottavat askelen eteenpäin piirin sisälle. Sitten astutaan taas takaisin lähtöpiiriin ja valitaan joku muu vastaamaan kysymykseen. Ideana on huomata, kuinka monessa asiassa tarvitaan vettä. Suurimpia kuluttajia voi havainnollistaa kertomalla kuinka monta ämpärillistä vettä niihin kuluu.

• 5 minuutin suihku 60 l (1 min 12 l) = 6 ämpärillistä vettä
  
• Kylpeminen ammeessa 150 - 200 l (riippuu ammeen koosta) = 15 - 20 ämpärillistä
  
• Hampaiden pesu juoksevalla vedellä (hana päällä n. 3 min) 18 l = n. 2 ämpärillistä
  
• Tiskaus koneella (12 hengen astiasto uudella laitteella) 15 l
  
• Tiskaus käsin 35 - 140 l
  
• Vessan vetäminen 3 - 9 l / kerta
  
• Pyykinpesu koneella 60 -120 l /kerta
  
• Autonpesu pesulassa 10 - 15 l
  
• Autonpesu kotona jopa 400 l
  

Lähteet Motiva:

Lue lisää vedenkulutuksesta Motivan sivuilta.

Energiaekspertti -kalvoaineisto

Montako ämpäriä?

• 4. - 9. luokat
• 20 min

Kisa, jossa 3 - 5 oppilaan joukkueissa mietitään, mihin kaikkeen tarvitsemme arjessa vettä ja yritetään arvioida kuinka paljon. Lisätehtävän avulla kiinnitetään huomio lämpimän veden energian kulutukseen. Kisaan voi liittää Piilossa oleva vesi -tietovisan.

Tarvittavat materiaalit

• paperia
  
• kyniä
  
• 21 ämpärinkuvaa + 1 puolikas ämpäri (Pdf, josta voit tulostaa kuvat ämpäreistä) ja 1 ammeen kuva ( Pdf, josta voit tulostaa ammeen kuvan) / ryhmä
  
• kysymys- ja vastauskuvat ( Pdf, josta voi tulostaa kysymys- ja vastauskuvat)

Lämmittelytehtävä

• Jaetaan jokaiselle ryhmälle 1 vastauspaperi.
• Pyydetään joukkueita miettimään ja listaamaan, mihin kaikkeen he ovat tarvinneet vettä viimeisen viikon aikana.

Arviointikisa

• Jaetaan jokaiselle joukkueelle kirjekuori, josta löytyy ämpärinkuvia ja ammeenkuva.
• Pyydetään joukkueita arvioimaan yksi esimerkki kerrallaan, kuinka paljon mainittuihin käyttötapoihin kuluu vettä. Vastaukset muodostetaan pöydälle ämpärin (= 10 l) ja ammeen (= 200 l) kuvilla. Oikein arvanneet joukkueet tai lähimmäksi arvannut saa 1 pisteen.
• Lopuksi voi pyytää arvaamaan kuinka paljon talousvettä suomalainen keskimäärin kuluttaa yhdessä vuorokaudessa.

Esimerkkejä vedenkulutuksesta (kun suihkun virtaama on 12 l ja hanan 6 l / min)

• 5 minuutin suihku 60 l = 6 ämpäriä
  
• Hampaiden pesu juoksevalla vedellä (hana päällä n. 3 min) 18 l = n. 2 ämpäriä
  
• Tiskaus koneella (12 hengen astiasto uudella laitteella) 15 l = 1,5 ämpäriä
  
• Tiskaus käsin 35 - 140 l
  
• Vessan vetäminen 3 - 9 l / kerta
  
• Pyykinpesu koneella 60 -120 l /kerta
  
• Autonpesu pesulassa 10 - 15 l
  
• Autonpesu kotona jopa 400 l
  

Lisätehtävä: Miten paljon lämmin suihku kuluttaa energiaa?

• Pyydetään joukkueita arvaamaan kuinka monta tuntia voi katsoa TV:tä samalla energiamäärällä joka kuluu 2 min suihkussa. (Vastaus: 17 h).
• Lähimmäksi arvannut saa pisteen.
  

Taustatietoa opettajalle

• Suomalaisten tyypillinen vedenkulutus on 90 - 270 litraa vuorokaudessa per asukas. Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 155 l/vrk. Peseytymiseen kuluu 60 l (5 min suihku), wc:n huuhteluun 40 l, keittiössä 35 l ja pyykin pesemiseen 20 l vuorokaudessa.
• Lämpimän käyttöveden osuus asuinrakennuksen energiankulutuksesta on merkittävä, sillä noin viidennes energiasta kuluu veden lämmittämiseen. Lämmintä vettä käytetään keskimäärin 40 - 50 l/vrk henkilöä kohden. (Motiva)
• Suomessa ei ole pulaa juomavedestä, mutta vastuullinen kuluttaja tietää, että veden lämmitykseen kuluu huomattava määrä energiaa. Siksi on viisasta esimerkiksi sammuttaa suihku saippuoinnin ajaksi. 2 minuutin suihkuun kuluu energiaa 1 kWh, joka vastaa 5 tunnin tiekoneen käyttöä, 6 tunnin ja 40 minuutin pelaamista xboxilla, 17 h TV:n katselua ja 90 h pienloistelampun kulutusta (Helen, 220 Energia).

Lähteet Motiva:

Lue lisää vedenkulutuksesta Motivan sivuilta.

Energiaekspertti -kalvoaineisto

‍‍Esimerkkejä sähkönkulutuksesta:

‍‍Energiansäästö työpaikalla‍

Kaikilla ei ole riittävästi puhdasta vettä

• 4. - 9. luokat
• 20 min

Tehdään harjoitus, jossa eläydytään eri maanosissa asuvien lasten vedenkäyttömahdollisuuksiin. Opitaan, että puhdas vesi ei jakaudu tasaisesti maapallolla ja että meidän kulutustapamme vaikuttavat puhtaan veden määrään maailmassa.

Ensin tarkastellaan yhdessä maailmankarttaa ja kerrotaan, miten puhdas juomavesi jakautuu maailmassa ( liite 8).

Tämän jälkeen pyydetään oppilaita asettumaan riviin yhdelle seinustalle. Jaetaan luokka maanosien mukaan viiteen osaan: Eurooppa, Aasia, Afrikka, P-Amerikka ja Etelä-Amerikka. Oppilaat voivat halutessaan valita kyseisestä maanosasta myös tietyn valtion. Pyydetään oppilaita eläytymään itsensä ikäisen lapsen asemaan annetussa maanosassa (valitsemassaan maassa).

Eläytymistä helpotetaan seuraavilla kysymyksillä:

• Mieti millaisessa talossa asut?
• Onko teillä suihku ja vesivessa vai haetaanko vesi kaivosta?
• Käytkö koulua?
• Mitä teet koulun jälkeen?

Seuraavaksi oppilaille luetaan väittämiä. Jos oppilas voi vastata väittämään kyllä, hän astuu yhden askeleen eteenpäin.

Väittämiä:

• Minulla on joka päivä tarpeeksi puhdasta juomavettä.
  
• Saan vettä hanasta, eli minulla ei mene kauaa veden hakemiseen.
  
• Voin peseytyä joka päivä, sillä vettä ei tarvitse säästää.
  
• Perheelläni on kuivakäymälä, joka ei kuluta vettä.
  
• Voin käydä koulua.
  
• Vapaa-ajalla ehdin tavata kavereitani.
  
• Harrastan shoppailua.

Tarkastellaan ketkä pääsivät pisimmälle ja miksi? Halukkaat voivat kertoa millaisessa kodissa asuvat, kävivätkö koulua jne. Kysytään miten tavaroiden ostaminen liittyy vedenkulutukseen? (Tavaroiden valmistamiseen kuluu paljon vettä.) Lopuksi kerrotaan, että iso osa meidän kuluttamastamme ruoasta ja hyödykkeistä tulee alueilta, joilla ei riitä kaikille tarpeeksi puhdasta juomavettä (meidän piilovesi on siis peräisin sieltä).

Lähde: Tehtävä on hieman muunnettu versio Unicefin vesioppimateriaalin Vesi elämän edellytys (2013) Erilaisia ja silti samanarvoisia –tehtävästä.

Taustatietoa opettajalle

• Niukkenevien vesivarojen kestävä käyttö ja hallinta ovat aikamme suurimpia globaaleja haasteita. Makeaa vettä voisi riittää maapallon kasvavan väestön perustarpeisiin ja ekosysteemien ylläpitoon, mutta vesivarojen epätasainen maantieteellinen jakautuminen, veden saastuminen, vesihuollon ja vedenjakelun puutteet, paikoittainen veden tehoton käyttö maataloudessa, suuret erot veden kulutuksessa eri puolilla maailmaa ja ennen kaikkia vesivarojen heikko hallinta ovat johtaneet globaaliin vesikriisiin.
• Kasvava väestö tarvitsee lisää vettä kotitalouskäyttöön ja erityisesti ruuantuotantoon. Vaurastuvien maiden kulutustottumusten muutosten myötä vedenkulutus kasvaa myös yhä voimakkaammin.
• Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset hydrologisessa kierrossa, kuten aiempaa ankarammat kuivuusjaksot ja rankkasateet sekä niiden lisääntynyt toistuvuus, pahentavat niukkuutta entisestään.
• Vesivarojen kestävän hallinnan haasteet näkyvät selvimmin paikallisella tasolla: veden puutteena, tulvina, saastumisena tai kiistoina rajat ylittävistä vesistä. (WWF:n katsaus Vesiriskeistä vesivastuullisuuteen)

Piilossa oleva vesi

• 5. - 9. luokat
• 20 min

Tietovisa, jonka kautta tutustutaan piilovesi ja vesijalanjälki käsitteisiin. Opitaan, että kaikkeen viljelyyn ja tuotteiden valmistamiseen tarvitaan paljon vettä ja että meillä kuluu piilovettä huomattavia määriä enemmän kuin näkyvää talousvettä. Kisaillaan 3 - 5 oppilaan joukkueilla. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa pisteen. Sopii myös tehtäväksi Montako ämpäriä ? -kisan jälkeen.

Tarvittavat materiaalit

• tietokone
  
• datatykki
  
• tietovisa-tiedosto: 8 kysymystä ja lopussa suomalaisen vesijalanjälki
  
• paperia, kyniä

Tietovisan jälkeen mietitään yhdessä, miten piiloveden kulutusta voisi pienentää.

Piiloveden kulutusta voi pienentää esimerkiksi

• välttämällä turhaa kuluttamista
  
• kierrättämällä ja ostamalla kierrätettyä
  
• lajittelemalla roskat
  
• syömällä lautasen tyhjäksi
  
• syömällä enemmän kasvisruokaa
  
• suosimalla perunaa riisin sijaan.
  

Taustatietoa opettajalle

• Suurin osa kuluttamastamme vedestä ei näy meille itsellemme. Sitä sanotaankin piilovedeksi. Piilovettä on kaikki se vesi, jota tarvitaan tuotteen kasvatukseen, tuotantoon ja jalostukseen. Arkisen vedenkäytön lisäksi vettä kuluu esimerkiksi siihen, että meille kasvatetaan pelloilla ruokaa ja valmistetaan tehtaassa vaatteita.
• Suomalaisen piiloveden kulutus vastaa n. 19 ammeellista (yli 3 700 l) vettä vuorokaudessa (WWF:n Suomen vesijalanjälki -raportti).
• Esimerkkejä piilovesimääristä.

Video jäteveden puhdistuksesta ja Kahoot

• 20 minuuttia

Katsotaan video siitä, miten jätevettä puhdistetaan pääkaupunkiseudulla:

HSY: Puhtaampaa jätevettä video (kesto 7 minuuttia)

Videon jälkeen tehdään Kahoot-visa jäteveden puhdistuksesta. Vastaukset sen kysymyksiin löytyvät Puhtaampaa jätevettä –videolta.

Lisäksi voidaan tutustua espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoon. 2020-luvun alussa käyttöönotettavan Blominmäen jätevedenpuhdistamon toimintaa esittelevä 3D-animaatio (kesto 4,5 min)

‍

Video juomaveden puhdistamisesta ja Kahoot

• 20 minuuttia

Juomaveden puhdistamiseen voi tutustua katsomalla HSY:n video raakaveden ottamisesta ja puhdistamisesta talousvedeksi sekä vedelle tehtävistä laboratoriotutkimuksista.

HSY: Puhdasta vettä hanasta-video (kesto 7 min)

Videon jälkeen tehdään Kahoot-visa juomaveden puhdistamisesta. Vastaukset sen kysymyksiin löytyvät Puhdasta vettä hanasta –videolta.

Video piilovedestä ja Kahoot

• pelkkä video ja Kahoot, 20minuuttia
• jos käydään aluksi sanastoa läpi, 30-40 minuuttia

• Tehtävä sopii erityisen hyvin englannin tunnille, sillä video on englanninkielinen.

Materiaalit:

• Virtual water-video piilovedestä (englanninkielinen, kesto noin 7 min )
• Kahoot piilovedestä
  
• Englanti-suomi sanasto videon aiheista

Piilovettä käsitellään havainnollisesti Where is water-videossa. Se on englanninkielinen, mutta suhteellisen helppo ymmärtää silti. Ennen katsomista kannattaa kuitenkin kertoa oppilaille, että termi virtual water tarkoittaa piilovettä. Alla on myös laajempi sanasto, jonka voi käydä läpi ennen videon katsomista. Videon jälkeen tehdään Kahoot. Vastaukset sen kysymyksiin löytyvät Where is water –videolta.

Englanti-suomi sanasto Virtual water videon aiheista:

virtual water = piilovesi

freshwater = makea vesi

manage (ed) = hoitaa, hallita

groundwater = pohjavesi

surface water = pintavedet

moisture = kosteus

permafrost = ikirouta

atmosphere = ilmakehä

unexpected = odottamaton, yllätyksellinen

domestic = kotitalous

industry = teollisuus

agriculture = maatalous

aquaculture = vesiviljely

resource = vara, resurssi, lähde

green water = kasveihin ja maaperään sitoutunut vesi

blue water = pinta- ja pohjavesi

exploit = hyödyntää, käyttää

scarce = niukka, riittämätön

irrigation = kastelu, keinokastelu

aquifer = pohjavesivaranto

electricity generation = sähköntuotanto

water intensive = paljon vettä käyttävä

sustainable = kestävä

non-sustainable = kestämätön

water footprint = vesijalanjälki

househould = kotitalous

consume = käyttää, kuluttaa

production = tuotanto

goods = tavarat

roughage= kuitu, ravintokuitu

transoportation = kuljetukset

slaughter = teurastus

stake = pihvi

developed country = kehittyneet maat

acceess = päästä käsiksi johonkin, voida käyttää

population = väestö

ignorance = välinpitämättömyys

consumption pattern = kulutusmalli

responsible = vastuullinen

Vesilupaus piiloveden säästämiseksi

• 10-45 minuuttia, riippuen miten paljon aihetta pohjustetaan

Tarvittavat materiaalit:

• Sinistä askartelukartonkia/paperia
• Saksia
• Kyniä
• Aiheen pohjustukseen voi käyttää ppt-esitystä piilovedestä
  

Jokainen piirtää oman kädenjälkensä paperille ja leikkaa kuvan irti. Kädenjälkeen kirjoitetaan sen jälkeen jokin tapa, jolla voi vähentää piilovedenkulutusta. Kädenjäljet kiinnitetään sinitarralla luokan/käytävän seinälle.

Taustatietoa vesilupauksille:

Vedenkulutuksemme muodostuu suorasta vedenkulutuksesta ja piilovedenkulutuksesta. Piilovettä on kaikki se vesi, jota tarvitaan tuotteen kasvatukseen, tuotantoon ja jalostukseen. Piilovettä kuluu esimerkiksi kun meille kasvatetaan pelloilla ruokaa tai valmistetaan tehtaassa vaatteita. Suomalaisen piiloveden kulutus vastaa noin 19 ammeellista eli yli 3 700 litraa vettä vuorokaudessa. Näkyvän veden kulutuksemme on vain noin 150 litraa vuorokaudessa.

Suurin osa piilovedestä kuluu ruoantuotannossa, etenkin eläintuotteiden kasvattamisessa. Suurimmat säästöt vesijalanjälkeensä voi siksi tehdä pienentämällä ruokahävikkiä ja vähentämällä lihan kulutusta eli syömällä kasvispainotteisesti. Myös puuvillan kasvattaminen kuluttaa paljon vettä, joten vaatteiden hankkiminen käytettynä on myös tehokas tapa säästää vettä.

Tehtävässä vesilupaukset kirjoitetaan kädenjäljenkuvaan, koska vesikädenjälki kuvaa toimintaa, jolla pienennämme vedenkulutustamme eli vesijalanjälkeämme.

Lähteet:

WWF: Suomen vesijalanjälki -raportti

Motiva: Vedenkulutus

‍

‍Itämereen liittyviä testejä netissä

Tarvittavat materiaalit:

• Kännykkä/padi, jossa on nettiyhteys

Itämeri-laskuri

Elämäntapamme vaikuttaa Itämeren tilaan. Helsingin sanomien Itämeri-laskuri kertoo, kuinka paljon arkielämän valinnoista aiheutuu ravinnekuormitusta.

Laske sinileväjalanjälkesi

Yle Uutisten Sinileväjalanjälkitesti perustuu arkisten valintojen rehevöittävää vaikutusta mittaaviin fosfaattiekvivalentti-arvoihin. Se keskittyy ruokavalintoihin. Pisteenlaskussa ei oteta huomioon ruoan ravitsemuksellista puolta, ainoastaan vaikutukset vesistöihin.

Tutustutaan Vesihuollon ammatteihin

Katsotaan videoita, joilla HSY:n työntekijät kertovat työstään. Videot ovat noin 2 minuutin mittaisia.

• Kemisti
  
• Sähköasentaja
  
• Putkiasentaja
  
• Projekti-insinööri
  
• Automaatioinsinööri
  
• Kehittämisinsinööri
  

Luonnonkosmetiikan valmistaminen

• noin 30 minuuttia

Hauska tapa vähentää vesistöjen kemikalisoitumista on tehdä itse kosmetiikkaa. Tällöin tietää varmasti, että tuotteissa ei ole haitallisia aineita.

Huulirasvaa mehiläisvahasta

Tarvittavat materiaalit:

• Mehiläisvahaa
• Kaakaovoi
• Kookosöljy
• Eteeristä öljyä
• (E-vitamiinia - ei pakollisia)
• Valmistusastia (kattila/kulho)
• Kiehuvaa vettä/hella
• Lusikka
• Kannu
• Pieniä purkkeja valmiille huulirasvalle

Ohjevideo huulirasvan valmistamisesta ( 1 minuutti). Videon voi näyttää oppilaille ennen työhön ryhtymistä.

Vedenmaistelutesti

• Luokat 1.-9.
  
• noin 15 minuuttia

Tarvittavat materiaalit:

• Kolme lasia/kertakäyttöistä snapsilasia oppilasta kohden
• Kolme kannua
• Kaupasta vähintään kahta pullovettä
• Hanavettä

Juomavesiteemaan sopii hyvin vedenmaistelutesti. Sitä varten pitää lainata keittiöstä laseja tai ostaa kaupasta kertakäyttöisisiä snapsilaseja ja paria erilaista pullovettä. Jokainen oppilas saa kolme lasia, joihin kaadetaan vesimaistiainen kannusta. Kahdessa kannussa on eri pullovesiä ja kolmannessa hanavettä. Maisteltavien vesien tulee olla saman lämpöisiä. Oppilaille ei saa kertoa etukäteen missä lasissa on mitäkin vettä, vaan heidän tehtävänsä on maistella vesiä ja valita suosikkinsa. Katsotaan, osuuko valinta hanaveteen vai pulloveteen. Tutkimusten mukaan hanavesi on mm. bakteeriselta laadultaan parempaa kuin pullovesi, mutta näkyykö tämä myös maussa?

‍Vesiaiheinen runo tai räppi

• Luokat 1. - 9.
  
• Sopii erityisen hyvin äidinkielen tunnille

Vesi on tärkeä luonnonvara. Pajassa voidaan tehdä runoja vedestä tai vesiluonnosta. Aiheena voi olla myös vaikkapa oodi vedelle, joka käsittelee puhtaan veden merkitystä. Lopuksi runot voidaan esittää luokassa toisille.

Runotyyppi voi olla esimerkiksi

• Alkusointuruno
• Loppusointuruno
• Vapaa runo

Esimerkkejä vesiaiheisista runoista:

Hauki se makasi kaislikossa

alla sinilaen,

hautuvan kuumassa kaislikossa

päivää paistattaen.

Päivä se porotti, laine liplatti,

laiskana makasi hauki

niin kuin vanha, uponnut ruuhi...

toinen silmä auki.

Tuolla ois punaista ahvenvatsaa,

särkeä, salakanpoikaa,

mutta en viitsi evää kääntää...

ystävät, hyvästi voikaa!

- Ote Lauri Pohjanpään runosta Dolce far niente-

Niin kuin aalto uittaa aallon yli valtameren,

niin selviydymme mekin toinen toisiamme tukien.

- Risto Rasa -

Veden matka

Mistä alkaa veden matka?

Pitkä tie on pisaralla,

polveileva polku vähäisellä vedellä.

Puroista syntyy kuohuva joki,

tipoista valuu valtavirta.

Kaikki joet johtavat mereen,

alati vyöryvät uomat aaltojen alle.

- Suvi Vehmanen-

Viemärietiketti -peli

• luokat 1. - 9.
  
• 30 - 45 minuuttia

Tarvittavat materiaalit:

• Lajittelupeli printattuna HSY:n nettisivuilta
• Kisana pelejä tarvitaan 2kpl
  

Lajittelupelistä otetaan käyttöön alustat: viemäri, sekajäte, biojäte ja vaaralliset jätteet sekä seuraavat jätekortit: talouspaperi, pilaantunut ruoka, kahvinporot ja teepussit, kasvinosat ja multa, hedelmien ja juuresten kuoret, ruokaöljy, lääkkeet, maali, tärpätti, konetiskiaine, desinfiointiaine, pumpulipuikot, vanulappu, wc-paperin hylsy ja wc-paperi.

Pelin voi tehdä kisana, jolloin tarvitaan kahdet alustat ja kortit. Kisassa jaetaan luokka kahteen ryhmään, jotka lajittelevat kortit itsenäisesti. Lopuksi opettaja tarkastaa lajittelun ja laskee pisteet. Ryhmä, jolla on vähiten väärin lajiteltuja kortteja, voittaa.

Julistepaja: Osaatko viemärietiketin?

Julistepaja, jossa valmistetaan tuotoksia otsikolla Osaatko viemärietiketin?

Pajan alussa perehdytään aiheeseen alla olevien videoiden avulla, pelaamalla HSY:n lajittelupeliä tai leikkimällä Viemäri-vessanroskis-biojäte-vaaralliset jätteet –leikkiä . Pajassa voidaan tehdä julisteiden sijaan myös videoita.

Taustamateriaalia opettajalle

• HSY: Mitäviemäriin saa laittaa? -nettisivulle on koottu aiheeseen liittyvää tietoa.
  
• Siisti viemäri: Älä ruoki rottaa! -video
  
• Siisti viemäri: Haluatko mutakylvyn kotiisi? -video
• HSY: Puhtaampaa jätevettä -video
  
• Pytty.fi - nettisivu, jossa lisää videoita viemärietiketistä
  

‍

Itämerisuunnistus

• luokat 3-9
  

WWF:n ja Silja Linen tekemä Itämeren lajistoa ja suojelua esittelevä 10 tehtävätaulun kokonaisuus, joka sopii teemapäivien ja liikuntareittien ohjelmaksi. Vastaaminen ei vaadi pohjatietoa osallistujilta, sillä kysymykset ovat osin leikkimielisiä tai vastaus on johdettavissa tekstistä tai kuvasta. Tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Vastauslappupohja-tiedosto sisältää myös oikeat vastaukset.

Kysymystaulut

Vastauslappupohja ja oikeat vastaukset

Valokuvanäyttely puhtaasta ja roskaantuneesta luonnosta

• luokat 1 - 9
• ulkona ja luokassa
• 45 - 90 min

Tehdään oppilaiden kanssa valokuvanäyttely lähivesistöistä teemalla puhdas ja roskaantunut luonto. Jaetaan oppilaat pareihin, joista jokainen saa tehtäväkseen ottaa valokuvia, joista toisen teema on puhdas luonto ja toisen roskaantunut. Tehdään valokuvista valokuvanäyttely koulun/luokan seinille tai sähköinen Powerpoint-esitys, joka katsotaan yhdessä.

Roskaantumistarina

• luokat 1. - 9.
  
• 10 min

Tarvittavat materiaalit

• Kortit, joissa sanat: puut, sadepisarat, joki, meri, plankton, kalat, lapset. Kortti kertoo mitä roolia oppilas esittää.

Jaetaan oppilaille roolit ja luetaan tarinaa niin, että kukin oppilaista alkaa vuorollaan esittämään yhtä tarinan hahmoa, silloin kun tuo hahmo mainitaan tarinassa. Näytelmä voidaan lukea piirissä, jolloin näyttelijät voivat kukin vuorollaan mennä piirin keskelle esiintymään. Ennen tarinan aloitusta annetaan oppilaille roolit. Niitä ovat: Puut, sadepisarat, joki, meri, plankton, kalat, lapset.

Jokaisessa ryhmässä voi näytellä 3 - 4 oppilasta, riippuen siitä, kuinka suuri luokka on.

Opettaja alkaa lukea tarinaa ja oppilaat näyttelevät heille annettua roolia, kun se esiintyy tarinassa:

Puut alkoivat huojua tuulessa. Oli tulossa myrsky. Pian puut heiluivat jo kovaa ja ensimmäiset sadepisarat tippuivat maahan. Sade muuttui rankaksi. Sadepisarat iskeytyivät maahan ja muodostivat pieniä puroja. Ne valuivat kiihtyvää vauhtia alaspäin kohti maaston matalinta kohtaa, jossa virtasi joki. Alaspäin valuva vesi lakaisi mukaansa metsään heitettyjä roskia. Ne päätyivät jokeen. Osa roskista kellui joessa ja osa upposi pinnan alle, mutta suurin osa niistä valui virran mukana eteenpäin. Lopulta joki laski mereen. Roskatkin päätyivät sinne.

Meren aallokko lyö ees-taas, ees-taas, ees-taas, jatkuvasti. Vuosien saatossa roskat jauhautuvat pienenpieniksi muovihiutaleiksi. Ne eivät kuitenkaan katoa minnekään, vaikka niitä ei enää pinnalta katsottuna näekään. Pienet muovihippuset näyttävät vedessä aivan ruokapalasilta, joita pienet vesikirput syövät. Kalat syövät vesikirppuja ja syövät vahingossa myös vesikirppujen joukossa ja sisällä olevia muovihippusia. Kaloista muovi voi päätyä myös niitä syöviin lintuihin ja ihmisiin.

Lähialueen lapset kuulevat roskien aiheuttamista ongelmista. Lapset päättävät järjestää siivoustalkoot ja kerätä kaikki roskat pois luonnosta. Näin ne eivät enää pääse kulkeutumaan sadepisaroiden mukana jokeen ja sitä kautta mereen. Ja kaikki meren eläimet kuten vesikirput ja kalat saavat jatkossa puhdasta ruokaa, samoin linnut ja kaloja syövät ihmiset.

Tarinan jälkeen voidaan katsoa isompien oppilaiden (4. - 9.-luokkalaiset) kanssa kuvia vesikirpusta, joka on syönyt muoviroskaa. Kuva on myös liitteessä 13.

Koulussa voidaan myös järjestää tähän teemaan liittyen siivoustalkoot koulun lähialueella.

Roskaantumistarina on mukailtu Tampereen Luontokoulu Korennon vesitarinasta, jonka on tehnyt Niina Mykrä.

Taustatietoa opettajalle

• Itämeren roskaantuminen on verrattain vähän tunnettu ongelma. Tiedossa ei ole kuinka paljon roskaa Itämeressä on, kuinka kauan tällä hetkellä meressä olevat roskat ovat siellä olleet, eikä tiedetä, paljonko roskamäärät kasvavat vuosittain.
• HELCOMin vuonna 2007 esittämän arvion mukaan 70 % mereen päätyvästä roskasta uppoaa pohjaan, 15 % ajautuu rantaan ja 15 % jää kellumaan meren pinnalle.
• Toisena yleisenä arviona ympäri maailmaa esitetään, että meressä olevasta roskasta 80 % on mantereelta peräisin ja 20 % on peräisin laiva- ja veneliikenteestä. Valtaosa vesistöjen roskista on siis peräisin maalta.
  

Lähde:

Pidä Saaristo siistinä ry (2012) Marlin väliraportti. Puhtaat Suomen rannat -totta vai tarua?

Vedensuojelijan lupaus

• luokat 1. - 9.
  
• 10 min

Tarvittavat materiaalit

• sinistä paperia/kartonkia
  
• kyniä
  
• sakset

Leikataan paperista vesipisaroita. Vesipisaraan kirjoitetaan oma lupaus siitä, miten aikoo suojella vettä. Jokainen lapsi tekee oman pisaran, mutta lopuksi ne kootaan esimerkiksi vesipisteen viereen seinälle.

Lupaukset voivat olla esimerkiksi:

• En heitä roskia maahan tai veteen.
• Kerään koirankakat pois ja laitan ne sekajäteroskikseen.
• En huuhdo saippuaa tai shampoota järveen/jokeen/mereen, kun käy uimassa.
• En pese mattoja järvessä/joessa/meressä.

Ennen tai jälkeen lupausten antamisen, voi tunnelmoida sitä, miltä puhtaan veden alla näyttää. Hienoja kuvia Itämeren luonnosta löytyy Luonto-liiton ja Metsähallituksen tekemältä vedenalaiselta luontopolulta.

Tässä luvussa esitellään vesikokeita, joita voi toteuttaa eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Kokeisiin liittyvää teoriaa kannattaa soveltaa ikätason mukaan eli pienten kanssa voidaan lähinnä ihmetellä ilmiöitä, mutta 9-luokkalaisten kanssa voi käydä jo hyvinkin tarkkaan läpi sitä, mitä kokeessa tapahtui ja miksi.

Kokeista on tehty kirjalliset ohjeet, joita voi käyttää isompien oppilaiden kanssa (5-9-luokat). Ohjeiden avulla kokeita voi tehdä pienryhmissä kiertävänä pistetyöskentelynä. Pienempien kanssa koko luokan kannattaa kuitenkin tehdä samaa koetta yhtä aikaa.

Kokeiden 1-8 printattavat tutkimusohjeet pdf-tiedostona.

Oppilaiden vastauslomake kokeisiin 1-8. Vastauslomake on word-muodossa. Täydennä koulunne pajona koskevat tiedot (aikataulu, paikat) ennen printtausta. Lomake toimii hyvin A5 kokoisena vihkosena. Vastauslomake on tehty Nuuksion koulun opettajan Maria Kantolan tekemälle pohjalle.

TUTKIMUS 1: Vesi eläimissä ja kasveissa

Tarvittavat materiaalit

• Easi-Scope mikroskooppi tai vastaava (HSY lainaa laitteen tarvittaessa pajaa verten kummikoululle)
  
• tietokone
  
• kuusen tai männyn neulasia (kuusen ja männyn neulaset ovat sellaisia, joissa ilmaraot näkyvät hyvin ja niitä on saatavissa kaikkina vuodenaikoina)

Tutkimusohjeet:

1. Tarkastele sormenpäätäsi mikroskoopin avulla.

2. Mene kyykkyyn ja nouse ylös 30 kertaa niin, että sinulle tulee lämmin.

3. Tarkastele sen jälkeen sormenpäätäsi uudestaan mikroskoopin avulla. Onko sormenpäässä jotakin erilaista?

4. Tarkastele mikroskoopilla neulasten pintaa. Mitä näet?

Taustatietoa opettajalle

• Aikuisessa ihmisessä on vettä 40-70%. Veden määrä prosentteina on pienempi lihavilla ihmisillä. Lapsissa vettä on enemmän kuin aikuisissa, vastasyntyneessä jopa 85%. Ihminen kuolee ensimmäisenä hapenpuutteeseen (minuuteissa), sitten vedenpuutteeseen (vuorokausia) ja ravinnon puutteeseen vasta viikkojen tai kuukausien jälkeen.
• Vettä poistuu elimistöstä etenkin virtsan kautta, mutta myös hikenä. Ihmisen normaali hieneritys on 0,5–1 litraa vuorokaudessa, mutta enimmillään hikeä voi erittyä kaksikin litraa. Hien erittyminen liittyy etenkin ihmisen lämmönsäätelyyn. Hien avulla ihminen luovuttaa lämpöenergiaa elimistöstään, sillä hiki sitoo lämpöenergiaa haihtuessaan iholta.
• Kasvit tarvitsevat vettä ravintoaineiden kuljetukseen juurista lehtiin sekä lehtien valmistamien aineiden kuljetukseen niistä pois. Vettä tarvitaan myös yhteyttämiseen. Kasvit saavat vettä juurien avulla. Vesi imeytyy juuren soluihin osmoottisesti, sillä juuren sisällä on liuenneena enemmän aineita kuin maaperässä olevaan veteen.
• Kasvi haihduttaa ylimääräisen veden sen lehdissä olevien ilmarakojen kautta (putkilokasvit), ja myös suoraan lehtien pinnan kautta nuorilla ja ohuilla lehdillä. Versossa vesi nousee pääasiassa haihtumisimun avulla. Vesimolekyylien välinen verovoima sitoo vesimolekyylit toisiinsa kuin pitkiksi langoiksi. Kun haihtumisessa irtoaa yksi molekyyli vesilangan yläpäästä, molekyylijono siirtyy ylöspäin ja langan alapäähän liittyy uusi vesimolekyyli. Esimerkiksi iso koivu haihduttaa vuorokaudessa 200 litraa vettä.
• Ilmarakojen toinen tärkeä tehtävä on kaasujen vaihto. Eli kasvi ottaa niiden kautta ilmasta hiilidioksidia ja vapauttaa ilmaan happea. Lehtien ilmaraot on mahdollista havaita mikroskoopilla. Ne näkyvät erityisen hyvin havupuiden neulasissa, puolukan lehden alapinnalla ja suopursun lehdissä.

Lähteet:

Ihmisen fysiologia ja anatomia; W.Nienstedt, O.Hänninen,A.Arstila,S-E Björkqvist, WSOY 1997

Lukion biologia, kurssi 2, s. 10-16; Airamo, Leikola, Saurola, Suominen, Valste, Viitanen, WSOY 1994.

TUTKIMUS 2: Kuinka monta vesitippaa mahtuu kolikon päälle?

Tarvittavat materiaalit

• 5 sentin kolikoita
  
• aluslautasia/alustoja pöydän suojaamiseen
  
• muovipurkki, jossa on vettä
  
• pipettejä
  
• pyyheliinoja/rättejä pöydän kuivaamista varten
  

Tutkimusohjeet:

1. Arvaa kuinka monta vesitippaa saat pysymään kolikon päällä.

2. Aseta kolikko muovialustan päälle (jotta pöytä ei kastu).

3. Tiputa pipetillä mahdollisimman monta vesitippaa kolikon päälle.

4. Voit yrittää uudestaan, mutta kaada muovialustalle tullut vesi takaisin vesikuppiin ja kuivaa kolikko ensin.

5. Kuivaa lopuksi kolikot ja tyhjennä muovialustalle tullut vesi takaisin vesikuppiin.

Kolikkokokeen ohje videomuodossa.

Taustatietoa opettajalle

Atomien välillä vallitsee voimia, jotka pitävät aineen koossa. Vedessä (H₂O) on yksi negatiivisesti varautunut happiatomi ja kaksi positiivisesti varautunutta vetyatomia, jotka muodostavat jatkuvasti muuttuvia vetysidoksia eri vesimolekyylien välille. Tämä veden vetysidos muodostaa mm. veden pintajännityksen ja nostaa veden jäätymis- ja sulamispistettä. Veden pintajännitystä käyttävät hyväkseen esimerkiksi vesimittarit, jotka liukuvat veden päällä.

Lähteet:

Vesimolekyyli-video Opetus.tv:ssä (1,2min)

Vesio on dipoli - video Opetus.tv:ssä (0,5min)

Veden ominaisuudet -video Opetus.tv:ssä (2,5 min)

TUTKIMUS 3: Veden pintajännityksen rikkominen saippualla

Tarvittavat materiaalit

• kulho, kattila tms.
  
• kanelia, pippuria tms. kevyttä jauhetta, joka ei liukene veteen
  
• saippuaa, esim. astian- tai käsienpesuaine

Täytä astia vedellä ja ripottele sen pinnalle pippuria tai kanelia. Tiputa veteen pieni määrä saippuaa ja katso mitä pinnalle tapahtuu (pippuri/kaneli siirtyy nopeasti astian reunoille).

Taustatietoa opettajalle

• Saippua pienentää veden pintajännitystä. Pesussa tämä merkitsee sitä, että vesi pääsee paremmin kosketuksiin lian kanssa.
• Pintajännitys syntyy siitä, että veden H₂0-molekyylit vetävät toisiaan puoleensa hieman magneetin tavoin (vaikka magneetissa on kyse eri voimista). Vesimolekyylien välinen vetovoima saa aikaan ikään kuin ihon veden pinnalle.
• Saippua rikkoo veden ”ihon”. Pintajännityksen hajoamisen voi havaita pippurien liikkeenä.
  

Lähde:

Ksenonit. Kemiaa tutkien ja ihmetellen. Västinsalo & Aksela (toim.) Valtakunnallinen LUMA- keskus & Kemian opetuksen keskus, KEMMA

TUTKIMUS 4: Veden höyrystyminen

Tarvittavat materiaalit

• Minigrip-pusseja (2 dl)
  
• sininen ja punainen tussi
  
• teippiä
  
• sakset

Ennakkovalmistelut: Piirrä sinisellä tussilla aaltoviiva yhden pussin alaosaan. Kaada pussin pohjalle kylmää vettä aaltoviivaan saakka ja sulje pussi. Teippaa se ikkunaan yläosastaan. Tämä on mallipussi, johon oppilaat vertaavat itse tekemiään kuumaa vettä sisältäviä pusseja.

Tutkimusohjeet:

1. Piirrä muovipussin alareunaan aaltoviiva punaisella tussilla mallin mukaan tai valitse pussi, jossa jo on viiva.

2. Laske hanasta kuumaa vettä, kunnes se on mahdollisimman kuumaa.

3. Laske pussin pohjalle kuumaa vettä punaiseen viivaan asti ja sulje pussi.

4. Teippaa pussi yläosastaan ikkunaan samaan tapaan kuin mallipussi, jonka kyljessä on sininen aaltoviiva.

5. Mallipussissa on kylmää vettä.

6. Tarkkaile mitä tapahtuu kuumaa vettä sisältävälle pussille ja vertaa sitä kylmää vettä sisältävään mallipussiin.

Taustatietoa opettajalle

• Mitä tapahtuu kun vesi höyrystyy ja tiivistyy taas vedeksi? Kun neste lämpenee höyrystymispisteeseen, sen rakenneosasten lämpöliike voimistuu niin suureksi, että nopeimmat niistä pystyvät irtautumaan nesteen rakenneosasten välisestä vetovoimakentästä. Tällöin neste höyrystyy. Veden olomuoto riippuu lämpötilasta ja paineesta. Kun höyry jäähtyy, se tiivistyy vedeksi. Kokeessa kylmä ikkuna jäähdyttää höyryä ja se tiivistyy pieniksi pisaroiksi muovipussin sisäpintaan.
• Muovipussissa tapahtuva kuuman veden höyrystyminen ja tiivistyminen kuvaa veden kiertoa maapallolla. Vettä höyrystyy etenkin meristä auringon lämmittäessä niitä. Vesihöyryn kohotessa ilmakehässä ylöspäin se jäähtyy ja muodostuu pilviksi. Pilvet voivat liikkua pitkiäkin matkoja. Höyrymäinen vesi muuttuu pilvissä vesipisaroiksi, jotka satavat maahan.

Lähteet:

Lukion fysiikka. Lämpö ja energia: eri olomuodot

Veden kierto / The Water Cycle -video, NASA. (1,23min)

TUTKIMUS 5: Maapallon vesivarat

Tarvittavat materiaalit

• litran kannu/pakastepurkki
  

• pieniä läpinäkyviä astioita 4 kpl

• ruokalusikka
  
• teelusikka
  
• pipetti
  
• tulostetut laput, joissa sanat: Meret, Järvet, joet ja suot, Elävät olennot, Pohjavesi sekä Jää ja lumi

Tutkimusohje:

1. Ottakaa kannusta pipetillä pieni pisara vettä yhteen astiaan.

2. Ottakaa kannusta puoli teelusikallista vettä toiseen astiaan.

3. Ottakaa kannusta puoli ruokalusikallista vettä kolmanteen astiaan.

4. Ottakaa kannusta ruokalusikallinen vettä neljänteen astiaan.

5. Miettikää mikä astioista osoittaa mitäkin vesimäärää maapallolla. Huom! Vesikannu/litran pakastepurkki on yksi astioista.

6. Laittakaa nimikyltit (Meret, Järvet, joet ja suot, Elävät olennot, Pohjavesi, Jää ja lumi) niiden astioiden viereen, jotka oletatte kuvaavan tiettyä vesimäärää maapallolla.

Taustatietoa opettajalle

• Tehtävä havainnollistaa veden jakautumista maapallolla. Suurin osa vedestä, yli 97 %, on merissä. 2/3 makeasta vedestä on sitoutuneena jäätikköihin ja alle 1 % vedestä on järvissä ja joissa sekä pohjavetenä (www.vesikoulu.fi).
• Tästäkin määrästä suuri osa on yli kilometrin syvyydessä olevaa pohjavettä, jonka käyttäminen on hankalaa. Maapallon vedestä noin 100 000 km3 (hieman alle viiden Itämeren altaan tilavuus) on pintavettä, jota ihmisten on helppo käyttää.
• Vesi kiertää eri paikkojen välillä höyrystymällä vesihöyrynä ilmaan. Näin sitä siirtyy meristä makeaksi vedeksi. Toisaalta joet vievät koko ajan makeaa vettä takaisin meriin.

Tehtävän vastaukset

• Vesikannu: Meret (97,5%)
  
• Ruokalusikallinen vettä: Jää ja lumi (1,75%)
  
• Puoli ruokalusikallista vettä: Pohjavesi (0,73%)
  
• Puoli teelusikallista vettä: Järvet, joet, suot (0,03%)
  
• Pienen pieni pisara: Elävät olennot (0,00%)

Lähteet: Vesikoulu, Matematiikkaa ulkona luonnossa -hankkeen materiaalit

TUTKIMUS 6: Happamuus

Punakaalimehun valmistaminen:

• punakaalia
  
• veitsi (vain opettajan käyttöön)
  
• saksia
  
• 1,5 litran kannu/muu astia * 2 kpl
  
• vedenkeitin
  
• siivilä (ei ole pakollinen)
  

1. Opettaja jakaa kaalin useampaan osaan laikkaamalla ja antaa osat oppilaille.
   
2. Oppilaat silppuavat saamansa kaalin osat saksilla tai repimällä.
3. Laittakaa silputtu punakaali kannuun/kulhoon.
   
4. Opettaja lisää kuumaa vedenkeittimellä lämmitettyä vettä kaalisilpun päälle. Seoksen annetaan tekeytyä 20 minuuttia.
   
5. Kun 20 minuuttia on kulunut, kaadetaan vesi-punakaalisekoituksen vesi toiseen kulhoon (siivilän läpi). Näin saatte valmista punakaalimehua. (Vinkki: samasta punakaalista voi tehdä vielä toisen satsin mehua, laittamalla sen likoamaan uudestaan kuumaan veteen)
   

• pieniä läpinäkyviä muovi/lasikuppeja (snapsilasit ovat hyviä), 5 kpl joka ryhmälle
  
• teippiä ja kyniä joka ryhmälle
  
• pipettejä tai teelusikoita, vähintään yksi joka ryhmälle
  
• pH-asteikko, yksi joka ryhmälle
  
• erilaisia aineita niiden pH:n selvittämistä varten: sitruuna limsaa, ruokasoodaa, hanavettä, etikkaa, konetiskiainepulveria (Huom! Konetiskiaine on ärsyttävää, eli sitä ei saa päästä silmiin.)
• muki/pieni kannu (2kpl) vesiliuosten tekemiseen kiinteistä aineista eli soodasta ja konetiskiaineesta.

• teelusikoita (2kpl ) tutkittavien kiinteiden aineiden siirtämiseen mukeihin/kannuihin vesiliuosta varten.
  

Tutkimusohjeet

1. Tutustukaa testattaviin aineisiin: Mitä ne ovat ja mihin niitä käytetään?
2. Jokainen ryhmä kirjoittaa teipinpalat, joissa on aineiden nimet ja liimaa ne näytekuppeihin (=snapsilaseihin).
   
3. Jokainen ryhmä ottaa/sille kaadetaan jokaista tutkittavaa ainetta pieni määrä näytekuppeihin.
   

4. Ryhmä järjestää näytteet niin, että vasemmalla on se aine, jonka ryhmä arvelee olevan happaminta ja oikealla aine, minkä arvioidaan olevan vähiten hapanta (siis emäksisintä).

5. Nyt olette valmiita happamuustestiin: Siirtäkää kuhunkin tutkittavana olevan aineen astiaan vajaa pipetillinen/teelusikallinen (noin 2,5ml) punakaalimehua.
6. Minkä väriseksi punakaalimehu muuttuu? Verratkaan värejä annetun pH asteikon väreihin.
7. Osuivatko arvauksenne aineiden happamuudesta oikeaan?
   
8. Mikä oli testinne mukaan happamin aine ja mikä vähiten hapan?

Taustatietoa opettajalle

• Happamuus ja emäksisyys eli pH on tärkeää eliöiden kannalta. Vesieliöt ovat sopeutuneet elämään vedessä, jonka pH on lähellä neutraalia eli 6-7. Sekä liiallinen happamuus että emäksisyys on haitallista vesieliöille. Hanaveden pH on yleensä 7,5–8,5 eli hieman emäksistä, jotta se ei syövytä putkistoja.
• Ihminen käyttää aineiden happamuuseroja hyväkseen. Voimakkaat pesuaineet kuten tiski- ja pyykinpesuaineet ovat emäksisiä, jotta ne irrottavat likaa mahdollisimman hyvin. Tavallinen käsisaippua on kuitenkin usein neutraalia tai jopa hieman hapanta, jotta se on ihoystävällistä. Etikka-, viini- ja sitruunahappoja puolestaan käytetään säilöntään, sillä hapot hidastavat säilöttävän ruoan pilaantumista.

Lähteet:

Avain Kemia 1, yläkoulun kemia. Jarmo Happonen, Martti Heinonen, Helena Muilu, Kimmo Nyrhinen. Otava.

Ksenonit. Kemiaa tutkien ja ihmetellen. Västinsalo & Aksela (toim.) Valtakunnallinen LUMA-keskus & Kemian opetuksen keskus KEMMA.

TUTKIMUS 7: Liukeneeko väri veteen?

Tarvittavat materiaalit

• kolme erilaista mustaa tussia, joista kaksi on vesiliukoisia
  
• valkoisia kahvinsuodattimia
  
• sakset (4-5 kpl)
  
• muovipurkki, jossa on vettä
  

Tutkimusohjeet:

1. Leikkaa kahvinsuodattimesta kolme suikaletta.

2. Piirrä suikaleiden alareunaan viiva jokaiseen ERI TUSSILLA.

3. Kasta suikale veteen siitä päästä, missä viiva on. Jätä kuitenkin tussilla piirretty viiva veden pinnan yläpuolelle.

4. Nosta paperi vedestä ja tarkkaile tapahtuuko viivoille jotakin?

5. Laita suikaleet valkoista pohjaa vasten, niin näet muutoksen paremmin.

6. Laita lopuksi käytetyt suodatinpaperisuikaleet roskiin.

Taustatietoa opettajalle

• Vesiliukoisuus on tärkeä ominaisuus. Esimerkiksi kasvit ottavat kaikki tarvitsemansa ravinteet veteen liuenneina. Ilman ravinteita ne eivät voi kasvaa. Myös haitalliset aineet pääsevät kasveihin ja eläimiin usein veden mukana, jos niitä on päässyt maaperään tai veteen. Siksi mm. vaaralliset jätteet kuuluvat aina asianmukaiseen keräykseen eivätkä koskaan maahan tai viemäriin.
  
• Tehtävässä tutkitut väriaineet eivät ole ravinteita tai haitallisia aineita. Niiden avulla vain havainnollistetaan liukenevuutta hieman eri tavalla kuin normaaleissa alakoulun kokeissa, joissa liuotetaan veteen sokeria tai suolaa.
  

Lähteet:

Lukion biologia, kurssi 2, s. 17-18; Airamo, Leikola, Saurola, Suominen, Valste, Viitanen, WSOY 1994.

Kromatografi-video, opetus.tv (1,15 min)

TUTKIMUS 8: Millainen vene kelluu

• 15-30 minuuttia

Tarvittavat materiaalit

• muovailuvahaa
  
• marmorikuulia
  
• muovinen vati ja vettä

Tutkimusohjeet

1. Ota pala muovailuvahaa.
   
2. Muotoile muovailuvahasta pallo ja kokeile kelluuko se.
   
3. Yritä muovailla sellainen ”vene”, joka kannattelee mahdollisimman monta marmorikuulaa.
   
4. Kuka luokasta sai eniten kuulia kellumaan?
   

Taustatietoa opettajalle

• Laiva kelluu, kun laivan ja sen sisältämän ilman kokonaistiheys on pienempi kuin veden tiheys. Jos laiva kuitenkin lastataan liian täyteen, se uppoaa.
• Vesistöjä käytetään tärkeänä kuljetusreittinä. Niitä pitkin voidaan siirtää painavia lasteja vain pienellä polttoaineen kulutuksella, sillä vesi hoitaa tavaroiden kelluttamisen. Jos venettä kuitenkin ajetaan kovaa vauhtia, veden vastus kasvaa suureksi ja samoin polttoaineen kulutus. Vesikuljetukset ovat siis taloudellisia ja ympäristöystävällisiä vain silloin, kun laivat liikkuvat hitaasti.

Lähteet:

Noste (yläkoulun kemia)

Liikettä vastustavat voimat (yläkoulun kemia)

Kuljetusten ja jakelun logistiikka

Lipasto järjestelmä: liikenteen yksikköpäästöt (VTT)

TUTKIMUS 9: Vesi kääntää kuvan eli optinen inversio

• 10 minuuttia
  

Tarvittavat materiaalit

• kaksi vesilasia
• paperinpalasia ja kyniä
• muovailuvahaa
• vettä

Tutkimusohjeet:

1. Piirrä paperille kuva, joka ei ole symmetrinen keskiviivaan nähden. Esimerkiksi sydän ♥ ja ☺hymyilevä naama ovat on symmetrisiä keskelle piirrettyyn pystysuoraan viivaan nähden, eivätkä kelpaa, mutta esimerkiksi nuoli --> tai €-merkki eivät ole symmetrisiä.
2. Laita kuva "seisomaan" tyhjän vesilasin taakse noin 10 cm etäisyydelle lasista. Voit käyttää muovailuvahaa tehdäksesi telineen, joka pitää paperin pystyssä.
3. Katso kuvaa tyhjän vesilasin läpi.
4. Kaada lasi täyteen vettä.
5. Katso kuvaa uudestaan täyden vesilasin läpi
6. Mitä tapahtui?
7. Voit myös vaihtaa tyhjän vesilasin täyden tilalle, jos haluat nähdä muutoksen uudestaan.

Katso koe puoli minuuttia kestävänä videona.

Taustatietoa opettajalle

Kun lasi on tyhjä, se ei toimi linssin tapaan, vaan valo kulkee lasin läpi suoraan. Kun lasi täytetään vedellä, lasi ja sen sisällä oleva vesi muodostavat linssin, joka kääntää kuvan suunnan peilikuvaksi. Kuva pitää sijoittaa noin kaksi kertaa polttopisteen verran lasin taakse, jotta se näyttää saman suuruiselta ennen veden lisäämistä ja sen jälkeen. Oheinen kuva selittää kuvan kääntymisen paremmin.

Lähteet:

Physics in a Glass: Reversing Arrows, viitattu 19.4.2018

Arrow that changes direction home experiment, viitattu 19.4.2018

TUTKIMUS 10: Veden siirtyminen lasista toiseen

• 5 minuuttia valmisteluihin, veden siirtyminen kestää 1 - 2 h

Tarvittavat materiaalit

• läpinäkyviä lasi/muovimukeja * 5
  
• vesivärillä/karamellivärillä värjättyä keltaista, sinistä ja punaista vettä
  
• käsipyyhe/talouspaperia

Tämä koe toimii hyvin demona eli riittää, että luokkaan rakennetaan yksi koeasetelma. Se kannattaa rakentaa tunnin aluksi ja jättää parin tunnin ajaksi pöydälle ”tekeytymään”.

Tutkimusohjeet:

1. Täytä kolme laseista värivesillä alla olevan kuvan mukaisesti.
   
2. Taittele paperi ja laita se kulkemaan lasista toiseen.
   
3. Odota 1-2h. Vesi siirtyy vähitellen paperia pitkin lasista toiseen.

Taustatietoa opettajalle

• Paperissa on kuituja, jotka kuljettavat vettä samoin kuin oikea elävä puukin tekee johtaessaan vettä juurista lehtiin.
• Ilmiön saavat aikaan kapillaari-ilmiö ja veden pintajännitys.

Lähde: Capillary action in plants experiment with paper towel - Science experiments for kids