Helsingin seudun
ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY
Ilmalantori 1, 00240 Helsinki
Asiakaspalvelu
09 1561 2110 arkisin klo 8.30–15.30
https://www.hsy.fi/hsy/
Helsingin seudun
ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY
Ilmalantori 1, 00240 Helsinki
Asiakaspalvelu
09 1561 2110 arkisin klo 8.30–15.30
https://www.hsy.fi/hsy/
Helsingin seudun
ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY
Ilmalantori 1, 00240 Helsinki
Asiakaspalvelu
09 1561 2110 arkisin klo 8.30–15.30
https://www.hsy.fi/hsy/
Kummikoulun kansiosta löydät mm.
Kummikoulun ohjelmarunko ja ympäristökasvattajien tuntivaihtoehdot on tarkoitettu HSY:n ja Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polun nykyisille kummikouluille. Kansion materiaali on kuitenkin kaikkien vapaasti käytettävissä.
Kansio antaa eväät koulun ympäristötyön edistämiseksi myös kummikouluvuoden jälkeen.
Onnea, koulunne on valittu mukaan kummikouluohjelmaan useiden hakijoiden joukosta! Kummikouluna saatte ympäristökasvatuskokonaisuuden, joka sisältää koulutusta, konsultointia, oppitunteja ja opetusmateriaaleja. Tavoitteena on, että projektin jälkeen teillä on hyvät eväät jatkaa ympäristötyötä koulussanne
Ohjelman rahoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja sen toteuttaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n Ympäristökoulu Polku. Kummikouluohjelmaa tarjotaan pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen peruskouluille.
Tämä kansio sisältää ohjelmarungon sekä tietoa, ideoita ja opetusmateriaaleja kummikouluvuotta varten. Kansio on ladattavissa PDF-tiedostona tulostamista varten (ks. sivun oikea ylälaita).
Menestyksekästä kummikouluvuotta!
Toivottavat
HSY & Ympäristökoulu Polku
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Ympäristökoulu Polku
p. 0400 348 100
koulutus@kierratyskeskus.fi
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY
Asiakaspalvelu 09 1561 2110
neuvonta@hsy.fi
Kummikouluvuoden teemana on joko Kestävä kulutus ja kiertotalous tai Elintärkeä vesi. Kestävä kulutus ja kiertotalous -teemassa keskitytään jätteen määrän vähentämiseen, lajitteluun, kohtuullisiin kulutusvalintoihin ja kiertotalouden perusteisiin. Elintärkeä vesi -teemassa tavoitteena on vesivastuullisuuden lisääminen tutustumalla veden kiertoon, lähiympäristön vesistöön, vedenkäyttöön ja siihen, miten näihin voi itse vaikuttaa.
Kummikouluohjelmassa toteutetaan koulun kestävän kehityksen ohjelmaa ja työtä lähdetään toteuttamaan ympäristökasvattajan avustuksella. Ohjelma aloitetaan jo kummikouluvuotta edeltävänä keväänä suunnittelutapaamisella ympäristökasvattajan kanssa. Ohjelmassa perustetaan ensin henkilökunnan ympäristötiimi ja oppilaiden ympäristöryhmä. Heti lukuvuoden aluksi kartoitetaan lähtötilanne. Tämän pohjalta tehdään suunnitelma lukuvuodelle: asetetaan tavoitteet, vastuut ja aikataulut ohjelman toteuttamiselle. Kun suunnitelma on valmis, se pannaan käytäntöön. Vuoden mittaan teema näkyy niin opetuksessa, arjessa kuin koulun tapahtumissakin.
Kummikouluvuoden jälkeen työtä kannattaa jatkaa ja hyödyntää edelleen tämän kansion tehtäväideoita, kartoituslomakkeita ja muuta materiaalia. Koulu voi myös käyttää HSY:n kustantamia ympäristökasvattajan neuvontatunteja.
Kummikouluohjelman teema on osa koulun arkea ja opetusta koko kummikouluvuoden ajan. Ohjelman toteutuksessa näkyy toiminnallisuus ja oppilaiden osallistuminen. Kouluyhteisön sitoutumista edistetään hyvällä tiedotuksella. Ohjelmasta kerrotaan oppilaille, henkilökunnalle ja vanhemmille. Oppilaat ovat tärkeitä viestinviejiä.
Kummikouluvuoden ohjelmaan kuuluu esimerkiksi:
Tavoitteena on, että kummikouluvuonna opitut asiat jäävät pysyviksi toimintatavoiksi koululle ja teeman edistämistä jatketaan edelleen. Kummikouluvuosi antaa hyvän lähtölaukauksen koulun kestävän kehityksen ohjelman teolle. Kummikouluvuoden jälkeen koulu voi asettaa tavoitteet esimerkiksi osallisuuden lisäämisestä entistäkin korkeammalle ja miettiä seuraavan vuoden kestävän kehityksen teemaa. Kummikouluvuoden jälkeen koulua tuetaan ympäristötyön jatkamisessa. Koulu saa seuraavana vuonna perusneuvontatunteja ja ne voi valita ja päättää jo kummikouluvuoden loppuessa.
Koulunne koko vaikuttaa siihen, kuinka monta ympäristökasvattajan pitämää tuntia voitte käyttää
Ympäristökasvattajan pitämät tunnit jakautuvat:
1. opettajille
2. oppilaille
Ohjelmaan sisältyy yhteensä 14 tuntia + luokkien oppitunnit. Oppitunnit suunnataan valitsemillenne luokille siten, että yksi ryhmä voi saada korkeintaan yhden oppitunnin tai kaksoistunnin.
Opettajien koulutuspäivässä (esim. VESO-päivä) ympäristökasvattaja kertoo kummikouluvuodesta, minkä jälkeen suunnitellaan kummikouluohjelmaan kuuluvaa ja opettajien toteuttamaa ympäristöteema-/pajapäivää. Koulutuspäivän valmisteluista vastaa ympäristötiimi ja ympäristökasvattaja yhdessä. Koulutuspäivä kannattaa pitää jo heti syyslukukauden alkupuolella
Ympäristöpäivä tarjoaa mieleenpainuvan tavan ympäristöasioiden ja kestävien toimintatapojen oppimiseen. Päivän toteutus on opettajien vastuulla ja jokaisen opettajan tulisi tuoda oma panoksensa siihen.
Työpajojen sisältö ja toteutus on oman mielikuvituksen varassa, mutta pajapäivän tarkoitus on keskittyä kokonaisuudessaan kummikouluvuoden teemaan. Tässä kansiossa esitellään joitain työpajaehdotuksia, joita koulu voi halutessaan hyödyntää (ks. luku 5). Pajapäivään on mahdollista myös saada ympäristökasvattajan vetämä paja (ks. oppituntikokonaisuudet luvusta 4.4). Ympäristöpajapäivänä myös oppilaat voivat esitellä tekemiään esityksiä, tietoiskuja ja kartoitusten tuloksia muulle kouluyhteisölle. Ohjelmaan voi lisäksi kuulua muuta teemaan liittyvää oheistoimintaa.
Kummikouluvuoteen kuuluu, että koulu perustaa oppilaista koostuvan ympäristöryhmän. Ryhmän voi koostua eri luokkien oppilaista, jotka ovat kiinnostuneet ympäristöasioista, mutta myös oppilaskunnan hallitus tai oppilaskunnasta koottu ryhmä voi toimia koulun ympäristöryhmänä. Sopiva ryhmäkoko on 10 - 20 oppilasta. Oppilailta voi pyytää hakemuksia ympäristöryhmään valmista lomakepohjaa käyttäen.
Ympäristöryhmän on hyvä kokoontua vähintään kerran kuussa tunti tai puolituntia kerrallaan. Sitä vetää opettaja tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva. Ympäristöryhmä voi tutustua kummikouluvuoden teemaan luvusta 8 löytyvien tehtävien ja luvun 9 materiaalien avulla.
Koululla on käytettävänä 3 ympäristökasvattajan pitämää tuntia ympäristöryhmän ohjaamiseen. Ne voi käyttää yhdellä kerralla animaatiopajaan tai 1-3 lyhyempään koulutukseen tai tapaamiseen.
Ympäristöryhmän työ on hyvä aloittaa tutustumiskerralla. Ensimmäisellä kerralla ei vielä välttämättä tehdä sen enempää kuin kerrotaan, ketä ryhmässä on mukana ja sovitaan siitä, milloin ja missä ryhmä tapaa. Kappaleesta 7 Tehtäviä ympäristöraadille löytyy aiheeseen liittyviä ryhmäytymistehtävä.
Ensimmäinen tehtävä, jonka ympäristöryhmä saa tehtäväkseen, on usein ympäristökartoitusten tekeminen. Oppilaat on helppo ohjeistaa tutkimuksiin valmiiden lomakkeiden avulla ( kappale 8.3).
Kun kartoitukset on tehty, voidaan pitää ympäristökasvattajan vetämä työpaja, jossa käydään tuloksia läpi ja suunnitellaan, millaisia muutoksia koululla olisi mahdollista tehdä. Olisiko oppilailla esimerkiksi intoa kouluttaa muita lajitteluasioissa? Mistä asioista olisi hyvä tiedottaa ja miten?
Raatilaisia/ympäristöryhmäläisiä kannustetaan aktiiviseen rooliin koulun ympäristötyössä. Isommat oppilaat voivat kouluttaa pienempiä oppilaita esim. HSY:n Lajittelupelin avulla.
Ympäristökasvattajan vetämänä on tarjolla ympäristöryhmälle suunnattu animaatiopaja (3h), jossa tehdään jäte- tai kiertotalousaiheisia animaatioita näytettäväksi koko koululle.
Munkkivuoren ala-asteen ympäristöryhmän Purkan matka oikeaan roskakoriin animaatio
Päivänavaukset ovat hyvä ja vaivaton keino tiedottaa ympäristöasioista koulussa. Ryhmä voi laatia tapaamisissaan useampiakin päivänavauksia mm. kartoitusten tutkimustuloksista sekä niiden pohjalta suunnitelluista toimista. Aamunavauksissa voi myös muistutella koulun ajankohtaisista tapahtumista tai vuosittaisista ympäristöteemapäivistä.
Keväällä on hyvä katsoa vuotta taaksepäin. Kenties ympäristöryhmä haluaa tehdä esimerkiksi videotervehdyksen seuraavan vuoden ympäristöryhmäläisille?
Vinkki alakouluille: Ympäristöagentit
Alakoulun ympäristöryhmä voi ottaa työhönsä salapoliisimaisen otteen ja työskennellä ympäristöagentteina. Ympäristöagenttitoiminnassa koulutetut agentit seuraavat koulun kiertotalouskäytäntöjä, lajittelua ja kierrättämistä sekä neuvovat ympäristöasioissa niin toisia oppilaita kuin opettajia ja muuta henkilökuntaa. Lisätietoja ympäristöagenttitoiminnasta liitteessä (liite 1).
| Tavoite | Oppilaat ymmärtävät tavaroiden valmistamisen yhteyden ympäristön tilaan ja tietävät koulun olevan HSY:n kummikoulu |
| Kesto | Noin 20 minuuttia + siirtymiset auditorioon/lliikuntasaliin |
| Sisältö | Alakoululla
ympäristökasvattajan pitämässä päivänavauksessa käydään läpi dioilla kuvitettu tarina kiertotalousaiheinen aamunavaus Nökön matkassa. Esitys on lyhyt katsaus eri materiaaleista valmistettuihin tuotteisiin ja niiden elinkaariin. Esityksessä sivutaan myös kulutuksen ympäristövaikutuksia ja kerrotaan, miten jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ympäristön tilaan omilla kulutusvalinnoillaan. Yläkoulun kiertotalousaiheinen aamunavaus Kohti kiertotaloutta on lyhyt katsaus kulutustottumuksiimme ja niiden ympäristövaikutuksiin. Esitys kertoo kiertotaloudesta toimintamallina luonnonvarojen hupenemisen ja ympäristöongelmien ratkaisuissa sekä näyttää esimerkin omaisesti mitä nämä toimintamallit ovat nuorten arjessa. |
Paja-/teemapäiviä voidaan viettää koulussa joko yhtenä päivänä tai vaikkapa ympäristöviikkona. Paja-/teemapäivän vetovastuu on opettajilla. Ympäristökasvattajan osuus riippuu päivän toteutustavasta. Ympäristökasvattaja voi esimerkiksi vetää jonkin oppitunnin sovitulle luokka-asteelle (lue lisää seuraavasta luvusta).
| Tavoite | Opetella lajittelemaan jätteitä |
|---|---|
| Kesto | Noin 45 minuuttia |
| Sisältö | Oppitunnilla lajitellaan roskakortteja oikeisiin lajitteluastioihin. Lajittelupelin yhteydessä saadaan tietoa siitä, mitä materiaaleille tapahtuu kierrätysprosessissa. Lajittelupeli sopii kaikenikäisille, mutta jätteistä ja roska-astioista kannattaa valita vain osa 1-2 luokkien käyttöön, jotta peli ei ole heille liian vaikea. |
| Huom! | Oppitunnin voi pitää helposti myös opettaja itse ympäristökasvattajan tuoman lainapelin avulla tai printtaamalla lajittelupelin. |
| Tavoite | Tutustua kiertotalouteen lasten arjesta käsin |
|---|---|
| Kesto | 45 min |
| Sisältö | Oppitunnilla tutustutaan kiertotalouden periaatteisiin hauskojen tehtävien parissa. Tunnin aiheet on liitetty lasten omaan elämään ja tarjoaa esimerkkejä siitä, miten he itse voivat olla mukana tekemässä kestävää tulevaisuutta. Tunti yhdistää useita eri oppiaineita ja sopii pidettäväksi esimerkiksi ympäristötiedon tai suomen kielen tunnilla. |
| Tavoite | Oppia lajittelemaan jätteitä |
|---|---|
| Kesto | Noin 45 minuuttia |
| Sisältö | Käsinukke Kaarlo Karhu on löytänyt metsästä pussillisen roskia ja ihmettelee niiden alkuperää. Oppitunnilla opetellaan lajittelemaan roskapussin sisältö oikeisiin lajitteluastioihin. Tunnilla pohditaan myös, miksi roskat ovat eläimille vieraita. |
| Tavoite | Tutustua paperin elinkaareen |
|---|---|
| Kesto | Noin 45 minuuttia |
| Sisältö | Oppitunnilla piirretään kuva paperin elinkaaresta sekä valmistetaan sanomalehdestä hauskat hatut tai vaihtoehtoisesti opetellaan kierrätysasiaa pelaamalla jätebingoa. |
| Tavoite | Herättää ajatuksia lelujen määrästä ja pohtia yhdessä lasten kanssa, mitkä asiat ovat elämässä tärkeitä ja mikä on turhia |
|---|---|
| Kesto | 45 minuuttia |
| Sisältö | Tunnin aikana kuunnellaan tarinaa onnellisesta kylästä ja tempaudutaan mukaan juoneen erilaisten toiminnallisten tehtävien ja leikkien avulla. Tunnilla sukelletaan mm. kuiskauskujaan, tehdään lelujen kulutuskysely ja pelataan KIM-leikkiä. |
| Tavoite | Pohtia kohtuullista kuluttamista nukketeatterin avulla |
|---|---|
| Kesto | Noin 45 minuuttia |
| Sisältö | Nukketeatteriesityksessä ystävykset Lennu Liito-orava ja Kaarlo Karhu ihmettelevät ystävänsä Ville Variksen outoa käytöstä. Tarinassa selviää, että Ville on sairastunut Rojupöhö-nimiseen tautiin. Esityksen jälkeen yleisö osallistuu lääkärintarkistukseen ja saa reseptin taudin varalle. |
| Tavoite | Ymmärtää kiertotalouden periaatteet ja miten itse voi toteuttaa niitä omassa arjessa |
| Kesto | 45 minuuttia |
| Sisältö | Oppitunnilla tutustutaan kiertotalouden periaatteisiin hauskojen tehtävien ja lyhyen esittelyn avulla. Tunnin aiheet on liitetty lasten ja nuorten omaan elämään ja siihen, miten he itse voivat olla mukana tekemässä kestävää tulevaisuutta. Tunti yhdistää useita eri oppiaineita ja sopii pidettäväksi esimerkiksi yhteiskuntaopin tunnilla tai liikuntatunnilla. |
| Huom! | Oppitunti pidetään koulun pihalla tai esimerkiksi koulun lähellä olevassa puistossa. Tehtävien tekemistä varten tarvitaan paikka, jossa on tilaa liikkua ja jossa ei ole muiden luokkien oppilaita. |
| Tavoite | Oppia paperin elinkaareen liittyviä asioita |
|---|---|
| Kesto | Noin 45 minuuttia |
| Sisältö | Neuvoja piirtää paperin elinkaaren taululle kysellen piirtämisen lomassa mitä vaiheita elinkaareen kuuluu. Kun paperin elinkaari on saatu puusta paperiksi huomataan, että paperia voidaan lajitella erikseen, jolloin se päätyy uuden paperin raaka-aineeksi. Lopuksi pelataan bingoa, jossa kerrataan elinkaarta ja käydään läpi muita kierrätykseen liittyviä asioita. |
| Tavoite | Ymmärtää kiertotalouden periaatteet ja miten itse voi toteuttaa niitä omassa arjessa |
|---|---|
| Kesto | 45 min |
| Sisältö | Oppitunnilla tutustutaan kiertotalouden periaatteisiin hauskojen tehtävien ja lyhyen esittelyn avulla. Tunnin aiheet on liitetty lasten ja nuorten omaan elämään ja siihen, miten he itse voivat olla mukana tekemässä kestävää tulevaisuutta. Tunti yhdistää useita eri oppiaineita ja sopii pidettäväksi esimerkiksi yhteiskuntaopin tunnilla tai liikuntatunnilla. |
| Huom! | Oppitunti pidetään koulun pihalla tai esimerkiksi koulun lähellä olevassa puistossa. Tehtävien tekemistä varten tarvitaan paikka, jossa on tilaa liikkua ja jossa ei ole muiden luokkien oppilaita. |
| Tavoite | Oppia vähentämään jätteen määrää ja luonnonvarojen kulutusta |
|---|---|
| Kesto | Noin 45 minuuttia |
| Sisältö | Oppitunnilla käydään läpi keinoja jätteen vähentämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi erilaisten tehtävien avulla. Pajassa äänestetään jätekysymyksistä, selvitetään mitä lajitelluille roskille tapahtuu ja pelataan sanaselityspeliä. |
| Tavoite | Oppia tunnistamaan, lajittelemaan ja käsittelemään oikein vaarallisia jätteitä |
|---|---|
| Kesto | 45 minuuttia |
| Sisältö | Oppitunnilla käydään läpi vaarallisen jätteen tunnistamista ja käsittelyä. Tehtävien avulla mietitään myös missä omaan arkeen liittyvissä toiminnoissa vaarallista jätettä syntyy ja miten omilla valinnoilla voi vähentää vaarallisten kemikaalien kuormaa. |
| Tavoite | Oppia mitä kiertotalous tarkoittaa omassa arjessa |
|---|---|
| Kesto | 45 min |
| Sisältö | Oppitunnilla käsitellään kiertotaloutta ja arkisia tapoja toteuttaa sitä jokapäiväisissä toiminnoissa. Oppilaat tekevät tunnin aikana tehtäviä, jotka kaikki liittyvät sekä kiertotalouteen käytännössä että nuorten omaan elämään. Oppitunti koostuu PowerPoint-esityksestä ja tehtävistä, joita oppilaat voivat tehdä joko yksin, pareittain tai pienissä ryhmissä. Se soveltuu hyvin osaksi luonnontiedon (maantieto, biologia, fysiikka, kemia) ja yhteiskuntaopin opetusta mutta soveltuu myös katsomustiedon (uskonto, elämänkatsomusoppi) oppitunneille. |
| Tavoite | Oppia arvioimaan omia ruokavalintoja ympäristönäkökulmasta |
|---|---|
| Kesto | 45 minuuttia |
| Sisältö | Tehdään ostosvalintoja ja vertaillaan tuotteiden valmistuksen aikana kuluneita luonnonvaroja ja syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Huomataan, että ruokajätteen vähentäminen on helppo tapa vähentää ruoan ympäristövaikutuksia. |
Paja- tai teemapäivät ovat mieleenpainuva tapa syventää ympäristöasioiden käsittelyä koulussa ja hyvä lisä kummikouluvuoteen. Paja-/teemapäivän suunnittelemiseen ja toteuttamiseen voi käyttää ympäristökasvattajan tunteja. Sen toteuttaminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi ympäristökasvattajan läsnäoloa.
Paja-/teemapäiviä voidaan viettää koulussa joko yhtenä päivänä tai pitää vaikka kokonainen ympäristöviikko. Työpajojen teemana on jätteet ja kohtuullinen kulutus. Alla on lueteltu erilaisia ideoita helpottamaan paja-/teemapäivän järjestämistä. Osa alla edotetuista työpajoista on tiedollisia ja toiminnallisia, osa leikkipajoja sekä osa kädentaito- ja taideainepajoja. Pajat on jaoteltu suuntaa-antavasti luokka-asteiden mukaan.
Tehtäväpaketissa on ohjeet kahdekassan kaikille luokka-asteille sovellettavissa olevaan pajaan. Lisäksi yläkoululaisille on pajojen aiheista Kahoot-peli ja alakoululaisille tehtävävihko. Ohjeet ja tehtävävihko ovat word-muodossa, joten niitä voi muokata vapaasti oman koulun ympäristöpäivään sopiviksi.
Liite: Kummikoulun kiertotalousteemaisen ympäristöpäivän tehtäväpaketti
Liite: Kummikoulun kiertotalousteemaisen ympäristöpäivän tehtävävihko
Tehtävien aiheet:
Tabloid-kokoisesta sanomalehdestä saa helposti taiteltua tanakan biojätepussin HSY:n video-ohjeen avulla. Pussin tekeminen ryhmän kanssa vie noin 10 minuuttia.
Ympäristöpäivän ohjelmaan sopii hyvin tavaranvaihtotempauksen järjestäminen. Siinä jokainen tuo kotoa sopimuksen mukaan 1-3 tavaraa. Tavarat kerätään yhteen tilaan, ja oppilas saa "vaihtoseteleitä" sen mukaan kuinka monta tavaraa on tuonut. Kun kaikki on valmista, oppilaat käyvät vuorotellen hakemassa tilasta vaihtoseteliään vastaan haluamansa toisen tavaran. Tavaroiden vastaanottoa ja vaihtoa voivat hoitaa ympäristöryhmän oppilaat. Näin on toimittu esimerkiksi Pelimannin ala-asteella.
Koulun poistokirjoista voi tehdä hauskoja siilejä korttien, laskujen tai muistilappujen säilytykseen. Ne sujautetaan ”piikkien” väliin säilytykseen. Tutustu taitteluohjeisiin. Kirjasiilin taitteluun kuluu 30-60 minuuttia riippuen kirjan paksuudesta ja oppilaiden iästä.
Ympäristöpäivänä koulu tiloihin voidaan tehdä ”kollaasi”, jonka toteutuksessa käytetään kierrätysmateriaaleja. Työllä pitää olla tukeva pohja, johon on piirretty valmiin kuvan/tekstin ääriviivat. Tekstiksi voi valita jokun kummikouluvuoden teemaan kuuluvan lauseen, esim. ”Kierrätys kunniaan”. Materiaalia voidaan kerätä koululla, pyytää oppilaita tuomaan sitä kotoa tai hakea/tilata sitä Nihtisillan Kierrätyskeskuksen Näprä askartelupalvelun ilmaistukusta.
Tavara kannattaa lajitella ennen aloitusta värien mukaan. Oppilaat liimaavat kangasta/tavaroita paikoilleen omalla vuorollaan ja valmistavat työstä yhteisen kokonaisuuden. Työllä kannattaa olla sama ohjaaja koko päivän, tai etukäteen mietityt selkeät ohjeet.
Rastaalan koulussa 5 - 6-luokkalaiset tekivät pöllömaskotteja vanhoista kankaista. Tilkut on leikattu vanhoista vaatteista ja koululle kertyneistä ylijäämäkankaista. Pohjana on käytetty pahvilaatikosta leikattuja suuria pahveja.
Lataa Kierrätyskeskuksen sivuilta ohjeita sisälekkeihin. Tiedostossa on ohjeet neljän hauskan sisäleikin vetämiseen:
Lelutuhlari leikissä lapset keksivät perusteluita, miksi uusia leluja ei tarvitse ostaa.
Lelut kiertotaloudessa väri-pelileikissä pääsee etenemään, jos on tehnyt ympäristötekoja.
Lelujen korjauskujassa mietitään miten leluja voisi korjata.
Panttileikissä kisataan leikkimielisesti kiertotaloustiedoissa.
Lataa Kierrätyskeskuksen sivuilta ohjeet ulkoleikkeihin. Tiedostossa on ohjeet viiden ulkoleikin vetämiseen:
Askartelupaja sopii mainiosti osaksi pajapäivää kun materiaalit ovat kierrätettyjä. Alle on listattu muutamia helppoja paperiaskarteluita. Lisää ideoita ja ohejeita kierrätysmateriaalien käyttöön löytyy esim. Pinterestistä hakusanoilla "diy reuse".
Koululle kertyneistä vanhoista löytötavaroista voi koota kaikenlaista kivaa. Karamzinin koululla järjestettiin luokkien välinen kilpailu siitä, mikä luokka tekee hauskimman maskotin kierrätysmateriaaleista. Ympäristöryhmä valitsi voittaluokan, joka sai voiton kunniaksi jätskit.
Hyvälaatuiset ja puhtaat löytötavarat, joille ei ole löytynyt omistajaa voi tietysti myös lahjoittaa esim. Kierrätyskeskukseen tai Fidalle.
Katsotaan aiheeseen sopivia videoita. Niitä on listattu kansion luvussa 9.5.
Matokompostori on toimiva tapa havainnollistaa aineen kiertoa.
Katso ohjeet omatoimiseen oppituokion suunnitteluun ja toteutukseen Matokompostorin perustaminen -sivulta
Kotitalousopettajan vetämäksi sopii paja, jossa suunnitellaan riperuokareseptejä. Opettaja ohjeistaa, että riperuokareseptissä tulee olla yleinen helposti jääkaappiin jäävä ruoka, kuten keitetyt perunat, pasta tai tummuneet banaanit. Opettaja voi valita parhaan reseptin tai luokka äänestää sen. Voittajareseptin mukaan tehdään ruokaa seuraavalla kotitalouden tunnilla.
Tutustu riperuokaohjeisiin.
Vertaile eri ruokatuotteiden ilmastovaikutuksia (englanniksi).
Veraile eri ruokatuotteiden piilovedenkulutusta (suomeksi).
Pajan tavoitteena on pohtia eettisiä kulutusvalintoja. Eetti ry on tehnyt siihen avuksi nettitehtävien sarjan, jonka suorittamalla oppilas saa globaalin kuluttajan ajokortin.
Katsotaan aiheeseen sopivia videoita. Niitä on listattu kansion luvussa 9.5. Videopaja sopii hyvin esimerkiksi englannin tunnille, sillä ympäristöaiheisia videoita löytyy paljon englanninkielisinä.
Katsotaan mainontaa ja vastamainoksia käsittelevä Onnea ostamatta -sarjan osa Rahat ja henki.
Sen jälkeen oppilaat tekevät omia vastamainoksia. Ne voivat olla joko julisteita tai videoita. Inspiraatiota mainoksiin voi hakea Voima lehden julkaisemista vastamainoksista tai mainoskupla.fi-sivustolta.
Vaatteita voi kunnostaa monella tapaa. Se säästää luonnonvaroja. Esimerkiksi T-paidan tuunauksessa vanha paita uudistuu yksinkertaisesti kiinnittämällä siihen toisesta vanhasta paidasta tai muusta kankaasta leikattu kuva. Tuunausvinkkejä löytyy internetistä rajattomasti ja hyviä linkkejä sekä opas on esitelty kappaleessa 9.3. Tuunattujen vaatteiden esittämiseksi voidaan koulussa järjestää myös muotinäytös.
Pajan aluksi voi katsoa videoita pikamuodista ja vaatteiden tuotannon ympäristövaikutuksista:
Näin pikamuoti vaikuttaa ympäristöön, 6,5min. Vloggari Jaakko Keso selvittää muodin verkkokaupan vaikutuksia.
Käytä vaatteitasi – Käytä päätäsi – Vaali ympäristöä! 1,20 min animaatio vaatteiden tuotannon ympäristövaikutuksista ja vaatteiden käyttöiän pidentämisestä.
Työpajassa voidaan huoltaa pyörät kesäksi kuntoon tai talviteloille. Samalla pajassa opitaan helppoja huoltotoimia, joita oppilaat voivat itsekin tehdä pitääkseen pyörän kunnossa.
Taustatietoa:
Muovin yleisin raaka-aine on öljy, mutta sitä voidaan valmistaa myös itse ruokakaapista löytyvistä aineksista.
Tehtävä: Valmistetaan biomuovia maidosta ja/tai tärkkelyksestä.
Ohjeet Kaseiinimuovin valmistamiseen
Ohjeet tärkkelyskumin valmistamiseen
Alustuksena pajalle voi katsoa videon (2,5 min), jossa 16-vuotiaan Elif Bilgin kertoo miten hän kehitti banaaninkuorista biohajoavan muovin.
Lisätehtävä: Ottakaa selvää missä tuotteissa biomuoveja käytetään ja miksi biomuovia ei voi kierrättää muovipakkauksissa?
Muovin käyttöön liittyviin ympäristönäkökulmiin voi tutustua esimerkiksi Johanna Kohvakan Hyvä, paha muovi nimisen artikkelin avulla. Aiheesta on myös julkaistu saman niminen kirja. Taustatietoa biomuoveista löytyy myös Suomen uusiomuovin sivuilta ja Muoviteollisuus ry:n sivuilta.
Muovi on luonnossa iso ongelma, mutta muovilla on myös hyvät puolensa. Muovi on kevyttä ja sen valmistamisesta tulevat hiilipäästöt ovat muita materiaaleja paljon pienemmät. Elintarvikkeiden muovipakkaukset estävät ruoan pilaantumisen kaupan hyllyllä ja siten ehkäisevät ruokahävikkiä. Ympäristön kannalta ensisijainen ratkaisu on estää muovin pääsy luontoon kehittämällä globaalisti jätehuoltoa ja valmistaa muovijätteestä uusiomuovia.
Vierailut ovat koulun omatoimisesti järjestettävissä.
Vierailulla esitellään Sortti-asema, biojätteen mädätys- ja kompostointilaitos, vanha sekajätteen täyttöalue ja jätevoimalan tuhkien ja kuonien käsittelyalue. Opastus on koululle maksutonta. Huom! Alueella voi liikkua turvallisuussyöistä vain tilausbussilla. Koulu järjestää ja kustantaa bussikuljetuksen itse. Varaa vierailu Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen viimeistään kaksi viikkoa etukäteen .
Sorttiasemalla ryhmä pääsee tutustumaan jätteiden lajitteluun käytännössä. Paras vierailukohde on Rukeasannan Sortti-asema, sillä siellä pääsee samalla tutustumaan ekologisiin viherkattoihin. Sorttiasemille voi tulla kävellen, pyörällä, julkisilla tai toki myös tilasubussilla. Opastus on maksuton.
Tilaa opastus viimeistään kaksi viikkoa etukäteen.
HSY:n vesihuolto järjestää opastuksia yläkoululaisille Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon Helsingissä. Huom! Turvallisuussyistä seitsemäsluokkalaisia nuorempia vieraita ei voida ottaa puhdistamolle. Ryhmän enimmäiskoko on 25 henkilöä. Vierailun kesto on noin 1,5 tuntia.
Varaa vierailu Viikinmäen jätevedenpuhdistuslaitokseen vähintän kaksi viikkoa etukäteen.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kaupoissa voi vierailla omatoimisesti tai pyytää opastusta henkilökunnalta etukäteen. Ryhmän koko on max. 20 henkilöä. Tutustu toimintaohjeisiin kaupassa vierailemisesta.
Nihtisillan ja Suomenojan Kierrätyskeskuksilla järjestetään lisäksi erilaisia työpajoja osana Espoon KULPS! kulttuuripolkua. Ne on tarkoitettu Espoon kouluille.
Vantaan Energian järjestämä maksuton opastus perehdyttää jätteen syntyyn, kierrätykseen ja energiahyötykäyttöön, jätevoimalan tekniikkaan sekä laajemmin jätteestä energiaa -tuotantoon. Kokonaisuus käydään läpi kuvin ja sanoin, pelin, pienoismallin ja ainutlaatuisen äänimaailman avulla sekä lyhyellä kiertokäynnillä voimalaan. Tutustumiskierros kestää noin 1,5 tuntia.
Päänäyttelyalueella oleva Kiertotehdas on näyttely kestävän kehityksen ratkaisuista. Näyttelykävijä houkutellaan tulevaisuuden ”kiertotehtaan” työntekijäksi, joka kierrättää tuttuja esineitä ja niihin liittyviä materiaaleja mahdollisimman tehokkaalla, ympäristöystävällisellä ja taloudellisesti parhaalla tavalla. Heureka tarjoaa myös erilaisia työpajoja. Kiertotalous Heurekassa ovat maksullisia.
Tekniikan museon näyttelyt kertovat ajan, ihmisen ja teknologian suhteesta. Ne tuottavat elämyksiä yleisölle ja antavat uusia näkökulmia tekniikan ilmiöihin. Mukana on myös ympäristö- ja kiertotalousteemaa. Tekniikan museoon on vapaa pääsy 1. ja 2. asteen kouluryhmille, mutta opastukset ovat maksullisia. Museo toivoo kuitenkin kaikilta ryhmiltä ennakkoilmoittautumista.
6- luokkalaisten Yrityskylävierailu voidaan koostaa kiertotalousteemaiseksi. Yksi mukana olevista yrityksista on HSY. Kummikoulun kannattaa mainita haluavansa HSY:n mukaan osaksi omaa kokonaisuuttaan, niin kummikouluvuoden teemaa voidaan vahvistaa tätäkin kautta.
Opettajalle ja oppilaalle helppokäyttöiset oppimispelit luotiin tukemaan peruskoulun etäopetusta, mutta sopivat pelattavaksi hyvin myös lähiopetuksessa, esimerkiksi teemaviikolla. Monipuolisia, hauskoja ja omien toimintatapojen pohtimiseen haastavia pelejä on tehty kolmelle ikäryhmälle ja ne ovat maksutta pääkaupunkiseudun koulujen käytössä.
Pelejä on yhteensä kuusi, teemoina ovat kiertotalous ja elintärkeä vesi. Pelit on toteutettu Seppo-alustalle ja niitä suositellaan pelattavaksi mobiililaitteilla. Opettajalle pelin ohjaamiseen kätevin työkalu on tietokone.
Kiertotalousteeman digipelit:
Katso myös tarkemmat ohjeet: Ohje näin otat pelit käyttöön ja toimit peliympäristössä
Tehtäviin kannattaa tutustua etukäteen ja jakaa sen jälkeen peli oppilaille
Peli on täysin valmis käytettäväksi ja kaikki tehtävät pisteytyvät automaattisesti
| Toimenpide | Kuukausi | Toteuttaja |
|---|---|---|
Ohjelman käynnistys |
||
| Ympäristötiimin kokous, ohjelma käyntiin ja teeman esittely | Touko- elokuu | Opettajien ympäristötiimi ja ympäristökasvattaja |
| Ympäristöryhmän tapaaminen, ohjelma käyntiin ja teeman esittely | Elo- syyskuu | Oppilaiden ympäristöryhmä |
| Lähtötilanteen kartoitus | Syyskuu | Ympäristöryhmä |
Ohjelman suunnittelu |
||
| Tavoitteiden asettaminen | Loka-helmikuu | Ympäristötiimi |
| Puolikas koulutuspäivä (esim. VESO) opettajille | Loka-huhtikuu | Opettajat ja ympäristökasvattaja |
| Ympäristöryhmän toiminta, ohjelman näkyvyys koulussa | Lokakuu | Ympäristöryhmä ja ympäristökasvattaja |
Ohjelman toteutus |
||
| Koko koulun aloitustilaisuus tai päivänavaus | Syys-lokakuu | Opettajat, ympäristökasvattaja |
| Teema-/pajapäivä | Loka-toukokuu | Opettajat |
| Oppitunnit | Loka-toukokuu | Ympäristökasvattaja luokalle kerrallaan |
| Vierailut | Loka-toukokuu | Ulkopuolinen opas luokalle kerrallaan |
| Opettajien omat oppitunnit | Loka-toukokuu | Opettajat |
| Tempaukset vuosikalenterin mukaan | Loka-toukokuu | Ympäristötiimi ja ympäristöryhmä |
Ohjelman lopetus |
||
| Keskustelu koululla kummikouluvuodesta | Toukokuu | Ympäristökasvattaja, ympäristötiimi ja -ryhmä |
| Palautteen keruu | Huhtikuu | HSY ja Polku |
| Diplomi koululle | Toukokuu | HSY |
Tässä kappaleessa esitellään esimerkkejä toiminnan aloittamiseen, raatilaisten tehtäväksi suunniteltuja ympäristökartoituksia ja tehtäviä kartoitusten jälkitehtäviksi. Osaa alakoulun tehtävistä voi soveltaa yläkoululaisille ja päinvastoin.
Ympäristöraadin toiminnan voi aloittaa aiheeseen liittyvällä ryhmäytymistehtävällä.
Jaetaan jokaiselle oppilaalle lappu, jossa on yksi vuoden turhakkeeksi valittu tai ehdotettu tavara. Turhakkeista tulee leikkijöiden uudet sukunimet. Oppilaat kiertävät esittelemässä itsensä tapaan: Päivää minä olen Iina Banaanikotelo. Esittelyn jälkeen vaihdetaan pareittain laput eli jokainen saa uuden sukunimen jokaisessa kättelyssä. Jatketaan kunnes kaikki ovat esittäytyneet toisilleen. Jos oppilaita on pariton määrä, opettaja osallistuu esittäytymiseen.
Tehtävän jälkeen voidaan keskustella siitä, oliko kaikki lapuilla olevat asiat oppilaiden mielestä turhia ja mitä muita turhakkeita he tietävät. Tehtävässä voi käyttää valmiiden tulostettavien turhakesukunimien sijaan tai lisäksi oppilaiden keksimiä turhakkeita.
Turhake on turha ja tarpeeton tavara tai laite. Vuodesta 2000 alkaen Suomen luonto -lehti on valinnut Vuoden turhakkeen lukijoidensa ehdotuksista.
Piirretään omakuva pahville, niin että sitä pidetään pään päällä. Näin niistä tulee hassuja ja piirtäminen on kaikille yhtä haastavaa. Ohjaaja kertoo missä järjestyksessä piirretään: piirrä nyt silmät, nyt suu, nyt hiukset, sitten nenä... mitä vielä? Kun piirrokset ovat valmiit kirjoitetaan pahvin taakse oma nimi katsomatta piirrosta. Ohjaaja kerää kuvat ja yritetään yhdessä arvata mikä on kenenkin kuva.
Kiertotalous ja koulu –tutkimuksissa (8.3. Ympäristökartoitukset) on konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä kiertotalous tarkoittaa koulussa ja kestävän kuluttamisen näkökulmasta. Kartoituksiin voi orientoitua pelaamalla kiertotalousbingoa. Ohjaava opettaja vetää bingon raatilaisille, minkä jälkeen he voivat viedä sen tai itse tekemänsä version omiin luokkiin.
Kiertotalousbingo_alakoulun_ympäristöraadille
Kiertotaloudella tarkoitetaan sellaista kuluttamisen tapaa, jossa olemassa olevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Näin tuotteiden elinkaari pitenee. Kun tuote saavuttaa elinkaarensa pään, sen materiaalit pyritään aina kun mahdollista yhä hyödyntämään, jolloin ne luovat lisäarvoa uudelleen ja uudelleen. Käytännössä jätteen määrän on tarkoitus vähentyä minimiin. Kiertotalouden vastakohta on perinteinen, lineaarinen talouden malli, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois. Malli edellyttää suuria määriä edullisia, helposti saatavilla olevia raaka-aineita ja energiaa. Osa lineaarista mallia on myös tuotteiden suunniteltu vanheneminen, jota vastaan mepit vaativat toimia. (ote Euroopan parlamentin sivustolta)
Jos Jätteen vähentäjän tutkimuksissa (8.3. Ympäristökartoitukset) ilmeni puutteita jäteastioiden merkinnöissä, raati voi askarrella tai tehdä kuvaohjelmalla persoonallisia kylttejä. Kuvallisissa ohjeissa voi käyttää mallina HSY:n lajittelujulisteita. Raadin tehtävä voi olla myös valmiiden kylttien kiinnittäminen astioihin.
HSY:n valmiit lajittelujulisteet
Valmistetaan yhdessä lajittelupeli, jota raatilaiset voivat vetää joko omissa luokissaan tai pajapäivässä. Pelistä voi myös tehdä lainattavan opetusmateriaalin koko koulun käyttöön. Tällöin mietitään samalla käytännöt lajittelunpelin lainaamiseen ja huoltamiseen.
Tarvikkeet:
Vinkki. Koulussa syntyvien roskien listaamista voi tehdä Jätteen vähentäjän tutkimusten yhteydessä.
Kouluissa kerääntyy vuosittain paljon löytötavaroita, jotka jäävät vaille omistajaa. Selvittäkää missä koulunne löytötavaroita säilytetään ja mitä tapahtuu niille tavaroille, joita kukaan ei käy hakemassa. Mitä oppilaat voisivat tehdä, että hukkuneet tavarat päätyisivät useammin takaisin omistajilleen? Ideoikaa raadin kanssa ratkaisuja löytötavaraongelmaan.
Kts. Kierrätyshahmopaja (pajapäivämateriaalit)
Pyydetään oppilaita asettumaan riviin aakkosjärjestyksessä etunimen mukaan. (Oppilaiden täytyy kysellä toistensa nimiä, jotta löytävät oman paikkansa.) Kun nimijana on valmis, tehdään esittelykierros ja jatketaan ryhmäytymistä mielipidejanan avulla.
Ohjaaja lukee väittämiä ja oppilaat asettuvat janalle oman vastauksen mukaan. Janan asteikko on:
Aloitetaan helpoilla väittämillä ja kun on päästy vauhtiin, oppilailta voi kysyä perusteluita paikan valinnalle.
Esimerkkiväittämiä:
Kiertotalous ja koulu –tutkimuksissa (8.3. Ympäristökartoitukset) on konkreettisia esimerkkejä siitä mitä kiertotalous tarkoittaa koulussa kestävän kuluttamisen näkökulmasta. Kartoituksiin voi orientoitua pelaamalla Kiertotalous tutuksi -kahootpelin. Ohjaava opettaja vetää pelin ensin raatilaisille, minkä jälkeen he voivat viedä sen tai itse tekemänsä version omiin luokkiin.
Aiheeseen voi tutustua myös katsomalla kiertotaloutta esittelevän videon avulla (kieli englanti, tekstitetty suomeksi).
Kiertotaloudella tarkoitetaan sellaista kuluttamisen tapaa, jossa olemassa olevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Näin tuotteiden elinkaari pitenee. Kun tuote saavuttaa elinkaarensa pään, sen materiaalit pyritään aina kun mahdollista yhä hyödyntämään, jolloin ne luovat lisäarvoa uudelleen ja uudelleen. Käytännössä jätteen määrän on tarkoitus vähentyä minimiin. Kiertotalouden vastakohta on perinteinen, lineaarinen talouden malli, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois. Malli edellyttää suuria määriä edullisia, helposti saatavilla olevia raaka-aineita ja energiaa. Osa lineaarista mallia on myös tuotteiden suunniteltu vanheneminen, jota vastaan mepit vaativat toimia. (ote Euroopan parlamentin sivustolta)
Tulostetaan netistä HSY:n lajittelupeli ja laminoidaan sen materiaalit.
Peliä voi pelata niin, että jaetaan jätekortit tasan kaikkien kanssa ja tarkistetaan oikeat vastaukset yhdessä. Toinen tapa on pelata sitä kilpailuna, jolloin tarvitaan kaksi identtistä peliä ja osallistujat jaetaan kahteen joukkueeseen.
Raatilaiset voivat tämän jälkeen vetää peliä vuorotellen omissa luokissaan tai pajapäivässä. Pelistä voi myös tehdä lainattavan opetusmateriaalin koko koulun käyttöön. Silloin kannattaa miettiä samalla käytännöt lajittelunpelin lainaamiseen ja huoltamiseen.
Tavaroiden valmistuksessa kuluu erilaisia materiaaleja, joka eivät päädy itse tavaraan. Esimerkiksi metsään jää hakkuutähteitä ja tehtaalle puunkuorta, joka ei kelpaa paperin raaka-aineeksi. Kirjapainossa kirjan sivujen leikkaamisesta syntyy jätepaperia. Kaivoksissa syntyy paljon jätekiveä. Lisäksi kuljetuksissa käytetään polttoaineita. Kun kaikki valmistuksessa ja kuljetuksissa käytetyt materiaalit lasketaan yhteen, saadaan tavaran valmistamiseen kuluva luonnonvaramäärä.
Kiertotalous ja koulu tutkimuksen (lomake 2) jatkotehtävänä voi laskea miten paljon oppikirjojen kierrättäminen tai tietokoneiden pidempi käyttöikä säästää kiinteitä luonnonvaroja.
Laskekaa suuntaa antava arvio:
Luonnonvarojen kulutus (kg) = Tavaroiden määrä x yhden tuottamiseen tarvittavien
kiinteiden luonnonvarojen määrä
Luonnonvarasäästö (kg) = tavaran käyttöiän lisäämisellä saatava hyöty
Esimerkiksi jos koulussa kierrätettävien kirjojen keskimääräinen käyttöikä on 4 vuotta, kierrättämisen hyöty on 3 x luonnonvarojen kulutus siihen verrattuna, että jokaiselle oppilaalle ostettaisiin uudet kirjat (kolmena vuotena ei tarvitse ostaa uusia kirjoja).
Tehkää somesuunnitelma kummikouluvuodelle. Mistä asioista ja kuinka usein olisi tärkeää laittaa postauksia koulun sometilille. Ympäristöraati voisi esimerkiksi somettaa omasta toiminnastaan, ympäristökasvattajan pitämistä oppitunneista ja koulun ympäristöteemapäivän tai viikon tunnelmista. Alla on muutamia esimerkkejä kummikouluohjelmaan sopivista kansallisista ja kansainvälisistä teemapäivistä. Linkkaa postaukseen HSY (kts alla) ja #kummikoulu.
HSY somessa:
Elokuu
Suomen luonnon päivä (elokuun viimeinen lauantai, kouluissa voidaan juhlia arkipäivänä elokuussa)
Syyskuu
Valtakunnallinen hävikkiviikko (vuosittain syyskuun alkupuoliskolla)
Nollapäästöpäivä 21.9.
Liikkujan viikko / European Mobility Week (syyskuun puolivälissä)
Lokakuu
Energiansäästöviikko (noin lokakuun toinen viikko)
Marraskuu
Euroopan jätteen vähentämisen viikko (marraskuun loppupuolella)
Älä osta mitään -päivä (samana päivänä Black Fridayn kanssa)
White Monday (Black Fridayta edeltävä maanantai)
Maaliskuu
Kirjaston päivä 19.3.
Earth Hour (maaliskuun lopulla lauantaina, kouluissa voidaan somettaa samalla viikolla)
Huhtikuu
Vaatevallankumous-viikko (vuosittain huhtikuun loppupuolella)
Toukokuu
Pyörällä kouluun -päivä (vuosittain toukokuussa)
Maailmanlaajuinen ulkoluokkapäivä (toukokuun loppupuolella)
Euroopan kestävän kehityksen viikko (toukokuun loppu-kesäkuun alku)
Jätemäärien ja kulutustottumusten kartoitus on hyvä lähtölaukaus kummikouluohjelmalle. Kartoitukset kannattaa tehdä kummikouluvuoden aluksi ja ne voi halutessaan toistaa vuoden tai kampanjan lopuksi, jotta pääsette näkemään työnne tulokset selkeämmin. Tämän kansion liitteenä olevat kartoituslomakkeet toimivat apuna tietojen keräämisessä. Lomakkeita voi myös käyttää soveltuvin osin tai osana itse tehtyä kartoituslomaketta.
Liitteenä löytyvät kartoituslomakkeet:
Tutkimusten tavoitteena on kartoittaa koulun tilannetta ja selvittää yhdessä, missä voitaisiin parantaa. Tutkimukset ovat hyvä keino motivoida oppilaita osallistumaan koulun ympäristötyöhön. Niiden avulla voidaan myös tuoda näkyvämmäksi jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja vahvistaa niiden jatkuvuutta.
Haastateltaville voidaan antaa kysymykset etukäteen, jotta niihin on helpompi vastata, kun oppilaat tulevat tekemään haastattelua. Kartoitusten tuloksia esitellään koulussa mahdollisimman laajasti ja niiden perusteella asetetaan kummikouluvuoden tavoitteet. Ympäristöraatilaiset voivat kertoa tehdyistä tutkimuksista esimerkiksi aamunavauksessa, tietoiskuina keskusradiossa, ilmoitustaululla tai somessa.
Keke koulussa – kestävän kehityksen opas
Kestävän kehityksen ohjelma on työväline kestävän elämäntavan oppimiseen. Keke koulussa -oppaassa kerrotaan, kuinka koko kouluyhteisö voi osallistua ohjelman rakentamiseen ja esitellään runsaasti esimerkkejä. Oppaan nettisivuilla on myös valmiita sähköisesti täytettäviä lomakkeita mm. kartoitusten tekoon. Opas on julkaistu myös ruotsiksi.
Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelma.
Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi
Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointion OKKA (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen) -säätiön ylläpitämä järjestelmä, joka tarjoaa arviointityökaluja, materiaaleja, neuvontaa ja koulutusta koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen työn tueksi.
HSY:n oppimateriaalit tukevat koulun kestävän kehityksen suunnitelman toteuttamista. Materiaalit sopivat kuitenkin kenen tahansa ympäristöasioista kiinnostuneen käyttöön.
Ympäristökoulu Polun verkkosivuille on koottu Kierrätyskeskuksessa tuotettuja neuvontamateriaaleja ja julkaisuja, kuten Lennu Liito-orava materiaalit ja Vihreä Draama Lelumaassa.
Mappa.fi on ympäristöaiheisten opetusmateriaalien hakupalvelu.
Kiertotalousnetti sisältää paljon valmiita opetusmateriaaleja yläkouluille.
Circular Classroom sivustoille on koottu oppimateriaaleja kiertotaloudesta yläkoulun ja lukion opettajille ja oppilaille.
Kierroksia! on maksuton oppimateriaali kiertotaloudesta ja tarkoitettu peruskoulun 3.–6. luokille.
Encore Ympäristöpalvelujen sivuilta löytyy paperinkeräykseen liittyvää, opetusta tukevaa lisämateriaalia 3.-4. -luokkalaisille.
Otto ja Ronja kierrättää on materiaali 1.–6. -luokkalaisille jätteiden vähentämisestä ja kierrätyksestä. Rosk’n Rollin tuottama kansio sisältää oppitunneille suunniteltuja tehtäviä kuvamateriaaleja.
Vaarallinenjate.fi sivuilta saat tietoa vaarallisen jätteen tunnistamisesta ja oikeasta käsittelystä.
Unohdetut varoitusmerkit -kampanja kemikaalien varoitusmerkeistä ja niiden muuttumisesta on suunnattu erityisesti nuorille (yläkoulut). Kampanjan kotisivuilta löytyy materiaalia, sarjakuvia, julisteita ja kolme erilaista filmiä.
WWF:n materiaalipankista löytyy runsaasti maksuttomia materiaaleja ympäristökasvatukseen. Esimerkiksi ruokateeman materiaalit sopivat hyvin kummikouluvuoden teemoihin.
Open ruokaoppaassa tarkastellaan vastuullista ruokaa monesta eri näkökulmasta. Materiaali on tehty aineenopettajille opetus- ja kasvatustyön tueksi.
Eetti tarjoaa yläkouluille esityksiä, tehtäviä ja oppaita vaatteiden, puuvillan, elektroniikan ja ruoan tuotannosta sekä medialukutaidosta, mainonnasta ja vastamainoksista.
Kierrätyskeskuksen Oiva-askarteluopas sisältää paljon ideoita ja ohjeita luovaan työskentelyyn.
Kierrätyskeskuksen kädentaitopalvelu Näprä järjestää askartelupajoja tilauksesta ja myy kierrätysaskartelutarvikkeita. Näprällä on myös ilmaistukku, josta oppilaitokset voivat hakea kierrätysaskartelumateriaalia ilmaiseksi.
Punomossa on käsityöideoita kestävän kehityksen hengessä.
Roimamusiikki sisältää Mikko Perkoilan kierrätyssoittimien rakennusohjeita ja ääninäytteitä.
Keitä ovat kestävän tulevaisuuden sankarit? -testi kertoo millainen kestävän tulevaisuuden sankareista sinä olet ja mitä urotekoja voisit vielä tehdä.
Sitran elämäntapatestin tuloksena saat sinulle räätälöityjä vinkkejä, joilla säästät aikaa ja rahaa sekä parannat elämänlaatuasi.
Ilmastodieetti.fi on Suomen ympäristökeskuksen verkkopalvelu, jossa voi laskea asumisesta, liikenteestä, ruuasta, jätteistä ja kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt.
Kannattaa hakea videoita Yle Areenasta ja MTV3:n Katsomosta esim. hakusanalla kierrätys, jäte ja kiertotalous. Muita vapaassa käytössä olevia videoita on listattu alle.
Yle Oppimisen Roskisrotta-sarja (5*15 min) on 7 - 10-vuotiaille tarkoitettu kierrätysseikkailu. Sarjassa selviää, mistä ihan tavalliset tavarat tulevat ja mihin ne menevät. Paljon opitaan myös käymällä eri materiaalien syntypaikoissa sekä kierrätyspisteissä.
Yle Oppimisen Roskisrotta-sarja (5*15 min) on 7-10-vuotiaille tarkoitettu kierrätysseikkailu. Sarjassa selviää, mistä ihan tavalliset tavarat tulevat ja mihin ne menevät. Paljon opitaan myös käymällä eri materiaalien syntypaikoissa sekä kierrätyspisteissä.
Osaatko viemärietiketin? Viemärisukeltaja näkee työssään, mitä rasvat ja roskat voivat saada aikaan. Katso mitä hän sanoo viemärin käyttämisestä roskiksena! Kesto 2 min.
Käytä vaatteitasi – Käytä päätäsi – Vaali ympäristöä! Pohjola-Nordenin tekemä animaatio vaatteiden tuotannon ympäristövaikutuksista ja vaatteiden käyttöiän pidentämisestä. Kesto 1,20 min. 4.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille.
Kiitos kun lajittelet -sivustolla on jätteiden lajitteluvinkkivideoita ja julkkisten pohdintoja lajittelusta ja kierrätyksestä. HSY:n kampanja 2014-15. Useita erilaisia 1 - 3 minuutin videoita.
Vaarallisen jätteen lajitteluun liittyvät HSY:n You Tube -videot:
Osaatko viemärietiketin? Viemärisukeltaja näkee työssään, mitä rasvat ja roskat voivat saada aikaan. Katso mitä hän sanoo viemärin käyttämisestä roskiksena! Kesto 2 minuuttia.
Vantaan Energian jätevoimalan toimintaa esittelevässä animaatiossa kerrotaan, miten jäte muuttuu energiaksi voimalassa. Kesto 4,5 min.
Vantaan energian jätevoimalan esittelyvideolla kerrotaan jätevoimalan eduista jätteiden kaatopaikalle viemiseen verrattuna. Kesto 2,5 min.
Käytä vaatteitasi – Käytä päätäsi – Vaali ympäristöä! 1,20 minuutin lyhyt animaatio vaatteiden tuotannon ympäristövaikutuksista ja vaatteiden käyttöiän pidentämisestä.
Verta, hikeä ja T-paitoja on Ylen sarja, jossa somevaikuttajat selvittävät, mitä paljastuu halvan vaatteen nurjalta puolelta. Yhteensä kahdeksan noin 30 min jaksoa.
Ellen McArthur foundation: Re-thinking Progress: The Circular Economy, 2011, 3,5min video suomenkielisin tekstein Luonto-liiton kanavalla.
TAT Kiertotalouskylä ja Sitra: On aika siirtyä kiertotalouteen, 2019, 3min Esimerkkinä kiertotaloudesta käytetään autoja https://youtu.be/DASYFyYtGcE
Baltic Sea Action Group & SITRA: Ravinteiden kierto ja kiertotalous, 2016, 6,5min
Ilmasto.nyt & SITRA: Hiilen kierto, 9,5min Piirretty esitys hiilen kierrosta.
Mitä muovipullolle todella tapahtuu -video (What really happens to the plastic you throw away, englannin kielinen video, joka on tekstitetty suomeksi) kuvaa asiaa globaalisti, 4 min.
Oivaltava Story of Stuff -animaatio paljastaa kulutusyhteiskunnan salattuja rakenteita (20 min, englanniksi).
The life cycle of a t-shirt, 6 min.
Ellen McArthur foundation: The circular economy: from consumer to user, 2013, 3min
HSY:n Jäteopas auttaa lajittelupulmissa.
Kiertotalouden keksinnöt -sivustolla esitellään kiertotalouden keksintöjen tekeminen pedagogisena lähestymistapana kestävän elämäntavan edistämiseen koulussa. Sivuston esimerkit ovat pääasiassa alaluokkien kontekstissa.
Saa Syödä! -sivusto kannustaa nauttimaan ruoasta ja antaa vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen.
Paljonko heität ruokaa roskiin? Vastauksia mm. tähän kysymykseen etsittiin MTT:n tutkimushankkeessa FOODSPILL - ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa.
Worldmapper sisältää vertailukarttoja esimerkiksi luonnonvarojen kulutuksen jakautumisesta maapallolla.
Kuluttajaviraston sivuilta löytyy kuluttajakasvatuksen ostopolkumateriaalit.
Ekologisiin ja eettisiin vaatteisiin perehtyneen vaatesuunnittelijan Vihreät vaatteet -blogi sisältää paljon tietoa tekstiilien ympäristökuormituksesta.
Kiertotalouden kiinnostavimmat on Sitran kokoama lista, jolla esitellään inspiroivia kiertotalouden yritysesimerkkejä Suomesta.
Ympäristöagenttitoiminta -hyvä käytäntö. 4V-hanke ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (2010)
Jätteen vähentäjän tutkimukset. HSY
Kiertotalous ja koulu -tutkimukset. HSY: TULOSSA ELOKUUSSA
Hakemus oppilaiden ympäristöryhmään. Taavinkylän ja Karamzinin koulut (2013)
Keke koulussa -oppaan kartoituslomakkeet (s. 75 - 81). 4V-hanke ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (2010)
Kummikoulun kiertotalousteemaisen ympäristöpäivän tehtäväpaketti
Kummikoulun kiertotalousteemaisen ympäristöpäivän tehtävävihko
Kiertotalousbingo_alakoulun_ympäristöraadille
Huom. Osa liitteenä olevista lomakkeista on täytettävissä sähköisesti. Lomakkeiden täyttäminen onnistuu parhaiten PDF-katseluohjelmassa. Jos haluat tallentaa tiedot sähköisesti, avaa tiedosto ensin esimerkiksi Adobe Acrobat Reader -(mobiili)sovelluksessa ja aloita sitten lomakkeen täyttäminen. Lopuksi tallenna tai tulosta tiedosto.
Lataa PDF-tiedosto