Vastuullisuus 2021

Vahvalla osaamisella ja yhteistyöllä rakennamme maailman kestävimmän kaupunkiseudun

Vuosi 2021 oli edellisvuoden tapaan poikkeuksellinen Covid-19-pandemian vuoksi. Siitä huolimatta kykenimme hoitamaan tuotantomme ja palvelumme erittäin hyvin ja asiakastyytyväisyytemme pysyi korkealla tasolla. Ilman huolellisia erityisjärjestelyjä ja meidän kaikkien joustamista emme olisi onnistuneet niin hyvin. Haluamme, että jokaisen HSY:läisen työpäivä on turvallinen, työntekijät tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä ja työyhteisömme ovat hyvinvoivia.

Olemme kehittäneet työ- ja vuorovaikutuskulttuuriamme pitkäjänteisesti. Laadimme vuonna 2021 Enemmän yhdessä - kulttuurikäsikirjan ja yksiköt tekivät kulttuurilupauksia. Henkilöstökyselymme tulokset parantuivat kautta linjan. Olemme panostaneet myös osaamiseen. Meillä käynnistyi jo kolmas tuotekehitystyön erityisammattitutkinnon suorittajien ryhmä ja ensimmäiset opiskelijat valmistuivat vuoden 2021 lopussa. Opimme uusia tärkeitä taitoja palvelujemme kehittämiseen myös tulevaisuudessa.

Itämeren tila on meille kaikille tärkeä. Päivitimme Itämeri-ohjelmaamme ja päätimme liittyä jätevedenpuhdistuksen Green Deal-sopimukseen. Suurin investointihankkeemme, Blominmäen puhdistamo, etenee kohti käyttöönottoa ja tavoitteena on entisestäänkin parantuneet puhdistustulokset pitkälle tulevaisuuteen.

Edistimme myös laajalla rintamalla kierrätysasteen kasvattamiseen tähtääviä toimia. Tavoittelemme kotitalousjätteen tehostunutta syntypaikkalajittelua ja tiukensimme jätehuoltomääräysten velvoiterajoja pakkaus- ja biojätteiden osalta. Kiinteistöiltä kerätyn sekajätteen määrä hieman väheni ja kerättyjen pakkausjätteiden määrät kasvoivat. CircularHoodFood-hankkeessa ideoitiin ja testattiin uusia lajitteluratkaisuja kaupunkikoteihin yhdessä asukkaiden kanssa. Lisäksi avasimme Vantaan Koivukylään uudentyyppisen Sortti-pienaseman Kierrätyskeskuksen yhteyteen. Asukkaan ei tarvitse etukäteen tietää kelpaako tavara uudelleenkäyttöön vai kierrätykseen. Molemmat hoituvat samalla käynnillä. Itse aseman julkisivujen rakentamisessa hyödynsimme Kiasman remontin yhteydessä käyttämättä jäänyttä sinkkipeltiä. Tämä tukee tavoitteitamme, kun pyrimme siirtymään entistä enemmän kiertotalouteen. Edistämme kiertotaloutta myös Ekomo-toiminnallamme ja TKI-hankkeillamme.

Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuonna 2030. Kasvihuonekaasupäästömme ovat vahvassa laskusuunnassa. Viime vuonna saavutimme jopa 10 prosentin vähennyksen edellisvuoteen verrattuna. Pitkäjänteinen työmme kaatopaikkakaasun hallinnassa, prosessiemme energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä tuottaa tulosta.

Kaupunkien voimakas kasvu, raideliikennehankkeet ja isot laitosinvestointimme ovat kasvattaneet lainataakkaamme. Aloitimme vuoden 2021 aikana tuottavuusohjelmatyön ja keväällä 2022 uuden strategian laadinnan yhteydessä kokosimme tehokkaan ja taloudellisen toiminnan ja tasapainoisen talouden ohjelmat. Tulevina vuosina kiinnitämme erityisesti huomiota tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen ja talouden tasapainon saavuttamiseen. Sen tuomalta vakaalta pohjalta jatkamme maailman kestävimmän kaupunkiseudun rakentamista yhdessä.

Tommi Fred

Helsingissä 6.6.2022, Toimitusjohtaja

Olemme Suomen suurin julkisen ympäristöalan toimija. Tuotamme jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle. Huolehdimme jäsenkuntiemme ilmansuojelusta ja seudullisesta tietoyhteistyöstä sekä edistämme kaupunkiseudun yhteistä ilmasto- ja kiertotaloustyötä. Vesihuollon palveluumme kuuluu puhtaan juomaveden valmistus, veden johtaminen verkostossa kuluttajan hanaan, jäteveden johtaminen viemäriverkostossa kuluttajalta jätevedenpuhdistamolle sekä jäteveden puhdistus ja puhdistetun jäteveden johtaminen takaisin ympäristöön. Jätehuollon palveluumme kuuluu jätteen nouto, kuljetus, vastaanotto ja hyödyntäminen. Kotitalouksien jätehuolto on vastuullamme. Lisäksi tehtäviimme kuuluu huolehtia julkisen palvelutoiminnan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutustoiminnan yhdyskuntajätteistä. Erinomainen palvelu ja tuotteet perustuvat asiakkaiden ja tärkeiden sidosryhmien tarpeiden, vaatimusten ja odotusten tunnistamiseen.

Strategiamme yhtenä keskeisimmistä päämääristä on, että olemme ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä. Huomioimme toimiemme vaikutukset myös laajemmin ympäröivään yhteiskuntaan ja seudullisella yhteistyöllä tavoittelemme kestävää kaupunkiseutua. Teemme aktiivista TKI-yhteistyötä seudullisten, kansallisten sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tarjoamme sujuvat palvelut ja olemme hyvän työelämän kehittäjä myös tulevaisuudessa. Kaiken pohjana on vakaa talous. Se mahdollistaa vastuullamme olevien yhteiskunnan peruspalveluiden tuottamisen kestävästi.

Aloitimme uuden, vuoteen 2030 ulottuvan strategian laadinnan kokoamalla laajan toimintaympäristöanalyysin. Uusi strategia valmistellaan vuoden 2022 aikana ja hyväksyttäneen astumaan voimaan vuonna 2023.

Olemme sitoutuneet toimintamme jatkuvaan parantamiseen ja seuraamme tuloksia muun muassa sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla. Toimintajärjestelmämme täyttää kansainväliset laatu- ja ympäristövaatimukset ISO 9001:2015, ISO 14001:2015 sekä työterveys- ja työturvallisuusvaatimukset ISO 45001:2018. DNV on myöntänyt kaikkiin kolmeen standardiin sertifikaatit.

Arvomme ovat: vastuullisesti, avoimesti, palveluhenkisesti ja uudistuen. Toimintapolitiikkamme on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuiltamme.

Toimimme vastuullisesti HSY:n omissa ja ulkoistetuissa toiminnoissa. Teemme myös aktiivista sidosryhmätyötä ympäristövastuun ulottamiseksi laajemmalle yhteiskuntaan. Olemme sitoutuneet useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten:

• Itämerihaaste
• Monimuotoisuussitoumus
• Helsingin seudun ilmastokumppanit -sitoumus
• Kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset koskien ympäristövastuuta ja sosiaalista vastuuta
• Kestävän kehityksen päästöttömien työmaiden Green Deal -sitoumus.
• Vuonna 2021 päätimme liittyä jätevedenpuhdistuksen Green Deal -sopimukseen.

Itämerihaaste

HSY on osallistunut Itämerihaasteeseen vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2019 laadimme uuden toimenpideohjelman vuosille 2019–2020. Toimenpideohjelma koostuu vesistökuormitukseen vaikuttavista toimista jätevedenpuhdistuksessa ja viemäriverkossa. Hankekokonaisuuksia ovat:

1. investointien hallinta
2. hule- ja ylivuotovesien hallinta
3. hajakuormituksen vähentäminen
4. tutkimus
5. tietoisuuden lisääminen
6. kansainvälinen yhteistyö
7. vaelluskalojen vaellusesteiden poistaminen.

Vuonna 2021 päivitimme toimenpideohjelmaa vuosille 2022–2023. Päivitystyön yhteydessä arvioimme vuosien 2019–2021 toimenpiteiden toteumaa. Toimenpideohjelma toteutui pääosin aiotusti, ja valtaosa hankkeista jatkuu vuosina 2022–2023 uusin toimenpitein.

Lue lisää Itämerihaasteen toimenpideohjelmastamme.

Monimuotoisuussitoumus

Olemme allekirjoittaneet monimuotoisuussitoumuksen vuonna 2016 ja olemme mukana FIBSin monimuotoisuusverkoston työssä. Monimuotoisuussitoumuksen neljä periaatetta ovat seuraavat:

• Tarjoamme yhdenvertaisia mahdollisuuksia.
• Tunnistamme ja hyödynnämme yksilöllistä osaamista ja tarpeita.
• Johdamme oikeudenmukaisesti henkilöstöä ja asiakkuuksia.
• Viestimme tavoitteistamme ja saavutuksistamme.

Lue lisää FIBSin monimuotoisuussitoumuksesta.

Helsingin kaupungin ilmastokumppanit -sitoumus

Liityimme Helsingin Ilmastokumppaneihin vuonna 2018 ja teimme HSY:n ilmastolupaukset:

• HSY on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
• Parannamme HSY:n energiatehokkuutta ja lämmön talteenottoa sekä laajennamme ja lisäämme uusiutuvan energian tuotantoa.
• Toteutamme Kestävän kaupunkielämän ohjelmaa seudullisessa yhteistyössä. Kestävän kaupunkielämän ohjelma hyväksyttiin HSY:n hallituksessa keväällä 2021.

Lue lisää Helsingin ilmastokumppanit -sitoumuksestamme.

Kestävän kehityksen sitoumuksemme

Olemme laatineet kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset koskien ympäristövastuuta ja sosiaalista vastuuta ja liittyneet mukaan päästöttömien työmaiden Green Deal-sopimukseen. Jäteveden puhdistuksen Green Deal –sopimukseen tulemme liittymään vuoden 2022 aikana.

• Vuonna 2019 laadimme kestävän kehityksen ympäristövastuun toimenpidesitoumuksen ”Yhdessä teemme maailman kestävimmän kaupunkiseudun. Olemme ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä”.
• Vuonna 2020 laadimme sosiaalisen vastuun toimenpidesitoumuksen ”Yhdessä teemme maailman kestävimmän kaupunkiseudun – Olemme hyvän työelämän kehittäjä ja kanssamme on sujuva ja mukava asioida.”.
• Vuonna 2020 liityimme mukaan päästöttömien työmaiden Green Deal -sitoumukseen.
• Vuonna 2021 valmistelimme liittymistä jätevedenpuhdistuksen Green Deal –sopimukseen ja tulemme liittymään siihen vuonna 2022.

Lue lisää kestävän kehityksen sitoumuksista Sitoumus2050-sivustolta.

Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuonna 2030. Vähennämme energiankulutustamme ja lisäämme uusiutuvan energian tuotantoamme. Nostamme kotitalous- ja yhdyskuntajätteen, materiaalien ja ravinteiden kierrätys- ja hyötykäyttöastetta seudulla.

Tavoittelemme hiilineutraaliutta ja energiaomavaraisuutta vuoteen 2030 mennessä, fosfori- ja typpikuorman pienentämistä jätevesissämme sekä 60 prosentin kierrätysastetta seudulla. Tavoitteemme ovat haastavat, ja niiden toteutuminen riippuu oman toimintamme lisäksi osittain myös meidän kaikkien vastuullisista ympäristöteoista. Olemme sitoutuneet absoluuttisiin jäteveden puhdistustavoitteisiin, vaikka pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvu ja elintavat vaikuttavat suoraan jäteveden ravinnekuormaan. Myös koko ajan korkeamman kierrätysasteen saavuttamiseen vaikuttavat merkittävästi niin asukkaiden kuin muidenkin jätteentuottajien ja jätehuollon toimijoiden toiminta.

2.1.1 Kasvihuonekaasupäästömme ovat vahvassa laskusuunnassa

Toimintamme suorat kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2021 noin kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Eniten vähenivät kaatopaikan hajapäästöistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Myös kompostoinnin sekä ajoneuvojen ja työkoneiden aiheuttamat päästöt olivat laskusuunnassa edellisvuoteen nähden. Toisaalta kaukolämmön sekä maakaasun ja öljyn käytöstä aiheutuneet päästöt nousivat vuoteen 2020 verrattuna. Oman toimintamme suorat sekä ulkoisten palvelujemme kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna yhteensä 107 000 tonnia hiilidioksidiksi muutettuna.

Vuoden 2021 päästötaseen arvioinnissa huomioitiin myös HSY:n käsittelytoiminnan myötä sitoutunut hiili. Tuotimme Ämmässuon Ekoteollisuuskeskuksessa sijaitsevalla pyrolysoinnin pilottilaitoksella lietebiohiiltä, ja tässä yhteydessä syntynyt hiilivarasto vastaa noin 200 hiilidioksiditonnia. Aikaansaatu hiilinielu on hyvin pieni suhteessa toiminnastamme aiheutuviin kokonaispäästöihin, mutta vaikutus riittää silti kompensoimaan esimerkiksi omien ajoneuvojen ja työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2021.

Päästöseurantamme kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksessa syntyvät prosessipäästöt, omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineen käytön sekä kiinteistöjen energian hankinnasta aiheutuvat päästöt. Suurimmat päästöt syntyvät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista ja kompostoinnista, sillä jätteiden ja jäteveden käsittelyprosesseissa syntyy runsaasti metaani- ja typpioksiduulipäästöjä. Energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat vähäiset myös siksi, että HSY tuottaa merkittävän määrän käyttämästään energiasta itse uusiutuvilla energialähteillä. Myös ostosähkö on laskennassa päästötöntä, sillä käytämme ainoastaan EKOenergia-merkittyä sähköä.

2.1.2 Energiankulutus ja -tuotanto

Kokonaisenergiankulutuksemme vuonna 2021 oli 194 000 megawattituntia, joka vastaa noin kymmenentuhannen omakotitalon vuosikulutusta. Energiankulutus laski edellisvuodesta noin prosentin. Ostoenergian osuus oli 87 000 megawattituntia sisältäen ostetun sähkön ja lämmön sekä käyttämämme polttoaineet. Jätevedenpuhdistamot ovat merkittävin sähkön ja lämmön käyttökohde, sillä puolet energiasta kuluu jätevedenpuhdistamoilla.

Suurin osa kuluttamastamme energiasta oli peräisin omasta energian tuotannostamme. Myymme uusiutuvaa energiaa ja biokaasua myös muiden käyttöön. Vuonna 2021 uusiutuvan energian kokonaistuotantomme oli 161 000 megawattituntia. Kun verrataan uusiutuvan energian tuotantoa ja kulutustamme, olimme 83-prosenttisesti nettoenergiaomavaraisia vuonna 2021.

Uusiutuvan energian tuotantomme muodostuu pääosin biokaasun hyödyntämisestä sähkönä ja lämpönä sekä kaasun myynnistä biopolttoaineeksi. Uusiutuvan energian kokonaistuotannon väheneminen noin neljällä prosentilla edellisvuoteen verrattuna johtui biokaasun tuotannon luontaisesta vähentymisestä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon seurauksena biokaasua muodostuu kaatopaikalla vähemmän.

‍

Oman uusiutuvan energian tuotantomme on osoitus toimintamme resurssitehokkuudesta. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamojemme mittava lämpöenergian tuotanto perustuu jätevesilietteen mädätyksestä saatavaan biokaasuun sekä lämmön talteenottoon lietteestä ja ilmastusilmasta. Kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöä saadaan hyödynnettyä ilmastusilman lämmityksen yhteydessä. Oman lämmöntuotannon voidaan ajatella korvaavan maakaasun käyttöä tai kaukolämpöverkkoon liitetyissä toimipisteissä kaukolämpöä.

Esimerkkejä uusiutuvan energian tuotannostamme:

• Hyödynnämme Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon.
• Tuotamme biokaasua mädättämällä biojätettä Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja jätevesilietteitä jätevedenpuhdistamoilla.
• Katamme osan jätevedenpuhdistamojen ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergian tarpeesta lämmön talteenoton avulla.
• Myymme Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua liikennepolttoaineeksi.
• Eri kokoluokan aurinkosähköjärjestelmiä on toteutettuna pääkaupunkiseudun kohteissamme yhteensä jo yli 1 100 kilowatin nimellis- eli piikkitehon verran.
• Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen voimalassa.
• Jäteveden sisältämä lämpö otetaan talteen Helenin ja Fortumin lämpöpumppulaitoksilla Helsingissä ja Espoossa.

Energiatehokkuussopimus

Olemme mukana Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa vuosille 2017–2025. Minimitavoitteenamme on 7,5 prosentin energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna. Välitavoitteen eli neljän prosentin energiansäästön vuoteen 2020 mennessä saavutimme kaksi vuotta etuajassa. Vuonna 2021 toteuttamiemme toimenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus oli 500 megawattituntia, joka vastaa noin kahdenkymmenenviiden omakotitalon vuosikulutusta. Toimenpiteitä kohdistui muun muassa jätevedenpuhdistuksen ja biokierrätyksen energiatehokkuuteen, puhtaan veden tuotanto- ja jakelujärjestelmien kehittämiseen, Sortti-asemien lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin, kiinteistöjen aurinkosähköratkaisuihin sekä ulko- ja sisätilojen valaistuksen uusimiseen laitoksilla.

Koko sopimuskaudella olemme tehneet toimenpiteitä, joiden kokonaisvaikutus on jo yli 13 200 megawattituntia. Tämä vastaa yli kuudensadan omakotitalon vuosikulutusta. Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen vapaaehtoinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä.

Tuotamme ja käytämme EKOenergia-merkittyä sähköä

Olemme yksi suurimmista EKOenergian käyttäjistä Euroopassa. Kaikki käyttämämme sähkö on EKOenergia-merkittyä, ja tuotamme siitä valtaosan itse. EKOenergian tuottajina ja käyttäjinä osallistumme ympäristömerkin ilmasto- ja ympäristörahastoihin, joilla lisätään kestävästi uusiutuvaa energiaa ja eheytetään virtavesiluontoa. EKOenergia on vihreän sähkön kansainvälinen ympäristömerkki, jota hallinnoi laaja ympäristöjärjestöjen verkosto.

HSY mukana Ekoenergian ja Siemenpuusäätiön kummihankkeessa Malilla
Olemme mukana kummihankkeessa, jossa tuetaan malilaisten maanviljelijöiden veden hankintaa ja tuotteiden säilyttämistä aurinkoenergian avulla. Solar energy to improve the livelihood of farmers (AMFCE) -hanke alkoi kesäkuussa 2020 ja jatkui syyskuuhun 2021. Tänä aikana alueelle on rakennettu ja rakennetaan aurinkovoimalla toimivia vesitorneja ja hankitaan aurinkokuivaimia edistämään tuotteiden säilymistä. Hankkeen aikana koulutetaan 25 naista käyttämään ja huoltamaan laitteita. Naisryhmiä opastetaan viljelyalueiden muokkaamisessa ja veden varastointialtaiden rakentamisessa.

2.1.3 Kuljetukset ja liikkuminen

Pyrimme toiminnassamme vähentämään liikkumisen ja kuljetusten määrää ja siten myös niiden ympäristövaikutuksia. Ulkoisten palvelujen osuus toimintamme kokonaispäästöistä on alle kymmenen prosenttia. Kasvihuonekaasu¬päästöjen näkökulmasta merkittäviä ulkoisia palveluita ovat esimerkiksi jätteen keräys, materiaalijakeiden kuljetukset käsittelylaitosten välillä sekä erilaiset sisäiset massojen siirrot. Myös vesihuollossa ulkoiset palveluntarjoajat vastaavat monista kemikaali- ja lietekuljetuksista sekä työmaakoneista ja -autoista.

2.1.3.1 Jätekuljetukset

Hallitsemme kuljetusten päästöjä reittisuunnittelulla, kiinnittämällä huomiota kaluston euroluokitukseen, polttoaineen valinnalla sekä esimerkiksi monilokeroisilla jäteastioilla. Monilokerokeräyksen etuna on, että yhdellä jäteauton käynnillä saamme kerättyä useita jätelajeja, mikä pienentää keräyksen ympäristökuormitusta. Tarkoitukseen suunniteltu jäteauto tyhjentää kaikki lokerot yhdellä kertaa vastaaviin lokeroihin. Näin jätelajit pysyvät erillään ja raaka-aineet saadaan kierrätykseen.

Edellytämme ei-fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaikissa jätekuljetusurakoidemme kilpailutuksissa. Seudulla kulkee toimestamme noin 140 jäteautoa tyhjentämässä jätteitä kotitalouksista. Kilpailutamme kuljetusurakat alueittain noin viiden vuoden välein, joten jätekuljetuksemme ajetaan kokonaan uusiutuvilla polttoaineilla viiden vuoden sisällä. Lisäksi käynnistimme hankkeen hiljaisen ja sähköisen jäteauton pilotoimiseksi. Auto on hankittu, ja saamme sen käyttöömme vuoden 2022 aikana. Business Finland rahoittaa hanketta, joka kestää kaksi vuotta.

Kokeilemme pienkiinteistöillä tuulettuvaa biojäteastiaa. Tuulettuvan biojäteastian avulla toivomme, että pienillä kiinteistöillä voitaisiin pidentää tyhjennysväliä nykyisestä joka toisen viikon tyhjennysvälistä. Näin ei tarvitsisi käydä tyhjentämässä vajaita astioita ja asiakkaalle tulisi kustannussäästöjä.‍

2.1.3.2 Henkilökunnan liikkuminen

Saimme vuonna 2021 Työmatkaliikkumisen edelläkulkija -tunnustuksen. HSL ja Fiksusti töihin -hanke myöntävät tunnustuksen sellaiselle HSL-alueen työnantajalle, joka edistää esimerkillisesti kestävää työmatka- ja työasiointiliikkumista.

‍

Kannustamme HSY:läisiä käyttämään joukkoliikennettä, pyöräilemään ja kävelemään. Tarjoamme työsuhde-etuna työsuhdematkalipun joukkoliikenteeseen. Työasiointimatkoihin voi lainata asiointimatkakortteja. Käytössämme on sähköpyöriä ja yhteiskäyttöautoja työtehtävien hoitamiseen.

Toimipisteissämme on pyritty järjestämään hyvät pysäköintimahdollisuudet polkupyörille ja sosiaalitilat, jotta peseytyminen, vaatteiden vaihto ja varusteiden kuivaus sujuvat hyvin.

Etätyökäytäntömme ja -ohjeistuksemme olivat joustavia jo ennen koronaa. Lähtökohtana on, että teemme työtä siellä, missä se parhaiten sujuu.

Osallistumme vuosittain Kilometrikisaan ja Kävelykilometrikisaan. Teemme myös säännöllisesti liikkumiskyselyjä ja päivitämme liikkumissuunnitelmia. Ensimmäinen liikkumiskysely on tehty jo vuonna 2010, ja viimeisin on vuodelta 2021.

Uusia ajoneuvoja hankkiessamme suosimme sähköä, kaasua ja uusiutuvaa dieseliä käyttäviä autoja ja vähennämme näin päästöjämme.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo pääkaupunkiseudulla. Sateisuuden lisääntyessä hulevesien määrän ja tulvien arvioidaan lisääntyvän. HSY:ssä ilmastonmuutoksen huomioiminen on integroitu toimintamme ja investointiemme suunnitteluun. Olemme myös tehneet jo pitkään ilmastonmuutokseen sopeutumisen seudullista yhteistyötä (ks. luku 3.3.2).

Olemme mukana jäsenkaupunkiemme hulevesityöryhmissä, joissa muun muassa tarkastelemme ja ennakoimme hulevesien laatua, määrää ja hallintaa. HSY huolehtii hulevesien hallinnan putkiviemäröinnistä huleveden viemäröintialueella vuonna 2018 HSY:n ja jäsenkuntien kesken allekirjoitetun Hulevesisopimuksen mukaisesti. Vastuumme hulevesien hallinnasta rajautuu tavanomaisiin eli kerran kolmessa vuodessa tapahtuviin sateisiin. HSY kehittää yhteistyössä jäsenkaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa hulevesien hallinnan tietoalustaa seudulliseen käyttöön. Sen avulla hulevesitieto on kaikkien toimijoiden saatavissa yhtenäisenä.

Lietehiili-hankkeessa olemme tehneet soveltuvuuskokeita lietehiilen hyödyntämiseksi hulevesien puhdistuksessa. Toteutimme Ämmässuolla hulevesien puhdistusrakenteen, jossa selvitämme hiilen kykyä puhdistaa alueen hulevesiä.

Kiertotalous käsittää maapallon biologisen kierron sekä ihmisen järjestämän teknisen kierron. HSY:llä me sekä edistämme että hyödynnämme toiminnassamme molempia ja lisäksi huolehdimme yhdyskunnan tarvitsemasta käyttö- ja jäteveden kierrosta. Edistämme myös kiertotalouden tiedontuotantoa, asukasneuvontaa sekä seudullista yhteistyötä kiertotalouden parissa. Perustoimintamme lisäksi HSY:llä on erilaisia kiertotaloutta edistäviä hankkeita.

Tällä hetkellä jo 99 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä materiaalia tai tuottamalla siitä energiaa.

Tavoitteenamme on jätemateriaalien mahdollisimman tehokas muuntaminen uudelleenkäytettäviksi ja kierrätettäviksi raaka-aineiksi. Päätavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen sekä vesistöön, ilmaan että maaperään.

Jätteenkäsittelyä tukeva tutkimustoimintamme on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin, kuten puhdistamolietteen käsittelyyn sekä jätteenpolton kuonan ja kiviainespitoisen jätteen hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin. Lisäksi olemme jatkaneet muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin ja metaanintuotantoon sekä biojätteen käsittelyyn liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.

Vuonna 2021 otimme vastaan noin 238 miljoonaa tonnia materiaalia, noin 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Jopa 99 prosenttia vastaanottamastamme materiaalista on vettä. Vastaanotimme yhteensä 661 000 tonnia kiinteitä materiaaleja, joista suurin osa oli vastaanotettuja jätteitä. Vain noin prosentti kaikesta vastaanotetusta jätteestä päätyi loppusijoitukseen. Vuonna 2021 hyödynsimme erilaisia massoja yhteensä noin 60 000 tonnia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikka- ja ympäristörakenteissa sekä seudun vesijohtoverkoston kaivannoissa. Keräsimme lisäksi yhteensä noin 16 000 tonnia biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalta kerättyä kaatopaikkakaasua. Kaasusta tuotettiin pääosin energiaa, joka käytettiin HSY:n omassa toiminnassa tai myytiin sähkönä valtakunnan verkkoon.

HSY:ltä lähti vuonna 2021 noin 236 miljoonaa tonnia materiaaleja. Myös poistuvan materiaalin määrä on vähentynyt noin 5 prosenttia vuodesta 2020. Poistuvasta materiaalista yli 99 prosenttia oli puhdistettua talousvettä ja jätevettä. Ohjasimme ulos lähtevistä kiinteistä jätteistä ja materiaaleista suurimman osan energiahyötykäyttöön. Biojätteitä ja lietteitä jalostimme mullaksi ja kompostiksi. Kierrätettävät materiaalit, kuten metallit, lasit, pahvit ja kipsit, ohjasimme materiaalihyötykäyttöön. Jätevoimalan kuonan mineraaleja sekä maa- ja kiviaineksia ohjasimme myös muualle hyötykäyttöön mm. maanrakennukseen.

2.3.1 Veden kierto

Käsittelemme vuosittain enemmän vettä ja jätevettä kuin mikään muu kunnallinen laitos Suomessa. Vesimäärämme ovat lähes viisinkertaiset verrattuna Suomen toiseksi suurimpaan laitokseen. Siten toimintamme on kokonaisuudessaan merkittävää vesihuollon ympäristökuorman hallinnan kannalta.

Vuonna 2021 tuotimme talousvettä pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yritysten käyttöön 94,9 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 0,5 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2021 yhteensä 140 milj. m³ jätevettä, josta Viikinmäkeen 102 milj. m³ ja Suomenojalle 38 milj. m³. Vuoden 2020 jätevesimäärä oli yhteensä 152 milj. m³. Jätevesimäärän vaihtelu on vuosittain merkittävää, ja vaihtelua aiheuttavat sateisuuden vaihtelut.

Juomavesi

Vastaamme Päijänteestä otetun raakaveden jalostamisesta juomavedeksi ja jätevesien käsittelystä ennen niiden ohjaamista takaisin vesiekosysteemiin. Puhdistimme raakaveden Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla. Käyttämämme vesi on noin prosentin Päijänteen vuosittaisesta virtaamasta. Vedenpuhdistus ei aiheuta päästöjä vesistöön.

Tavoitteenamme on vähentää verkostoon pumpattua vesimäärää pienentämällä vuotovesimäärää. Vuotovesi on vettä, joka vuotaa paineellisesta vesijohdosta ulos esimerkiksi putkirikon takia. Maan pinnalle näkymättömät piilovuodot ovat merkittävä osa vuotovesimäärästä.

Pääkaupunkiseudun asukas käyttää keskimäärin 139 litraa vettä vuorokaudessa. Kotitalouden vedenkulutuksesta noin 45 prosenttia kuluu peseytymiseen. Vessan huuhteluun käytetään noin 15 prosenttia vedestä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelujen jäsenkunnissa veden arvonlisäverollinen käyttömaksu on 1,57 euroa kuutiometriltä. Kuutiometrin hintaa nostettiin vuonna 2022, ja aikaisemmin hinta oli 1,53 euroa. Myös jätevesimaksuun on tullut korotus, ja arvonlisäverollinen maksu nousi 1,79 eurosta 1,85 euroon kuutiometriltä.

Kohti vastuullista ja hiilineutraalia vesihuoltoa
Teetimme vuonna 2021 kaksi aktiivihiilisuodatukseen liittyvää opinnäytetyötä. Opinnäytetöistä ensimmäinen käsitteli aktiivihiilien valmistuksen sosiaalista ja ympäristövastuullisuutta, toinen puolestaan tarkasteli aktiivihiilien valmistuksen ja toimitusketjujen ympäristövaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Molemmat työt tehtiin Aalto-yliopistossa. Tutkimuksissa vertailtiin HSY:n vedenpuhdistuksen käyttämää, Belgiassa reaktivoitavaa kivihiilipohjaista aktiivihiiltä neljään vaihtoehtoiseen hiileen. Tutkimukseen valittujen aktiivihiilien raaka-aineet ja valintaperusteet on esitetty kuvassa 10

Opinnäytetöiden tulokset osoittivat, että HSY:n käyttämän reaktivoidun hiilen valmistuksen hiilidioksidipäästöt on tarkastelluista aktiivihiilistä alhaisimmat, jos biopohjaiset hiilidioksidipäästöt otetaan huomioon. Mikäli biogeeniset päästöt jätetään pois laskennasta, on uusiutuvista materiaaleista valmistettujen aktiivihiilien hiilijalanjälki alhaisin. Sosiaalista ja ympäristövastuullisuutta selvittänyt työ osoitti, että kivihiilipohjaisten aktiivihiilien toimitusketjuissa on paljon riskitekijöitä, joita ei esiinny kotimaisten tuotteiden kohdalla. Myös kookospohjaisten aktiivihiilien toimitusketju sisältää merkittäviä riskitekijöitä.

Jätevesi – Puhdistamme ja tutkimme jätevesiä

Jätevesi sisältää runsaasti orgaanista ainesta sekä fosfori- ja typpiravinteita, jotka suoraan mereen johdettuina aiheuttaisivat voimakasta rehevöitymistä. Jätevedenpuhdistusprosessimme poistavat lähes 98 prosenttia orgaanisesta aineesta sekä fosforista ja noin 70–90 prosenttia typestä.

Jätevedenpuhdistamoille päätyy orgaanisen aineen ja ravinteiden lisäksi myös muita vesiympäristölle haitallisia aineita. Näiden lähteitä ovat esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineet, tekstiilien suoja-aineet ja palonestoaineet sekä elintarvikkeet ja lääkkeet. Haitalliset aineet joko hajoavat puhdistusprosessissa, sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat puhdistusprosessin läpi vesistöön tai ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti. Jätevedet voivat sisältää myös muita jäänteitä, kuten lääkejäämiä ja viruksia, joihin liittyen teemme viranomais- ja tutkimusyhteistyötä.

Jätevedenpuhdistuksessa toinen poikkeuksellinen vuosi koronapandemian vuoksi

Vuonna 2021 jatkoimme rajoitustoimenpiteitä, joilla edellisenä vuonna pystyttiin välttämään tartuntaryppäät jätevedenpuhdistamoilla. Asiantuntijat jatkoivat pääosin etätöissä, ja läsnätöissä olevan henkilökunnan työajat ja tauot porrastettiin kohtaamisten vähentämiseksi. Laitoksissa työskentelevän henkilöstön kesken noudatettiin erityistä varovaisuutta. Suu-nenäsuojaimia käytettiin yleisissä tiloissa ja kohtaamisissa lähes koko vuoden ajan. Pandemialla on ollut myös vaikutuksia varaosien ja kemikaalien toimitusaikoihin ja saatavuuteen. Haasteet eivät kuitenkaan aiheuttaneet häiriöitä jätevedenpuhdistuksessa.

Jätevedenpuhdistuksen Covid-19-yhteistyö terveysviranomaisten kanssa.
Jatkoimme yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Jätevesinäytteitä alettiin kerätä puhdistamoilta keväällä 2020 myös THL:n koronavirus (SARS-CoV-2) -tutkimukseen. Jätevesiseuranta antaa reaaliaikaisen kuvan väestössä esiintyvän taudin levinneisyydestä ja epidemian kehityssuunnasta. Myös eri virusmuunnoksia pystytään tunnistamaan jätevedestä.
Koronan jätevesiseurannasta löytyy lisätietoja THL:n sivuilta.

Ravinnepäästöt veteen

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2021 yhteensä 1067 tonnia (v. 2020 määrä oli 1134 t) ja fosforipäästö yhteensä 26 tonnia (v. 2020 määrä oli 29 t). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2021 olivat typelle 1 100 tonnia ja fosforille 30 tonnia. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus, kuten viranomaisraportoinnissakin.

Viemärin tukokset, runsaat sateet ja vuotovedet, sekaviemäröinti, kapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja.

Vuonna 2021 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 109 050 m³, josta asumisjäteveden osuus oli noin 13 prosenttia eli 14 588 m³. Tämä asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä on huomattavasti suurempi kuin vuonna 2020 (2 380 m³, jäteveden osuus 2 %), mutta eroon vaikuttaa merkittävästi uuden sekaviemärimallin käyttöönotto. Uudella mallilla arvioituna jäteveden osuus ylivuodossa on huomattavasti suurempi kuin vanhalla mallilla arvioituna.

Olemme sitoutuneet jäteveden ylivuotojen pienentämiseen muun muassa Itämeri-haasteessa. Lisätietoja jätevedenpuhdistuksestamme löytyy Jäteveden puhdistus pääkaupunkiseudulla 2021 -raportista.

Lääkeaineet jätevesissä

Vuonna 2021 olimme mukana EU-rahoitteisen Clear Waters From Pharmaceuticals eli CWPharma hankkeen jatkohankkeessa CWPharma 2. CWPharman tavoitteena on vähentää lääkeainepäästöjä ja lääkeaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia Itämeren alueella. Jatkohankkeessa keskityttiin haitta-aineiden poistotekniikoihin ja CWPharma-hankkeessa tuotetun oppaan käytännön soveltamisessa. HSY oli mukana koordinoimassa suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden haitta-ainemittauksia ja kyselyitä, joiden perusteella yksi hankepartnereista, Kompetenzzentrum Wasser Berlin KWB, tuotti puhdistamoille suositukset poistotekniikoiden valintaan ja lisätutkimustarpeisiin. Lisäksi HSY tuotti KWB:n avulla CWPharma-hankkeen oppaaseen perustuvan tarkastelun Viikinmäen haitta-aineiden poiston tekniikkavaihtoehdoista ja alustavasta mitoituksesta.

CWPharma-hankkeen julkaisut ovat saatavissa hankkeen sivuilta ja CWPharma 2 -hankkeen hankkeen sivuilta.

Typpioksiduulipäästöjen muodostuminen

Typpioksiduuli on merkittävä kasvihuonekaasu, jota muodostuu typenpoistoprosessissa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla on tehty pitkäjänteistä tutkimusta typpioksiduulipäästöistä. Vuonna 2021 jatkettiin täyden mittakaavan koeajoja liittyen typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen. Vuoden alussa toteutettiin koeajot lisähiilen syötöstä, jolloin testattiin metanolin vaikutusta denitrifikaation tehostamiseen biologisessa typenpoistossa. Lisäksi toteutettiin koeajot alkaliteettitason ja lieteiän nostosta syksyllä. Lieteiän koeajoja jatkettiin vuodenvaihteen yli. Alustavien arvioiden mukaan sekä alkaliteetilla että lieteiän nostolla oli vaikutusta päästöihin ja typpioksiduulin muodostumiseen, mutta lisäanalyysiä vielä tarvitaan.

2.3.2 HSY:n ravinnetase

Biologisessa kierrossa luonnosta peräisin olevat materiaalit kiertävät hyödyntäen luonnon omaa kiertokulkua. Muun muassa ravinteiden ohjaaminen takaisin maaperään kasvien hyödynnettäväksi on osa biologista kiertoa. Myös veden kierto on osa maapallon luonnollisia kiertoja.

Omassa toiminnassamme hyödynnämme biojätteen ja jätevesilietteen sisältämän bioenergian ja ohjaamme ravinteet kiertoon komposti- ja multatuotteina.

Vuonna 2021 selvitimme ja kuvasimme HSY:n ravinnetaseen. Ravinnetaselaskenta näyttää, mitä HSY:n kierrossa oleville ravinteille tapahtuu. Sen mukaan HSY:n ravinnekierto on kiitettävää, ja ympäristölle haitalliset hukkavirrat pyritään minimoimaan käsittelyprosesseissa.

Resurssitehokkuuden ja ympäristövastuun edelläkävijänä HSY tähtää kestävään ravinnetalouteen. Tämä tarkoittaa sitä, että ravinteita käsitellään niukkana resurssina ja niiden kiertokulku taataan parhaalla mahdollisella tavalla. Ravinteiden kiertokulun ulkopuolelle jääneet määrät aiheuttavat ravinteiden ylijäämää ympäristössä, mikä osaltaan rehevöittää vesistöjä ja edistää ilmaston lämpenemistä. Varsinkin uusiutumaton fosfori on saatava kiertoon, jolloin hukkafosforia ei pitäisi syntyä. Toisaalta myös typen käytettävä muoto on arvokas resurssi, jonka tuottamiseen ravinnekiertotalouden ulkopuolella käytetään merkittävästi energiaa.

Ravinnetase on yksinkertaistettu kuvaus siitä, miten hyvin ravinteet (N ja P) palautuvat kiertoon.

Ravinnetaseen laskennan yhteydessä kuvattiin HSY:n sisäistä ravinnekiertoa. Ravinnekierron kuvaaminen antaa apuvälineitä ravinnekierron kehittämiseksi tulevaisuudessa. Tiedot ovat laskennallisia ja perustuvat osittain arvioihin, keskimääriin ja massataseisiin. Sisään tulevia massoja ei myöskään kokonaisuudessaan käsitellä saman kalenterivuoden aikana. Fosforin ravinnekierron taso on kiitettävä, ja noin 80 prosenttia vastaanotetusta fosforista jatkaa HSY:stä eteenpäin muodossa, joka mahdollistaa ravinnekierron. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden luontoon laskeman puhdistetun jäteveden fosforimäärä on kansallista suositusta pienempi. Typen kierrätysaste on noin 12 prosenttia. Suurin osa typestä haihtuu ilmaan vaarattomana typpikaasuna jätevedenpuhdistamon prosesseissa, joissa päätavoite on poistaa typpi mereen päätyvästä vedestä. Jätehuollon suurin ravinnehukka on lajittelematon biojäte, joka sekajätteen seassa päätyy jätevoimalaan. Tämä on noin puolet jätehuollon ravinnevirroista. Typen ja fosforin ravinnekierron parantamiseksi vaikuttava toimi olisi HSY:n alueen kierrätysasteen nostaminen ja etenkin biojätteiden parempi kierrätys. Tämän eteen tehdään paljon töitä muun muassa jätehuoltomääräysten, kampanjoinnin, viestinnän ja neuvonnan keinoin.

Kotitalouksien biojäte

Keräämme biojätettä kaikilta, vähintään viisi huoneistoa käsittäviltä kiinteistöiltä. Vuonna 2020 tiukentuneet jätehuoltomääräykset ja tekemämme neuvontatyö siivittivät biojätteen keräysmäärän noin kahden prosentin kasvuun edellisvuodesta. Myös koronatilanne on vaikuttanut siihen, että kotona tehdään ruokaa nyt enemmän, jolloin biojätettäkin syntyy enemmän. Silti jopa kaksi kolmasosaa kotitalouksien biojätteestä päätyy edelleen sekajätteeseen. Sekajätteen sisältämän biojätteen koostumuksesta valtaosa on keittiöissä syntyvää biojätettä. Kotitaloudet ovat myös suurin ruokahävikin lähde ruokaketjussa.

Biojätteestä ja -lietteestä tuotetaan laatulannoitesertifioitua Metsäpirtin multaa

Metsäpirtin yhdentyyppistä multaa valmistetaan siten, että biolietteen kierrätyksessä otetaan talteen ravinteita ja lisätään joukkoon turvetta. Seos kompostoidaan mekaanisesti ilmastoimalla niin kauan, että komposti voidaan todeta kypsäksi viranomaisten hyväksymällä testimenetelmällä. Tämän jälkeen kompostoituun tuotteeseen lisätään savespitoista hiekkaa ja kaliumpitoista biotiittijauhetta. Lopuksi multa seulotaan. Toisentyyppistä multaa taas valmistetaan Espoon Ämmäsuolla bio- ja viherjätteestä. Bio- ja viherjätekomposteja jälkikypsytetään aumoissa mekaanisesti ilmastaen niin kauan, että kompostit voidaan todeta kypsäksi viranomaisten hyväksymällä testimenetelmällä. Metsäpirtin mullalle myönnettiin kierrätyslannoitevalmisteiden laatujärjestelmän mukainen Laatulannoite-sertifikaatti vuonna 2020.2.3.3 Materiaalien kierto

HSY vastaa kotitalouksien jätehuollon järjestämisestä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella ja antaa lajittelua ohjaavat jätehuoltomääräykset. Tavoitteenamme on 60 prosentin kierrätysaste koko seudun kotitalous- ja yhdyskuntajätteelle. Omalla vastuullamme ovat vain kotitalouksissa syntyvät jätteet, joten tarvitsemme omien tekojemme lisäksi koko seudun yhteistä toimintaa. Lisäksi kierrätysasteen saavuttamiseen vaikuttaa merkittävästi asukkaiden aktiivisuus jätteiden vähentämisessä ja kierrättämisessä.

Vuonna 2021 tyhjensimme jäteastioita lähes yhdeksän miljoonaa kertaa ja vastaanotimme Sortti-asemillamme yli 90 000 tonnia jätettä. Sortti-asemillamme kävi reilu 560 000 asiakasta. Kiertävää keräystä ei pystytty järjestämään ollenkaan vuonna 2021 koronapandemian vuoksi.

Kerätyn muovin määrät jatkavat kasvuaan, ja vuonna 2021 kerätiin 18 prosenttia edellisvuotta enemmän muovipakkauksia, yhteensä yli 7 100 tonnia.

Sekajätteen määrä laski hieman vuonna 2021, noin 4 100 tonnia verrattuna edellisvuoteen.

Lisätietoja keräämiemme materiaalien määristä löytyy Jätehuollon vuositilasto 2021, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2021 -raportti kertoo puolestaan alueen ympäristöluvista ja niiden mukaisesta tarkkailusta sekä laajemminkin ekoteollisuuskeskuksen toiminnasta.

‍

Sekajätteen koostumustutkimuksen avulla saamme arvokasta tietoa asukkaiden lajitteluaktiivisuudesta

Jätehuollon toiminnan suunnittelun ja kehittämisen sekä toteutettujen toimien vaikutuksen arvioimiseksi tarvitaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa jätteiden määrästä ja koostumuksesta. Tietoa tarvitaan myös jätehuollon neuvontatehtävän tukena. Luotettavan tiedon saamiseksi HSY on selvittänyt pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kotitalouksien sekajätteen koostumusta noin kolmen vuoden välein.

Vuoden 2021 pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimus toteutettiin syyskuussa. Tutkimushetkellä vallinnut koronapandemia vaikutti osaltaan sekajätteen määrään. Tutkimushetkellä iso osa pääkaupunkilaisista työskenteli etänä kotoa käsin, jolloin jätettä syntyi kotitalouksissa normaalia tilannetta enemmän. Tutkimuksen mukaan sekajätteestä suurin osa (n. 80 %) olisi ollut lajiteltavissa kierrätykseen, joten potentiaalia kierrätyksen lisääntymiseen kiinteistöillä on runsaasti.

Sekajätettä syntyy pääkaupunkiseudun kotitalouksissa keskimäärin 130 kg asukasta kohti vuodessa. Määrä on vähentynyt edelliseen, vuonna 2018 toteutettuun tutkimukseen verrattuna noin kymmenen prosenttia. Selkeästi suurin yksittäinen jätejae kotitalouksien sekajätteessä on edellisten vuosien tapaan biojäte. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin noin 39 prosenttia eli noin 51 kiloa asukasta kohden vuodessa. Toiseksi eniten sekajätteessä on sekalaisia jätteitä, joihin luetaan muun muassa vaipat ja kasvomaskit, kiviainekset ja muut palamattomat kierrätykseen kelpaamattomat jätteet, sekä sekalaiset pakkaukset. Näiden osuus sekajätteestä on noin 15 prosenttia eli noin 20 kiloa asukasta kohden vuodessa. Myös muovien osuus edellisten vuosien tapaan sekajätteen seassa on huomattava, keskimäärin 13,5 prosenttia eli noin 18 kiloa asukasta kohden vuodessa. Määrä on kuitenkin laskenut noin 13 prosenttia vuodesta 2018.

2.3.4 Vesihuollon elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset

Teetimme vuonna 2019 arvion jätevedenpuhdistuksen operoinnin ympäristövaikutuksista elinkaariarvioinnilla (Life Cycle Assesment, LCA) diplomityönä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella tehtiin arvio koko laitoksen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista diplomityönä vuonna 2017, ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen puhdistusprosessin malli on valmistunut vuonna 2020.

Jätevedenpuhdistuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset olivat rehevöityminen, ilmaston lämpeneminen sekä fossiilisen energian kulutus. Suurimmat päästöt olivat typpipäästöt vesistöön ja typpioksiduuli ilmakehään, metanolin tuotannon päästöt sekä energian tuotannon päästöt ja turpeen käyttö lietteen kompostoinnissa. Vedenpuhdistuksen suurimmat ympäristövaikutukset tulevat alkaloinnin ja desinfioinnin kemikaalien tuotannosta sekä aktiivihiilien reaktivoinnista.

Ympäristövaikutuksien selvittämisellä saadaan tukea päätöksentekoon liittyen laitosten toimintaan ja perusparannuksiin. Saimme selkeytettyä sitä, mihin tulisi kiinnittää huomiota laitosten toiminnassa ja perusparannuksissa, mitkä toimet olisivat helpoiten toteutettavissa, miten voimme toimia, kun jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimukset tiukkenevat, ja minkälaisia ympäristövaikutuksia eri prosessivaihtoehdoilla ja tekniikoilla on.

‍

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elämän koko kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panos. Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi.

HSY:n toiminnalla on luonnon monimuotoisuutta heikentäviä ja vahvistavia vaikutuksia. Perustehtäväämme kuuluu huolehtia seudun asukkaiden tuottamista jätteistä ja jätevesistä ympäristövastuullisesti, millä voi olla luonnon monimuotoisuutta vahvistava vaikutus. Toimintamme vie kuitenkin maapinta-alaa, jätevesien päästöt vaikuttavat Itämeren ekosysteemeihin ja ilmastoa lämmittävät päästömme ovat haaste myös monimuotoisuudelle.

2.4.1 Vieraslajien torjunta

Vieraslajit ovat ihmisen avustamana uusille alueille levinneitä lajeja. Vieraslaji ja haitallinen vieraslaji määritellään EU:n vieraslajiasetuksessa. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan vieraslajia pidetään haitallisena, jos sen tuonnin tai leviämisen on todettu uhkaavan tai haittaavan luonnon monimuotoisuutta. EU:n vieraslajiasetus edellyttää, että jäsenvaltioissa on käytössä tehokkaita hallintatoimenpiteitä EU:n vieraslajiluettelon sisältämien, laajalle levinneiden vieraslajien torjumiseksi.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa on kiinnitetty erityisesti huomiota haitallisten vieraslajien lisääntymismahdollisuuksien ehkäisemiseen kasvualustojen valmistusalueiden ympäristössä, viheralueilla ja suojavihervyöhykkeellä. Haitallisten kasvilajien säännöllisellä tarkkailulla, hävittämisen suunnittelulla ja toteuttamisella on ennaltaehkäisty haitallisten kasvilajien lisääntymistä alueilla. Kasvukaudella 2021 on suoritettu alueen haitallisten kasvilajien torjuntaa. Kasvukauden aikana on poistettu kurtturuusuja, jättiukonputkia, jättipalsamia, ruttojuuria ja tatarkasvustoja sekä pensasmaisia seljoja.

Vieraslajien säännöllisellä tarkkailulla on kiinnitetty huomiota kasvien lisäksi myös eläimiin. Kasvukaudella 2021 havaittiin alueella espanjansiruetanoita. Etanaesiintymän torjuntaa suoritettiin havaintoalueella säännöllisesti.

Vanhan kaatopaikan pintarakenteeseen on rakennettu syksyllä 2020 koealue, jossa käytettiin Ämmässuolla käsiteltyä vieraskasvilajipitoista maa-ainesta/kasvualustaa. Koealueen seurantaa tehtiin kasvukaudella 2021 kuukausittain ja alueella esiintyneet vieraslajit poistettiin käsin (liite 25). Tulosten perusteella vierasmaalajikentän seurantaa jatketaan myös vuoden 2022 kasvukaudella. Tarkoituksena on seurata kasvillisuuden kehittymistä tulevina kasvukausina; mitä kasvilajeja ja mahdollisesti vieraslajikasveja koealueilla kasvaa.

2.4.2 Jäteveden vaikutuksien seuranta

Seuraamme vesistövaikutuksia yhteistyössä muiden merialueeseen vaikuttavien toimijoiden kanssa pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelman mukaisesti. Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Lisätietoja jätevedenpuhdistuksestamme löytyy Jäteveden puhdistus pääkaupunkiseudulla 2021 -raportista.

Vaelluskaloja istutettiin Vanhankaupunginkosken suvantoon

Olemme sitoutuneet edistämään Itämeren vaelluskalojen nousuesteiden poistamista. Taimenten kulku- ja elinolosuhteiden varmistamiseksi olemme suunnitelleet saneerausta yhteistyössä Vaelluskala ry:n, Helsingin kaupungin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2021 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin tekninen keskus, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus sekä Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan Liikunnan palvelukokonaisuus. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2020–2021 tulokset raportoidaan keväällä 2022.

Puhdistamojen ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen vaelluspoikasten ja vaellussiian poikasten istutusvelvoitteet. Vuosittain poikasten istutusvelvoite on noin 250 000 kappaletta. Koska lohia ei ollut saatavilla vuonna 2021, koko määrä istutettiin taimenina. Istutimme kalat Vanhankaupunginkosken suvantoon.

Tutustu myös sitoumuksiimme Itämeri-haasteessa.

2.4.3 Pölyttäjien pörriäisbaari

Ämmässuolla sijaitsee 3 500 neliömetrin pörriäisbaari pölyttäjille. Pörriäisbaarin ideana on helpottaa muun muassa ruoantuotannon kannalta oleellisten pölyttäjien ahdinkoa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Pörriäisbaarin maasto vaihtelee paahteisesta kalliosta niittyihin ja lampeen, ja sinne on kerätty hyönteisille sopivia asuinpaikkoja, muun muassa reikäisiä puunrunkoja. Alueelle on kylvetty mesipitoisia niittykukkien siemeniä myös vuonna 2021. Vuosittaisten kylvöjen tarkoitus on saada alueelle monilajinen niittykasvikanta.

Niittyalueet on tehty sektoreittain peittämällä vanha maaperä eripaksuisilla kivituhkakerroksilla. Kivituhkakerroksen levittämisen tarkoitus on peittää alueella kasvavat lupiinikasvustot. Kivituhka on otollinen kasvualusta erityisesti paahdeympäristön kasveille, ja kukinta aurinkoisena kesänä 2021 oli näyttävä. Lisäkylvöt ja niittykasvien luontainen kylväytyminen ovat runsastuttaneet kasvustoa. Biodiversiteetin kannalta kiinnostavimmat kivituhkalla itäneet kasvilajit ovat neidonkieli, masmalo, ukontulikukka, tummatulikukka, harmio, keltamaite, ketoneilikka ja päivänkakkara.

2.4.4 Ämmässuon lintuseurannat

Aloitimme lintuseurannat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2003. Laskennoissa havainnoidaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää linnustoa. Alueen näkyvimmät linturyhmät ovat parvina esiintyvät lokki- ja varislinnut. Laskennat antavat yleiskuvan linnuston lajistosta ja lukumääristä.

Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena laskennoissa alusta alkaen. Vuonna 2021 jätteenkäsittelykeskuksessa havaittiin lokkilajeista viime vuoden tapaan nauru-, kala-, selkä-, tuhkaselkä-, harmaa-, aroharmaa- ja merilokki. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet, ja joidenkin lajien oleskelukausi Ämmässuolla on lyhentynyt viime vuosina. Lokkien oleskelu painottuu biojätteen käsittelyalueelle sekä sekajätteen paalausalueelle, ja muun muassa vanhan kaatopaikan rinteet ovat lokkien suosima oleskelualue.

Lokkien lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella oleskelee pääasiassa varislintuja. Viime vuosina varislinnut ovat alkaneet, varsinkin talvikausina, muodostaa linnuston valtaosan naakan ollessa niistä selkeästi runsaslukuisin.

Laskennoissa seurasimme lokki- ja varislintujen lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää muuta linnustoa, kuten kottaraisia ja parvilintuja saalistavia petolintuja. Ämmässuolla havaittiin vuonna 2021 kaikkiaan 12 petolintulajia, joista yleisin oli kanahaukka. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kahlaaja-, vesi- ja avomaalinnuston määrät ovat vähäisiä.

Olemme aktiivinen tiedolla vaikuttaja. Kannustamme seudun asukkaita kestävään kaupunkielämään viestinnän ja neuvonnan keinoin.

Vuonna 2021 jatkoimme neuvonnan ja viestinnän sopeuttamista vallitsevaan koronatilanteeseen. Järjestimme lähes kaikki HSY:n asukas- ja sidosryhmätapahtumat verkkotapahtumina, kehitimme verkkosivujamme ja viestimme aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa ja uutiskirjeissä.

Tavoitimme keskeisiä sidosryhmiämme järjestämissämme HSY:n ilmastoseminaarissa ja isännöitsijäseminaarissa. Neuvontatilaisuuksiimme osallistui reilu 18 000 asukasta. Verkkosivumme ovat tärkein viestintäkanavamme, ja ne saavuttivat yli 1,1 miljoonaa käyttäjää. Sosiaalisen median tileillämme tavoitimme lähes 35 000 seuraajaa. Olimme mukana Helsingin ja Vantaan sekä Espoon Yrityskylissä, joissa vieraili 14 800 kuudesluokkalaista opettajineen. Energianeuvontamme tavoitti 1 700 asukasta, ja koulutimme 116 uutta energiaeksperttiä taloyhtiöihin. Kehitimme verkkokoulutusalusta Koutsiin uusia kursseja.

Kampanjoimme muun muassa viemärietiketistä niin tukoksiin kuin haitallisiin aineisiin liittyen, hanaveden erinomaisuudesta, hulevesitietoudesta, Itämeren typpikuormasta, roskien lajittelusta, aineettomista lahjoista, oikeanlaisesta puunpoltosta, energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta sekä kävelyn edistämisestä. Vaikutamme tiedolla ja haluamme oivaltavalla ja kannustavalla viestinnällä saada asukkaat mukaan ympäristötekoihin.

Jatkoimme viestimistä haitallisista aineista ja jäteveden typpimäärästä. Neuvoimme ja kannustimme kotitalouksia erityisesti oikeanlaiseen ylimääräisten lääkkeiden käsittelyyn sekä maalausvälineiden puhdistamiseen. Kampanjoissa #typpikuorma ja #protskuraja kiinnitettiin huomiota proteiinin liiallisen syönnin vaikutuksiin jätevesiin, meriin ja terveyteen. Kampanjat näkyivät mediassa sekä sosiaalisessa mediassa vaikuttajaviestinnän keinoin.

Mahanpuruja muovista -kampanja nosti esiin huleveden hallintaa ja roskaantumista pääkaupunkiseudulla. Kiinnitimme kaupungeissa hulevesikaivojen ritiläkansien ympärille värikkäitä tarroja, joissa on kala kita ammollaan. Nämä muistuttivat siitä, että maahan tai suoraan katukaivoon heitetty roska voi päätyä sellaisenaan lähivesistöön ja kalan mahaan.

Jalkautimme viestinnällä uudistuneita jätehuoltomääräyksiä ensimmäisenä isännöitsijöille Roskismallisto2021-teemalla tavoitteena herättää myönteinen mielenkiinto jätehuollon laajentuviin keräyspalveluihin. Nuoret aikuiset tavoitimme biojätteen lajittelukampanjalla Nähdään seuraavassa elämässä monipuolista mediavalikkoa hyödyntäen. Nämä toimet olivat osa HSY:n tiekarttaprojekti Kiitos kun lajittelet -kokonaisuutta, jossa tavoitteena on kotitalouksien kierrätysasteen nostaminen.

6Aika: CircularHoodFood -hanke palkittiin vuoden osallisuustekona. Hankkeessa edistettiin kestävän ruokajärjestelmän ja kiertotalousratkaisujen syntymistä.
Maaliskuussa 2022 päättyneessä HSY:n koordinoimassa hankkeessa tavoitteena oli lisätä urbaania ruoantuotantoa ja ruoan arvostusta sekä ruokajärjestelmän kiertotalousratkaisuja kaupungeissa. Hanke edisti kestävän ruokajärjestelmän sekä aiheeseen liittyvän uuden liiketoiminnan ja yhteistyön syntymistä.

Hankkeessa testattiin kerrostalon sisä- ja ulkotiloihin sopivia kaupunkiviljelyratkaisuja yhdessä pilottitalojen ja viljelyratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa kesällä 2021. Hankkeen tuotoksena syntyi muun muassa kaupunkiviljelyopas taloyhtiöille ja ”Koko talo viljelee – kaupunkilaisten viljelykurssi”, jossa kerrotaan, miten uusia ja erikokoisia viljelyratkaisuja voidaan ottaa käyttöön kerrostaloissa. Kaupunkiviljelyllä voidaan parantaa tulevaisuuden ruokaturvaa. Lähiruoan etuja ovat pienemmät kuljetus- ja varastointitarpeet. Ulkoviljely parhaimmillaan parantaa kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja pölyttäjien olosuhteita. Sisätiloissa tapahtuvan kerrosviljelyn hyötyjä ovat veden ja ravinteiden säästö, mutta haasteena on tuotannon energiaintensiivisyys. Ruoan kasvattaminen itsessään lisää parhaimmillaan myös asukkaiden ymmärrystä ruoan tuottamisesta, mikä puolestaan kasvattaa ruoan arvostusta. Kaupunkiviljelyllä voidaan lisätä sosiaalista kestävyyttä ja parantaa yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoisuutta sekä tukea kaupunkien tavoitetta vihreään infraan siirtymisessä. Viljelyratkaisuilla taloyhtiöt voivat tarjota asuinympäristön viihtyisyyttä lisäävän uudenlaisen asukaspalvelumallin. Viljelykokeilut palkittiin Vantaan vuoden osallisuusteko 2021 -palkinnolla.

Kaupunkiviljelykokeilujen lisäksi hankkeessa ideoitiin ja testattiin uusia lajitteluratkaisuja kaupunkikoteihin yhdessä asukkaiden kanssa (Kierrätys lähtee käsistä -ideakilpailun vinkit) sekä kokeiltiin ruokahävikin vähentämiseen tuuppaavaa viestintäkampanjaa yhdessä ravintoloiden kanssa (Toinen kattaus – ammattikeittiöiden vinkit kotikeittiöihin). Lisäksi hankkeessa kartoitettiin ja ideoitiin kaupungeille keinoja edistää ”syötävää kaupunkia”. Hankkeen toimenpiteiden ja kokeilujen tulokset on koottu hankkeen loppujulkaisuun ”Urbaaneja ratkaisuja ruoantuotantoon ja ruokajärjestelmän kiertotalouteen”. HSY:n lisäksi hanketta toteuttivat Metropolia ammattikorkeakoulu, Vantaan kaupunki ja Helsingin yliopisto. Hanke toteutettiin osana Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa, ja sitä rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke on ehdolla vuoden 2021 rakennerahastohankkeeksi.

Kuivaa asiaa -hankkeessa kehitettiin polttopuupalveluita puhtaampaan puun polttoon
Keväällä 2021 päättyneessä EAKR-rahoitteisessa Kuivaa asiaa -hankkeessa kehitettiin polttopuupalveluita ja opastettiin puhtaampaan puun polttoon muun muassa asukasiltoja järjestämällä. Koronapandemian takia asukastapahtumat jouduttiin siirtämään etäyhteyksillä pidettäviksi. Tapahtumiin saatiin mukaan 50–150 osallistujaa, ja palaute oli myönteistä. Lisätietoa löytyy sivuilta www.poltapuhtaasti.fi.

Circular Green Blocks -hanke, korttelitason digitaaliset kiertotalousratkaisut
Syyskuussa 2021 käynnistynyt EAKR-rahoitteinen kumppanuushanke auttaa yrityksiä tunnistamaan ja kehittämään korttelitasolla toteutuvia kierto- ja jakamistaloutta edistäviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä taloyhtiöitä tiedostamaan mahdollisuutensa toteuttaa kiertotalousratkaisuja omassa kiinteistössä ja lähikorttelissa. Hankkeen pääkohderyhmää ovat digitaalisuutta, vihreää kasvua tukevia ja uutta teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja kehittävät yritykset sekä näitä ratkaisuja potentiaalisesti hyödyntävät taloyhtiöt.Kierto- ja jakamistalouden ratkaisuja testataan neljässä pilottikohteessa pääkaupunkiseudulla. Pilotit ja muut kokeiltavat ratkaisut perustuvat pilottikortteleissa taloyhtiöyhteistyössä esiin nouseviin tarpeisiin, joita kartoitettiin kevään 2022 Korttelistartti-asukastapahtumissa. Hankkeessa kehitetään taloyhtiökohtaiseen 360-kuvaukseen, 3D-mallintamiseen ja tarkkaan digitaaliseen ympäristötietoon perustuvia demonstraatioita, joita esitellään sekä mahdollisille palveluntarjoajille että taloyhtiöille.Hankkeen tavoitteena on kokeilun, pilotoinnin ja yhteiskehittämisen avulla edistää kestäviä, innovatiivisia ja liiketoimintapotentiaaliltaan kannattavia kierto- ja jakamistalouden kortteliratkaisuja. Hankkeen toiminnassa syntyy ymmärrystä taloyhtiöiden digitaalisuutta hyödyntävien palveluiden käyttöönotosta korttelitasolla ja saadaan käytännön esimerkkejä taloyhtiöiden edellytyksistä ottaa ratkaisuja käyttöön. Samalla yritysten ymmärrys ratkaisujen toteuttamisesta usean taloyhtiön kesken paranee.

Tarjoamme maksutonta ympäristökasvatusta pääkaupunkiseudun viskareille, eskareille ja oppilaitoksille. Vuonna 2021 tavoitimme noin 17 000 lasta ja nuorta. Tavoitteenamme on innostaa lapsia ja nuoria ympäristöystävälliseen elämäntapaan.

Tarjoamme opettajille valmiita opetussuunnitelman mukaisia oppitunteja ja materiaaleja. Teemat liittyvät muun muassa kestävään kuluttamiseen, kiertotalouteen ja ympäristön huomioivaan vesihuoltoon. Lisäksi olemme aiemmin tuottaneet kuusi digipeliä, joita käytämme osana etäoppitunteja tai joita opettaja voi peluuttaa itsenäisesti osana oppituntia. Pandemia-aikana toteutimme ympäristökasvatuksen pääosin etä- ja ulko-oppitunteina.

Tärkeä osa tarjoamaamme ympäristökasvatusta on 15 vuotta täyttänyt kummikouluohjelmamme. Valitsimme lukuvuoden 2021–2022 kummikouluiksi yhteensä 11 koulua pääkaupunkiseudulta ja Kirkkonummelta.

Yhdeksässä koulussa keskityttiin jätteen määrän vähentämisen, lajittelun, kiertotalouden ja kohtuullisten kulutusvalintojen opetteluun. Veden kiertokulkua, lähivesien tutkimista, viemärietikettiä ja vesivastuullisuutta opeteltiin kahdessa koulussa. Kummikoulujen omat ympäristövastaavat suunnittelivat yhdessä ympäristökasvattajien kanssa jokaiselle koululle soveltuvan ohjelman.

Ympäristökasvatuksestamme kerrotaan videolla (2:19 min) Kestävä elämäntapa opitaan jo lapsena – HSY tarjoaa maksutonta ympäristökasvatusta pääkaupunkiseudulla.

Olemme mukana myös Helsinki–Vantaan ja Espoon alakoulujen Yrityskylissä, jolloin tavoitamme lähes kaikki pääkaupunkiseudun kuudesluokkalaiset. Yrityskylissä vieraili 14 792 oppilasta tutustumassa työelämään ja toimintaamme. Yrityskylät toimivat pandemia-aikana hybridinä, eli Yrityskylä-päivä toteutettiin joko koulussa opettajan johdolla tai tavanomaisesti Yrityskylän oppimisympäristössä.

3.3 Asiantuntijat ja kaupungit

Järjestämme seminaareja muun muassa isännöitsijöille, paikkatietoasiantuntijoille ja kaupunkisuunnittelijoille. Vuonna 2021 tilaisuudet toteutettiin webinaareina.

Helsingin seudun ilmastoseminaari on suurin vuosittainen sidosryhmätapahtumamme. Vuonna 2021 seminaari pidettiin kokonaan verkkotapahtumana. Osallistujia oli jälleen ennätysmäärä, lähes 400 henkilöä. Tapahtuma tallennettiin tekstitettynä HSY:n YouTube-kanavalle. Seminaarin teemoina olivat ruoka ja kuluttaminen, ja ohjelmassa oli myös poliitikkojen paneelikeskustelu. Toimme seminaarissa esiin seudun ja HSY:n ilmastotyötä.

3.3.1 Tietoa kestävän kaupunkiseudun kehittämiseen

HSY tuottaa ensisijaisesti jäsenkaupunkien mutta myös muiden tahojen käyttöön runsaasti tietoa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä, ilmanlaadusta ja jätemääristä sekä maankäytöstä ja asumisesta. HSY:n tuottamaa paikkatietoa on saatavilla sekä avoimen datan palveluna että tietosuojasyistä rajoitetummin asiantuntijakäyttöön. HSY seuraa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimuksen toteutumista. Vuonna 2021 tehtiin uuden sopimuskauden (2020–2031) ensimmäinen seurantakatsaus ja perustettiin verkkosivuille MAL-näkymä, jossa seurantatietoja voi tarkastella interaktiivisten infograafien ja karttojen muodossa (kuva 20). MAL-näkymästä löytyy maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimuksen seurannan tietoja aikasarjana usean sopimuskauden ajalta. Tietoja voi myös tarkastella seudullisen kokonaiskuvan lisäksi kunnittain.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa kehitettiin vuonna 2021 yhteistyössä kaupunkien kanssa ottaen huomioon Suomen ympäristökeskuksessa tehty kuntakohtainen laskentamalli. Vuonna 2021 saatiin käyttöön myös uutta tietoa pääkaupunkiseudun hiilinieluista. HSY ja kaupungit teettivät yhdessä hiilinieluselvityksen, jossa määritettiin kaupunkirajojen sisäpuolella olevat kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot sekä varaston muutokset. Tuloksia on mahdollista arvioida myös paikkatietona. Hiilinieluja ja varastoja koskevan paikkatiedon toivotaan helpottavan esimerkiksi maankäytön suunnittelussa tehtävää ympäristönäkökulmien yhteensovittamista. Hiilinieluselvityksen aineisto on saatavilla HSY:n avoimen datan palvelussa, ja se palkittiin vuoden data-avauksena. Lue lisää HSY:n avoimen datan palvelusta luvussa 4.5.

3.3.2 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhteistyö pääkaupunkiseudulla

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan aktiivista varautumista sää- ja ilmastoriskien muutoksiin sekä altistuksen vähentämistä sen haittavaikutuksille. Sopeutumisen edistämiseksi kartoitetaan ilmastoriskejä ja arvioidaan ihmisten, elinkeinojen, ympäristön ja infrastruktuurin haavoittuvuutta sään ääri-ilmiöille ja keskilämpötilojen nousulle. Tämän perusteella suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavia sopeutumistoimenpiteitä.

HSY:n rooli seudullisessa sopeutumisen yhteistyössä liittyy tiedontuotantoon kaupunkien suunnittelutyön tueksi, kaupunkien sopeutumistyön tukemiseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan EU-rahoitteisten hankkeiden kautta sekä hulevesiviestintään. HSY järjestää myös seminaareja sopeutumisesta ja toimii seudullisen ja valtakunnallisen tason linkkinä kansallisen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmässä.

HSY toteutti omalta osaltaan pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa vuosina 2012–2020 sekä vastasi ohjelman vuosittaisesta seurannasta. Koko strategiakautta koskeva ulkopuolinen arviointi valmistui kesällä 2021. Arvioinnissa todettiin, että strategialla oli sopeutumisen nostamisessa kaupunkien suunnittelutyöpöydille suurempi merkitys sen alkutaipaleella, koska aiheet olivat uusia, kuin viimeisinä vuosina. Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sopeutumisasiat edistyivät strategiakaudella merkittävästi, mutta on toki vaikea erottaa, mitkä niistä lähtivät toteutumaan nimenomaan strategian ansiosta.

Strategian erityisenä ansiona nähtiin sen myötä tapahtunut kaupunkien välisen yhteistyön kehittyminen. Strategian seurantaryhmän todettiin olevan ainutlaatuinen tiedonvaihdon ja yhteisen suunnittelun foorumi, ja tätä työtä on tarkoitus jatkaa vuonna 2022 käynnistyvän pääkaupunkiseudun sopeutumisen verkoston myötä. HSY:ltä toivottiin jatkossa sopeutumisyhteistyön ylläpitämisen ja kehittämisen lisäksi roolia tiedon tuottajana ja välittäjänä. HSY nähtiin myös luontevana EU-rahoitteisten sopeutumishankkeiden paikallisena toteuttajatahona.

RAINMAN-hankkeessa tuotettiin tietoa luontopohjaisista ratkaisuista
Vuoden 2021 lopussa päättyneessä kolmivuotisessa RAINMAN-hankkeessa (Towards higher adaptive capacity in urban water management) tutkittiin tapoja vähentää ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvistä hulevesistä aiheutuvia tulvariskejä ja rasitusta vesihuollolle. HSY tuotti hankkeessa tietoa viherrakenteen merkityksestä hulevesien hallinnassa erityyppisissä kaupunkiympäristöissä. Vuonna 2021 hankkeessa tuotettiin pääkaupunkiseudun kaupunkien ylläpitämiä luontopohjaisia hulevesiratkaisuja ja niiden toimintaedellytyksiä esittelevä raportti Nature-based solutions for stormwater management in the Helsinki Metropolitan Area. Luontopohjaisilla hulevesiratkaisuilla tarkoitetaan veden luonnollista kiertoa ja kasvillisuutta hyödyntäviä kohteita, joiden myötä voidaan vähentää viemäriverkostoon päätyvän veden määrää. Raportin tarkoitus on auttaa samantyyppisissä ilmasto-olosuhteissa olevia kaupunkeja kehittämään luontopohjaisia ratkaisuja kertomalla erilaisista toteutusratkaisuista ja niiden käyttöä edistävistä ja toisaalta hidastavista tekijöistä.
RAINMAN-hankkeella oli myös yhteys Hulevesitiedon tietokanta HUTI:n kehittämiseen vuonna 2019 tuotetun tietosisällön määrittelyn osalta. Hankkeeseen sisältyi koko hankeajan aktiivista tiedonvaihtoa hankekumppaneiden kanssa. Hankkeen loppuraportissa on suosituksia hulevesien pintavalunnan hallintaan ja pohjavesien hyvän laadun ylläpitämiseen ilmaston lämmetessä.
Kolmevuotisen hankkeen koordinaattorina toimii Geologian tutkimuskeskus GTK, ja se sai rahoituksen Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014–2020 -ohjelmasta.

‍

Teemme aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä seudun kaupunkien, yritysten, tutkimuslaitosten ja asukkaiden kanssa. Edistämme alan ja oman toimintamme kehitystä verkostoissamme kotimaassa ja kansainvälisesti. Edistämme kiertotaloutta ja hulevesien hallintaa sekä ilmasto- ja ilmanlaatutyötä omistajakuntiemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kehitämme alustamaista yhteistyötä, josta esimerkkejä ovat ekoteollisuuskeskus Ekomo ja ilmanlaadun mittausasemat.

Laajassa sidosryhmäyhteistyössä valmisteltu Kestävän kaupunkielämän ohjelma hyväksyttiin HSY:n hallituksessa toukokuussa 2021. Ohjelmassa on 68 toimenpidettä, joilla on tarkoitus edistää pääkaupunkiseudun ilmasto- ja kiertotaloustyötä. Kestävän kaupunkielämän ohjelmaan on erityisesti nostettu esille kulutusvalinnoista ja ruoantuotannosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Muut ohjelman painopisteet liittyvät kestävään kaupunkisuunnitteluun, rakentamisen kiertotalouteen ja kaupunkilaisten hyvinvointiin muuttuvassa ilmastossa.

Ohjelma kytkeytyy muihin alueellisiin ja valtakunnallisiin strategioihin ja suunnitelmiin, erityisesti Uudenmaan ilmastotiekarttaan.

Loppuvuonna julkaistiin Kestävän kaupunkielämän ohjelmavahti, jonka kautta on helppo seurata ohjelman toimenpiteiden edistymistä.

Lisätietoa löytyy verkkosivuiltamme www.kestavakaupunkielama.fi.

‍

Mittaamme ulkoilmasta kaasumaisten saasteiden ja erikokoisten hiukkasten pitoisuuksia sekä säätekijöitä. Ilmanlaadun mittaustuloksemme ovat asukkaiden ja sidosryhmien käytettävissä maksutta. Saamme tietoa ilmanlaadusta myös mallinnusten ja päästökartoitusten avulla. Tarjoammeilmanlaadun vuosipitoisuuskartan reaaliaikaisen ilmanlaatutiedon ja ennusteen myös kartalla.

Vuonna 2021 liikennemäärät olivat edelleen tavanomaista alempia, mikä pienensi pakokaasupäästöjä ja typpidioksidipitoisuuksia. Ilmanlaatu oli tavanomaisempi kuin vuonna 2020, jolloin pitoisuudet olivat ennätyksellisen matalia. Kevään katupölykausi oli yleisesti hankalampi kuin edellisenä vuonna 2020, jolloin talvi oli leuto ja lähes lumeton.

HSY julkaisi HOPE-hankkeessa, josta voi tarkastella liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun pääkaupunkiseudun eri alueilla. Asukkaat voivat hyödyntää karttaa esimerkiksi asuinalueen valinnassa, ja kaupunkisuunnittelijat voivat katsoa kartalta, miten autoliikenteen pakokaasut vaikuttavat vuositasolla suunnittelukohteiden ilmanlaatuun nykyhetkellä.

HSY:n rahoittamassa KATHE-hankkeessa THL mittasi keväällä 2021 kävelijän altistumista katupölylle ja pakokaasuille Helsingissä eri reiteillä. Tutkimuksen mukaan altistumista ilmansaasteille voi vähentää, jos välttää ulkoillessaan vilkasliikenteisimpiä katuja.

EAKR-rahoituksella toteutettu Kuivaa asiaa -hanke päättyi keväällä 2021. Hankkeen tavoitteena oli vähentää puunpoltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä ja parantaa siten pientaloalueiden ilmanlaatua. Hankkeessa kehitettiin polttopuupalveluita, jotka vastaavat nykyistä paremmin polttopuun käyttäjien tarpeita ja tehostavat puun käyttöä.

UIA-rahoitteisessa Black Carbon Footprint mitattiin ilmanlaatua kolmella eri asuinalueella kiinteiden sensorien ja kannettavien sensorien avulla. Kiinteä sensoriverkko toi hyödyllistä tietoa muun muassa työmaapölyn ja katupölyn torjunnan tueksi. Asukkaiden ilmanlaatutietoisuutta lisättiin viestinnän ja osallistavan budjetoinnin keinoin.

Black Carbon Footprint -hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä mustan hiilen päästöistä, ilmakehäpitoisuuksista ja vaikutuksista. Laajan yhteistyöhankkeen tutkimuksissa on saatu uutta tietoa muun muassa mustan hiilen pitoisuuksista, lähteistä ja ominaisuuksista pääkaupunkiseudun pientaloalueilla, liikenneympäristöissä ja satamassa.

WHO:n ilmanlaadun ohjearvot tiukkenivat syksyllä 2021
Vaikka pääkaupunkiseudun ilmanlaatu on kansainvälisissä vertailuissa hyvä, myös meillä ilmansaasteiden pitoisuudet ylittävät laajalti WHO:n uudet ilmanlaadun ohjearvot. Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun kannalta ongelmallisimmat ilmansaasteet ovat typpidioksidi, pienhiukkaset, hengitettävät hiukkaset ja otsoni.

Kehitämme teollisiin symbiooseihin ja resurssiviisauteen pohjautuvaa Ekomo-yritysyhteistyötä alueen kiertotalousyritysten kanssa. Ekomo-toimintaa toteutetaan pääasiassa Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella, jonne ohjautuu merkittäviä materiaalivirtoja, kuten biomassoja, kierrätysbetonia ja -kiviaineksia sekä rakennus- ja purkumateriaaleja. Ämmässuon lisäksi Ekomo-toimintaa kehitetään myös Kivikon palvelukeskuksessa Helsingissä ja Seutulassa Vantaalla. Ekomon alueella toimii jo useita yrityksiä. Yritykset saavat lisäarvoa eri toimijoiden välisestä kiertotalouden yhteistyöstä ja luovat uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Tavoitteenamme on luoda alueelle monipuolinen kiertotaloutta toteuttava yritysverkosto, jossa kehitetään uusia innovaatioita pilotoimalla, testaamalla ja jalostamalla muun muassa teollisia materiaali- ja sivuvirtoja sekä biojätettä. Ekomon alueella on mahdollista myös toteuttaa tutkimus- ja kehitystoimintaa yhdessä esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Ekomo-toimijat ottivat vastaan vuonna 2021 Ämmässuolla lähes 128 000 tonnia erilaisia jätejakeita materiaali- ja energiahyödynnettäväksi, mikä oli noin 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Lisätietoa yritysyhteistyöstä löytyy verkkosivuiltamme.

Järjestämme aktiivisesti tutkimus- ja kehityshankkeita, joissa edistämme meille tärkeitä asioita yhdessä niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin toimijoiden kanssa.

Suuri osa TKI-hankkeistamme liittyy yhteisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, kiertotalouteen ja ravinteiden kiertoon, energia- ja materiaalitehokkuuteen, ilmanlaadun mittaamiseen ja ilmasuojelutyöhön sekä asukkaiden ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Myös vesi- ja jätehuollon toimintavarmuus ja vedenpuhdistuksen kehittäminen ovat keskeisiä tutkimus- ja kehittämiskohteitamme.

Haasteiden ratkomiseen kehitämme alustamaista yhteistyötä, jonka puitteissa avaamme kehitystoimintaamme eri toimijoiden väliselle yhteistyölle, yhteiskehittämiselle ja kokeiluille. Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa Ekomo-toiminta ja ilmanlaadun mittausverkoston kehittäminen sekä lukuisat TKI-hankkeet, joita toteutamme kumppaneidemme kanssa.

Lue lisää T&K&I-hankkeistamme (osa näistä on kuvattu aihepiirin käsittelyn yhteydessä):

• CWPharma- ja CWPharma2 -hankkeissa kehitämme keinoja lääkeaineiden päästöjen hallintaan Itämeren alueella.
• RAHI-hankkeessa kehitämme jäteveden ravinteiden ja hiilen kokonaisvaltaista talteenottoa.
• Kansainvälisessä CircuIT-hankkeessa kehitämme rakentamisen kiertotalouden ratkaisuja.
• JV-LÄMPÖ-hankkeessa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti veden sisältämää lämpöenergiaa sekä lämmön hyödyntämisen että jätevedenkäsittelyn näkökulmasta.
• Black Carbon Footprint -hankkeessa lisäämme ymmärrystä ilmastoa lämmittävän mustan hiilen päästöistä.
• HOPE-hanke kehitti uutta ilmanlaadun täsmätietoa ja sen innovatiivista hyödyntämistä kaupunginosa- ja asukastasolla.
• Circular Green Blocks -hankkeessa kokeillaan ja pilotoidaan kestäviä ratkaisuja jakamis- ja kiertotalouden edistämiseksi yhdessä taloyhtiöiden ja vihreää kasvua tukevien yritysten kanssa.

Vuoden 2021 aikana päättyneet hankkeemme:

• RAINMAN-hankkeessa vähensimme hulevesistä aiheutuvaa jätevesijärjestelmien ylikuormitusta ja kaupunkitulvia sekä suojelemme vesivaroja.
• 6Aika CircularHoodFood -hankkeessa edistimme urbaania ruoantuotantoa sekä ruokajärjestelmän kiertotalousratkaisuja kaupunkiympäristössä.
• Kuivaa asiaa -hankkeessa tavoitteenamme oli vähentää puunpoltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä ja parantaa pientaloalueiden ilmanlaatua.
• Uudenmaan kiertotalouslaakso -esiselvityshankkeessa olimme mukana kehittämässä maakunnan laajuista kiertotalouden yhteistyökonseptia sekä kartoittamassa potentiaalisia alueellisia kiertotalousindikaattoreita.
• LaserVesi-hankkeessa kehitettiin maanpeitettä koskevaa paikkatietoaineistoa tekoälyä hyödyntäen.

RAHI-hankkeessa viemme ravinteiden talteenoton teknologiaa kohti käytäntöä suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla
RAHI-hankekokonaisuus koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä osatehtävästä, joilla tuodaan ravinteiden talteenoton teknologiaa kohti käytännön applikaatioita suomalaisilla puhdistamoilla. Hankekokonaisuuden ensimmäinen osatehtävä keskittyy RAVITA:n välituotteen eli kemiallisen lietteentuotannon markkinatestaukseen täydessä laitosmittakaavassa, toinen osatehtävä liuotus- ja uuttoprosessin skaalaukseen täyden mittakaavan koelaitosta varten ja kolmas puhdistamolla syntyvästä biolietteestä tehdyn lietehiilen hyödyntämiseen. Kaikki osatehtävät toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa.
Kierrätysravinteiden käyttöön suuntautuu enenevässä määrin positiivista mielenkiintoa. HSY on kehittänyt jätevesien ravinteiden ja hiilen kokonaisvaltaista talteenottoa RAVITA- ja pyrolyysihankkeiden myötä. Molemmat teknologiat ovat hyvin lupaavia, ja ne mahdollistavat erittäin korkean ravinteiden talteenottoasteen.

Tutkimus- ja kehityshankkeemme saivat ulkopuolista rahoitusta valtiolta ja EU:lta
HSY:ssä oli vuonna 2021 käynnissä lukuisia ulkopuolista rahoitusta saavia tutkimus- ja kehityshankkeita, joissa kehitimme meille tärkeitä asioita yhdessä muiden ympäristöalan toimijoiden kanssa.

Hankkeiden aiheet vaihtelivat urbaanista ruuantuotannosta lääkeaineiden päästöjen hallintaan Itämeressä. Hankkeita toteutettiin kaikkiaan noin 680 000 euron tukirahoituksella, josta noin 370 000 euroa saatiin valtiolta ja loput 315 000 euroa eli 46 prosenttia EU:lta.

Avoimen datan avulla haluamme edistää tiedon hyödyntämistä ja sen luomia mahdollisuuksia. Olemme avanneet kaikkiaan yli 70 aineistokokonaisuutta. Viimeaikaisia data-avauksia ovat olleet esimerkiksi tekoälyn avulla tunnistettu paljas maa sekä vettä läpäisemättömät pinnat pääkaupunkiseudulla. Viime vuonna avaamamme pääkaupunkiseudun hiilinieluselvityksen aineistot valittiin pääkaupunkiseudun yhteisen avoimen datan palvelun Helsinki Region Infosharen (HRI) vuoden 2021 parhaaksi data-avaukseksi.

Aineistojamme voi tarkastella avoimessa karttapalvelussa, ja lisäksi olemme avanneet kaikki paikkatietoaineistot myös avoimena rajapintana. Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä rakennusten energiatehokkuuteen liittyviä tietoja tarjoava Seutuatlas on myös yksi esimerkki avoimen datan palveluistamme. Kaikki avoimet aineistot ja lisätietoa avoimen datan palveluistamme löytyvät verkkosivuiltamme.

Teemme aktiivista yhteistyötä useissa kansainvälisissä verkostoissa. Esimerkkejä yhteistyöfoorumeistamme:

• The Smart Water Networks Forum (SWAN Forum)
• International Water Association (IWA)
• The Network of European Metropolitan Regions and Areas (METREX)
• International Federation for Housing and Planning (IFHP)
• The International Council for Local Environmental Initiatives (ICLEI)
• International Solid Waste Association (ISWA)
• Procura+ European Sustainable Procurement Network

Teemme monella tapaa yhteiskunnallisesti merkityksellistä ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavaa työtä. Turvaamme kohtuuhintaisilla ja varmoilla palveluillamme koko pääkaupunkiseudun arjen sujuvuutta.

Vuoteen 2025 ulottuvassa strategiassamme painottuvat niin palvelujemme varmuus ja edullisuus kuin asiakaskokemuksen parantaminenkin.

Hyödynnämme palvelujemme kehittämisessä asiakaspalautteita sekä asiakkaiden ja henkilöstömme kehitysideoita.

Tavoitteenamme on tehdä asioinnista kanssamme mahdollisimman sujuvaa ja mukavaa. Jokainen asiakaskohtaaminen on meille tärkeä, ja haluamme tarjota asiakkaillemme yksilöllisen ja laadukkaan asiakaskokemuksen. Kehitämme jatkuvasti digitaalisia palveluitamme ja sujuvoitamme palveluitamme muun muassa panostamalla käsittelyaikojemme lyhentämiseen.

Asiakaspalvelumme perustuu jo toimivaksi todettuun asiakaskohtaamisen malliimme (ASKO), jossa tiivistyy käsityksemme hyvästä asiakaspalvelusta: se on asiantuntevasti selkeää, ystävällisesti palvelevaa ja aktiivisesti vastuuta ottavaa. ASKO on luotu ja sitä päivitetään yhdessä henkilöstömme kanssa. ASKO-koulutus kuuluu jokaisen HSY:läisen perehdytysohjelmaan.

Tavoitteemme mukaan asiakaskontaktin vasteaika asiakaspalvelussamme oli enintään viisi päivää. Asiakkaan yhteydenotto liittyy yleisimmin laskutukseen ja sopimuksiin. Vuoden 2022 alusta otimme käyttöön uuden asiakaspalvelujärjestelmän. Sen avulla voimme seurata tavoitteemme mukaisen vasteajan saavuttamista myös silloin, kun asiakkaan kysymykseen vastaaminen edellyttää useamman ihmisen asiantuntemusta.

Mittaamme ja seuraamme palvelumme laatua säännöllisesti esimerkiksi palautteiden, asiakastyytyväisyyskyselyjen ja itsearviointien avulla. Tuloksia tarkastellaan sekä kokonaisuutena että henkilötasolla, ja hyödynnämme asiakaspalautteita sekä asiakas- ja sidosryhmähaastatteluja palvelujemme kehittämisessä.

Vuonna 2021 toteutetun jätehuollon asiakkaiden tyytyväisyystutkimuksen mukaan henkilökohtaista palvelua saaneet kokivat palvelun laadun erittäin hyväksi. Vastaajista 77 prosenttia koki palvelun kokonaisuutena ylittäneen heidän odotuksensa. Lisäksi he kokivat, että palvelu oli asiantuntevaa (4/5).

Asiakaspalvelussamme ja Sortti-asemillamme teemme asiakaskokemuksen jatkuvaa laadunmittausta. Asiakkaat arvioivat puhelun ja Sortilla asioinnin jälkeen palvelumme laatua. Asioinnin kokonaiskokemus asiakaspalvelussa ja Sortti-asemilla oli erittäin hyvä vuonna 2021. Asiakaspalvelu sai arvosanaksi 4,1/5 ja Sortti-asemat 4,5/5.

Tavoitteenamme on tarjota myös sujuvat, helposti saavutettavat ja aina avoimet digitaaliset palvelut, joita asiakkaamme haluavat käyttää.

Digitalisaatio-ohjelmamme hyväksyttiin HSY:n hallituksessa huhtikuussa 2021. Keskeisessä osassa ovat asiakkuudenhallinnan ja asioinnin ratkaisut. Tavoitteenamme on lisätä käyttäjäystävällisiä itsepalvelumahdollisuuksia, sujuvoittaa asiakaspalvelutyötä ja hahmottaa ennakoivia palvelukonsepteja tulevaisuudessa.

Vuonna 2021 laajensimme suomi.fi-tunnistautumisen käyttöä. Se mahdollistaa vahvan tietoturvallisen tavan asioida digitaalisissa palveluissamme. Otimme sen ensimmäisenä käyttöön jätehuollon asiointipalvelussa ja eSortti-palvelussa. Näissä palveluissa olemme ottaneet myös suomi.fi-valtuutuksen käyttöön helpottamaan puolesta asiointia. Se mahdollistaa toisen henkilön valtuuttamisen asioimaan organisaation puolesta.

eSortti.fi-ennakkokirjaus osana Sortti-asemien uutta itsepalvelu- ja maksujärjestelmää
eSortti-palvelussa Sortti-asemien asiakkaat voivat ennen asemalle saapumistaan muun muassa kirjata ja maksaa Sortti-asemille tuomansa jätteet verkkokauppatyyppisessä palvelussa. Maksun jälkeen asiakas saa QR-koodin, jota näyttämällä pääsee Sortti-aseman alueelle. Asioinnin voi hoitaa myös aseman itsepalvelulaitteella sujuvasti.
eSortti-ennakkokirjaus on osa Sortti-asemien uutta itsepalvelu- ja maksujärjestelmäratkaisua, joka otettiin käyttöön vuonna 2021. eSortti-palvelu täyttää saavutettavuusdirektiivin vaatimukset.

Vesi- ja jätehuolto ovat ihmisten terveyteen ja elinympäristöön vaikuttavia keskeisiä palveluja. Luotettavat peruspalvelut ovat toimintamme ydintä: Turvaamme katkeamattoman, kohtuuhintaisen vesihuoltopalvelun yli miljoonalle asukkaalle ja varaudumme vakaviin häiriötilanteisiin yhä paremmin. Seuraamme jatkuvasti jätehuollon toimitusvarmuutta.

Toimintavarmuutemme ja palvelujemme laatu ovat jo valtakunnallisesti korkealla tasolla. Vesihuollon tietojärjestelmä VEETI:n mukaan puhdistetun jäteveden laatuvaatimukset täyttyivät vuonna 2021 koko maassa keskimäärin 93-prosenttisesti ja juomaveden laatuvaatimukset 99-prosenttisesti, kun HSY:llä jäteveden laatuvaatimukset täyttyivät 100-prosenttisesti ja juomaveden laatuvaatimukset täyttyivät 90-prosentisestti. Ennakoimattomien putkirikkojen keskimääräinen lukumäärä oli keskimäärin 0,15 putkirikkoa kilometriä kohden, kun HSY:llä putkirikkoja sattui vain 0,09 kappaletta kilometriä kohden.

Jätehuollon osalta seuraamme palvelun laatuun liittyen esimerkiksi toimitusvarmuutta ja valituspromillea. Vuonna 2021 saavutimme tavoitteemme molemmissa. Toimitusvarmuus kuvaa jäteastioiden tyhjennysten oikea-aikaisuutta, ja se oli vuonna 2021 vaikean lumitilanteen vuoksi hieman edellistä vuotta alhaisempi, noin 98,3 prosenttia (99,8 vuonna 2020). Valituspromillemmekin oli viime vuonna erittäin alhainen 0,07 (0,06 vuonna 2020). Valtakunnallisia laatuun ja toimitusvarmuuteen liittyviä vertailutietoja ei ole saatavilla jätehuollon osalta.

Tasapainon säilyttäminen palvelun korkean laadun ja asiakkaalle kohtuullisen hinnan välillä on meille tärkeä, mutta samalla haastava tehtävä. Pyrimme lisäämään omavaraisuuttamme sekä parantamaan palvelujemme laatua ja vesihuoltoverkostojemme kuntoa. Samalla tavoitteenamme on pienentää asukasmäärään suhteutettuja toimintamenojamme ja asiakkaalle koituvaa hintaa. Olemme onnistuneet pitämään palvelujemme hinnat kohtuullisina. Jätemaksujen hinnoittelun avulla ohjaamme kierrättämiseen. Viime vuonna korotimme maltillisesti kiinteistöille tarjottavien palveluiden hintoja 1,3 %. VEETI:n mukaan omakotitalon vertailuhinta kuutiolle puhdasta vettä oli viime vuonna koko maassa 6,60 euroa. HSY:llä vastaava hinta oli 4,61 euroa.

Merkittävin tulevaisuuden haaste hinnan ja laadun tasapainon näkökulmasta on vesihuollon verkostojen saneeraus, joka on taloudellisesti raskasta. Verkostosta maaperään jatkuvasti tihkuva vuotovesi ja äkilliset putkirikot tulevat kuitenkin kalliiksi, joten verkostojen kunnon ylläpito on paitsi asiakkaiden ja ympäristön kannalta tärkeää, pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti järkevää. Koronan myötä erilaisten viemäritukosten määrä lisääntyi merkittävästi.

Tutustu vesihuollon tietojärjestelmä VEETI:n tietoihin.

Tutustu jätehinnastoihin HSY:n sivustolla

Pyttyetiketistä viestimisestä huolimatta koronan myötä pumpputukosten määrä viisinkertaistui, mutta ei aiheuttanut ylivuotoja.
Koronan myötä kasvomaskien, kumihanskojen ja kankaisten puhdistusliinojen käyttö on lisääntynyt, ja niitä heitetään wc-pönttöön huomattavia määriä. Seurauksena tästä ovat lukuisat pumpputukokset. Normaalisti pumpputukoksia on ollut noin 1–2 kpl viikoittain. Pumpputukosten määrä kasvoi merkittävästi koronaepidemian alettua. Vuonna 2021 dokumentoitiin yhteensä 464 pumpputukosta. Määrä on vastaava kuin vuonna 2020, eli tukosten määrä on noin viisinkertaistunut koronan myötä. Työmäärän lisääntyminen on ollut merkittävä: Yhden pumpputukoksen aukaisuun kuluu keskimäärin 2–3 tuntia, mikä takia pumppaamoilla tehtävät ennakkohuollot ovat viivästyneet. Pumpputukoksista ei kuitenkaan aiheutunut ylivuotoja. Vuoden 2021 aikana HSY on aktiivisesti viestinyt pyttyetiketistä.

‍

Covid-19-epidemia on yhä edelleen aktiivisena ja vaikuttaa työn tekemiseen merkittävästi. Olemme viimeiset kaksi vuotta tehneet järjestelyitä sekä lähi- että etätyössä, jotta pystymme mahdollistamaan terveysturvallisen työn. Käytännössä kaikki tekeminen oli jollain tavalla organisoitava pandemian ehdoilla. Terveysturvallisuuden ohjeistukset ja linjaukset tehtiin pandemian alkaessa keväällä 2020 ja niitä seurattiin ja noudatettiin myös vuonna 2021. Niitä myös päivitettiin tarvittaessa muun muassa uuden tautimuodon ilmaantuessa. Toimenpiteemme ovat olleet huolellisia ja toimivia. Tästä on osoituksena, että olemme pystyneet välttämään hallitsemattomat tautiketjut ja varmistamaan toimintamme jatkuvuuden.

Toisaalta koronapandemia on tuonut pitkittyessään myös muita haasteita. Työntekijöiden jaksaminen lähitöiden poikkeusjärjestelyissä ja etätyössä on ollut kovilla. Lyhyt hetki syksyllä 2021 ei ennättänyt tuoda odotettua paluuta uuteen arkeen, johon vuoden aikana oli valmistauduttu yhteisellä työskentelyllä ja linjauksilla. Työhyvinvoinnista huolehdittiin vuoden aikana monin eri toimenpitein. Työterveyshuollon palveluita oli käytössä ja niitä tarjottiin aktiivisesti muun muassa mielen jaksamiseen ja koronatesteihin. Samaan aikaan pystyttiin toteuttamaan normaalia työterveyshuollon toimintaa, muun muassa työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia. Työturvallisuuteen liittyviä panostuksia toteutettiin myös.

Hyvä suunta sairauspoissaoloissa jatkuikin aiempia vuosia seuraten. Työmatkalla tapahtuvat tapaturmat vähenivät etätyöskentelyn jatkuessa. Sitä vastoin työpaikalla tapahtuvat tapaturmat lisääntyivät, ja tähän asiaan tartuttiin aktiivisesti. Tilanteen korjaamiseen tähtäävät toimet on aloitettu.

Osaamisessa painopisteenä oli työturvallisuuteen liittyvien lakisääteisten koulutusten lisäksi erityisesti digiosaamiseen panostaminen, ja digiosaamismerkkien käyttöönotto suunniteltiin vuoden 2021 aikana. Esihenkilöiden perehdyttämiseen luotiin toimintamalli ja työturvallisuuteen panostettiin myös virtuaalisen oppimisympäristön kehittämisellä. Henkilöstökysely toteutettiin syksyllä, ja sen palautteiden perusteella työyksiköt ovat suunnitelleet toimenpiteitä. Henkilöstökyselyn tulokset olivat pääsääntöisesti parempia kuin aiemmin. Ikävää oli kuitenkin huomata, että työntekijöillä oli edelleen epäasiallisen käytöksen ja kiusaamisen kokemuksia. Tähän on tartuttu koko organisaatiossa kattavasti.

Vuonna 2020 laadittua HSY:n sosiaalisen vastuun sitoumuksen ”Yhdessä teemme maailman kestävimmän kaupunkiseudun – Olemme hyvän työelämän kehittäjä ja kanssamme on sujuva ja mukava asioida” mukaista toimintaa jatkettiin. Muun muassa työ- ja vuorovaikutuskulttuurin käsikirja valmistui, ja se lanseerattiin sekä esihenkilöille että työyhteisöille. Sen hengessä tehtiin muun muassa työyhteisölupauksia loppuvuonna.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelman tavoitteita on edistetty muun muassa nimikkeitä sukupuolineutraalistamalla.

Vuoden 2021 lopulla aloitettu strategian uudistaminen jatkuu vuoden 2022 alkupuolella. Tässä työssä on henkilöstö ollut aktiivisesti mukana muun muassa määrittämässä arvot ja kommentoimassa ja tuomassa sisältöä ja toimenpiteitä suunniteltuihin strategisiin painopisteisiin. Yksi näistä painopisteistä on Työn murros, jonka sisälle olemme kirjanneet näkemykset sekä pito- että vetovoimaisesta työnantajasta että osaavasta ja kehittyvästä henkilöstöstä. Tavoitteemme on, että tämän strategiakauden myötä meillä on erinomainen työntekijäkokemus ja että mielekkäät ja kehittyvät tehtävät, muutoskyvykkyys ja yhteistyö ovat tekemisemme perustana ja tukevat osaamistamme.

Esihenkilöiden yhteisissä tilaisuuksissa on viime vuosina hyödynnetty valmentavan johtamisen ajatuksia, millä haluamme tukea työyhteisöjen toimivuutta sekä jokaisen tasavertaista osallistumista ja työhyvinvointia. Esihenkilön roolina ei ole vain johtaa asioita ja ihmisiä, vaan rohkaista ottamaan vastuuta, tukea ratkaisuiden löytämisessä ja tarjota erilaisia näkökulmia. Valmentava johtaminen perustuu pitkälti johtajan kykyyn ja haluun ymmärtää sekä hyödyntää työyhteisössä olevaa potentiaalia ja erilaisuutta.

Vuoden 2020 aikana HSY:ssä linjattiin uuden HR-toimintamallin tavoitteita, jolla tavoitellaan entistä parempaa tukea johtamiselle ja esihenkilötyölle. HR-toimintamallin kehittäminen ja käytäntöön vieminen alkoi suunnittelutyöllä ja nykytilan analyysilla vuonna 2021. Uuteen HR-toimintamalliin liittyy olennaisesti yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen sekä esihenkilöiden verkostomaisen toiminnan tukeminen.

Hyvän työelämän kehittäjä -mahdollistajapäämäärän yksi osa-alue on osaamisen kehittäminen. Vuonna 2021 suunnittelimme ja lanseerasimme digiosaamisen kehittämiseen niin sanotut digiosaamismerkit. Nämä otettiin käyttöön tammikuussa 2022. Näiden lisäksi digitaitoja voi kehittää muun muassa virtuaalisen koulutusalustan avulla ja myös muita koulutuskokonaisuuksia tarjotaan avoimen oppimisympäristön avulla.

Digiosaamismerkit kannustavat oman osaamisen kehittämiseen
Valmistelimme HSY:lle vuonna 2021 oman digiosaamismerkistön, joka otettiin käyttöön vuoden 2022 alussa. Digiosaamismerkkien tavoitteena on kuvata HSY:n koko henkilöstön tarvitsemia keskeisiä digitaitoja ja suunnata osaamisen kehittämistä vastaamaan tunnistettuja yhteisiä osaamistarpeita. Digiosaamismerkkien tavoitteena on myös auttaa seuraamaan henkilöstön digiosaamisen tasoa ja asettamaan tavoitteita digiosaamisen systemaattiselle kehittämiselle. Samalla ne innostavat ja kannustavat työntekijöitä oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.
Digiosaamismerkkien valmistelussa hyödynnettiin valtakunnallisen Osuvat taidot -hankkeen ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry:n kokemuksia digiosaamismerkkien kehitystyöstä sekä avointa Open Badge Factory -alustaa osaamismerkeille. HSY:ssä osaamismerkkejä työsti projektiryhmä, jossa oli laajasti edustajia eri toimialoilta ja yksiköistä.

Kuva 27. HSY:n digiosaamismerkit.

Vuoden 2021 aikana kehitimme työelämäkumppanuutta oppilaitosten kanssa. Tavoitteemme oppilaitosyhteistyössä on muun muassa tarjota opiskelijoille entistä enemmän harjoittelupaikkoja ja mahdollisuuksia opinnäytetöiden ja kehitysprojektien tekemiseen. Palkkaamme joka vuosi noin 60–80 kesätyöntekijää ja tähän pystyimme onneksi myös vuonna 2021 koronapandemiasta huolimatta.

HSY on allekirjoittanut vuonna 2016 yritysvastuuverkosto FIBS ry:n monimuotoisuussitoumuksen, joka sisältää sosiaalisen vastuullisuuden eli reilun ja osallistavan työyhteisön, asiakaslähtöisyyden, hyvän vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan sekä oikeudenmukaisen johtamisen periaatteet.

Näiden nostojen lisäksi jatkoimme vuonna 2021 useita, jo vakiintuneita hyvään työnantajuuteen liittyviä käytäntöjämme ja palveluita. Esimerkiksi hyvät henkilöstöedut, aktiivinen työterveys- ja turvallisuustyö sekä säännölliset henkilöstökyselyt ja kehittäminen niiden pohjalta kuuluvat vakiotyökalupakkiimme.

HSY:n työnantajakuvatyössä on määritelty työnantajalupauksemme:

• Meillä on merkityksellinen työ, ja olemme vakaa työnantaja.
• Panostamme hyvään esihenkilötyöhön ja arvostamme henkilöstöämme.
• Meillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä ja kouluttautua.
• Meillä on hyvät työkaverit ja auttamisen kulttuuri.

Työkulttuurin kehittäminen jatkui HSY:ssä aktiivisesti ”Enemmän yhdessä” -visiomme mukaisesti korona-ajasta huolimatta. Vuoden aikana lanseerattiin HSY:n oma kulttuurikäsikirja ja kaikki esihenkilöt valmennettiin käsittelemään ja keskustelemaan työkulttuuriasioita omissa työyhteisöissään.

Kulttuurikäsikirjaan sisältyy neljä teemaa, jotka valikoituivat laajan taustamateriaalin, kuten henkilöstökyselyjen, johtamisen kyselyn, mainekyselyjen, luottamuskyselyjen sekä johdon ja asiantuntijoiden haastattelujen, pohjalta. Kulttuurikäsikirjamme perustan muodostavat seuraavat periaatteet:

• perustamme vahvuuksille
• etsimme ratkaisuja
• tutustumme toisiimme
• osallistumme kaikki.

Näiden pohjalta työyhteisöt tuottivat yhdessä omat kulttuurilupauksensa yhteistyömme kehittämiseksi.

”Enemmän yhdessä” -tavoitetta edistettiin myös yhdessä opiskellen. HSY:ssä käynnistettiin vuonna 2020 tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto yhteistyössä Tamora Oy:n, Koulutuskeskus Salpauksen ja Stadin Ammattiopiston kanssa. Tutkinto on mahdollistanut HSY:läisille keinoja kehittää sekä omaa osaamistaan että organisaatiotaan. Opintokokonaisuuksien sisältö muokattiin työkulttuurimme ja yhteistyömme kehittämistarpeiden mukaiseksi. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat vuoden 2021 lopussa.

Kuva 28. Enemmän yhdessä – johdatus HSY:n kulttuuriin ja tapaan toimia. [Alt-teksti: Kuvassa esitetty HSY:n työkulttuurin painopisteet: tutustumme toisiimme, osallistumme kaikki, perustamme vahvuuksille ja etsimme ratkaisuja.]

Haluamme, että jokaisen HSY:läisen työpäivä on turvallinen, työntekijät tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä ja työyhteisömme ovat hyvinvoivia. Pidämme henkilöstöstämme huolta mahdollisimman hyvin työelämän murroksen eri vaiheissa. Vuoden 2021 aikana linjattiinkin tuleville vuosille kolme keskeistä tavoitetta, joista kaksi on myös kaikille yhteisiä strategiakorttitavoitteita:

1. Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle (strategiakorttitavoite)
2. Työolojen riskien arvioinnin tehostaminen (strategiakorttitavoite)
3. Työkykyjohtamisen toimintamallin parantaminen

Kohti parempaa työtyytyväisyyttä

Uskomme, että mitä paremmin pystymme saavuttamaan henkilöstön pito- ja vetovoiman, sitä parempaa työtyytyväisyytemme on. Esihenkilötyön vaikutus työtyytyväisyyteen ja työssä viihtymiseen on keskeisen ratkaisevaa, ja työntekijöiden työhyvinvointia turvataan parhaiten tarjoamalla jokaiselle mahdollisimman sopiva työ, asettamalla työlle selkeät tavoitteet sekä määrittelemällä vastuualueet ja valtuudet selvästi. Työstä saatava palaute on myös tärkeää.

Toteutimme syksyllä 2021 henkilöstökyselyn, jonka vastausprosentti oli peräti 88. Kyselyn lähes jokaisen mittarin muutossuunta oli positiivinen. Eniten tulokset parantuivat johdon ja henkilöstön välisessä luottamuksessa, muutoksen johtamisessa sekä tiedonkulussa. Lähiesihenkilötyön kehittymisessä on jatkunut myös myönteinen suunta, ja esimerkiksi kehityskeskusteluja oli käynyt 96 prosenttia vastaajista.

Toimintatavat ja ilmapiiri kokonaisuutena ovat parantuneet henkilöstökyselyn mukaan merkittävästi, mutta erityisesti häirinnän tai epäasiallisen kohtelun kokemusta on edelleen vähennettävä ja työnantajan suosittelukokemusta parannettava.

Työhyvinvointia edistettiin kevään aikana strategiakorttitavoitteen mukaisesti myös niin, että jokainen työntekijä suoritti oman henkilökohtaisen työhyvinvoinnin parantamiseen liittyvän kouluttavan kyselyn ja laati oman henkilökohtaisen sekä oman työyksikön kanssa yhdessä työhyvinvointisuunnitelman. Lisäksi jokainen osallistui HSY:n yhteisen kulttuurikäsikirjan laatimiseen.

Turvallisuustekoja kehitettiin poikkeusoloissa

Työturvallisuus on HSY:n toiminnan kulmakivi. Näemme, että työpaikalla täytyy olla oikeanlainen tahtotila kehittää asioita ja halua huolehtia työntekijöiden kokonaisturvallisuudesta työpaikalla. Tahtotilan edistyminen konkretiaksi pitää sisällään koko organisaation sitoutumisen. Tahtotilan lisäksi tarvitsemme selkeän ja systemaattisen toimintatavan tiedostaa nykytila, jotta voimme tunnistaa ne oikeat kehityskohdat, joita lähdemme yhdessä parantamaan. Todellisen kehityksen tapahtumiseksi tarvitsemme myös tekoja.

Vuoden aikana varmistimme sujuvan työskentelyn koronan aiheuttamista haasteista huolimatta. Rajoitimme henkilöstön lähikontakteja työarjessa ja pysyimme etätöissä niin laajasti kuin se oli mahdollista. Reilut ja joustavat etätyömahdollisuudet antoivat myös paremman mahdollisuuden työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Onnistumisen mahdollisti erityisesti lähiesihenkilöiden ja koko henkilöstön oikea-aikainen töiden organisointi ja sopeutuminen uusiin koronakäänteisiin ja -muutoksiin joustavalla ja hyvällä yhteistyöllä. HSY-tason laajennettu koronaryhmä kokoontui parhaimmillaan kerran viikossa tekemään linjauksia, ohjeistuksia ja tiedottamista.

Sattuneiden työpaikkatapaturmien määrän nousu sai TTT-ryhmien tiivistämään yhteistyötään ja miettimään nolla tapaturmaa -tavoitteiden vielä konkreettisempia toimenpiteitä erityisesti tehokkaamman työolojen riskien arvioinnin ja hallinnan osalta. Työturvallisuushavaintojen ja -kävelyjen määrä nousi koronasta huolimatta positiiviseen suuntaan.

Ylläpidämme korkeatasoista työturvallisuutta ja tavoittelemme entistä vahvempaa työturvallisuuskulttuuria. Meille myönnettiin työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän ISO 45001 -sertifikaatti, ja sitouduimme entistä vahvemmin Nolla tapaturmaa -foorumin periaatteisiin.

Systemaattinen varhaisen välittämisen työ näkyy käytännössä

Meidän työkykyjohtamisen ydinasioitamme ovat työn ja työympäristön kehittäminen ja toisaalta erilaisten työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Keskeisiä työkalujamme ovat muun muassa varhaisen välittämisen toimintamalli, päihdeohjelma sekä häirinnän tai epäasiallisen kohtelun toimintamalli. Lisäksi seuraamme työkyvyttömyyksiä ja teemme toimia nopean työhön paluun tukemiseksi.

Sairauspoissaolot vähenivät vuoden aikana merkittävästi. Sama suunta näkyi työkyvyttömyyden kokonaiskustannusten osalta. Useamman vuoden hyvä kehitys jatkui. Työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön kanssa tehtävä yhteistyö oli entistä tiiviimpää. Varhaisen välittämisen toimintamallia edistettiin esihenkilöiden etävalmennuksilla ja erilaisia työkykykeskusteluja käytiin säännöllisesti myös etänä. Työkykyriskissä olevien määrä vähenikin merkittävästi edeltäviin vuosiin verrattuna. Kuntoutustoiminta suuntautui pääsääntöisesti lähityöhön.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyömme perustuu lakeihin, eettisiin periaatteisiimme, arvoihimme ja ohjeisiimme vastuullisesta ja asiallisesta työkäyttäytymisestä. Laadimme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kaksivuotiskausittain. Suunnitelma sisältää selvityksen HSY:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta muun muassa henkilöstökyselyjen antaman tiedon sekä henkilöstötilastojen valossa.

HSY:ssä on kaudelle 2021–2022 laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.

Kaudelle 2021–2022 asetettuja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteita ja toimenpiteitä edistettiin:

• HSY:läiset ovat tietoisia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöstä ja tavoitteista.
• Käytämme termiä esihenkilö HSY:n sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä.
• Sukupuolineutraalit tehtävänimikkeet esihenkilöille
• Vuoden 2021 alussa HSY:llä oli käytössä 19 erilaista mies-päätteistä tehtävänimikettä. Suurin osa näistä oli esimies-loppuisia. Tämän vuoden tammikuussa mies-päätteisiä tehtävänimikkeitä oli yhteensä 16. Muutos tehtävänimikkeissä tapahtuu sitä mukaa, kun syntyy uusia tehtäväkuvia tai -nimikkeitä ja kun tehtäväkuvauksia käsitellään.
• HSY:n rekrytointiprosessi on yhdenvertainen.
• Järjestimme esihenkilöille maaliskuussa 2021 kaksi rekrytointivalmennustilaisuutta, joihin osallistui noin 50 esihenkilöä.
• Kehitämme HSY:läisten valmiuksia ennaltaehkäistä ja selvittää häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tilanteita.
• Häirinnän tai epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisy ja selvittäminen on viime aikoina ollut HSY:llä huomion ja kehittämisen kohteena. Vuoden 2021 henkilöstökyselyn tulokset kertoivat, että meidän on edelleen syytä panostaa tähän. Siksi kuluvan vuoden yhteiseksi strategiakorttitavoitteeksemme on asetettu, että häirinnän tai epäasiallisen kohtelun kokemus vähenee HSY:ssä. Saamme kaikki osallistua eri vaiheissa ja rooleissa tämän tavoitteen saavuttamiseen.

Tavoitteenamme on vakaa talous sekä kustannustehokkaat ja kestävää kehitystä edistävät palvelut ja hankinnat. Osana toiminta- ja taloussuunnitelmaamme laadimme kymmenen vuoden investointiohjelmat ja niihin liittyvät talousmallit.

HSY:n talousmallitarkasteluissa on tunnistettu, että emme kykene nykyisellä tulorahoituksella pienentämään velkaantumistamme. Velkaa on jouduttu ottamaan enemmän kuin mitä talousmalleilla on ennakoitu. Aloitimme vuoden 2021 aikana tuottavuusohjelmatyön ja keväällä 2022 uuden strategian yhteydessä olemme laatineet tehokkaan ja taloudellisen toiminnan ja tasapainoisen talouden ohjelmat. Uuden, vuosia 2023–2025 koskevan toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelussa kiinnitämme erityisesti huomiota tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen.

Tilinpäätöksestämme löytyvät toimintamme tuotot ja kulut sekä taloutemme muut avainluvut.

Olemme valmistelleet taloudellisen vastuun sitoumusta osana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksiamme. Taloudellinen vastuullisuus mahdollistaa ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun edistämisen. Kun julkaisemme vastuullisuustavoitteitamme, se kirittää meitä tekemään pitkäjänteistä työtä vastuullisuuden edistämisessä.

Vuonna 2021 palvelu- ja materiaalihankintamme olivat yli 126 miljoonaa euroa ja investointihankinnat 233 miljoonaa euroa. Olemme mukana ICLEI:n (Local Governments for Sustainability) kestävien hankintojen Procura+ -verkostossa, hankintaKEINOn, HankintaSuomen, Motivan ekohankintaverkostossa ja pääkaupunkiseudun julkisten hankkijoiden välisessä yhteistyössä.

HSY on mukana Suomen ensimmäisessä Green Deal -sopimuksessa, jonka aiheena ovat päästöttömät työmaat. Muut sopimuksen yhdessä ympäristöministeriön kanssa allekirjoittaneet tahot ovat Espoo, Helsinki, Senaatti-kiinteistöt, Turku ja Vantaa. Kukin allekirjoittaja on laatinut oman toimenpidesuunnitelmansa sekä liittynyt Sitoumus2050-kokonaisuuteen.

Jätevedenpuhdistuksen ferrosulfaatin hankintarengas ja sitä kautta huoltovarmuuden nostaminen kemikaalihankinnoissa.
Vesihuollon tarvitsemissa vesikemikaaleissa on ollut jo vuosia haasteena kilpailun väheneminen. HSY ja viisi muuta johtavaa vesilaitosta tekivät laajan ferrosulfaatin markkinakartoituksen, jonka pohjalta muodostettiin hankintarengas. HSY hoiti kilpailutuskokonaisuuden, jonka päätteeksi saatiin puitesopimukseen myös uusi toimija. Sopimuskauden ferrosulfaattitarpeet kilpailutetaan niin sanotuin minikilpailutuksin. Toimittajat ovat sitoutuneet varmuusvarastointiin.

Huomioimme hankintojemme eri vaiheissa kestävän kehityksen periaatteet, innovatiivisuuden, materiaali- ja energiatehokkuuden, ympäristövaikutukset sekä tilaajan varautumistarpeet. Kaikissa kuljetushankinnoissa vaadimme päästötöntä käyttövoimaa. Soveltuvissa materiaalihankinnoissa hyödynnämme päästöjen elinkaarilaskentamalleja.

Investoinneilla mahdollistamme palvelutason säilymisen sekä toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämisen kaupunkiseudun kasvun jatkuessa ja muuttuvaan ilmastoon varautuen. Lisäksi investoinneilla hallitaan omaisuuden kunnon ylläpitoa. Tärkeimmät investointimme kohdentuivat vesihuoltoon: verkostojen saneeraukseen ja jätevedenpuhdistukseen. Myös johtojen siirto kaupunkien rakennushankkeiden, kuten Raide-Jokerin ja Hämeentien uudistuksen, vuoksi suuntasi investointejamme verkostoihin. Jätehuollossa investoimme jätteen kuljetuksen ja käsittelyn palveluihin, kuten kiinteistöjen jäteastiahuoltoon, Sortti-asemaverkostoon ja Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnan edellyttämiin laitos- ja aluetöihin. Investointimme olivat vuonna 2021 yhteensä noin 233 miljoonaa euroa.

Vesihuollon omaisuudenhallinnan tiedon systemaattista kehittämistä tehtiin erityisesti täydentämällä laitosomaisuuden tietoja sekä raportointia. Kattava tietopohja mahdollistaa saneerausvelan suuruuden tarkemman määrittämisen, oikea-aikaisen ja taloudellisen saneerauksen sekä kunnossapidon kohdentamisen. Korjausvajetta on muodostunut erityisesti vesihuoltoverkostojen osalta. Saneeraukset eivät ole riittäneet säilyttämään verkostojen keskimääräistä kuntoa.

Vesihuollon investointien vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä on jatkettu määrittämällä yhteneviä tunnuslukuja käytettäväksi hankesuunnitelmissa, investointiohjelmassa ja investointien raportoinnissa. Vaikuttavuuden arviointi edistää investointien oikea-aikaista kohdentamista ja omaisuuden kokonaisvaltaista hallintaa. Investointiprojektien hallinnan tueksi on kehitetty kokonaisvaltaista tietojärjestelmää, jonka määrittelyvaihe valmistui vuonna 2021 ja jonka käyttö aloitetaan seuraavana vuonna.

7.2.1 Blominmäkeen rakentuu uusi jätevedenpuhdistamo

Rakennamme Espoon Blominmäkeen tehokkaan ja modernin 2020-vuosikymmenen jätevedenpuhdistamon, joka puhdistaa jätevedet yhä paremmin, toimii varmasti ja turvallisesti, käyttää omaa energiaa ja sulautuu osaksi ympäristöään.

Valmistuttuaan vuonna 2022 puhdistamo käsittelee 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta ja Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta sekä Länsi-Vantaalta. Puhdistamon maanalaisia tiloja voidaan tarvittaessa laajentaa jopa yli miljoonan asukkaan jätevesille, joten puhdistamon uusi paikka tarjoaa tilaa ainakin sadaksi vuodeksi eteenpäin.

Uuden puhdistamon myötä asukaskohtainen ravinnekuormitus Itämereen vähenee nykyisestä. Tavoitteenamme on poistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä. Puhdistustavoitteemme ovat selvästi tiukemmat kuin EU:n vaatimukset ja HELCOM:n suositukset. Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamisen kustannusennustetta jouduttiin vuonna 2020 nostamaan ennakoidusta, koska puhdistamon rakennustöiden ja työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset nousivat. Urakan kokonaisvalmiusaste on noin 90 prosenttia. Blominmäen jätevedenpuhdistamo on merkittävä osa vesihuollon investointiohjelmaamme.

7.2.2 Jätehuollon investoinnit

Toteutimme Koivukylän kierrätyskeskuksen yhteyteen uudentyyppisen Sortti-pienaseman, jossa pilotoimme Sortti-pienaseman ja kierrätyskeskuksen yhteistoimintaa. Sortti-pienaseman konsepti helpottaa asukkaita pääsemään kätevästi eroon ylimääräisistä tavaroistaan. Jos tavara ei kelpaa sellaisenaan uudelleenkäyttöön, sen voi jättää Sortti-pienasemalle hyödynnettäväksi raaka-aineena ja toissijaisesti energiana.

Ämmässuon Ekoteollisuuskeskuksen ympäristövaikutusten hallinnan investointeina toteutettiin kaatopaikkojen pintarakenteiden, vesienhallinnan ja kaasunkeräyksen investointeja. Ämmässuon kaatopaikan pintaraketeissa ja alueen kentissä hyödynnettiin merkittävä määrä jätevoimalan kuonaa, jolla korvattiin neitseellisiä maa-aineksia. Vuoden alussa valmistui pyrolyysin koetoimintalaitos, jossa tutkitaan jätevesilietteen pyrolysoimista lietehiileksi. Tutkimus sisältää lietehiilen soveltuvuuskohteiden tarkastelua kompostointiprosessin tukiaineena ja hulevesien puhdistuksessa. Ämmässuolla toteutettiin hulevesien puhdistusrakenne, jossa selvitetään hiilen kykyä puhdistaa alueen hulevesiä. Muina investointeina edistettiin Ämmässuon tuulivoimalan sallivaa kaavatyötä yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Lisäksi toteutettiin jätteenkuljetuksen astioiden varasto- ja huoltohalli, jonka hankinnalla ennakoidaan kiinteistökohtaisen jätteenkeräyksen laajenemista pienkiinteistöihin. Astiahallissa on mahdollista pestä ja huoltaa jäteastioita, jolloin niiden elinkaari pitenee. Jäteastioiden määrä lisäksi kasvaa merkittävästi lajitteluvelvoitteen ulottuessa yhä useampiin kiinteistöihin. Astiahalli lämpenee ja astiat pestään Seutulan kaatopaikan biokaasulla tuotetulla energialla.

Kuva 29. Pyrolyysin koetoimintalaitos. [Alt-teksti: Valokuva pyrolyysin koetoimintalaitoksesta].

Biojätteen ja lietteiden käsittelyn kehittyneitä menetelmiä edistettiin pyrolyysin koetoimintalaitoksessa
Pyrolyysin koetoimintalaitos on 1/10 täysimittaisen laitoksen koosta, ja sen tulosten perusteella on mahdollista päättää täyden mittakaavan laitoksen rakentamisesta. Koetoimintalaitoksessa tuotetaan jätevesilietteestä lietehiiltä. Seuraavaksi selvitetään koetoimintalaitoksen käytettävyyttä ja lietehiilen laatua sekä soveltuvuutta ympäristörakentamiseen. Puhdistamolietteen pyrolyysin tutkimuksessa on siirrytty koetoimintavaiheeseen. Vuonna 2020 rakennetussa koetoimintalaitoksessa tutkitaan pyrolyysiprosessin energiatasetta, päästöjä, käyttökustannuksia sekä tuotetun lietebiohiilen laatua. Koekäyttöä tehtiin koko vuosi ja sitä jatketaan vuoden 2022 aikana. Investointihankkeen ohessa on jatkettu lietebiohiilen ominaisuuksiin ja parhaisiin käyttökohteisiin liittyvää tutkimusta.

Lietebiohiili toimii hiilivarastona
Maanparannusominaisuuksien lisäksi tuotettu lietebiohiili toimii myös hiilivarastona. Vuonna 2021 pyrolyysitutkimuksissa käsiteltiin yli 500 tonnia lietettä, josta valmistettu lietebiohiili varastoi hiilidioksidia noin 200 tCO_2e vastaavan määrän.

Vastuullisuusraporttimme on laadittu Global Reporting Initiative (GRI) -standardin perustason vaatimusten mukaisesti. Jokaisen olennaiseksi määritellyn näkökohdan osalta on raportoitu vähintään yksi indikaattori. GRI-sisällysluettelo löytyy luvusta 9.

Raporttia ei ole varmennettu riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta.

Valitsimme raportoitavat tavoitteet ja tulokset strategiamme ja sidosryhmiemme tärkeinä pitämien aiheiden pohjalta. Raportoinnin periaatteina ovat läpinäkyvyys, olennaisuus, vertailtavuus, havainnollisuus, kontekstisidonnaisuus sekä saavutettavuus.

Raportin sisältö perustuu strategiaamme sekä osana toiminta- ja taloussuunnitteluprosessia tehtävään toimintaympäristön muutoksien ennakointiin sekä säännöllisesti laadittaviin maine-, asiakastyytyväisyys- ja henkilöstökyselyihin, joiden avulla kartoitamme sidosryhmiemme näkemyksiä.

Aloitimme uuden, vuoteen 2030 ulottuvan strategian laadinnan kokoamalla laajan toimintaympäristöanalyysin. Uusi strategia valmistellaan vuoden 2022 aikana.

Vuonna 2021 toteutettiin henkilöstökysely, johon vastasi 692 työntekijää ja jonka vastausprosentti oli 88. Kyselyn lähes jokaisen mittarin muutossuunta oli positiivinen. Kaikkien kriteerien keskiarvo nousi edellisestä kyselystä ja oli 3,71 (3,61 vuonna 2019). Eniten arviot parantuivat johdon ja henkilöstön välisessä luottamuksessa, muutoksen johtamisessa sekä tiedonkulussa eri HSY:n yksiköiden välillä (+0,3 yksikköä). Lähiesihenkilötyön kehittymisessä on jatkunut myönteinen suunta ja esimerkiksi kehityskeskustelujen käyneiden määrä oli 96 prosenttia vastaajista.

Lue lisää Henkilöstökertomuksestamme.

Kasvihuonekaasupäästöt

Otamme päästölaskennassamme huomioon kolme tärkeintä kasvihuonekaasua: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin metaani- ja typpioksiduulipäästöt muutetaan ilmastonlämmityspotentiaaliltaan vastaavaksi määräksi hiilidioksidia.

Päästöseurantamme nojaa GPC-standardin Scope 2 -mukaiseen tarkasteluun kattaen jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksessa syntyvät prosessipäästöt, omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineen käytön sekä kiinteistöjen energian hankinnasta aiheutuvat päästöt. Laskennan taustalla on IPCC:n päästöinventaarien metodiikka ja laskentaparametrit sekä Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen päästökertoimet.

Kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen päästötiedot perustuvat pääosin laitoksilla tehtäviin mittauksiin. Biojätteen ja lietteen kompostoinnin päästöt määritetään laskennallisesti hyödyntämällä Suomen ympäristökeskuksen kehittämää laskentatapaa ja -työkalua (KASVENER).

Omasta toiminnastamme aiheutuvien suorien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi seuraamme myös ulkoisten palveluntarjoajien kasvihuonekaasupäästöjä. Ulkoiset palvelut sisältävään päästötarkasteluun on sisällytetty toimintamme näkökulmasta keskeisimpiä ulkoistettuja toimintoja, kuten palveluntarjoajien kuljetuksia ja ajoneuvojen ja työkoneiden käyttöä, sekä henkilöstön työmatkoja.

Päästöt vesiin

Jätevedenpuhdistusta koskevat tiedot ja laskelmat voi tarkastaa Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2021 -raportista.

Materiaalien ja ravinteiden kierto

Materiaalitase on suuntaa antava laskelma. Jätemäärien laskenta perustuu pääsääntöisesti vastaanotetun jätteen punnitukseen. Jätejakeiden sisältöä on eritelty muun muassa Jätehuollon vuositilasto 2021 -raportissa. Jätteiden ominaispainot kuitenkin vaihtelevat muun muassa vuodenajoittain, joten taselaskenta ei ole eksakti.

Materiaalitaseen laskennan lähtötiedot on kerätty tietokannoista, omista vuosiraporteistamme ja asiantuntijoiltamme. Laskenta kattaa HSY:n oman toiminnan materiaalivirrat eli prosesseissamme (vedenpuhdistus, jätevedenpuhdistus, viemäri- ja vesijohtoverkostot, jätehuolto) käytetyt materiaalit sekä vastaanottamamme ja käsittelyyn lähettämämme sekä alueellemme jääneet ja varastoidut materiaalit. Materiaalitaseeseen eivät sisälly pienet materiaalivirrat, kuten toimistotarvikkeet, eivätkä ulkoisten toimijoiden, kuten Ekomon yritysten, materiaalivirrat.

Materiaalitaseen sisältöerittely:

Sisään-virrat

• Vastaanotetut jätteet: Sortti-asemien ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat eri jätelajit sekä kiinteistöiltä kerätty sekajäte
• Kemikaalit ja tukiaineet: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, veden- ja jätevedenpuhdistuksessa sekä lietteen kompostoinnissa käytetyt kemikaalit ja tukiaineet
• Muut materiaalit: HSY:lle tulevat vesihuollon kaivumassat ja -materiaalit sekä polttoaineet
• Raakavesi: puhdistettu raakavesi
• Jätevesi: pitää sisällään sekä laskutetun jäteveden että vuotoveden jätevesiverkkoon

HSY-palkki

• Rakenteissa hyödynnetty: sekä kaatopaikka- että muissa ympäristörakenteissa hyödynnetyt materiaalit (pysyvä sijoitus)
• Loppusijoitettu jäte: kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä
• Säilytys myöhempää hyötykäyttöä varten: varastoidut jätteet ja materiaalit, esim. jätepaalit, louheet
• Biokaasu omaan käyttöön: biojätteen ja jätevedenpuhdistuksen lietteen mädätyksessä syntyvä biokaasu ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalta kerätty kaatopaikkakaasu, joita hyödynnetään HSY:n omassa käytössä

Ulos-virrat

• Sekajäte jätevoimalaan: kiinteistöiltä, Sorteilta ja Ämmässuolta voimalaan toimitetut jätteet
• Maanrakennuskäyttöön: mm. louheet ja kuonan mineraalit, joita hyödynnetään maanrakennuskäytössä tai kaatopaikkarakenteissa HSY:n ulkopuolella
• Multa: Metsäpirtin multatuotteet
• Komposti: biojätteen käsittelystä ja jätevesilietteen mädätyksestä valmistettu komposti
• Muu materiaalihyötykäyttö: muiden hyötyjätteiden kuin biojätteiden ohjaaminen kierrätykseen (mm. metallit, lasit, pahvit, ser)
• Liete: liete, joka ohjattu HSY:n ulkopuolelle
• Biokaasusta sähköä: biokaasusta valtakunnan verkkoon tuotettu sähkö (muunnettu tonneiksi)
• Muu energiahyötykäyttö: muihin energian hyödyntämisprosesseihin ohjatut jätteet (mm. vaaralliset jätteet, hake)
• Biokaasun myynti: HSY:n ulkopuolelle myyty biokaasu
• Maankaatopaikalle: HSY:ltä lähtevät verkostojen kaivuiden yhteydessä syntyneet materiaalit
• Biokaasun soihtupoltto: hyödyntämätön biokaasu
• Vesijohtoverkkoon: sisältää hyväksytyn käytön ja vuotoveden
• Puhdistettu jätevesi: mereen ohjattu puhdistettu jätevesimäärä

Jätevedenpuhdistuksen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset

Jätevedenpuhdistuksen elinkaarianalyysin metodit, työkalut ja tarkemmat tulokset löytyvät Kiia Mölsän diplomityöstä Life cycle assessment of a wastewater treatment and a sludge handling process – Current state and future scenarios.

Asiakaspalvelu ja henkilöstö

Sosiaalista vastuuta koskevat tiedot (pl. palvelun laatu ja hinta) on kerätty vuotta 2021 koskevasta henkilöstökertomuksestamme, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmastamme vuosille 2021–2022 sekä asiakastutkimuksistamme.

Vesihuoltopalvelujemme laatu- ja hintatiedot sekä vastaavat vertailutiedot muilta vesihuoltolaitoksilta on kerätty vesihuollon tietojärjestelmä VEETI:stä.

Tämä raportti on laadittu GRI-standardien perustason ohjeiston mukaisesti.

This report has been prepared in accordance with the GRI Standards: Core option.