Kiertotalouden käsitteitä (V2, päivitetty 10.1.2023)
| Käsite
|
Engl.
|
Määritelmä/mitä tarkoittaa
|
Lisätieto
|
Lähteet
|
| Etusijajärjestys
|
Order of priority
|
Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Etusijajärjestys ohjaa mm. kunnallista jätehuoltoa. Vanha termi: “jätehierarkia”.
|
ks. myös ”Jätteen hyödyntäminen”, ”Jätteen loppukäsittely”
|
1 (8 §)
|
| Hiilineutraali
|
Carbon neutral
|
Tilanne, jossa ihmistoimintojen aiheuttamat globaalit hiilidioksidin ja muiden hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettujen kasvihuonekaasujen päästöt ovat tasapainossa sitoutuvan hiilidioksidimäärän kanssa.
Käsitettä käytetään usein myös globaalia tasoa pienempien tarkastelukokonaisuuksien (valtio, kaupunki, yritys, prosessi, henkilö jne.) yhteydessä, esim. Hiilineutraali Uusimaa.
|
vrt. ”Ilmastoneutraali”
|
2, 3, 4, 5
|
| Hyötyjäte
|
Recyclable material
|
Jätelaji, joka koostuu hyödyntämistä varten talteen otetusta jätteestä. Esim. paperi.
|
|
6
|
| Ilmastoneutraali
|
Climate neutral
|
Tilanne, jossa ihmistoimintojen aiheuttama nettovaikutus ilmastonmuutokseen määrätyllä ajanjaksolla on nolla. Tasapainosta käytetään myös nimitystä nettonolla.
Käsitettä käytetään usein myös globaalia tasoa pienempien tarkastelukokonaisuuksien (valtio, kaupunki, yritys, prosessi, henkilö jne.) yhteydessä, esim. ilmastoneutraali energiajärjestelmä.
|
vrt. ”Hiilineutraali”
|
2, 5
|
| Jakamisalusta
|
Sharing platform
|
Tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattaminen ja elinkaaren pidentäminen digitaalisilla alustoilla mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä.
|
ks. myös “Jakamistalous”
|
32
|
| Jakamistalous
|
Sharing economy
|
Toimintamalli, jossa tuotteita, materiaaleja ja resursseja jaetaan käyttäjien kesken esim. lainaamalla tai vuokraamalla omistamisen sijaan/vajaakäyttöä vähentämällä. Julkisista palveluista esimerkiksi kirjasto on esimerkki jakamistalouden palvelusta.
|
|
3, 7
|
| Jäte
|
Waste
|
Aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.
|
|
1 (5 §)
|
| Jätteeksi luokittelun päättyminen (Ei Enää Jätettä, EEJ)
|
End of Waste (EoW)
|
Jäte, joka on kierrätetty tai muuten hyödynnetty, ei ole enää jätettä, jos: 1) sitä on määrä käyttää erityisiin tarkoituksiin; 2) sillä on markkinat tai kysyntää; 3) se täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten ja standardien mukainen; ja 4) sen käyttö ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
|
|
1 (5b §)
|
| Jätteen erilliskeräys
|
Separate collection of waste
|
Jätteen keräys siten, että lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet pidetään toisistaan erillään uudelleenkäytön valmistelun, kierrätyksen, muun hyödyntämisen tai muun erityisen käsittelyn helpottamiseksi.
|
ks. myös ”Jätteen lajittelu”
|
1 (6 §)
|
| Jätteen haltija
|
Possessor of waste
|
Jätteen tuottaja, kiinteistön haltija tai muu, jonka hallussa jäte on.
|
ks. myös ”Jätteen lajitteluaktiivisuus”
|
1 (6 §)
|
| Jätteen hyödyntäminen
|
Recovery of waste
|
Toimintaa, jonka ensisijaisena tuloksena jäte käytetään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mukaan lukien jätteen valmistelu tällaista tarkoitusta varten.
Myös jätteen hyötykäyttö -termiä käytetään yleisesti.
|
ks. myös ”Etusijajärjestys”
|
1 (6 §)
|
| Jätteen energiahyötykäyttö
|
Energy recovery of waste
|
Jätteen hyödyntäminen energiana tai jätteen valmistaminen polttoaineeksi tai muutoin energianlähteenä käytettäväksi materiaaliksi.
|
vrt. ”Jätteen loppukäsittely”
ks. myös ”Jätteen materiaalihyötykäyttö”
|
1 (6 §)
|
| Jätteen materiaalihyötykäyttö
|
Material recovery of waste
|
Jätteen hyödyntäminen materiaalina, eli: muuta jätteen hyödyntämistä kuin jätteen hyödyntämistä energiana tai jätteen valmistamista polttoaineeksi tai muutoin energianlähteenä käytettäväksi materiaaliksi.
|
ks. myös ”Jätteen energiahyötykäyttö”, ”Jätteen kierrätys”
|
1 (6 §)
|
| Jätteen hyödyntämistoimet
|
Recovery operations of waste
|
Jätteen hyödyntämistoimet raportoidaan esim. ympäristöviranomaiselle ns. R-koodien avulla.
|
|
8 (2 §, Liite 1), 23
|
| Jätteen keräysaste
|
Collection rate of waste
|
Yleisesti: Se osuus (%) syntyvistä jätteistä, joka kerätään hyödynnettäväksi.
Tuottajavastuujätteen keräysaste: se osuus (%) tuottajavastuun piiriin kuuluvista tuotteista syntyvistä jätteistä, joka kerätään tuottajien ja tuottajayhteisöjen järjestelmien kautta hyödynnettäväksi. Keräysasteen laskentakaavat on määrätty tuotekohtaisissa asetuksissa (ks. esim. lähde 31).
Termin yhteydessä on syytä tarkentaa, mitä jätelajia tulos koskee (esim. akkujen ja paristojen keräysaste).
|
ks. myös ”Tuottajavastuu”
|
1 (48 §), 29, 30, 31 (2 §)
|
| Jätteen kierrätys
|
Recycling of waste
|
Toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen; jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi.
|
ks. myös ”Jätteen uusiokäyttö”, “Jätteen lajittelu”
|
1 (6 §)
|
| Jätteen kierrätysaste
|
Degree of recycling of waste / Recycling rate
|
Se osuus (%) jätteestä, joka kierrätetään. Esim. yhdyskuntajätteen kierrättäminen tarkoittaa materiaalina hyödyntämistä ja biojätteen kompostoimista sekä anaerobista mädätystä. Kierrätysasteen laskemista varten jätteen määrästä on vähennetty esikäsittelyssä ennen lopullista kierrätystä syntyvät rejektit eli hyötykäyttöön kelpaamattomat jakeet.
Termin yhteydessä on syytä tarkentaa, mitä jätelajia tulos koskee (esim. yhdyskuntajätteen kierrätysaste). Eri jätejakeiden kierrätysasteiden laskentaperiaatteissa on eroja.
|
ks. myös ”Jätteen materiaalihyötykäyttö”, “Jätteen kierrätys”, “Jätteen lajitteluaste”
|
7, 25
|
| Jätteen lajittelu
|
Sorting of waste
|
Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet lajitellaan erilleen muusta jätteestä, joko jätteen syntypaikalla (syntypaikkalajittelu) tai esim. jätteenkäsittelylaitoksella. Esim. hyötyjätteet ja erilliskerättävät jätteet (esim. vaaralliset jätteet) on lajiteltava.
Kansankielessä käytetään myös usein termiä “kierrätys”, kun tarkoitetaan jätteiden lajittelua esimerkiksi kotona. Lajittelulla mahdollistetaan jätteiden kierrätys jätteenkäsittelylaitoksella.
|
ks. myös ”Hyötyjäte”, ”Jätteen erilliskeräys”, ”Jätteen lajitteluaste”, “Jätteen kierrätys”
|
1 (6 §, 17 §)
|
| Jätteen lajitteluaktiivisuus
|
Sorting activity / Degree of activity in sorting of waste
|
Jätteen haltijan (esimerkiksi asukkaan/kotitalouden) ahkeruus lajitella jätteensä.
|
ks. myös ”Jätteen haltija”, ”Jätteen lajittelu”, “Jätteen lajitteluaste”
|
|
| Jätteen lajitteluaste
|
Degree of sorting of waste
|
Se osuus (%) jätteestä, joka lajitellaan erikseen hyötykäyttöä tai muuta käsittelyä varten.
|
ks. myös ”Jätteen lajittelu”, “Jätteen lajitteluaktiivisuus”, ”Jätteen erilliskeräys”
|
|
| Jätteen loppukäsittely
|
Disposal of waste
|
Jätteen sijoittaminen kaatopaikalle, poltto ilman energian talteenottoa tai muu näihin rinnastettava toiminta, joka ei ole jätteen hyödyntämistä, vaikka toiminnan toissijaisena seurauksena on jätteen sisältämän aineen tai energian hyödyntäminen, mukaan lukien jätteen valmistelu loppukäsittelyä varten.
|
vrt. ”Jätteen energiahyötykäyttö”
|
1 (6 §)
|
| Jätteen loppukäsittelytoimet
|
Disposal operations of waste
|
Jätteen loppukäsittelytoimet raportoidaan esim. ympäristöviranomaiselle ns. D-koodien avulla.
|
|
8 (2 §, Liite 2), 9
|
| Jätteen uusiokäyttö
|
Reutilisation of waste
|
Jätteen kierrätys takaisin tuotannon raaka-aineeksi.
|
ks. myös ”Jätteen kierrätys”, ”Jätteen materiaalihyötykäyttö”, ”Suljettu kierto”
|
10
|
| Kaivetun maa- aineksen hyötykäyttö
|
Recovery of excavated soil
|
Jätelakia ei EU:n jätedirektiivin soveltamisalarajauksen mukaisesti sovelleta pilaantumattomaan, rakennustoimien aikana poiskaivettuun maa-ainekseen, kun on varmaa, että aines käytetään kaivupaikalla sellaisenaan rakennustarkoituksiin. Eli pilaantumaton maa-aines, joka varmasti ja suunnitelmallisesti hyödynnetään ilman merkittäviä muuntamistoimia (pl. mekaaniset esikäsittelytoimet kuten esim. lajittelu, seulonta), ei pääsääntöisesti ole jätettä, joten sen hyödyntämiseen kaivupaikalla tai todennäköisesti muuallakaan, ei tarvita ympäristönsuojelulain mukaista hyväksymismenettelyä. Tällöinkin muu lainsäädäntö (esim. haitallisista vieraslajeista) tai maa-aineksen ominaisuus (esim. hapontuottokyky) voi kuitenkin rajoittaa hyödyntämismahdollisuuksia ja hyväksymismenettelyn tarve on syytä selvittää. Mikäli kaivettu maa-aines on pilaantunut tai sisältää jätettä, tarvitaan hyötykäyttöön joko ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus- tai ympäristölupamenettely.
Huomioitavaa on, että rakentamisen maa-ainesten hyödyntämistä koskevan lainsäädännön valmistelu on tämän käsitteen määrittelyhetkellä kesken.
|
ks. myös ”Jäte”, ”Jätteeksi luokittelun päättyminen”, ”Jätteen hyödyntäminen”, ”Jätteen hyödyntämistoimet”. “Pilaantunut maaperä”
|
1, 11, 12, 20, 21, 22, 24, 26, 27, 28
|
| Kiertotalous
|
Circular economy
|
Virallista/vakiintunutta määritelmää ei ole vielä olemassa. Yleensä kiertotaloudella tarkoitetaan talous-, ajattelu- ja toimintamallia, jossa tuotteet ja materiaalit pidetään mahdollisimman pitkään käytössä ja jätettä syntyy vähän. Tuotteita ja raaka- aineita jaetaan, vuokrataan, korjataan ja kierrätetään. Kiertotaloudessa luonnonvarojen kulutus ei ylitä maapallon kantokykyä.
|
|
3, 7, 10, 13, 14, 33
|
| Hiilineutraali kiertotalous
|
Carbon neutral circular economy
|
Hiilineutraalisti toimiva eli nettopäästötön talousjärjestelmä, joka on sopeutunut maapallon kantokykyyn.
Talous-, ajattelu- ja toimintamalli, jossa tuotteet ja materiaalit pidetään mahdollisimman pitkään käytössä ja jätettä syntyy vähän. Tuotteita ja raaka-aineita jaetaan, vuokrataan, korjataan ja kierrätetään. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä globaalilla tasolla ei lisäänny eikä vähene kiertotaloustoiminnan seurauksena koko elinkaaren aikana tarkasteltuna.
Sisältyy yhtenä osana kestävään kiertotalouteen. |
ks. myös “Hiilineutraali” ja “Kiertotalous”
|
2, 3, 4, 7, 10, 13, 14, 33
|
| Kestävä kiertotalous
|
Sustainable circular economy
|
Talous-, ajattelu- ja toimintamalli, jossa tuotteet ja materiaalit pidetään mahdollisimman pitkään käytössä ja jätettä syntyy vähän. Tuotteita ja raaka- aineita jaetaan, vuokrataan, korjataan ja kierrätetään. Tuotanto ja kulutus mahtuvat planetaarisen kantokyvyn rajoihin, ja toiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset otetaan yhtäaikaisesti huomioon.
Kestävä viittaa tässä yhteydessä YK:n Brundtlandin komission työstä vuonna 1987 alkunsa saaneeseen kestävän kehityksen määritelmään.
|
|
3, 7, 10, 13, 14, 15
|
| Regeneratiivinen kiertotalous
|
Regenerative circular economy
|
Luonnon ekosysteemejä uudistava/elvyttävä/tukeva/vahvistava kiertotalous. Regeneratiivinen kiertotalous ei ole ainoastaan kestävää, vaan hyödykkeiden tuottaminen ja käyttö lisäävät ekologista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa (esim. kiertotaloustoimien yhteydessä sidotaan samalla hiiltä tai tuotetaan puhdasta, juomakelpoista vettä).
|
|
16
|
| Kotitalousjäte
|
Household waste
|
Kotitalouksissa eli asumisessa syntyvä kiinteä kulutusjäte, mukaan lukien mm. paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi-, tekstiili-, bio- ja sekajäte sekä käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot, akut ja suurikokoiset esineet, ei kuitenkaan saostus- ja umpisäiliölietteet. Kotitalouksien jätteeksi ei lueta kodin tai sen piirin ulkopuolella syntyneitä, vaikkakin kotitalouden tuottamia jätteitä, kuten autojen öljynvaihdossa huoltamolle jääneitä jäteöljyjä. Kotitalousjätteisiin ei myöskään lasketa kotitaloudesta peräisin olevaa jätettä, joka ei ole yhdyskuntajätettä (kuten romuautot ja rakennus- ja purkujäte).
|
ks. myös ”Yhdyskuntajäte”, ”Kunnan / HSY:n järjestämisvastuun piiriin kuuluva jäte”, ”Tuottajavastuu”
|
25, 37
|
| Kunnan / HSY:n järjestämisvastuun piiriin kuuluva jäte
|
Waste that a municipality / HSY is obligated to organise waste management for
|
Vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte, mukaan lukien keräyksen ja kuljetuksen osalta tuottajavastuunalainen pakkausjäte, joka kerätään jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti kiinteistöittäisessä keräyksessä.
Edellisten lisäksi myös kotitalouden pienimuotoisessa itse tehtävässä rakennus- ja purkutoiminnassa syntyvä jäte, sekä edellä mainituissa toiminnoissa syntyvä jätevesien saostus- ja umpisäiliöliete ja lisäksi se liikehuoneistoissa syntyvä jäte, joka kerätään yhdessä asumisessa tai kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvien jätteiden kanssa.
|
ks. myös “Tuottajavastuu”, “Kotitalousjäte”, “Yhdyskuntajäte”
|
36
|
| Pilaantunut maaperä
|
Contaminated soil
|
Maaperää pidetään pilaantuneena ja kunnostamista useimmiten tarpeellisena maankäytön mukaisten ohjearvojen ylittyessä, ellei tarkemman arvioinnin perusteella osoiteta riskien olevan hyväksyttäviä kohonneista pitoisuuksista huolimatta. Toisaalta maaperän kunnostaminen voidaan toisinaan todeta tarpeelliseksi myös ohjearvojen alittuessa, esimerkiksi mahdollisen pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi.
|
ks. myös ”Kaivetun maa-aineksen hyötykäyttö”
|
27 (226 §, 227 §), 35, 39
|
| Suljettu kierto
|
Closed-loop recycling
|
Toimintatapa, jossa tietyssä prosessissa käytettävät ja syntyvät materiaalit pyritään ottamaan talteen ja palauttamaan takaisin samaan prosessiin siten, että päästöjä tai jätteitä syntyy mahdollisimman vähän.
|
ks. myös ”Jätteen uusiokäyttö”, ”Jätteen materiaalihyötykäyttö”
|
10
|
| Tuote palveluna
|
Product as a service
|
Liiketoimintamalli, jossa tarjotaan palvelua tuotteen omaksi hankkimisen sijaan. Esimerkiksi julkisten tilojen matot voidaan hankkia mattopalveluna. Tuote palveluna –mallissa arvonluonti perustuu pitkään kestävään tuotteeseen eikä nopealla tahdilla tapahtuvaan kappalemyynnin kasvuun.
|
|
32
|
| Tuottajavastuu
|
Producer responsibility
|
Tuottajan on järjestettävä tiettyjen markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehuolto sekä vastattava siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottajavastuun piiriin kuuluvat tuotteet ovat: ajoneuvot (henkilö- ja pakettiautot), akut ja paristot, paperituotteet, pakkaukset, renkaat sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. HSY:n vastuun piiriin kuuluu keräyksen ja kuljetuksen osalta tuottajavastuunalainen pakkausjäte, joka kerätään jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaisesti kiinteistöittäisessä keräyksessä ja ohjataan tuottajan osoittamaan käsittelyyn.
|
ks. myös ”Jätteen keräysaste”, ”Kunnan / HSY:n järjestämisvastuun piiriin kuuluva jäte”
|
1 (46 §, 48 §), 36
|
| Uudelleenkäyttö
|
Reuse
|
Tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen kuin mihin se on alun perin suunniteltu. Esimerkiksi kirpputoreilla ja Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksessa myydään käytettyä tavaraa uudelleenkäyttöön, vaikka kansankieleen on vakiintunut tässä yhteydessä termi “kierrätys”.
|
|
1 (6 §), 14
|
| UUMA-materiaali
|
Recovered material used in earth construction
|
Maarakentamisessa käytettävä uusiomateriaali.
|
|
17
|
| Uusiomateriaali
|
Recovered material / Recycled material
|
Uusioraaka-aineesta valmistettu materiaali.
|
|
7, 18
|
| Uusioraaka-aine
|
Secondary raw material
|
Raaka-aine, joka saadaan hyötyjätteestä.
|
ks. myös ”Hyötyjäte”
|
19
|
| Vihreä siirtymä
|
Green transition / Transition to the green economy
|
Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Kunnassa vihreä siirtymä voi tarkoittaa esimerkiksi investointeja puhtaaseen energiantuotantoon, kiertotalousratkaisuihin ja vetyteknologiaan sekä erilaisten uusien palveluiden ja toimintamallien käyttöönottoa.
|
ks. myös “Kiertotalous”
|
34
|
| Yhdyskuntajäte
|
Municipal waste
|
Yhdyskunnissa lopputuotteiden kulutuksessa syntyvät jätteet. Tällaista jätettä ovat mm. sekajäte, biojäte, paperi, kartonki, lasi, metallit, tekstiilit, muovit, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu ja käytetyt paristot.
Yhdyskuntajäte koostuu asumisessa syntyvästä jätteestä (kotitalousjäte) sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavissa olevista hallinto-, palvelu- sekä elinkeinotoiminnan jätteestä (esimerkiksi kouluista, sairaaloista, toimistoista, kaupoista, ravintoloista ja muista yrityksistä peräisin oleva kulutusjäte).
Suomessa yhdyskuntajätehuollon järjestämisvastuut ovat jakautuneet kuntien, tuottajien ja yksityisten yritysten kesken.
Yhdyskuntajätettä eivät ole teollisesta tuotannosta, maataloudesta, metsätaloudesta, kalastuksesta, sakokaivoista eikä viemäriverkosta ja viemäriveden käsittelystä peräisin oleva jäte, mukaan lukien puhdistamoliete, romuajoneuvot tai rakennus- ja purkujäte.
|
ks. myös ”Kotitalousjäte”, ”Kunnan / HSY:n vastuulle kuuluva jäte”, ”Tuottajavastuu”
|
25, 36, 37, 38
|
Download PDF file