Consumption-based emissions for municipal planning

Abstract

While cities contribute widely to the global greenhouse gas (GHG) emissions and hence to climate change, they can also be important actors in reducing these emissions. In order to effectively set GHG reduction targets and to monitor progress towards them, it is essential to regularly keep track of city-level emissions and climate impacts of consumption.

This report presents a short overview of how cities and municipalities have accounted or can account for consumption-based emissions within their respective areas in addition to more traditional territorial or production-based emissions accounting. The report has been produced as a cooperation between the EIT Climate-KIC Pioneers into Practice programme and Helsinki Region Environmental Services Authority (HSY) in Finland.

The aim of this report is to provide background information on how cities and municipalities can account and follow up consumption-based emissions, and to draw together information on recent developments in the field. It is a desktop review of both academic research and grey literature on consumption-based emissions at a local and regional level during a three-week research period in September 2020. The intention is to briefly present existing methodologies and experiences instead of a full methodology for consumption-based emissions accounting.

The report presents theoretical underpinnings related to estimating consumption-based emissions at municipal or regional level as well as examples on how municipalities or regional entities have conducted consumption-based emissions-inventories in practice. The examples include Umeå Municipality in Sweden, Municipality of Philipstown in New York State in the US, and the region of King County in the State of Washington in the US. The report also discusses the consumption-based emissions from a wider perspective including municipal planning and policy as well as data availability. It presents possible considerations for local-level actors engaging into consumption-based emission accounting.

The study found out that the idea of measuring consumption-based emissions at a sub-national level is relatively new and not yet widely spread in practice. Only a few cities or municipalities have made attempts to estimate such emissions in their jurisdiction and even fewer have set explicit targets in their climate strategies or action plans to reduce consumption-based emissions in their areas.

Consumption-based approaches may provide important insights into emissions within a city compared to more traditional territorial approaches. They may also serve to identify emission hotspots as well as reveal new information about the effectiveness of different emissions reduction strategies. These two approaches can be seen complementary rather than alternatives to each other.

Tiivistelmä

Kaupunkialueilla tapahtuvalla toiminnalla on merkittävä yhteys globaalien kasvihuonekaasupäästöjen määrään ja ilmastonmuutokseen. Toisaalta kaupungit organisaatioina ovat myös tärkeitä toimijoita näiden päästöjen vähentämiseen tähtäävässä työssä. Säännöllinen päästökehityksen ja kuluttamisen ilmastovaikutusten seuranta kaupungeissa on olennaisessa roolissa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden asettamisessa sekä ilmastotyön edistymisen arvioinnissa.

Tämä raportti esittää tiiviin katsauksen siihen, miten kaupungit ja kunnat ovat laskeneet tai voivat laskea alueellisten päästöjen ohella myös epäsuoria, kuluttamisesta peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä alueillaan. Raportti on tuotettu yhteistyössä EIT Climate-KIC Pioneers into Practice-ohjelman ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa.

Raportin tavoitteena on tarjota taustatietoa kaupunkien ja kuntien kulutusperäisten päästöjen laskennasta ja seurannan mahdollisuuksista, ja koota yhteen ajankohtaisia näkökulmia aiheeseen liittyen. Tehty työ perustuu akateemisten tutkimusjulkaisujen ja sekä eri asiantuntijaorganisaatioiden esittämiin näkemyksiin kulutusperäisistä päästöistä paikallisella ja alueellisella tasolla. Tutkimus tehtiin kolmen viikon aikana syyskuussa 2020. Toteutustavan myötä käsitteet ja menetelmäkuvaukset esitetään hyvin tiivistetysti niiden laajemman käsittelyn sijaan.

Tässä työssä on kuvailtu teoreettista taustaa kulutusperäisten päästöjen arvioinnille kunta- ja alueellisella tasolla sekä nostettu esiin muutamia esimerkkejä, miten kunnalliset ja alueelliset toimijat ovat tehneet kulutusperäisten päästöjen inventaarioita käytännön tasolla. Esimerkit sisältävät Umeån kunnan Ruotsissa, Philipstownin kunnan Yhdysvaltojen New York Staten osavaltiossa sekä King Countyn alueen Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Lisäksi raportissa pohditaan tiedon tuottamiseen ja saatavuuteen liittyviä näkökulmia. Käsittelyssä pyritään tuomaan esiin seurannan käynnistämiseen liittyviä huomioita sellaisille paikallisen tason toimijoille, jotka haluavat ryhtyä laskemaan kulutusperäisiä päästöjä.

Katsauksessa tuli ilmi, että ajatus kulutusperäisten päästöjen laskennasta kaupunki- tai aluetasolla on verrattain uusi, eikä vielä laajasti otettu käyttöön. Vain muutamat kaupungit ja kunnat ovat toistaiseksi arvioineet näitä päästöjä alueellaan, ja myös selvät kulutusperäisten päästöjen vähennystavoitteet paikallisen tai alueellisen tason ilmastostrategioissa ja toimintasuunnitelmissa ovat hyvin harvinaisia.

Kulutusperäiset päästöt huomioiva tarkastelu voi kuitenkin tuottaa tärkeää lisätietoa ja ilmastotyön oivalluksia kaupungeissa verrattuna perinteisempään, vain alueen sisäpuolella syntyvät päästöt huomioivaan lähestymistapaan. Kiinnittämällä huomiota myös rajojen ulkopuolella syntyviin, mutta alueen kulutuksesta peräisiin oleviin päästöihin, voidaan paljastaa uutta tietoa päästöjen vähentämiseen keskittyvien strategioiden tehokkuudesta sekä tunnistaa tärkeitä syy-yhteyksiä kaupungeissa tapahtuvan toiminnan ja niihin linkittyvien ilmastovaikutusten välillä. Siten nämä kaksi eri päästöjen seurantaa koskevaa lähestymistapaa voidaan nähdä ennemminkin toisiansa täydentävinä kuin vaihtoehtoisina.